Tunneli Helsingistä Tallinnaan?

Merirahti on halpaa ja kapasiteettia riittää. Vaikea kuvitella, että rajallisen kapasiteetin raiderahti voisi olla investoinnin veturi.
 
Olenko ainoa, kenen mielestä kaikista absurdeista kustannus- ja tuottavuusheitoista huolimatta suurin ongelma on kiinan mukanaolo? Mutta kun ne on niin kivoja ja paljon tulee turisteja etc.
Vitut. Kierompia kuin venäläiset. Silkkitieprojektit, afrikan hassut salakuuntelutalot, "huostaanotetut" satamat, etelä-kiinanmeren perseilyt jne.
 
Merirahti on halpaa ja kapasiteettia riittää. Vaikea kuvitella, että rajallisen kapasiteetin raiderahti voisi olla investoinnin veturi.
Tätä tässä itekkin oon ihmetelly. Miten ne muka meinaa raiderahdin saaha kannattavaksi? Eri asia(saattaisi olla) olisi jos kummassakaan päässä ei olisi vielä satamia ja isot kaupungit ei olisi meren rannalla.
 
Takaisku haaveille Tallinnan-tunnelista: Suomenlahden pohjasta löytyi yllättäviä ruhjeita

"Geologian tutkimuskeskus (GTK), Viron geologinen tutkimuskeskus ja A-Insinöörit ovat koostaneet yhteenvedon yksityisrahoitteisen Finestbay area -tunnelihankkeen pyynnöstä."

Toivottavasti ei laitettu julkista rahaa edes tuohon selvitykseen. On kyllä sellaista hölynpölyä tuo koko juttu että vaikeaa ymmärtää, miten jotkut uskovat projektin mahdollisuuksiin.
 
Onko kenellekään selvinnyt, että miksi tällainen tunneli pitäisi rakentaa? Vaanko siksi, että voisi nopeasti päästä piipahtamaan Tallinnassa Helsingistä?
 
Olenko ainoa, kenen mielestä kaikista absurdeista kustannus- ja tuottavuusheitoista huolimatta suurin ongelma on kiinan mukanaolo? Mutta kun ne on niin kivoja ja paljon tulee turisteja etc.
Vitut. Kierompia kuin venäläiset. Silkkitieprojektit, afrikan hassut salakuuntelutalot, "huostaanotetut" satamat, etelä-kiinanmeren perseilyt jne.

En näkisi, että se ongelma on Kiinan mukana olo, vaan se millaiseen sopimukseen vedetään nimi alle.

Onko kenellekään selvinnyt, että miksi tällainen tunneli pitäisi rakentaa? Vaanko siksi, että voisi nopeasti päästä piipahtamaan Tallinnassa Helsingistä?
Kuulemma jotta kiinalaisturistit voi matkustaa 2 viikkoa junalla Suomeen.
 
Onko kenellekään selvinnyt, että miksi tällainen tunneli pitäisi rakentaa? Vaanko siksi, että voisi nopeasti päästä piipahtamaan Tallinnassa Helsingistä?
Kiinalaisen rahan näkökulmasta koilisväylän avautuminen, mahdollinen jäämeren rata ja tämä tunneli tuo uuden tavarayhteyden koko Eurooppaan. Helsingin ja Tallinnan näkökulmasta molemmat saavat käyttöönsä lisää työvoimaa ja turisteja, ja ainakin Helsingin pää 50 000 asukkaalle uutta tonttimaata (=keinosaari) paraatipaikalta. Suomalaisetkin pääsevät reilaamaan Baltiaan ja Keski-Eurooppaan asti vaikka suoraan kotoaan Jyväskylästä, kun lentämisen hinta oletettavasti ja toivottavasti moninkertaistuu. Kun ihmisten väliset yhteydet lisääntyvät, niin innovaatiot, kauppa, kaupungit ja taloudet kasvavat ja kehitys kehittyy, joka yleensä nähdään positiivisena asiana. Kiinan lisäksi EU:kin tukee raidehankkeita joten nykyhallituksella onkin kiire saada kotimaan raidehankesuunnitelmansa valmiiksi, jotta sitä jaossa olevaa EU-rahaa ehditään hakea.
 
Onko kenellekään selvinnyt, että miksi tällainen tunneli pitäisi rakentaa? Vaanko siksi, että voisi nopeasti päästä piipahtamaan Tallinnassa Helsingistä?

Kyllähän tuo laivaliikenne on jotain aivan älytöntä, joka vähenisi merkittävästi tunnelin ansiosta. Ilmastohörhöjen luulisi tälle hankkeelle rahaa kantavan säkkikaupalla.
 
Kyllähän tuo laivaliikenne on jotain aivan älytöntä, joka vähenisi merkittävästi tunnelin ansiosta. Ilmastohörhöjen luulisi tälle hankkeelle rahaa kantavan säkkikaupalla.
Avaatko hieman tätä viestiäsi, kiitos. Ei tuo väitteesi oikein vaikuta järjelliseltä.
 
Laivaliikenne taitaa tuottaa vähiten päästöjä per kuljetettu tonni?
 
Laivaliikenne taitaa tuottaa vähiten päästöjä per kuljetettu tonni?
Laivat ovat varsin tehokkaita rahdin kuljetukseen, mutta ihmisten kuljetus laivalla on melko saastuttavaa touhua.

Helsinki on nykyään maailman vilkkain matkustajasatama. Kakkosena on sattumoisin Dover. :)
 
Laivaliikenne taitaa tuottaa vähiten päästöjä per kuljetettu tonni?

Ihmisten kuljettamiseen laivojen hyötysuhde on surkea. Etenkin joidenkin isojen risteilyalusten tai autolauttojen.
Esim. Tukholmaan on aikalailla ekologisempaa lentää kuin mennä jollain autolautalla.
 
Ihmisten kuljettamiseen laivojen hyötysuhde on surkea. Etenkin joidenkin isojen risteilyalusten tai autolauttojen.
Esim. Tukholmaan on aikalailla ekologisempaa lentää kuin mennä jollain autolautalla.

Eikös tämä ole kuitenkin pitkälti pelkkää laskennallista huuhaata? Jos kaupunkien/maiden välillä kuitenkin on tarpeen rahdata se x määrä kontteja päivässä, niin ei kai ne matkustajat siinä oikein enää tunnu missään?

Lentokoneessa kaikki rahti sekä jokainen matkustaja kuitenkin muuttaa sitä polttoaineen kulutusta aivan suoraan, ja lentovuoro saatetaan jopa perua ellei ole matkustajia. Laivat seilaavat joka tapauksessa.
 
Eikös tämä ole kuitenkin pitkälti pelkkää laskennallista huuhaata? Jos kaupunkien/maiden välillä kuitenkin on tarpeen rahdata se x määrä kontteja päivässä, niin ei kai ne matkustajat siinä oikein enää tunnu missään?

Lentokoneessa kaikki rahti sekä jokainen matkustaja kuitenkin muuttaa sitä polttoaineen kulutusta aivan suoraan, ja lentovuoro saatetaan jopa perua ellei ole matkustajia. Laivat seilaavat joka tapauksessa.

No jos ne ihmiset matkustaa rahtikonttien seassa siten että niillä on alle neliömetri lattiatilaa per nenä ja palvelut rajoittuu lentokoneruokaan niin sitten varmasti saadaan laivaliikenteeseen pienemmät päästöt per matkustaja.
Mutta jos kyseessä on tyyliin ruotsin ja viron lautat joissa roudataan ties mitä yökerhoja, ravintoloita, saunoja, isoja hyttejä ja ties mitä muuta niin sitten lentoliikenne helposti vie voiton.
 
No jos ne ihmiset matkustaa rahtikonttien seassa siten että niillä on alle neliömetri lattiatilaa per nenä ja palvelut rajoittuu lentokoneruokaan niin sitten varmasti saadaan laivaliikenteeseen pienemmät päästöt per matkustaja.
Mutta jos kyseessä on tyyliin ruotsin ja viron lautat joissa roudataan ties mitä yökerhoja, ravintoloita, saunoja, isoja hyttejä ja ties mitä muuta niin sitten lentoliikenne helposti vie voiton.
Vai viekö sittenkään? Ei taida viedä.
 
Ihmisten kuljettamiseen laivojen hyötysuhde on surkea. Etenkin joidenkin isojen risteilyalusten tai autolauttojen.
Esim. Tukholmaan on aikalailla ekologisempaa lentää kuin mennä jollain autolautalla.
Ihmisten kuljettaminen autolautoilla mielestäni aika ekologista, kun autolautoilla on aika paljon muutekin kuljetettavaa kuin ne ihmiset: autot ja rahti. Ne kun eivät pääsääntöisesti ylitä meriä lentokoneella.
Ihmiset sinänsä eivät paljon lastin rinnalla paina, jolloin ainoa varsinainen ekologisuutta haittaava tekijä on ruotsinlaiva -tyyppisillä aluksilla hyttien auheuttama laivan massan kasvaminen (joka ei sekään todennäköisesti kovin merkittävästi polttoaineenkulutusta kasvata).
Jos taas puhutaan pikalauttatyyppisestä liikenteestä (Helsinki-Tallinna, Dover jne.), niin noissa lautoissa ei yleensä ole rakennettu matkustajille hyttejä vaan pärjätään aika lailla pienemmällä lisäkuormalla,(kari kantta joissa käytävät, myymälät, ravintolat jne.).

Risteilyaluksilla taas on aivan muu tavoite kuin matkustajien kuljettaminen pisteestä a pisteeseen b. Niissä oleskellaan lomalla.
Jos esim. 3000 matkustajaa kantavan laivan matkustajat halutaan lennättää viikon ajan esim. 15 Airbus 321-koneella (tai 150:llä, jos halutaan matkustajille edes minimaaliset hyttitilat), tulee tuo lentokoneella lomailu aika epäekologiseksi (ja epämiellyttäväksi).

Tosi voidaan verrata siihen, että lennätetään nuo samat 3000 matkustajaa vaikka viikoksi kreikkaan, ei itse matkustaminen (liikkuminen) todennäköisesti ole lentokoneella aivan yhtä epäekologista. Vaikka tarkemmin laskematta, en siitäkään menisi aivan vakuuteen.
 
Ihmisten kuljettaminen autolautoilla mielestäni aika ekologista, kun autolautoilla on aika paljon muutekin kuljetettavaa kuin ne ihmiset: autot ja rahti. Ne kun eivät pääsääntöisesti ylitä meriä lentokoneella.
Ihmiset sinänsä eivät paljon lastin rinnalla paina, jolloin ainoa varsinainen ekologisuutta haittaava tekijä on ruotsinlaiva -tyyppisillä aluksilla hyttien auheuttama laivan massan kasvaminen (joka ei sekään todennäköisesti kovin merkittävästi polttoaineenkulutusta kasvata).
Jos taas puhutaan pikalauttatyyppisestä liikenteestä (Helsinki-Tallinna, Dover jne.), niin noissa lautoissa ei yleensä ole rakennettu matkustajille hyttejä vaan pärjätään aika lailla pienemmällä lisäkuormalla,(kari kantta joissa käytävät, myymälät, ravintolat jne.).

Risteilyaluksilla taas on aivan muu tavoite kuin matkustajien kuljettaminen pisteestä a pisteeseen b. Niissä oleskellaan lomalla.
Jos esim. 3000 matkustajaa kantavan laivan matkustajat halutaan lennättää viikon ajan esim. 15 Airbus 321-koneella (tai 150:llä, jos halutaan matkustajille edes minimaaliset hyttitilat), tulee tuo lentokoneella lomailu aika epäekologiseksi (ja epämiellyttäväksi).

Tosi voidaan verrata siihen, että lennätetään nuo samat 3000 matkustajaa vaikka viikoksi kreikkaan, ei itse matkustaminen (liikkuminen) todennäköisesti ole lentokoneella aivan yhtä epäekologista. Vaikka tarkemmin laskematta, en siitäkään menisi aivan vakuuteen.

No sun mielipide on mitä on mutta autolauttojen päästöt per matkustaja ovat vähän laskutavasta riippuen joko about samat tai reippaasti suuremmat kuin lentoliikenteessä.
Pika-alukset ovat vielä huonompia koska niiden polttoaineen kulutus nousee korkealle.

Jos halutaan olla tehokkaita niin rahti siihen ja vain siihen tarkoitukseen suunnitelluilla laivoilla ja sitten ihmiset joko lentäen tai junalla siellä missä mahdollista.
 
No sun mielipide on mitä on mutta autolauttojen päästöt per matkustaja ovat vähän laskutavasta riippuen joko about samat tai reippaasti suuremmat kuin lentoliikenteessä.
Pika-alukset ovat vielä huonompia koska niiden polttoaineen kulutus nousee korkealle.

Jos halutaan olla tehokkaita niin rahti siihen ja vain siihen tarkoitukseen suunnitelluilla laivoilla ja sitten ihmiset joko lentäen tai junalla siellä missä mahdollista.
Laittaisitko mielipiteesi lisäksi myös lähteet noille mainitsemillesi laskukaavoille niin katsotaan. Kiitos.
 
Laittaisitko mielipiteesi lisäksi myös lähteet noille mainitsemillesi laskukaavoille niin katsotaan. Kiitos.

No vaikka:
Laivalla vai lentokoneella? - Tukholman-matkan CO2-päästöt vertailussa ja lopputulos voi yllättää

*edit*
Tehdään nyt vielä sellainen tarkennus että toki asiaan vaikuttaa myös käytössä oleva teknologia niin laivoissa kuin lentokoneissa. Ja lentokoneiden osalta se miten päästöt lasketaan vaihtelee aika reippaasti.

Kuitenkin ajatus siitä että henkilölaivaliikenne olisi jotenkin erityisen ekologinen vaihtoehto on väärin.
 
Viimeksi muokattu:
Oikeat kertoimet ja painotukset valitsemalla saadaan tulokset halutunlaisiksi, tuolta lähteestä kun lukee niin selviää miten se on tässä tapauksessa laskettu:
Autolautta kuljettaa sekä matkustajia että rahtia; päästöistä 80 % on allokoitu matkustajille, 20 % rahdille.
VTT Lipasto

Tuo koko laskukaava lähtee siitä liikkeelle, että laiva seilaa ihmisten takia, ja rahtia menee siinä sitten samalla 20% päästöosuudella. Jos tämä koko kuvio käännetään niin päin, että autolautta vie rahtia ja siinä samalla ihmisiä, ja painotukset käännetään päälaelleen niin kuvio muuttuu kovasti. Tai vaikka laitettais 50/50, koska lautta joka tapauksessa kuljettaa molempia tai bisnes ei pyöri, niin kuvio muuttuu siltikin kovasti.

Hankalahan noista on mitään yksiselitteisiä arvoja laskea, etenkin Ruotsinlauttojen kohdalla kun tilanne on se, että rahti pelkästään tai matkustajat pelkästään ei nykyisenlaisilla systeemeillä kulkis. Jos ei olis matkustajia, niin siinä välillä menis jotain Finnlinesin purkkien tyyppisiä ro-ro-jollia nykyistä harvemmalla vuorovälillä (koska rahtia mahtuu niihin kerralla enemmän). Jos taas ei olis rahtia, niin siinä ajettais jollain enemmän nykyisistä poikkevilla laivoilla, joissa olis pienet autokannet eikä rekkapaikkoja ollenkaan (ts. olisivat pienempiä ja kuluttaisivat vähemmän).

Tää koko keskustelu lentokone vs Ruotsinlaiva on muutenkin aika outo, koska aika perhanan iso osa noista laivamatkustajista ei ole "menossa Ruotsiin/Suomeen", vaan ovat risteilyllä ihan risteilyn takia. Lentäen taas tuskin kukaan menee ihan vaan huvin vuoks Arlandaan ja tunnin päästä takas, kun taas laivoilla nimenomaan se "miniristeily" on yks niiden ydintuotteista...
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
No vaikka:
Laivalla vai lentokoneella? - Tukholman-matkan CO2-päästöt vertailussa ja lopputulos voi yllättää

*edit*
Tehdään nyt vielä sellainen tarkennus että toki asiaan vaikuttaa myös käytössä oleva teknologia niin laivoissa kuin lentokoneissa. Ja lentokoneiden osalta se miten päästöt lasketaan vaihtelee aika reippaasti.

Kuitenkin ajatus siitä että henkilölaivaliikenne olisi jotenkin erityisen ekologinen vaihtoehto on väärin.
KJNS tuossa jo tarinoikin mutta eiköhän pidetä tämä otsikon mukaisessa Helsinki - Tallinna - Helsinkin skenaariossa eikä ruveta ruotsalaisia sekoittamaan soppaan.
 
Oikeat kertoimet ja painotukset valitsemalla saadaan tulokset halutunlaisiksi, tuolta lähteestä kun lukee niin selviää miten se on tässä tapauksessa laskettu:

Tuo koko laskukaava lähtee siitä liikkeelle, että laiva seilaa ihmisten takia, ja rahtia menee siinä sitten samalla 20% päästöosuudella. Jos tämä koko kuvio käännetään niin päin, että autolautta vie rahtia ja siinä samalla ihmisiä, ja painotukset käännetään päälaelleen niin kuvio muuttuu kovasti. Tai vaikka laitettais 50/50, koska lautta joka tapauksessa kuljettaa molempia tai bisnes ei pyöri, niin kuvio muuttuu siltikin kovasti.

Hankalahan noista on mitään yksiselitteisiä arvoja laskea, etenkin Ruotsinlauttojen kohdalla kun tilanne on se, että rahti pelkästään tai matkustajat pelkästään ei nykyisenlaisilla systeemeillä kulkis. Jos ei olis matkustajia, niin siinä välillä menis jotain Finnlinesin purkkien tyyppisiä ro-ro-jollia nykyistä harvemmalla vuorovälillä (koska rahtia mahtuu niihin kerralla enemmän). Jos taas ei olis rahtia, niin siinä ajettais jollain enemmän nykyisistä poikkevilla laivoilla, joissa olis pienet autokannet eikä rekkapaikkoja ollenkaan (ts. olisivat pienempiä ja kuluttaisivat vähemmän).

Tää koko keskustelu lentokone vs Ruotsinlaiva on muutenkin aika outo, koska aika perhanan iso osa noista laivamatkustajista ei ole "menossa Ruotsiin/Suomeen", vaan ovat risteilyllä ihan risteilyn takia. Lentäen taas tuskin kukaan menee ihan vaan huvin vuoks Arlandaan ja tunnin päästä takas, kun taas laivoilla nimenomaan se "miniristeily" on yks niiden ydintuotteista...

Sanoisin että tuo päästöosuuksien jako pitäisi tehdä siten että katsotaan kuinka tehokkaasti rahtilaiva liikuttaisi rahtia verrattuna johonkin autolauttaan.
Joku iso autolautta vie mitä, 50 rekkaa? Jos yhteen rekkaan saa 2 TEU:ta rahtia niin tuo on aika helvetin vähän rahtia.
 
KJNS tuossa jo tarinoikin mutta eiköhän pidetä tämä otsikon mukaisessa Helsinki - Tallinna - Helsinkin skenaariossa eikä ruveta ruotsalaisia sekoittamaan soppaan.

No ei ne fysiikan lait muutu Viron suuntaan mentäessä.
 
Rahtimäärät tallinna - helsinki vs. tukholma - helsinki lienevät vähän erillaisia.

Mitä vähemmän sitä rahtia on suhteessa ihmisiin niin sitä huonommaksi se hyötysuhde muuttuu.
Puhumattakaan siitä että ne autolautat eivät ole sen rahdinkaan kuljettamiseen hirveän hyvä ratkaisu päästöjen osalta.
 
Harvemmin ne autolauttojen autokannet taitaa olla täyteen buukattuja mihinkään suuntaan. Ihan mutuna heittäisin vielä että henkilöautoja on about puolet kannen pinta-alasta.
 
Harvemmin ne autolauttojen autokannet taitaa olla täyteen buukattuja mihinkään suuntaan. Ihan mutuna heittäisin vielä että henkilöautoja on about puolet kannen pinta-alasta.

Pikasen googletuksen perusteella Silja Europaan mahtuu 60 rekkaa. Jos lasketaan että yhteen rekkaan menee 2 TEU:ta rahtia niin tuo tarkoittaa että Silja Europan rahtikapasiteetti on 120 TEU:ta. Joka on aika helvetin vähän sen kokoon nähden.
 
Pikasen googletuksen perusteella Silja Europaan mahtuu 60 rekkaa. Jos lasketaan että yhteen rekkaan menee 2 TEU:ta rahtia niin tuo tarkoittaa että Silja Europan rahtikapasiteetti on 120 TEU:ta. Joka on aika helvetin vähän sen kokoon nähden.
Kun päästöt ovat luokkaa lentokone niin montako TEU rahtia sinne koneeseen menee ?
 
Kun päästöt ovat luokkaa lentokone niin montako TEU rahtia sinne koneeseen menee ?
Henkilömatkustamisen päästöt ovat luokkaa lentokone, rahti on eri asia. Vaan kun on tunneliketju, niin vertailuhan on laiva vs juna, tai ainakin pitäisi olla.
 
Kun päästöt ovat luokkaa lentokone niin montako TEU rahtia sinne koneeseen menee ?

No ei sitä rahtia sillä lentokoneella tietenkään kannata kuljettaa. Sitä varten on laivat jotka ovat erittäin tehokkaita kun ne rakennetaan kuljettamaan juurikin rahtia.
 
No ei sitä rahtia sillä lentokoneella tietenkään kannata kuljettaa. Sitä varten on laivat jotka ovat erittäin tehokkaita kun ne rakennetaan kuljettamaan juurikin rahtia.
:) Ajatella jos voisi samaan aikaan kuljettaa ihmisiä. Ne menisi vähänniinkuin siinä sivussa eikä tarvisi lentää.
 
:) Ajatella jos voisi samaan aikaan kuljettaa ihmisiä. Ne menisi vähänniinkuin siinä sivussa eikä tarvisi lentää.

Voi pyhä sylvi ja vittu, eikö tämä käyty jo läpi?

Kyllä, jos ihmiset lastataan rahtikontteihin ja annetaan niille yhtä paljon tilaa ja palveluja kuin lentokoneessa ja laitetaan laiva menemään sitä normaalia rahtilaiva vauhtia niin varmasti homma hoituu pienillä päästöillä.

Mutta kun ihmisiä ei roudata noin vaan niitä roudataan isoissa laivoissa joiden kapasiteetista valtaosa menee siihen ihmisten kuljettamiseen ja sitten kun nuo laivat vielä laitetaan ajamaan suht suurella nopeudella koska ihmiset haluavat liikkua nopeasti niin ne päästöt räjähtävätkin käsiin.
 
Voi pyhä sylvi ja vittu, eikö tämä käyty jo läpi?

Kyllä, jos ihmiset lastataan rahtikontteihin ja annetaan niille yhtä paljon tilaa ja palveluja kuin lentokoneessa ja laitetaan laiva menemään sitä normaalia rahtilaiva vauhtia niin varmasti homma hoituu pienillä päästöillä.

Mutta kun ihmisiä ei roudata noin vaan niitä roudataan isoissa laivoissa joiden kapasiteetista valtaosa menee siihen ihmisten kuljettamiseen ja sitten kun nuo laivat vielä laitetaan ajamaan suht suurella nopeudella koska ihmiset haluavat liikkua nopeasti niin ne päästöt räjähtävätkin käsiin.
Miten ne räjähti käsiin? Samoissa kuin lentäminen mutta rahti kulkee siinä sivussa ja paljon enemmän porukkaa. Pelkkää voittoa. Ajatella jos joku rakentaisi tunnelin ja siellä kulkisi juna :geek:
 
Miten ne räjähti käsiin? Samoissa kuin lentäminen mutta rahti kulkee siinä sivussa ja paljon enemmän porukkaa. Pelkkää voittoa. Ajatella jos joku rakentaisi tunnelin ja siellä kulkisi juna :geek:
Jos sinua kiinnosta rahtilaivoilla matkustelu niin esim Finnlinesin joillain laivoilla pääsee matkustamaan jos haluaa. Luonnollisesti matkustajia mahtuu vain kourallinen noihin. Et taida ymmärtää, että rahtilaiva on rakennettu rahdin kuljetusta varten, ei ihmisten. Ei sinne voi yht äkkiä vaan tunkea useampaa sata ihmistä usean päivän matkalle.
 
Jos sinua kiinnosta rahtilaivoilla matkustelu niin esim Finnlinesin joillain laivoilla pääsee matkustamaan jos haluaa. Luonnollisesti matkustajia mahtuu vain kourallinen noihin. Et taida ymmärtää, että rahtilaiva on rakennettu rahdin kuljetusta varten, ei ihmisten. Ei sinne voi yht äkkiä vaan tunkea useampaa sata ihmistä usean päivän matkalle.
Melkoinen saa olla kiertotie jos matka helsingistä tallinnaan vie useamman päivän. Vai alettiinko tässä puhua käsinvedettävistä vaijerilosseista?

Kyllä siellä tallinkillä kulkee rahtia joka "risteily" useamman kontin verran. Rahtilaivat sitten erikseen.
 
Melkoinen saa olla kiertotie jos matka helsingistä tallinnaan vie useamman päivän. Vai alettiinko tässä puhua käsinvedettävistä vaijerilosseista?

Kyllä siellä tallinkillä kulkee rahtia joka "risteily" useamman kontin verran. Rahtilaivat sitten erikseen.

Se useampi kontti nyt ei paljoa ole. Ihmiset junaan ja isompi rahti rahtilaivoihin, niin laivojen määrä tuolla välillä puolittuisi. Voisi ne muutama jäljelle jäävä risteilyaluskin keskittyä siihen risteilyn, eikä yrittää olla kaikkea huonosti.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Kyllä siellä tallinkillä kulkee rahtia joka "risteily" useamman kontin verran. Rahtilaivat sitten erikseen.

No sitä rahtia kulkee maksimissaan se about 120 kontillista joka on naurettavan vähän tuon kokoiselle laivalle.
 
Se useampi kontti nyt ei paljoa ole. Ihmiset junaan ja isompi rahti rahtilaivoihin, niin laivojen määrä tuolla välillä puolittuisi. Voisi ne muutama jäljelle jäävä risteilyaluskin keskittyä siihen risteilyn, eikä yrittää olla kaikkea huonosti.
@kjns ottikin tähän jo kantaa ylempänä niin en viitsi samaa asiaa alkaa toistamaan.
 
Se useampi kontti nyt ei paljoa ole. Ihmiset junaan ja isompi rahti rahtilaivoihin, niin laivojen määrä tuolla välillä puolittuisi. Voisi ne muutama jäljelle jäävä risteilyaluskin keskittyä siihen risteilyn, eikä yrittää olla kaikkea huonosti.

Tuskin nekään risteilyyn voivat keskittyä kun olisivat varmaan jatkossakin autolauttoja joilla henkilöautoja raahataan mukana.

Onhan sellainen ro-ro-alus melko huono kompromissi oikein mihinkään käyttöön. Ei niissä esimerkiksi Välimerellä ja Karibialla risteilevissä superluokan risteilyviihdelaivoilla mitään autoja kuskailla mukana vaan laiva on suunniteltu kokonaan sellaiseksi viihdetehtaaksi.
 
No sitä rahtia kulkee maksimissaan se about 120 kontillista joka on naurettavan vähän tuon kokoiselle laivalle.

Ruotsinlaivojen rahtikapasiteetti on kilometrin luokkaa
Silja Serenade
Mariella
Baltic Princess
mutta Tallinnan laivoilla jo yli 2000 metriä.
Star
Megastarin tietoa en löytänyt, tuskin ainakaan pienempi kuin Star:lla.
Finnlinesin Saksanlaivoilla kapasiteettia on jo 4200 metriä: Finnlines laajentaa laivastoaan vastatakseen kasvaneeseen kysyntään | Finnlines

TEU-kapasiteetin saa jakamalla kaistametrit kuudella, eli Ruotsinlaivoilla 150-200 TEU, Tallinnaan yli 300 TEU ja Saksaan 700 TEU. Kontteja kai kulkee aika vähän mutta saman täyttöasteen saa irtoperillä (2 TEU), joita näkee autokansilla. Rekkakin on pikemminkin 3 TEU kuin 2 TEU. Kun kontti on 10-20 tonnia rahtia, niin Ruotsinlaivoillakin kulkee tuhansia tonneja rahtia ja Saksan-liikenteessä lähemmäs 10000 tonnia. Ainakin painon osalta matkustajaliikenne on pelkkä kuriositeetti.

Laivainsinöörien olen kuullut kertovan, että autolautoissa varsinaista laivaa on alhaalta autokansiin saakka ja kaikki siitä ylöspäin on vain kevyttä "kansilastia". Jos ei ole kyse jostain megaristeilijästä, niin matkustajien kaipaama hotelli- ja viihdeosasto vaikuttaa laivan mitoitukseen ja massaan vain vähän.

Paljonko laiva sitten kuluttaa? Oletetaanpa, että nopea laiva Tallinnan reitillä käyttäisi tehoa n. 20 MW ja kuluttaisi 170 g/kWh, niin 2 tunnin matkan aikana polttoainetta palaisi vajaa 7 tonnia. Tämän jyvittämiseksi matkustajien ja rahdin kesken ei ole mitään yksiselitteisen oikeaa tapaa mutta suuruusluokka lienee pari kiloa per matkustaja.
 
Ruotsinlaivojen rahtikapasiteetti on kilometrin luokkaa
Silja Serenade
Mariella
Baltic Princess
mutta Tallinnan laivoilla jo yli 2000 metriä.
Star
Megastarin tietoa en löytänyt, tuskin ainakaan pienempi kuin Star:lla.
Finnlinesin Saksanlaivoilla kapasiteettia on jo 4200 metriä: Finnlines laajentaa laivastoaan vastatakseen kasvaneeseen kysyntään | Finnlines

TEU-kapasiteetin saa jakamalla kaistametrit kuudella, eli Ruotsinlaivoilla 150-200 TEU, Tallinnaan yli 300 TEU ja Saksaan 700 TEU. Kontteja kai kulkee aika vähän mutta saman täyttöasteen saa irtoperillä (2 TEU), joita näkee autokansilla. Rekkakin on pikemminkin 3 TEU kuin 2 TEU. Kun kontti on 10-20 tonnia rahtia, niin Ruotsinlaivoillakin kulkee tuhansia tonneja rahtia ja Saksan-liikenteessä lähemmäs 10000 tonnia. Ainakin painon osalta matkustajaliikenne on pelkkä kuriositeetti.

Laivainsinöörien olen kuullut kertovan, että autolautoissa varsinaista laivaa on alhaalta autokansiin saakka ja kaikki siitä ylöspäin on vain kevyttä "kansilastia". Jos ei ole kyse jostain megaristeilijästä, niin matkustajien kaipaama hotelli- ja viihdeosasto vaikuttaa laivan mitoitukseen ja massaan vain vähän.

Paljonko laiva sitten kuluttaa? Oletetaanpa, että nopea laiva Tallinnan reitillä käyttäisi tehoa n. 20 MW ja kuluttaisi 170 g/kWh, niin 2 tunnin matkan aikana polttoainetta palaisi vajaa 7 tonnia. Tämän jyvittämiseksi matkustajien ja rahdin kesken ei ole mitään yksiselitteisen oikeaa tapaa mutta suuruusluokka lienee pari kiloa per matkustaja.

Vanha viesti mutta olen näköjään missannut vastauksen.
Noi on kuitenkin todella pieniä määriä rahtia jos verrataan sitä oikeaan rahtilaivaan. Esim:
Tuossa on 162 metriä pitkä rahtilaiva jonka kapasiteetti 1500 TEU:ta. Ja tuo näyttäisi olevan esimerkiksi tuolla Wärtsilällä se pienin feeder rahtilaiva mille niillä on design.
 
Hesari julkaisi isomman jutun aiheesta (Paywall: Tilaajille tai 2 viikon ilmaisen lukuajan hankkineille):

Vesterbacka vakuuttaa ettei julkista rahaa ole palamassa investoinneissa tai vakuuksina:
Nimenomaan on sanottu, ettei tähän pyydetä julkista rahaa eikä pyydetä takauksia. Jos jostain syytä homma menee pieleen ja tunnelin rakentaminen jää kesken, julkinen toimija voi ihan hyvin sanoa, että antaa markkinoiden hoitaa setviminen. Ei tarvitse syytää kreisiä määrää rahaa hankkeeseen. Muurataan tunnelityömaan suulle tiiliseinä, that’s it

Järjetön kotiseutu-obsessioon pohjautuva Espoo-pakotus näyttää myös jatkuvan edelliseen malliin:
"Vesterbackaa tai Kustaa Valtosta ei edelleenkään kiinnosta Helsingin rautatieaseman kautta kulkeva tunnelilinjaus, vaikka poliittisesti sillä olisi paremmat mahdollisuudet menestyä. "
 
Noi on kuitenkin todella pieniä määriä rahtia jos verrataan sitä oikeaan rahtilaivaan. Esim:
Tuossa on 162 metriä pitkä rahtilaiva jonka kapasiteetti 1500 TEU:ta. Ja tuo näyttäisi olevan esimerkiksi tuolla Wärtsilällä se pienin feeder rahtilaiva mille niillä on design.
Jos taas katsotaan rakennesuunnitelmien sijasta vaikka Finnlinesilla tosiasiassa olevaa kalustoa,
niin nuo Saksan-laivat (matkustaja/roro) on suurimpia ja muuten kalusto vertautuu hyvin Tallinnan-Saksan laivoihin. Risteilijöiksi tehdyt Ruotsin-laivat on kieltämättä varsin pieniä tosin niissäkin on melkoisia eroja rahtikapasiteetissa.

Vuorotiheydelläkin on merkitystä. Tallinnan-laivat saattavat sahata väliä jopa kolme edestakaista matkaa päivässä, Ruotsin-laivat 3-7 matkaa viikossa ja Saksan-laivat 2 matkaa viikossa mutta kuinka usein tyypillinen kontti-feeder kiertää reittinsä? Kerran 1-2 viikossa? Tekeekö isot konttialukset enempää kuin 3-4 matkaa vuodessa Euroopasta Aasiaan?

Yhden Tallinnan-laivan vuosikapasiteetti on 365*3*300 = ~330000 TEU/v/suunta. 15000 TEU Kiinan konttialuksen 4*15000= ~60000 TEU/vuosi. Yksi Megastar voisi siis kuljettaa rahtia Tallinnan-reitillä vuosittain saman verran kuin viisi jättikokoista konttialusta Kiinan-reitillä.
 
Jos taas katsotaan rakennesuunnitelmien sijasta vaikka Finnlinesilla tosiasiassa olevaa kalustoa,
niin nuo Saksan-laivat (matkustaja/roro) on suurimpia ja muuten kalusto vertautuu hyvin Tallinnan-Saksan laivoihin. Risteilijöiksi tehdyt Ruotsin-laivat on kieltämättä varsin pieniä tosin niissäkin on melkoisia eroja rahtikapasiteetissa.

Vuorotiheydelläkin on merkitystä. Tallinnan-laivat saattavat sahata väliä jopa kolme edestakaista matkaa päivässä, Ruotsin-laivat 3-7 matkaa viikossa ja Saksan-laivat 2 matkaa viikossa mutta kuinka usein tyypillinen kontti-feeder kiertää reittinsä? Kerran 1-2 viikossa? Tekeekö isot konttialukset enempää kuin 3-4 matkaa vuodessa Euroopasta Aasiaan?

Yhden Tallinnan-laivan vuosikapasiteetti on 365*3*300 = ~330000 TEU/v/suunta. 15000 TEU Kiinan konttialuksen 4*15000= ~60000 TEU/vuosi. Yksi Megastar voisi siis kuljettaa rahtia Tallinnan-reitillä vuosittain saman verran kuin viisi jättikokoista konttialusta Kiinan-reitillä.

Ensinnäkin Saksan laivat eivät liity aiheeseen mitenkään. Kuten ei myöskään Euroopan ja Aasian välillä seilaavat konttialukset.

Kerta kyse on siitä että miten tuo liikennöinti Tallinnan ja Helsingin välillä kannattaa toteuttaa niin eiköhän se konttifeederi kulje sen reitin niin monta kertaa kuin on tarve. Ja jos se yksi pieni konttifeederi pystyy yhdellä kertaa kuljettaan yhtä paljon rahtia kuin viisi autolauttaa niin veikkaan että päästöjen kannalta se on se optimaalisempi ratkaisu.
Toki se että kuinka paljon tuo RO-RO kyky vaikuttaa logistiikkaan on sitten toinen asia.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 247
Viestejä
4 501 666
Jäsenet
74 373
Uusin jäsen
elspa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom