Tieto OyJ

Valistakaapa tietämätöntä kun en ole sielläpäin busseilla suuremmin liikkunut, että miksi tuossa matkakortinlukijassa pitää yleensä olla mitään nappeja/valintoja? Täällä päin homma hoituu vilauttamalla korttia lukijalle kyytiin noustessa ja uudelleen kyydistä pois jäädessä ja kaikenkaikkiaan tuohon tuhraantuu noin sekuntti/matkustaja.
 
Valistakaapa tietämätöntä kun en ole sielläpäin busseilla suuremmin liikkunut, että miksi tuossa matkakortinlukijassa pitää yleensä olla mitään nappeja/valintoja? Täällä päin homma hoituu vilauttamalla korttia lukijalle kyytiin noustessa ja uudelleen kyydistä pois jäädessä ja kaikenkaikkiaan tuohon tuhraantuu noin sekuntti/matkustaja.
On eri vyöhykkeitä, ja eri vyöhykkeillä ja niiden yhdistelmissä on eri hinnat. Lisäksi samalla kortilla voi maksaa useamman matkustajan matkan. Helsingissä ei ole haluttu mennä tuohon, että lippu pitää leimata myös poistuessa.
 
On eri vyöhykkeitä, ja eri vyöhykkeillä ja niiden yhdistelmissä on eri hinnat. Lisäksi samalla kortilla voi maksaa useamman matkustajan matkan. Helsingissä ei ole haluttu mennä tuohon, että lippu pitää leimata myös poistuessa.

Itse olen 10 vuoden PK-seudulla asumisen aikana käyttänyt julkisia joko seutulipulla siten, että kaikki matkat on samaa paskaa eli sitä seudun sisäistä jostain jonnekin, tai sitten Helsingin sisäistä eli kaikki matkat on samaa paskaa Helsingin sisällä jonnekin. Eli kaikki 10 vuoden aikana tekemäni matkat olisi voinut ihan vaan kuitata lätkäisemällä kortin lukijaan ja sillä selvä. Enkä usko, että olen mikään kovin erikoistapaus.

Mutta ketäpä Suomessa kiinnostaa mitkään yleiset käyttötapaukset kun pitää keskittyä säätämään jotain poikkeuksien poikkeuksia ja tehdä kaikki niiden armoilla.
 
Juu. Meilläkin on Tiedon jantterit (intiasta) säätämässä SAP:n ongelmissa. Usko on mennyt ihmisyyteen sinä aikana, kun nämä tampiot ovat olleet asioita "korjaamassa". Laita Tieto asialle, ja mene itse perässä.
 
On eri vyöhykkeitä, ja eri vyöhykkeillä ja niiden yhdistelmissä on eri hinnat.

Eri vyöhykkeet/hinnat nyt varmaan kortinlukija osaisi laskeskella itse automaattisesti jos kortin poistuessa leimaisi?

Lisäksi samalla kortilla voi maksaa useamman matkustajan matkan.

No tämä ei kyllä täällä onnistu, rahalla joutuu lisämatkustajat maksamaan jos ei kortteja ole. Joku voisi tietysti äkkiseltään ajatella, että samalla pysäkillä saman kortin useammin leimaamalla saisi useamman matkustajan kyytiin. Pois noustessa taas uudelleen useampi leimaaminen. Menenee vähän turhan vaikeaksi/virhealttiiksi.

Helsingissä ei ole haluttu mennä tuohon, että lippu pitää leimata myös poistuessa.

Neppailkaamme siis valikoita.
 
"EASY SAFE SERVICES are here to stay!!
Value for SOCIETY!
Value for life!
For you and me,
TIETO is here alrait!"

Ton rallatuksen voi laittaa busseihin taustalle niin saadaan autisti-bussikuskit oikeaan tunnelmaan. Meinaavat lopettaa lipunmyynnin??
Olisikohan taustalla nuo haamuliput ja se, että ainakin aikaisemman uutisoinnin mukaan haamulipuista johtuva kassavaje menee kuskin omasta pussista? Että en nyt välttämättä lähtisi kuskeja tästä teilaamaan.
 
Olisikohan taustalla nuo haamuliput ja se, että ainakin aikaisemman uutisoinnin mukaan haamulipuista johtuva kassavaje menee kuskin omasta pussista? Että en nyt välttämättä lähtisi kuskeja tästä teilaamaan.

Jos lippu on lyöty kassaan ja rahaa ei ole tullut käteiskassaan, niin pakkohan se raha on ottaa kuskeilta.

Ihan normaali käteistuotteiden myyntiprosessi.

Ratkaisu tähän olisi, että Tieto ostaa haamuliput takaisin kaksinkertaiseen hintaan.

--

Tiedolle tiedoksi: jos ostotapahtumaa ei varmisteta minuutin sisään, se ei ole enää voimassa ja sen voi mitätöidä. Tällä yksinkertaisella kikalla ei tulostu haamulippuja joskus tuntien päästä ostosta! Saa myös ajatella omilla aivoilla.
 
Luulen että tuo tuollainen on tehty tahallaan. Näin saadaan tuntipalkkaa painettua alemmas.
 
Jos lippu on lyöty kassaan ja rahaa ei ole tullut käteiskassaan, niin pakkohan se raha on ottaa kuskeilta.

Ihan normaali käteistuotteiden myyntiprosessi.
Niin eikö silloin ole ihan luonnollista, että kuskeja tilanne ärsyttää ja lipunmyynti uhataan lopettaa? Kun ei lippuja myydä, ei laitteetkaan ole päällä, eikä tule niitä haamulippuja. Ei se mielestäni ole kuskin asia maksaa muiden virheistä.
 
Joo ei helv.. kassavajeen maksu omasta pussista? :rofl:
Kuka tuollaiseen suostuu, ainakaan jos järjestelmä on näinkin hyvin toimiva.
 
Ongelmahan tuossa on se, että siinä missä normaalin myydyn lipun voi peruuttaa 5min tulostamisesta, niin noille "haamulipuille" sama toimenpide ei onnistu. Niitä tosiaan tulee ulos ihan omia aikojaan kesken ajon.
 
Uusi matkakortinlukija on käsittämättömän paska.
Ei se nyt ihan paska ole,siinä on vain pikkuisia joko tahattomia tai tahallisia suunnitteluvirheitä tiedon tapaan.Ilmeisesti sekin että hsl valitsi sen "laittoman" maksutavan ettö kortille voisi ostaa netissä kauden yms taisi olla tiedon tekosia?.:kahvi:
 
Ei se nyt ihan paska ole,siinä on vain pikkuisia joko tahattomia tai tahallisia suunnitteluvirheitä tiedon tapaan.Ilmeisesti sekin että hsl valitsi sen "laittoman" maksutavan ettö kortille voisi ostaa netissä kauden yms taisi olla tiedon tekosia?.:kahvi:
No on se siinä mielessä paska, että se vanha oli huomattavasti nopeampi. Nyt jos esimerkiksi bussiin mennessä useampi maksaa matkan tuolla kortilla niin siinä kestää huomattavasti kauemmin verrattuna niihin vanhoihin lukijoihin.

Toisekseen, tuo kosketusnäyttö joka noissa uusissa on ei tahdo toimia hanskat kädessä, sitä vanhaa pystyi käyttämään oikein hyvin vaikka talvirukkasilla.
 
No on se siinä mielessä paska, että se vanha oli huomattavasti nopeampi. Nyt jos esimerkiksi bussiin mennessä useampi maksaa matkan tuolla kortilla niin siinä kestää huomattavasti kauemmin verrattuna niihin vanhoihin lukijoihin.

Toisekseen, tuo kosketusnäyttö joka noissa uusissa on ei tahdo toimia hanskat kädessä, sitä vanhaa pystyi käyttämään oikein hyvin vaikka talvirukkasilla.
Siihen vanhaan oli vaikea saada varasosia koska oli niin vanha,se olisi kuitenkin jouduttu vaihtamaan kun tulee ne vyöhykkeet.Noissa uusissa on kai joku 4G puhelin sisällä eli voit tulevaisuudessa ostaa sen kuukausilipun netissä ja se päivittyy ton kautta tms.Jos noihin oltaisiin pistetty kosketusnäyttö joka toimii hanskoilla niin porukka olisi itkenyt että miksi ostettu sellaisia kalliita näyttöjä kun halvempikin olisi kelvannut.Jos/kun ne uusii noita näyttöjä sellaisiin jotka toimii hanskat käsissä niin ihan varmasti porukka itkee siitäkin kun ovat niin kalliit.:D:kahvi:

/offtopic
Käyttäkää sitä mobiisovellusta,on paljon nopeampi ostaa se lippu jo valmiiksi kuin jäädä säätämään sen laitteen kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Tähän mennessä matkakortinlukija on ollut useammin paskana kuin toimintakykyisenä. Eikä toimimattomuus johdu suinkaan vandalismista, vaikka se ensimmäisenä mieleen juolahtaakin. Kun katsoo kahta sysipaskaa ja umpikorruptoitunutta yhtiötä niin HSL ja Tieto sopivat varsin hyvin kimppaan.
 
Tähän mennessä matkakortinlukija on ollut useammin paskana kuin toimintakykyisenä. Eikä toimimattomuus johdu suinkaan vandalismista, vaikka se ensimmäisenä mieleen juolahtaakin. Kun katsoo kahta sysipaskaa ja umpikorruptoitunutta yhtiötä niin HSL ja Tieto sopivat varsin hyvin kimppaan.
Et taida käyttää metroa/bussia yms?.Aika harvoin noi on pois käytöstä.Ne käsittääkseni sammuu jos/kun bussin linjanumeroa vaihtaa eli jos dössä lukee joku ei käytössä siinä edessä niin noikaan ei ole päällä?.
 
Et taida käyttää metroa/bussia yms?.Aika harvoin noi on pois käytöstä.Ne käsittääkseni sammuu jos/kun bussin linjanumeroa vaihtaa eli jos dössä lukee joku ei käytössä siinä edessä niin noikaan ei ole päällä?.

Paikallisbussista laite on useimmiten peitetty paperilapulla "EI KÄYTÖSSÄ". Lähijunassa samaa probleemaa tai sitten kosketusnäyttö ei vain suostu toimimaan. Usein saa kiertää pitkin junaa, jotta löytyy toimiva lukulaite. Onneksi nykyään on kausilippu käytössä niin välttyy tältäkin huvilta.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Meillä on käytössä joku Tiedon selaintekele, jonka pitäis periaatteessa näyttää lähes staattista kuvaa. Nykäisee 25+% prosessoritehoista ja muutama sata megaa muistia...:facepalm:

Taitaa olla tästä modattu: Tieto Empathic Building

e: Ihan paska muutenkin.
 
Ootko joku Tiedon työntekijä? Voin sanoa et Tiedon ohjelmat on täyttä kuraa ja virheitä täynnä. On melkoinen ero esimerkiksi CGI:n tuotteisiin.

Sen verran joudun huomauttamaan, että henkilön työpaikka on hänen oma asiansa. En ole moderaattori.

Lisäksi Tieto on SUURI ja siellä työskenteleminen ei tarkoita, että juuri hän on työskennellyt sen ongelmaprojektin parissa. Todennäköisesti hän on ihan muualla Tiedon sisällä (jos on siellä töissä) ja sisäisesti on tiedotettu on vaan "älkää puhuko tästä", eikä hän edes tiedä muuta, kuin mitä lehdistä on lukenut. Noin suuressa työpaikassa on mahdollista, että ei ole edes samassa kaupungissa (tai maassa, Intia oli VR:n lippujärjestelmän aikaan kova sana) toteutuksesta vastaavien ihmisten kanssa.

--

Lisäksi olisi todella hienoa, jos tämän palstan käyttäjiä olisi siellä töissä, kun sinne pitäisi saada pätevää porukkaa - ja yleistietoa täältä ammentava tuskin on ihan avuton. Jos olisin itse Tiedolla töissä, ja he antaisivat minun kertoa siitä (siinäkin voi olla rajoitteita, koska suurilla yrityksillä on oma sosiaalisen median työ- ja imagoryhmä), niin olisin kyllä täällä kertonut, että olen parantamassa Tietoa sisältä käsin ja tekemässä siitä great again..

Nyt vaan hymähtelen näille pienille kömmähdyksille, joita Tiedolle tuntuu sattuvan enemmän kuin muille..

--

edit: ja sen verran voin paljastaa, että olen töissäni itsekin törmännyt Tiedon ammattilaisiin ja he ovat olleet pääosin hyvin asiantuntevaa porukkaa. Yksi poikkeus on, mutta siitä en voi kertoa. Tieto toimittaa niin paljon kaikkea, että varmasti jokainen on käyttänyt heidän järjestelmiään tai tuotteitaan.
Voi nämä ongelmat johtua siitä, että järjestelmän osia tehdään halvalla vaikka siellä Intiassa ja jätetään kotimaiset asiantuntijat ja osaajat käyttämättä. Vahinkoa syvennetään sillä, että testauskin tehdään muualla kuin Suomessa. Tämä on spekulaatiota, mutta jos se hinta pitää saada kilpailutuksessa alas, niin sitten pitää saada resurssien tuntihintaa alas. Ei sitä saa suomalaisella työvoimalla.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Ootko joku Tiedon työntekijä? Voin sanoa et Tiedon ohjelmat on täyttä kuraa ja virheitä täynnä. On melkoinen ero esimerkiksi CGI:n tuotteisiin.
Olin muutamia vuosia sitten, mutta en nykyään. Pointtina oli lähinnä se, että suuret tietojärjestelmähankkeet ovat aika vaikeita, ja vaikka kuinka tarkkaan määritellään asioita etukäteen, niin varsinaista työtä tehdessä tulee kuitenkin yleensä vastaan asioita, joihin ei osattu varautua.

Asia erikseen on sitten se, jos lopputulos on käyttäjien kannalta huono. Välillä tuntuu, ettei järjestelmien käytettävyyteen satsata tarpeeksi. Kommentissani otin kuitenkin kantaa vain tuohon budjettipuoleen ja aikataulutukseen.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
  • Tykkää
Reactions: drc
Siinä on pienen pieni ero, että yksittäinen projekti menee vatuiksi vs. iso firma muuttuu vitsiksi kun aina menee isosti perseelleen. Henk. koht. en kyllä kehtais myöntää työskenteleväni Tiedossa.

e: Pitäiskö se Tiedon myynti ja määrittelyosasto heittää hiuksista vattuun, kun sinne oikeasti tuntuu ongelmat keskittyvän? Taidetaan tuijottaa sitä omaa napaa ja viivan alle jäävää lukemaa vähän liikaa, kun ei ole tarvetta hyväveli-järjestelyin kilpailla tyytyväisillä asiakkailla.
 
Siinä on pienen pieni ero, että yksittäinen projekti menee vatuiksi vs. iso firma muuttuu vitsiksi kun aina menee isosti perseelleen. Henk. koht. en kyllä kehtais myöntää työskenteleväni Tiedossa.
Tuossa on sellainen puoli, että kun firmalla on iso markkinaosuus, niin se on hyvin monessa projektissa mukana. Mediaa kiinnostavat vain ongelmat. Jos projekti menee hyvin, se ei ole uutisoinnin arvoista. Isolla markkinaosuudella niitä ongelmallisiakin projekteja kuitenkin tulee. Omalle kohdalleni osui Tiedossa yksi merkittävä epäonnistunut projekti. Se päätyi tietysti uutisiin, samoin kuin eräs monitoimittajaprojekti, joka myöhästyi ja jossa budjetti paisui, mutta jossa toinen toimittaja oli vastuussa siitä myöhästyneestä osuudesta. Lisäksi olin lukemattomissa onnistuneissa projekteissa, mutta onnistuneiden projektien järjestelmätoimittaja ei kiinnosta yleensä ketään.
 
Lasten hoitoaikojen ilmoitus hoituu Tiedon juuri käyttöönotetulla
järjestelmällä, jossa käyttöliittymä vastaa lähinnä 90-luvun alun nettisivua. En tiedä oliko onnistunut projekti, mutta jos ei edes perusjuttuja osata tehdä, niin hankala arvostaa. Tiedolla ei ilmeisesti ole mitään keskitettyä laadunvalvontaa, kun paska valuu läpi. Tai sitten käyttöliittymiä suunnitteleva latte-porukka hiuksista vattuun.

e: ”Hyvä” käyntikortti myös
tuo intelligent building. Ei moista bugista paskaa kukaan järkevä päästäis ulos.
 
Lasten hoitoaikojen ilmoitus hoituu Tiedon juuri käyttöönotetulla järjestelmällä, jossa käyttöliittymä vastaa lähinnä 90-luvun alun nettisivua
Laita screenshot, itsellä lapsettomana ei ole mitään hajua, että miltä moinen näyttää. Googlekin kuitenkin perustettu vasta 1998.
 
Joutuis kuvankaappauksesta sensuroimaan liikaa. Mutta näköjään tämä vetuma on muuallakin (aiemmin?) tullut käyttöön. Jotain grafiikkaa näkyy näistä ohjeista, ei kyllä kerro suoraan miten karsea käyttöliittymänä on...

Vetuma

e: esitteessä siis lisäkuvia, ei tosin syöttölomakkeista.
 
Hups. Reseptit mennet vähän sekaisin. Ja kukas onkaan ollut järjestelmätoimittajana :D

Potilaille meni vääriä lääkkeitä – tietojärjestelmävika sotki reseptejä Päijät-Hämeessä
Odotan pelonsekaisin tuntein päivää, jolloin tuo koko Kanta-palvelu korkataan ja sisällöt vuotavat maailmalle. Eihän se välttämättä tavallista tallaajaa paljon hetkauta, mutta korkeammalla tasolla menee pakka kokolailla sekaisin jos keltainen lehdistö pääsee mälläämään johtajien terveystiedoilla ja lääkeresepteillä. Tämä tosin ei liity kuin välillisesti Tietoon, mutta kuitenkin.
 
Suuret julkisen sektorin tietojärjestelmähankkeet pitäisi tilaaja-tuottajamallin sijaan tuottaa allianssimallilla ja suljetun lähdekoodin sijaan pääosin avoimella lähdekoodilla. Näin suuret tietojärjestelmätoimittajat eivät pääse lypsämään julkisen sektorin asiakkaitaan toimittajaloukulla, sutta ja sekundaa ei kannattaisi välinpitämättömyyttään tuottaa kun oma tulovirta riippuisi enemmän myös aikatauluissa ja budjetissa pysymisestä ja tietojärjestelmän onnistumisesta, ja jos sutta ja sekundaa joskus tulisikin, niin muut toimijat voisivat äkätä sen ajoissa tai korjata paskaa koodia.

Tosin tuo avoimen lähdekoodin ratkaisu tulee nopeasti pirun kalliiksi jos pitää tehdä koko hela hoito nollasta. Suljetun lähdekoodin järjestelmäthän on yleensä hyvin pitkälle valmiiden komponenttien integrointia kun taaskin avoimen lähdekoodin ratkaisuja ei taida hirveästi olla valmiina.
Ja tuo myös vaikeuttaa tuota allianssimallia kerta usein tietyillä järjestelmäintegraattoreilla on yksinoikeus tiettyihin tuotteisiin.
 
... on pakko kilpailuttaa, joten jos marx3000Oy tekee paremman kilpailuehtojen mukaisen tarjouksen, niin toki antaa mennä.
Siinä on vaan se ongelma, että julkisella sektorilla jo muutenkin käsittämättömän laajan ja monimutkaisen vaatimusmäärittelyn lisäksi toimittajalta vaaditaan pahimmillaan kymmenien jos ei peräti satojen ohjeiden, säännösten, rajoitusten ja vaatimusten noudattamisen lisäksi niin paljon referenssejä ja ympäristösertifikaatteja sun muuta tauhkaa, että sinne ei yksinkertaisesti koskaan pääse viimeiseen vaiheeseen kuin pari isoa toimittajaa. Ei tuotakaan kukaan kiusallaan tee, vaan nämä ovat niitä rajoituksia, joihin on päädytty kaikkien aiempien ongelmatilanteiden välttämisen vuoksi ja lopputuloksena on sitten toisenlainen vähintään yhtä iso ongelma.

Ihan järkeviä ihmisiä siellä yleensä on takana molemmin puolin aitaa, mutta sidotuilla käsillä ei kuuhun nousta.
 
Noihin sopimuksiin pitäs saada vaan kunnollinen taloudellinen kannustin sille, että myös loppukäyttäjän rajapinta toimii.
 
Linkataanpa tämä TIVIn Kauppalehdestä kopioitu juttu näistä hankkeista Paholaisen tusina: 13 epäonnista it-projektia – näihin poltettiin Suomessa miljoonia. Puolustetaan nyt Tietoa, kun tuossakin jutussa mainitaan taatusti, jos tieto on ollut järjestelmän toimittajana, mutta muista ei välttämättä mainita mitään. Ja en ole Tiedolla töissä, enkä ikinä ollutkaan Tiedolla tai Enatorilla ja muilla entisillä nimillä tunnetussa yrityksessä töissä. Muualla kyllä, mutta nykyisin työtön.

Ja pieni lainaus jutusta
"Julkisia hankkeita koskee julkisuuslaki, mistä syystä myös mediassa kerrotaan enemmän julkisista epäonnistumisista. On selvää, että myös yksityisellä puolella on mutkia matkassa useammin kuin haluttaisiin myöntää."

Elikkäs Tieto saa enemmän lokaa niskaansa, koska sillä on enemmän noita julkisia hankkeita. Ja isoja julkisia hankkeita ei saa, ellei ole tarpeeksi iso yritys.
 
Linkataanpa tämä TIVIn Kauppalehdestä kopioitu juttu näistä hankkeista Paholaisen tusina: 13 epäonnista it-projektia – näihin poltettiin Suomessa miljoonia. Puolustetaan nyt Tietoa, kun tuossakin jutussa mainitaan taatusti, jos tieto on ollut järjestelmän toimittajana, mutta muista ei välttämättä mainita mitään.
Yhtenä kohtana mainitaan VR:n uusi lippujärjestelmä, josta mainitaan että "Accenturen lisäksi sitä oli rakentamassa Tieto". Tieto oli tässä laitetoimittajana, kun taas itse järjestelmä oli kokonaan Accenturen tekemä. Ison firman ei kuitenkaan kannata julkisuudessa lähteä osoittelemaan sormella toista toimittajaa, koska syyttely olisi imagon kannalta huono juttu.
 
Yhtenä kohtana mainitaan VR:n uusi lippujärjestelmä, josta mainitaan että "Accenturen lisäksi sitä oli rakentamassa Tieto". Tieto oli tässä laitetoimittajana, kun taas itse järjestelmä oli kokonaan Accenturen tekemä. Ison firman ei kuitenkaan kannata julkisuudessa lähteä osoittelemaan sormella toista toimittajaa, koska syyttely olisi imagon kannalta huono juttu.
Ei kai siitä sen pahempaa tule kuin Areva, TVO ja Olkiluoto 3 sotku? Tässä vastapainoksi tollainen epäonnistunut ei IT-projekti :)
 
Markkinoille ilmestyy muutaman kerran vuodessa kansainvälinen hittituote ja viimeinen tämmönen suomalainen taitaapi olla se joku lintuaiheinen kännykkäpeli kymmenen vuoden takaa.

Niitä suomalaisia IT-alan hittituotteita on huomattavasti useampi kuin Äääängri Böörds. Mainitaan nyt vaikka Remedyn tuotokset, Supercellin mobiilipelit, Cities Skylines, Hill Climb Racing ja viimeisimpänä Empires & Puzzles.

Suomalaisesta koodausosaamisesta sen sijaan olen samaa mieltä. Esimerkiksi 2000-luvulla julkaistut Nokian applikaatiot olivat melkoista kurapaskaa laadullisesti. Samaan roskakoriin voisi osoittaa HSL:n, VR:n ja Terveydenhoitoalan umpipaskat IT-järjestelmät. Ne lahjakkaat Suomi-koodaajat ovat paenneet rapakon taakse tai Eurooppaan tienaamaan.
 
Niitä suomalaisia IT-alan hittituotteita on huomattavasti useampi kuin Äääängri Böörds. Mainitaan nyt vaikka Remedyn tuotokset, Supercellin mobiilipelit, Cities Skylines, Hill Climb Racing ja viimeisimpänä Empires & Puzzles.

Suomalaisesta koodausosaamisesta sen sijaan olen samaa mieltä. Esimerkiksi 2000-luvulla julkaistut Nokian applikaatiot olivat melkoista kurapaskaa laadullisesti. Samaan roskakoriin voisi osoittaa HSL:n, VR:n ja Terveydenhoitoalan umpipaskat IT-järjestelmät. Ne lahjakkaat Suomi-koodaajat ovat paenneet rapakon taakse tai Eurooppaan tienaamaan.

Ei koodareissa ole vikaa. Suomalaiset ja jopa intialaiset kyllä vääntää sovellukset kohdilleen kun joku tekee hyvät määritellyt ja arkkitehtuurin. Vaikka olisikin hyvät tekijät niin järjestään tämä tärkeä suunnitteluvaihe ohitetaan nopeasti. Tähän päälle kun lisätään täysin kädettömät projektin vetäjät niin pskaa pukkaa.
 
Ei koodareissa ole vikaa. Suomalaiset ja jopa intialaiset kyllä vääntää sovellukset kohdilleen kun joku tekee hyvät määritellyt ja arkkitehtuurin. Vaikka olisikin hyvät tekijät niin järjestään tämä tärkeä suunnitteluvaihe ohitetaan nopeasti. Tähän päälle kun lisätään täysin kädettömät projektin vetäjät niin pskaa pukkaa.

Ei ne tosiaan ihan tuulesta temmattuja juttuja ole, että määrittelijän pitää jankuttaa "miksi" -sanaa useita kertoja, ennen kuin jotain järkevää saadaan suunniteltua. Pitää saadaa rikastettua dataa? Voi pojat kyllä siinä täytyy olla ainakin se csv export, Mirja ja Pekka kun on aina tehnyt raportit itse.
 
Niitä suomalaisia IT-alan hittituotteita on huomattavasti useampi kuin Äääängri Böörds. Mainitaan nyt vaikka Remedyn tuotokset, Supercellin mobiilipelit, Cities Skylines, Hill Climb Racing ja viimeisimpänä Empires & Puzzles.

.. ja todella paljon sellaista matalan tason koodia, jota loppukäyttäjä ei koskaan näe.

Suomalaisesta koodausosaamisesta sen sijaan olen samaa mieltä. Esimerkiksi 2000-luvulla julkaistut Nokian applikaatiot olivat melkoista kurapaskaa laadullisesti.

Mistä applikaatioista nyt oikein puhut?

Niistä jotka oli tehty englantilaiseen käytännöllisyyteen perustuvien ohjelmointirajapintojen päälle? Syy oli pääosin niissä aivan kamalissa ohjelmointirajapinnoissa sekä typerissä softaprosesseissa, ei koodareissa.

Samaan roskakoriin voisi osoittaa HSL:n, VR:n ja Terveydenhoitoalan umpipaskat IT-järjestelmät. Ne lahjakkaat Suomi-koodaajat ovat paenneet rapakon taakse tai Eurooppaan tienaamaan.

Ei, vaan ne lahjakkaat suomalaiset koodarit on pääosin töissä Suomessa, mutta muilla firmoilla kuin Tiedolla. Ja tekevät jatkuvasti suuren määrän toimivaa hyvää koodia.
 
Viimeksi muokattu:
Ei koodareissa ole vikaa. Suomalaiset ja jopa intialaiset kyllä vääntää sovellukset kohdilleen kun joku tekee hyvät määritellyt ja arkkitehtuurin.

Ei, vaan kumpi tahansa voi pilata projektin. Pieleen mennyt suunnittelu tai osaamattomat koodarit.

Intia on täynnä osaamattomia koodareita, ja esim. Nokialla yleinen tilanne oli, että joku juttu ensin suunniteltiin suomalaisten toimesta, ja sitten intialaisten käskettiin koodata se. Takaisin tuli hirveä buginen roska ja suomalaisten piti käyttää about yhtä paljon aikaa sen korjaamiseen kuin mitä olisi mennyt sen alunperinkin koodaamiseen suomessa. Ja sitten projektit myöhästeli.

Vaikka olisikin hyvät tekijät niin järjestään tämä tärkeä suunnitteluvaihe ohitetaan nopeasti. Tähän päälle kun lisätään täysin kädettömät projektin vetäjät niin pskaa pukkaa.


Yleensä yhtään isompaa softaprojektia ei koskaan voi suunnitella "kerrasta oikein". Toteutusvaiheessa huomataan aina ongelmia alkuperäisen suunnitelman kanssa, ja valitettavasti myös määrittelyt muuttuu.

Suunnittelun pitää olla tarpeeksi joustava, että sitä pystytään ratkaisevilta osilta muuttamaan siinä vaiheessa kun alkuperäisen suunnittelun ongelmia löytyy. Ja jotta ne löytyy mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman aikaisessa vaiheessa nimenomaan PITÄÄ alkaa koodaamaan koodista jotain protoversiota.


Ja jos yritetään vain "ensin suunnitella kunnolla ajan kanssa ja sitten vasta toteuttaa" päädytään todennäköisesti overengineeramaan asioita pahasti, ja se overengineeraus vaan tarkoittaa sitä että toteutuskin hidastuu kun koodia tarvii kirjoittaa enemmän ja siinä on tilaa paljon suuremmalle määrälle bugeja.



Esimerkki liian aikaisin lukkoon lyödystä suunnittelusta on esim. nokia 6600-puhelimen java-virtuaalikone:

Sun oli kehittänyt uutta kääntävää java-virtuaalikonetta(cldc HI) MIDP-javalle. Nokia valitsi tämän 1.0-version 6600een.

Tämän virtuaalikoneen 1.0-versio oli kuitenkin todella buginen. Samaan aikaan Sun kehitti siitä 1.1-versiota jossa korjasi bugeja, ja toisaalta nokia korjasi itse samoja bugeja että sai sen toimimaan 6600ssa siedettävästi.

Kun 6600 saatiin lopulta ulos, virtuaalikoneen 1.1-versio (jossa melkein kaikki bugit oli saatu korjattua) oli ollut jo kuukausia ulkona, mutta nokialla oli luurissaan 1.0-versio, josta nokia oli korjannut n. puolet niistä bugeista, mitä 1.1-versiossa oli korjattu.


Virtuaalikonetta ei "voitu" vaihtaa 1.1-versioon koska nokia oli PÄÄTTÄNYT laittaa puhelimeen 1.0-version ja tämä oli kirjoitettu suunnitteludokumenttiin. Ja suunnitelmaa ei voitu enää muuttaa , vaikka hyvin tiedettiin että 1.0-versio oli täysin buginen paska ja 1.1 korjaa sen ongelmat.
 
Viimeksi muokattu:
Suuret julkisen sektorin tietojärjestelmähankkeet pitäisi tilaaja-tuottajamallin sijaan tuottaa allianssimallilla ja suljetun lähdekoodin sijaan pääosin avoimella lähdekoodilla. Näin suuret tietojärjestelmätoimittajat eivät pääse lypsämään julkisen sektorin asiakkaitaan toimittajaloukulla, sutta ja sekundaa ei kannattaisi välinpitämättömyyttään tuottaa kun oma tulovirta riippuisi enemmän myös aikatauluissa ja budjetissa pysymisestä ja tietojärjestelmän onnistumisesta, ja jos sutta ja sekundaa joskus tulisikin, niin muut toimijat voisivat äkätä sen ajoissa tai korjata paskaa koodia.

Kaiketi avoimen koodin hyödyntäminen on julkisella sektorilla lisääntymään päin ja käsittääkseni tuotokset myös jaetaan avoimen koodin periaatteilla - tarkempaa tietoa lisensseistä ei ole, eikä kyllä ymmärrystäkään. Yhtenä esimerkkinä Opetushallituksen rakenteilla (?) oleva opintosuoritusten ja tutkintojen rekisteri: GitHub - Opetushallitus/koski: Opintosuoritukset ja opiskeluoikeudet kootusti yhdessä palvelussa
https://github.com/opetushallitus/koski
Offtopic: näyttäisi löytyvän oma tutkinnot ylioppilaasta lähtien tuolta (Koski - Opintopolku.fi) arvosanoineen.

Liikenneviraston alliansihankinnasta jostain lueskelin ja näyttäisi jotain tietoa netistä löytyvänkin: Liikennevirasto teki Suomen ensimmäisen julkisenhallinnon ICT-allianssihankinnan - Tiedotteet - Liikennevirasto
https://www.liikennevirasto.fi/-/li...isen-julkisenhallinnon-ict-allianssihankinnan
Mahtaakohan tuosta allianssista tulla avointa koodia?
 
Ei, vaan ne lahjakkaat suomalaiset koodarit on pääosin töissä Suomessa, mutta muilla firmoilla kuin Tiedolla. Ja tekevät jatkuvasti suuren määrän toimivaa hyvää koodia.

Kai niitä lahjakkaita suomalaisia koodareita siellä Tiedollakin on mutta se ei auta laatuun jos jokaista suht kallista suomikoodaria kohtaan on projektissa on 10 halpaa offshore koodaria. Jotka ovat yleensä juurikin sitä taidottominta sakkia kerta jossain Intiassa, Kiinassa, Romaniassa tms. juurikin nuo isojen softatalojen offshore duunit hommat ovat niitä huonoiten palkattuja.

Tuo ongelma vielä korostuu julkisissa projekteissa joissa hinta on niin merkittävä, mitä suurempi merkitys hinnalla on, sitä enemmän nuo softatalot offshorettaa töitä siinä projektissa.
 
Yleensä yhtään isompaa softaprojektia ei koskaan voi suunnitella "kerrasta oikein". Toteutusvaiheessa huomataan aina ongelmia alkuperäisen suunnitelman kanssa, ja valitettavasti myös määrittelyt muuttuu.
Ei voi eikä pidä. Tarkoitin että suomalaisten määrittely on "Haluan CRM:n" tasolla.
 
Tuohon rullahiiri ongelmaan kyllä törmää aika useallakin sivustolla. Täytät jotain kenttää ja sitten ajattelet vierittäväsi sitä koko näytön ikkunaa...Ohops. Nyt tilauslomakkeessa on yhden prossun sijasta 10 prossua.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

No niin no, riippuu mitä tarkoitetaan alkeellisella virheellä. Nuo bugit menee kategoriaan "ainoa bugiton softa on softa jota ei ole kirjoitettu".
Vierityspalkin puuttuminen on tod. näk. UI-frameworkin feature, laita kaksi ikkunaa vierekkäin niin ne toteaa että nyt ei ole tilaa kaikelle tälle sisällölle joten laitetaan scrollbar autohideen.
Rullahiiren toiminta voi myös olla UI-frameworkin feature, tai sitten vaan se perinteinen erittäin yksinkertainen käpy että on jäänyt pois joku manuaalinen defocus eventtihanskauksessa.

Molemmat on vielä sellaisia bugeja että nuo myös helposti missaa testauksessa. Niin automaattisessa kuin manuaalisessakin.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Statistiikka

Viestiketjuista
261 163
Viestejä
4 530 811
Jäsenet
74 769
Uusin jäsen
tarkenis

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom