Politiikka | HS-analyysi
Pääministeri vajosi opportunismiin kommentoidessaan Turun iskua
Kaikki perus- ja ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä ja arvokkaita. Siksi pääministerin näkemys, että oikeus elämään on yksityisyyden suojaa ”korkeampi” perusoikeus, on monella tapaa ongelmallinen. Pääministerin näkemyksessä on myös merkkejä poliittisesta opportunismista, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Petri Sajari.
Pääministeri Juha Sipilä puhui Suomen suurlähettiläspäivillä Helsingissä maanantaina. (KUVA: Emmi Korhonen / Lehtikuva)
Petri Sajari HS
Julkaistu: 22.8. 2:00 , Päivitetty: 22.8. 18:57
Pääministeri
Juha Sipilän (kesk)
suurlähettiläspäivillä esittämä näkemys, että oikeus elämään on yksityisyyden suojaa ”korkeampi” perusoikeus, on monella tapaa hyvin ongelmallinen. Siinä on myös merkkejä poliittisesta opportunismista.
Vuonna 1993 järjestetyssä Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskonferenssissa omaksuttiin tulkinta, jonka mukaan perus- ja ihmisoikeuksia ei pitäisi arvottaa keskenään. Perus- ja ihmisoikeudet ovat jakamattomia, eli niiden välillä ei ole hierarkiaa. Toisin sanoen kaikki perus- ja ihmisoikeudet ovat yhtä arvokkaita ja tärkeitä. Lisäksi ne ovat riippuvaisia toisistaan.
Toki tuomioistuimet voivat tapauskohtaisesti arvioida sitä, millä perusteella tiettyjä perus- ja ihmisoikeuksia voidaan rajoittaa antamalla etusija joillekin toisille perus- ja ihmisoikeuksille.
Valitettavasti pääministeri Sipilä ei vaikuta olevan perillä Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaisista ratkaisuista, jotka koskevat yksityisyyden suojaa.
Euroopan unionin tuomioistuin on kolmen vuoden kuluessa antanut kolme eri ratkaisua, joissa se on poikkeuksellisen voimakkaasti korostanut yksityisyyden suojaa perusoikeutena. Yksityisyyden suojassa on siis loukkaamaton ydinalue, johon voivat kuuluvat esimerkiksi tietoliikenteen tunnistamis- ja paikkatiedot.
Suomessa monet poliitikot ja virkamiehet ovat kuvitelleet yksityisyyden suojan olevan siinä määrin perusoikeussuojan ”reuna-alueella”, että siihen voidaan kohdistaa lähes mitä tahansa rajoituksia. Etenkin, jos kyse on tietoliikenteen tunnistamis- ja paikkatiedoista.
Opportunismi tarkoittaa, että tiettyä tilannetta tai olosuhteita käytetään hyväksi poliittisten päämäärien saavuttamiseksi. Pääministeri Sipilän puheenvuoro oli todennäköisesti kannanotto sen puolesta, että Suomeen tarvitaan nopeasti perustuslaissa turvattua viestinnän luottamuksellisuutta kaventava tiedustelulainsäädäntö. Puheessaan pääministeri liitti poliittisen päämääränsä Turun epäiltyyn terrori-iskuun.
Terrori-iskuja on mahdotonta estää vedenpitävästi. Monissa valtioissa on tapahtunut hirvittäviä terrori-iskuja, vaikka viranomaisilla on oikeus rajoittaa perus- ja ihmisoikeuksia huomattavasti laajemmin kuin Suomessa. On epäselvää, miten Suomeen kaavaillut tiedustelulait olisivat mahdollisesti estäneet Turussa tehdyn hyökkäyksen. Poliisi oli jo etukäteen saanut vihjeen epäillyn radikalisoitumisesta.
Oikeusvaltion toimivuutta koetellaan etenkin poikkeusoloissa. Nykyinen hallitus on vähätellyt perustuslain merkitystä todennäköisesti enemmän kuin mikään muu hallitus vuosikymmeniin.
Epäilty terrori-isku tai vaikeat taloudelliset olot saattavat houkutella poliitikkoja tekemään päätöksiä, jotka horjuttavat oikeusvaltion perustaa. Sivistysvaltiossa oikeusvaltioperiaatteen pitäisi kuitenkin olla aina poliitikkojen opportunistisia houkutuksia vahvempi.
Suomi on sitoutunut YK:n, Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston jäsenenä noudattamaan useita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Suomi ei voi sattumanvaraisesti irtautua oikeudellisista sitoumuksistaan. Suurin osa ihmisoikeussopimuksista on Suomessa voimassa lakina.
Pääministerin ilmeinen opportunismi tekee perustuslain vähättelystä entistäkin irvokkaampaa – puhumattakaan siitä, että pääministeri ja hänen avustajansa ovat nähtävästi tietämättömiä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuista.
Kirjoittaja on HS:n taloustoimittaja.