- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 694
Kyllä tuolla kilowatin tehollakin ehtii lämmittämään veden 50c, ellei käytä helvetisti vettä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
On varaaja tietenkin sitä vähemmän aikaa ilman lämmitystä, mitä myöhemmin lämpötila saavutetaan. Varaaja ja asunto saman ikäiset, niin kai siinä pientä falskausta on. Muutaman päivän kulutusta katsoin ja välillä on tasainen kulutus seitsemään asti ja välillä laskee aiemmin aamuyöllä.
Juu, tuo pari päivää oli vain esimerkkinä. Iso trendi on kuitenkin, että kokonaiskulutus on pienentynyt. Toki vertailu ei ole mitään 1:1, kun ulkolämpötila vaihtelee, pyykit ja tiskit pestään milloin täytyy jne. Tylsänä päivänä voisi tietty excelöidä tuntikulutuksen ulkolämpötilalla höystettynä. Sulaketaulusta on laitettu varaaja yökäytölle, sen suurempaa säätöä siinä ei ole. Muutakin pientä viilausta on kulutuksen pienentämiseksi tehty: ilpin pyynti pienemmälle ja puhallus yöksi kovemmalle, kodinkoneet ja kph:n lattialämmitys (tuntuu kuitenkin lämpimältä) naksun pienemmälle ja telkkarit ym ”irti seinästä” jos ollaan pois kotoa. Tarvetta tälle ei varsinaisesti ole, kun syksyyn asti soppari on alle 6 snt.Pari päivää on vähän liian pieni aikaikkuna tämän tarkasteluun, mutta jos ajatellaan että varaajassa ei ole mitään sen suurempaa älyä tai ajastusta käytössä vaan suora lämmitys termostaatin ohjauksen mukaan, tahtoo tasainen kulutus kertoa sitä, että ei olla vielä tavoitelämmössä. Kulutuksen pysähtyminen siinä aamuyössä tarkoittaa sitä, että ollaan saavutettu termarin osoittama lämpö. Voi olla, että joku taas vetäisee jonkun erikoistapauksen jostakin, mutta mielestäni yksinkertaisen varaajan (se yksi 1kw vastus) kulutuksessa ei ole mitään välivaiheita mihin kulutus laskee, vaan vastus on päällä, tai sitten se ei ole päällä ja jos kulutusmittarisi näyttää vain laskenutta (mutta ei loppunutta) kulutusta, sieltä silloin menee vielä johonkin muuallekin kuin varaajalle, mikä näitä mittaustuloksia hämää. Säädetystä hystereesistä sitten riippuu, että mitenkä tiheään sitä vastusta käytetään päällä sen jälkeen kun ollaan tavoitelämmössä.
Pariin edelliseen viestiin liittyen itse ainakin odotan jo innolle, että pääsee mökille sahaamaan, kärräämään ja pilkkomaan puita niska limassa. Parasta mahdollista hermolepoa kynäniskalle toimistoduunarille.Kyllä se mökillä työstä käy kantaa vettä ja lämmitellä tulipesiä. Viehän nuo helposti tunnin aikaakin päivästä.
Ainakin hetki kannattaa odottaa. Hallituksen esityshän on vasta lausuntokierroksella, jonka jälkeen on vielä myös valiokuntakäsittelyt. Se voi siis vielä ennen eduskunnan päätöstä muuttua ja muovaantua.Täällä on hieman noista tulevista sähkötuista keskusteltu joten lienee oikea topikki kysyä aiheesta. Mahtaako missään olla tietoa siitä kun ihminen on oikeutettu tuohon sähkötukeen jossa on tämä 90€ omavastuu ja soppari on ollut yli 10sent/kwh niin mites jos nyt vaikka helmikuun alusta vaihtaisi pörssisähköön (eri sähköyhtiöön) niin jääkö ne sähkötuet saamatta koska tuen maksaa käytännössä se sähköfirma kenelle olet ne laskut maksanut silloin marras-joulukuussa?
Jos näin on niin tässähän syntyy sellainen tilanne, että tämän kyseisen sähköyhtiön ei missään nimessä kannata laskea hintojaan nyt vaikka muut jo laskevat koska heillä on tämä sähkönkäyttäjä ”nalkissa” Eihän kukaan nyt halua vaihtaa toiseen yhtiöön halvemman sähkön perässä jos menettää satojen eurojen sähkötuen sen takia.
Olen kovasti koittanut asiasta tietoa etsiä mutta missään ei ole tästä mainittu halaistua sanaa. Varman päälle kun pelaa niin kannattanee odotella ne sähkötuet ja sitten katsoa mikä on markkinoilla tilanne, että loikkaako pörssisähköön vai johonkin ihan muuhun. Nyt joutuu maksamaan pari kuukautta 2x hintaa pörssisähköön verrattuna mutta silti se tuki on suurempi, että näin kannattaa tehdä.
Tuota viimeisintä avustusta ei haeta, se tulee automaatisesti sähkölaskuihin sitten kun tulee.Vielä noista avustuksista.. mä oon ymmärtänyt että avustukset maksetaan "sitten joskus" ja aika jolloin tukea saa on marras-helmikuu ajalta niin miksi sitä hakisi jo nyt eikä sitten vasta kun koko ajan kulutus on tiedossa helmikuun lopussa kun ne kuitenkin maksetaan "sitten vasta joskus".
Vai pitääkö tuo jotenkin hakea kuukausittain vai onko tässä kyseessä jotain KELAn maksamia avustuksia vai mitä ihmettä?
Olisin jo vaihtanut pörssiin jos tämä nykyinen sähkönmyyjä sellaista tarjoaisi mutta kun ei tarjoa. Ei se auta kuin odotella rauhassa.Ainakin hetki kannattaa odottaa. Hallituksen esityshän on vasta lausuntokierroksella, jonka jälkeen on vielä myös valiokuntakäsittelyt. Se voi siis vielä ennen eduskunnan päätöstä muuttua ja muovaantua.
Anyway, jos kuitenkin on halua vaihtaa nopeasti pörssisähköön, kannattanee se varmaan varmuuden vuoksi tehdä siinä samassa yhtiössä, miltä sopimus on ennestään. Ei noissa pörssisähkön marginaaleissa yleensä niin suurta eroa kuitenkaan ole.
Kokeilin muuten tuossa piruuttaan, lämmitin varaajan kuumaksi, otin pois päältä ja olin suihkussa siihen asti, kun alkoi selvästi tulla jo sen verran viileää, että ei viitsinyt olla pidempään. 36 astetta näytti varaaja siinä vaiheessa.
Eli tuo 36 astetta voisi ehkä olla jonkinlainen lähtökohta "kylmälle" varaajalle kun laskee varaajan kulutusta, käsienpesussa tuo varmaan olisi hanasta mennyt ihan täydestä. 300l 36->65 asteen lämmitys vaatii reilut 10kWh, eli 10 tuntia 1kW vastuksella.
Kyllä lämmitysvastus sekoittaa veden niin, että se on tasaisen lämmintä. Kerrostumista tapahtuu vasta, kun lämmintä vettä käytetään ilman, että lämmitysvastus on päällä.Mites se legionella sitten jaksaa kerrostuneessa varaajassa, jossa vain yläreunassa on 65 astetta ja muualla jotakin ihan muuta? Eihän se isommalle kääntäminen steriloi kuin pienen määrän vettä ja loppu sekoittuu miten sekoittuu käytössä.
Aivan niin. Tuo mun viesti juuri liittyi samaan asiaan, kun tuolla aikaisemmin laskettiin sitä energiamäärää täysin kylmälle vesimäärälle. Ja "kylmä" vesi siellä säiliössä ei ole kuitenkaan ihan kylmää, niin lämpimämmällä aloituslämpötilalla päästään lähemmäs oikeaa laskun lopputulosta kun energiamäärää lasketaan, vaikka edelleenkään ei perusmatikalla ihan tarkkaan tulokseen päästä juuri tuon kerrostumisen takia.Se vesi kerrostuu aika tehokkaasti siellä varaajassa. Jos sieltä yläreunasta tulee 36°c vettä, niin puolessa välissä se lämpötila on jossain 10°c korvilla. Tai ainakin ehjä pystymallinen varaaja tekee noin.
Käytännössähän se koko 300l ei ole tasaisesti esim 65°C kun termari katkaisee, vaikka se lämmitys saakin veden kiertämään varaajan sisällä, vaan yläreunassa vesi on aina lämpimämpää kuin alhana.
Kyllä lämmitysvastus sekoittaa veden niin, että se on tasaisen lämmintä. Kerrostumista tapahtuu vasta, kun lämmintä vettä käytetään ilman, että lämmitysvastus on päällä.
Siis se legionellahan kuolee jossain 50°c nurkilla, tuo 15 astetta on ihan vaan sen kerrostumisen takia otettavaa pelivaraa.Mites se legionella sitten jaksaa kerrostuneessa varaajassa, jossa vain yläreunassa on 65 astetta ja muualla jotakin ihan muuta? Eihän se isommalle kääntäminen steriloi kuin pienen määrän vettä ja loppu sekoittuu miten sekoittuu käytössä.
Äkkiseltään tuntuisi, että pienemmällä teholla lvv:n vesi on vuorokauden aikana keskimäärin viileämpää, koska tavoitelämpötila saavutetaan myöhemmin. Tällöin myös lämpöhäviöt jäisi pienemmiksi.Joka tapauksessa, jos lämmitystehon pienentäminen alentaa varaajan energian kulutusta se johtuu vaan siitä että varaaja ei ehdi lämmetä termariin asetettuun lämpöön.
Ei taida olla lämminvesivaraajissa kovin yleinen ratkaisu.Mulla varaajassa on sekä ylä-, että alavastukset ja omat mittarit. Kyllä se vaan ylempänä on lämpöisempää se vesi.
Ei varmaankaan, mutta ei muuta sitä asiaa, että se vesi on eri osissa säiliötä eri lämpöistä, oli siellä sitten mittauspisteet (tai vastukset) molemmissa päissä tai ei.Ei taida olla lämminvesivaraajissa kovin yleinen ratkaisu.
No tietysti, pointti on siis se että kulutus vähenee vain lämpötilaa laskemalla, ja jos sitä lämpötilaa laskee vähentämällä tehoa siellä aletaaan helposti hauduttelemaan bakteereja.Äkkiseltään tuntuisi, että pienemmällä teholla lvv:n vesi on vuorokauden aikana keskimäärin viileämpää, koska tavoitelämpötila saavutetaan myöhemmin. Tällöin myös lämpöhäviöt jäisi pienemmiksi.
Eikäku jos tavallisesti varaaja lämpeäis 3 kW teholla kahdessa tunnissa, eli yösähköllä oltais hystereesiä vasten kello 00:00. Yhdellä vastuksella oltaisiin hystereesiä vasten vasta klo. 04:00. Joka yö käydään kuitenkin vaikka 60 C lämmössä.No tietysti, pointti on siis se että kulutus vähenee vain lämpötilaa laskemalla, ja jos sitä lämpötilaa laskee vähentämällä tehoa siellä aletaaan helposti hauduttelemaan bakteereja.
Siis jos puhutaan LVV:n "hukkaamasta" lämmöstä, joka tietysti useimmiten pätyy osaksi asunnon lämmöntuottoa, eikä varsinaisesti mene hukkaan. Se lämmin vesi joka lasketaan kylppärin viemäriin on aika pitkälti hukkaa.
No, tuossa tapauksessa sillä ei ole merkitystä onko se lämmitysteho 3 vai 1kW, mutta se säästö muodostuu sen lämpötilaeron takia joka tuossa 5h aikana varaajassa on, eli maksimissaankin jotain 100Wh luokkaa. Ero on käytännössä niin pieni että sitä ei oikeastaan pysty toteamaan muuten kuin labrakokeena, osana normaalia asumissähköä tuo 0,1kWh ero häviää kohinaan.Eikäku jos tavallisesti varaaja lämpeäis 3 kW teholla kahdessa tunnissa, eli yösähköllä oltais hystereesiä vasten kello 00:00. Yhdellä vastuksella oltaisiin hystereesiä vasten vasta klo. 04:00. Joka yö käydään kuitenkin vaikka 60 C lämmössä.
Oletus oli tietenkin, että asunnon lämmitykseen on jokin suorasähköä parempi olemassa.
Eikäku jos tavallisesti varaaja lämpeäis 3 kW teholla kahdessa tunnissa, eli yösähköllä oltais hystereesiä vasten kello 00:00. Yhdellä vastuksella oltaisiin hystereesiä vasten vasta klo. 04:00. Joka yö käydään kuitenkin vaikka 60 C lämmössä.
Oletus oli tietenkin, että asunnon lämmitykseen on jokin suorasähköä parempi olemassa.
Miten niin? Tavallisessa käyttövesivaraajassa on vastukset vain alaosassa, ja lämpötila on sama varaajan ylä ja alaosassa kunnes vettä lasketaan ja alaosaan pääsee kylmää vettä.Ei varmaankaan, mutta ei muuta sitä asiaa, että se vesi on eri osissa säiliötä eri lämpöistä, oli siellä sitten mittauspisteet (tai vastukset) molemmissa päissä tai ei.
Miten niin? Tavallisessa käyttövesivaraajassa on vastukset vain alaosassa, ja lämpötila on sama varaajan ylä ja alaosassa kunnes vettä lasketaan ja alaosaan pääsee kylmää vettä.
Lämmitä vettä uppokuumentimella niin, että kuumennin on astian pohjalla ja mittaa lämpötilat pohjalta ja pinnalta. Kokeile uudestaan niin, että kuumennin on astian yläosassa. Mittaa lämpötilat. Mitä luulet saavasi tulokseksi? Jos sinulla ei ole muuta sanottavaa kuin että usko on vahva, niin ei tarvitse vastata.Kyllä usko on vahva. Se, että säiliössä on vain yksi lämpömittari (ja ei voida tarkistaa), ei tarkoita sitä, että lämpötila olisi sama läpi koko säiliön. Jos sulla olisi siinä säiliössä kaksi lämpömittaria, huomaisit, että niiden lukema ei ole sama.
Vielä kerran: ei ole väliä millä korkeudella vastukset siellä säiliössä on, montako niitä vastuksia on, tai missä kohtaa on lämpömittari. Lopputulos on joka tapauksessa se, että säiliön yläosassa on kuumempaa vettä kuin alaosassa.
Ei tällä varmasti mitään käytännön vaikutusta ole, mutta mukavahan se on miettiä kummalla teholla lämmittäminen kuluttaa vähemmän energiaa. Vaihdan vastausta. 3 kW kuluttaa varmaankin vähemmän sähköä kuin 1 kW. Lämmitystehon lähestyessä lämpöhäviön määrää tulee loppuunsa pidettyä vettä keskimäärin kuumempana kuin kerta rykäys tavoite lämpötilaan 3 kW teholla. Termostaatilla on varmaankin useamman asteen hystereesi, jolloin yön aikana tehdään käytännössä yksi lämmityssykli. Menee jo arvailuksi.No, tuossa tapauksessa sillä ei ole merkitystä onko se lämmitysteho 3 vai 1kW, mutta se säästö muodostuu sen lämpötilaeron takia joka tuossa 5h aikana varaajassa on, eli maksimissaankin jotain 100Wh luokkaa. Ero on käytännössä niin pieni että sitä ei oikeastaan pysty toteamaan muuten kuin labrakokeena, osana normaalia asumissähköä tuo 0,1kWh ero häviää kohinaan.
Voi kai sitä sulaketaulusta ottaa osan vaiheista virrattomiksi. Osassa varaajia on myös pyöritettävä nuppi montako vastusta/vaihetta halutaan pitää käytössä.Lvv lämmitys kannattaa optioida halvoille tunneille jos on pörssisoppari. Toki sen voi myös optimoida niin, että aamuyöstä vasta lämmitetään ja se lvv on lämmennyt vasta klo 7 (aloitusaika sitten sen mukaan miten pitkään omalla kulutusella kestää lvv lämmittäminen). Eli sillä pienemmällä teholla ei säästä mitään. Paljon parempi se lvv on kuitenkin olla sillä 3kw vastuspaketilla, niin tarvittaessa sitä vettä saa nopeammin (esim. kaverit tulee saunomaan ja tarvitaan enemmän vettä). Kuten edellä sanottiin, niin ero häviössä on niin pieni, että ei maksa vaivaa olla häviöiden minimoimiseksi alkaa kikkailemaan. Itse niitä kytkentöjä ei kuitenkaan saa maalikko mennä muuttelemaan.
Voi kai sitä sulaketaulusta ottaa osan vaiheista virrattomiksi. Osassa varaajia on myös pyöritettävä nuppi montako vastusta/vaihetta halutaan pitää käytössä.
Epäilemättä ihmisillä on erilaisia vedenkäyttö tottumuksia..Pistotulpallisella varaajalla ja wifi pistorasialla pörssiohjaus varsin helppoa. Aina ihmetellyt, miksi Suomessa laitetaan 300-500L käyttövesivaraajia jotka vaatii 3-vaiheisen kiinteän sähköasennuksen, 150-200 litran varaajillakin pärjää mainiosti ja monet on pistotulpallisia. Eilenkin kolme aikuista saunomisen ja normaalin suihkussa käyntien jälkeen varaajan lämpömittari ei merkittävästi edes liikahtanut ja varaaja otti sähköä yöllä 3,5kWh. Lämmin vesi ei ole loppunut koskaan vaikka apk myös kuumaan veteen kytkettynä. Varaajan lämpö 65 astetta. Edellinen varaaja kesti 20v ja maksoi aikanaan 300€, uusi maksoi 400€.
Iltapäivän rutiini, kun pörssihinnat julkaistaan, yleensä sama aika 03-07 on se halvin eikä vaadi kuin tarkistuksen, jos on jotain poikkeavan halpoja tunteja niin sitten vaatii puhelimen äpistä muutoksen. Mielestäni varsin kätevää ja helppoa, wifillä sen voi tehdä vaikka töissä ollessaan. Edullinen.Epäilemättä ihmisillä on erilaisia vedenkäyttö tottumuksia..
Eikä tuo wifipistorasia vielä paljon auta pörssisähköön ellet sitä joka ilta manuaalisesti ajasta halvoille tunneille. Ja jos ajastaa ihan vaan yöksi niin siihen riittää normaali kellokytkin.
Tietysti on, mutta lämmintä vettä ei paljoa kulu jos ei tuhlaile. 20l riittää suihkuun.Epäilemättä ihmisillä on erilaisia vedenkäyttö tottumuksia..
Eikä tuo wifipistorasia vielä paljon auta pörssisähköön ellet sitä joka ilta manuaalisesti ajasta halvoille tunneille. Ja jos ajastaa ihan vaan yöksi niin siihen riittää normaali kellokytkin.
Toi on niin turhaa väittelyä neuvoa muita mikä on oikein ja mikä väärin kun meitä ihmisiä on erilaisia.Tietysti on, mutta lämmintä vettä ei paljoa kulu jos ei tuhlaile. 20l riittää suihkuun.
Ainii joo. No siinä tapauksessa kyllä ihminen pärjää ilman lämmintä vettäkin. Varaaja vaan pois päältä ja kylmään suihkuun.Mutta olemme kuitenkin pihistelyketjussa
Tuolla määrällä pärjää helposti jos on tarkoitus säästää energiaa. 27c energian hinnalla menee ~20c per suihku (0.75KWh).Toi on niin turhaa väittelyä neuvoa muita mikä on oikein ja mikä väärin kun meitä ihmisiä on erilaisia.
Kyllä puolet tosta riittää oikein hyvin.Tuolla määrällä pärjää helposti jos on tarkoitus säästää energiaa. 27c energian hinnalla menee ~20c per suihku (0.75KWh).
Omien kokemusten mukaan ei riitä.Kyllä puolet tosta riittää oikein hyvin.
Niin, varmaan nyt huomaat että se on ihmisestä kiinni joten on ihan turha neuvoa muita mikä riittää ja mikä ei.Omien kokemusten mukaan ei riitä.
Tuohon 20l pääsee varmasti jokainen halutessaan, 10l tuskin.Niin, varmaan nyt huomaat että se on ihmisestä kiinni joten on ihan turha neuvoa muita mikä riittää ja mikä ei.
3 kW, joka on aika tavallinen 300 litran varaajan tehontarve (3 * 1kW), ei vielä edellytä kolmivaiheasennusta. 16A:n sulake riittää.Pistotulpallisella varaajalla ja wifi pistorasialla pörssiohjaus varsin helppoa. Aina ihmetellyt, miksi Suomessa laitetaan 300-500L käyttövesivaraajia jotka vaatii 3-vaiheisen kiinteän sähköasennuksen, 150-200 litran varaajillakin pärjää mainiosti ja monet on pistotulpallisia. Eilenkin kolme aikuista saunomisen ja normaalin suihkussa käyntien jälkeen varaajan lämpömittari ei merkittävästi edes liikahtanut ja varaaja otti sähköä yöllä 3,5kWh. Lämmin vesi ei ole loppunut koskaan vaikka apk myös kuumaan veteen kytkettynä. Varaajan lämpö 65 astetta. Edellinen Isea varaaja kesti 20v ja maksoi aikanaan 300€, uusi Bosch maksoi 400€.
Eikä tartte asentajia odotella.
Tuossa on se isoin ero. Jos sulla on 150-200 litran pytty maalämmön kanssa, niin pöntössä ei ole kuin vähän päälle 50 astetta ilman ajoittaista legionella-syksiä lukuun ottamatta. Siinä ei sitten enää riitäkään vesi samalla tavalla. Sähkövastukset kun kytkee päälle mukavuusasentoon, niin 60-asteinen vesi riittää paljon paremmin. Varaajan koko ei ole monessakaan taloudessa ongelma, koska isompi varaaja ei niin ihmeellistä lisätilaa tarvitse. Entisaikaan ei myöskään nössöilty mitään putki-&sähkömiehiä paikalle vaaraajaa vaihtamaan, niin kytkentätavallakaan ei ensiasennuksen jälkeen ollut suurempaa väliä.Pistotulpallisella varaajalla ja wifi pistorasialla pörssiohjaus varsin helppoa. Aina ihmetellyt, miksi Suomessa laitetaan 300-500L käyttövesivaraajia jotka vaatii 3-vaiheisen kiinteän sähköasennuksen, 150-200 litran varaajillakin pärjää mainiosti ja monet on pistotulpallisia. Eilenkin kolme aikuista saunomisen ja normaalin suihkussa käyntien jälkeen varaajan lämpömittari ei merkittävästi edes liikahtanut ja varaaja otti sähköä yöllä 3,5kWh. Lämmin vesi ei ole loppunut koskaan vaikka apk myös kuumaan veteen kytkettynä. Varaajan lämpö 65 astetta. Edellinen Isea varaaja kesti 20v ja maksoi aikanaan 300€, uusi Bosch maksoi 400€.
Eikä tartte asentajia odotella.
Noita nestesaippuoita on monenlaisia, osa on kuvatun kaltaisia. Oliskohan ollut joku Nivean kosteuttava, joka oli ihan jäätävän hankala saada "puhtaaksi". Eli tästäkin saatiin säästövinkki ketjuunIhan knoppina en tykkää yhtään nestesaippuoista, sillä niistä jää limaisen tuntuinen nahka, jota pitää huuhdella kauan. Palasaippua lähtee ihan hetkessä.
Sähköverkon tasapainoon sillä tuskin on mitään vaikutusta, mutta periaatteessa yhteen vaiheeseen kytkeminen voi polttaa pääsulakkeen, jos vaiheessa on paljon muutakin kuormaa.Ne varaajathan ovat kolmevaiheisia siksi että se on sähköverkon tasapainon takia parempi, ei siksi että varaajan teho sitä edellyttäisi.
Siis juuri sen kiinteistön sähköverkon tasapaonotusta tarkoitan. Suuremmassa mittakaavassahan ne tasapainottuu enemmän tai vöhemmän itsekseenSähköverkon tasapainoon sillä tuskin on mitään vaikutusta, mutta periaatteessa yhteen vaiheeseen kytkeminen voi polttaa pääsulakkeen, jos vaiheessa on paljon muutakin kuormaa.