Teräksiset paistinpannut (ruostumaton, hiiliteräs, valurauta)

[Paskisti]

Semmoinen huomio vielä että jos sinulla on 18cm valurautalevy niin kyllä tuo 26cm Lodge lämpiää sellaisessa erittäin hyvin. Ongelma on lähinnä induktiolla.

 

[Manala]

Elsaformilla ei ole viimeistely lähelläkään Lodgen tasoa ja se näkyy myös hinnassakin.

Hioin kyllä omaa elsaformiani hetken karkeammalla vesihiomapaperilla ennen käyttöönottoa, mutta sen jälkeen se on ollut varsin liukas toimittaen pääosin munapannun roolia. Lodgea mulla ei ole, mutta sen perusteella mitä Motonetissa niitä joskus oon tutkiskellut ei ne aivan sileäpintaisia ole nekään.

Varmaan itsekin ottaisin Lodgen normihintaan, mutta Elsaformin valurautapannut ovat usein olleet Rustassa jopa puoleen hintaan, jolloin valinta on jo huomattavasti helpompi. Tälläkin hetkellä on, mutta valitettavasti vain tuo pienempi 18-senttinen, joka itselläkin on. Tuohon hintaan se kuitenkin kannattaa ehdottomasti jo kenen tahansa käydä poistamassa vaikka riuskaa rannetta hakevan pingismailaksi. Lodgejahan ei ainakaan merkittävissä alennuksissa juuri näy.

 

[Roskakuski]

Ei ole kyllä lodgeja tarvinut hioa, nyt 6v käytössä ollut 24cm ja 30cm pannut. Aivan loistavia tuotteita varsinkin kun katsoo hintaa.

 

[Paskisti]

Noilla hinnoilla ostaisin silti Lodgen, se on Jenkeissä tehty ja edes jonkinlainen tae materiaalista. En tiedä missä tuo Elsaform on tehty mutta kiinalaiset valuraudat jättäisin kauppaan, enkä halua tietää mitä kaikkea siellä raudan seassa saattaa olla. Ehkä turhaa miettiä tuollaista mutta mielellään ostan länsimaisen pannun kerta joku sellaisia viitsii vielä tehdä.

Toki on valikoimissa ihan Ruotsissakin tehtyjä mutta hinta on sitten reilusti kalliimpi.

 

[baggio]

Kolmas ja sinänsä mieluisin vaihtoehto olisi Ronneby Bruk, joka on tehty Ruotsissa. Siinä ei kuitenkaan ole apukahvaa, joka on hameväelle hyödyllinen/pakollinen, vaikka perusmuro ei sitä tietenkään tarvitse. Rustan kiinakuran taidan jättää hyllyyn ja hakea tuon kotimaisen perheyrityksen myymän USA:ssa valmistetun 26cm Lodgen. Kiitoksia avusta!

 

[Manala]

Ei ole kyllä lodgeja tarvinut hioa, nyt 6v käytössä ollut 24cm ja 30cm pannut. Aivan loistavia tuotteita varsinkin kun katsoo hintaa.

Eihän noita mitään käytännössä tarvitse, pelkkää omaa hifistelyä.

Mutta tuota Elsaformin kantikasta kahvaa hetken tuijoteltuani tajusin, että eihän toi mun paistinpannu edes ollut Rustan Elsaform, vaan Clasulta aikanaan hommattu. Rustasta hommattu Elsaform mikä kaapista löytyy on valurautainen minipata, mikä toimittaa lähinnä etanapannun virkaa. My bad.

 

[Leterface]

30.10 asti Tokmannissa tarjouksessa

 

[Paskisti]

Kattelin kärkkäisellä tuollaista ja oli ihan asiallinen mutta taisi olla ohuempaa kuin Debuyer. Nythän tuota tarjontaa on enemmänkin kun on Lacor Espanjasta, tuo OPA:kin ja italialainen Paderno, jota ei tosin näyttänyt enää saavan Chez Mariuksesta. Kaikki muut valmistajat tuntuu olevan 2,5mm koosta huolimatta paitsi Debuyer 26cm alkaen 3mm.

 

[Leterface]

Itsekin tuota Opaa katsonut aiemmin parissa kaupassa mutta en ole uskaltanut hankkia kun näyttäisi olevan vain noin 2 mm paksu eikä liene suomessa tehty. Mutta olisi jännä kuulla pannusta kokemuksia jos joku täällä sellaisen omistaa.

 

[Valtsu_82]

Itsekin tuota Opaa katsonut aiemmin parissa kaupassa mutta en ole uskaltanut hankkia kun näyttäisi olevan vain noin 2 mm paksu eikä liene suomessa tehty. Mutta olisi jännä kuulla pannusta kokemuksia jos joku täällä sellaisen omistaa.

Mulla meni OPA "Heavy Metal" kuperaksi aika nopeasti eikä vikana ollut liian kuuma levy. Paksummat pannut kuten esim. deByuer on kestänyt ihan hyvin vastaavassa käytössä.

 

[Paskisti]

Kun aikanaan hiiliteräspannua ensimmäisen kerran mietin sanoi mummo että eikö ne mene kuperaksi ja saa olla lyömässä vasaralla takaisin muotoon. Ilmeisesti aikanaan ovat olleet samanlaisia yritelmiä Suomessa kuin OPA tälläkin hetkellä.

De Buyerilla tuo paksumpi materiaali ja reilu sisäänpäin kuperuus poistavat tuon ongelman, näin olen antanut ymmärtää koska en ole niitä solmuun saanut.

 

[Tinapaperi]

Haluaisin siirtyä pois pinnoitetuista pannuista. 90% käytöstä on jauhelihan tai kananmunien käristelyä. Onko suosituksia minkälainen pannu kannattaisi hankkia, miten sitä tulisi käyttää ja kuinka siitä pidetään huolta?

 

[jarith70]

Kunnon valurauta, esim. Fox Outdoor Valurautapannut - Mökkimies.com
Eikä tarvi puhdistukseen kuin vettä ja harjaa.

Monia on kaapissa, tuo on jäänyt käyttöön.

 

[jonesky12345]

Haluaisin siirtyä pois pinnoitetuista pannuista. 90% käytöstä on jauhelihan tai kananmunien käristelyä. Onko suosituksia minkälainen pannu kannattaisi hankkia, miten sitä tulisi käyttää ja kuinka siitä pidetään huolta?

Valurauta varmaan keskimäärin helpoin ainakin kananmunalle. Jauhelihalle toimii rosterikin hyvin.

 

[Tinke82]

Valurauta varmaan keskimäärin helpoin ainakin kananmunalle. Jauhelihalle toimii rosterikin hyvin.

itsellä ei kyllä olis tullu mieleenkään käyttää valurautaa munien paistossa, mutta tarkemmin aateltuna voisi olla hyväkin saa pitkän tasaisen lämmön. Tosin sit jos pannu liian kylmä tai kuuma niin vähän on tehtävissä nopeasti. Joten hiiliteräs täällä käytössä munien paistoon

 

[miksu8]

Ohut hiiliteräs ei ilmeisesti sovi hyvin jauhelihan paistoon? Menettää lämmön liian helposti vai? Mietin vain että miten paljon valurauta vie sähköä pelkän pannun lämmittämiseen.

 

[AMH69]

itsellä ei kyllä olis tullu mieleenkään käyttää valurautaa munien paistossa, mutta tarkemmin aateltuna voisi olla hyväkin saa pitkän tasaisen lämmön. Tosin sit jos pannu liian kylmä tai kuuma niin vähän on tehtävissä nopeasti. Joten hiiliteräs täällä käytössä munien paistoon

Hieman OT: Heittämällä valurauta pannu parhautta kanamunienkin paistamiseen. Itse käytän ainoastaan valurautapannuja. Lihoille omat, letuille oma, kasviksille oma. Hyvin käsitelty valurautapannu heti alkuun, kun hankkinut, niin ei mitään ongelmia esim. kananmunien paistamisessa. Oma munakaspannu iso-äidin perua. Aivan sairaan vanha mutta toimii loistavasti, koska käsitelty kunnolla aikoinaan, sekä pidetty huolta. Kokeilin jonkin aikaa teräspannuja mutta nounou. Ei ollut mun mielestä verrattavissa kunnon valurautapannuun. Joten valuraudalla mennään.

 

[Manala]

Nythän se ois sitten Rustan 26-senttinen valurauta taas aika lyömättömässä hinnassa, kun kympin setelillä saa, vaikka vähän karkeampi olisikin viimeistelyltään.

Valurautainen paistinpannu Elsaform

Koot Ø 18 cm ja Ø 26 cm. Toimii kaikentyyppisillä liesillä, myös induktio- ja kaasuliesillä. Sopii uunissa käytettäväksi ja kestää jopa 280 °C:n lämpöä. Pestään käsin. Suurempi malli pestään ilman astianpesuainetta.

www.rusta.com

 

[jarith70]

Hieman OT: Heittämällä valurauta pannu parhautta kanamunienkin paistamiseen. Itse käytän ainoastaan valurautapannuja. Lihoille omat, letuille oma, kasviksille oma. Hyvin käsitelty valurautapannu heti alkuun, kun hankkinut, niin ei mitään ongelmia esim. kananmunien paistamisessa. Oma munakaspannu iso-äidin perua. Aivan sairaan vanha mutta toimii loistavasti, koska käsitelty kunnolla aikoinaan, sekä pidetty huolta. Kokeilin jonkin aikaa teräspannuja mutta nounou. Ei ollut mun mielestä verrattavissa kunnon valurautapannuun. Joten valuraudalla mennään.

Pannuja riittää (Y)
Minulla on yksi 32cm ja sillä tulee kyllä ihan kaikki, myös sooseineen. Toki yhtäaikainen paistaminen on mahdotonta. joten tuon Rustan tarjouksen voisi kyllä hyödyntää, liki ilmainen.

 

[Paskisti]

Ohut hiiliteräs ei ilmeisesti sovi hyvin jauhelihan paistoon? Menettää lämmön liian helposti vai? Mietin vain että miten paljon valurauta vie sähköä pelkän pannun lämmittämiseen.

Sopii varsinkin jos on liesi mistä löytyy jerkkua lämmittämään koko pohjan alalta tasaisesti, eli kaasu, kunnon tehokas valurautalevy tai puuhella. Induktio ei oman kokemukseni mukaan ole tähän hyvä. Kuitenkin pitää muistaa että lähes mikään ei pelasta jos kylmää jauhelihaa kippaa 700g pannulle. Laitoin lähes, koska jos on käytössä 25kW wok-kaasupoltin niin kyllä se paistaa ihan nätisti tuon lihamäärän 1,5mm paksussa hiiliteräswokissa.

Energiansäästössä vähän sellainen homma että jos haluat kunnolla paistaa niin sama määrä kuluu aina energiaa. Eri juttu jos riittää keittäminen niin sitten kylmempikin pannu käy. Ainoa energiahukka tulee siitä, kun valurautaliesi ja -pannu jäävät kuumaksi ruuanlaiton jälkeen, jolloin varastoitunutta hukkaenergiaa ei voi hyödyntää enää. Induktio ja peltipannu taas eivät juuri energiaa varastoi. Suomessa suurimman osan vuotta on kuitenkin sen verran viileää että meneehän tuo jälkilämpö kämpän lämmitykseen kuitenkin.

 

[miksu8]

Sopii varsinkin jos on liesi mistä löytyy jerkkua lämmittämään koko pohjan alalta tasaisesti, eli kaasu, kunnon tehokas valurautalevy tai puuhella. Induktio ei oman kokemukseni mukaan ole tähän hyvä. Kuitenkin pitää muistaa että lähes mikään ei pelasta jos kylmää jauhelihaa kippaa 700g pannulle. Laitoin lähes, koska jos on käytössä 25kW wok-kaasupoltin niin kyllä se paistaa ihan nätisti tuon lihamäärän 1,5mm paksussa hiiliteräswokissa.

Energiansäästössä vähän sellainen homma että jos haluat kunnolla paistaa niin sama määrä kuluu aina energiaa. Eri juttu jos riittää keittäminen niin sitten kylmempikin pannu käy. Ainoa energiahukka tulee siitä, kun valurautaliesi ja -pannu jäävät kuumaksi ruuanlaiton jälkeen, jolloin varastoitunutta hukkaenergiaa ei voi hyödyntää enää. Induktio ja peltipannu taas eivät juuri energiaa varastoi. Suomessa suurimman osan vuotta on kuitenkin sen verran viileää että meneehän tuo jälkilämpö kämpän lämmitykseen kuitenkin.

Päädyin kompromissiin, eli hieman kevyempään valurautapannuun: Brasserie paistinpannu 24 cm | Fiskars

Vielä matkalla, toivottavasti toimii.

 

[GiveMe]

Moi kaikille. Täällä asteen verran vakavammin ruoanlaittoon suhtautuvana eksyin lukemaan tätä ketjua ja lievää ihmettelyä tästä "hei pinnoitetut ovat hanurista, käytä rautaa" ajattelumallista. Kyllähän useissa tilanteissa ammattilaisetkin käyttävät pinnoitettuja pannuja ja niissäkin on tarjolla paljon muutakin kuin Jamie Oliveria ja Tefalia. Miksi siis välttämättä lähteä pois pinnoitetuista? Omistan siis myös valurautapannuja, että DeBuyeria ja emaloituja (paella). En silti täysin ymmärrä miksi jättäisin pois valikoimasta Egon produre extreme tai Scanpanin CTX pannut. Äärimmäisen helppoa puhdistaa, paistotulos erinomainen pihvistä alkaen, kestävät uunin, kestävät teräsvälineet.
Miksi siis tämä vastakkainasettelu ja pyrkimys pois pinnoitetuista?

 

[RaivokasMagma]

Onhan minulla noita pinnoittamattomia pannuja. Mutta huomannut nyt kun on päivisin muuta tekemistä ja väsyttää, niin se HardFace on tarttunut käteen yllättävän useasti. Helppoa, ei tarvi huolehtia tarttuuko, vähemmän rasvaa käyttää. Jokaiselle pannutyypille on kyllä paikkansa minun käytössä.

 

[Paskisti]

Moi kaikille. Täällä asteen verran vakavammin ruoanlaittoon suhtautuvana eksyin lukemaan tätä ketjua ja lievää ihmettelyä tästä "hei pinnoitetut ovat hanurista, käytä rautaa" ajattelumallista. Kyllähän useissa tilanteissa ammattilaisetkin käyttävät pinnoitettuja pannuja ja niissäkin on tarjolla paljon muutakin kuin Jamie Oliveria ja Tefalia. Miksi siis välttämättä lähteä pois pinnoitetuista? Omistan siis myös valurautapannuja, että DeBuyeria ja emaloituja (paella). En silti täysin ymmärrä miksi jättäisin pois valikoimasta Egon produre extreme tai Scanpanin CTX pannut. Äärimmäisen helppoa puhdistaa, paistotulos erinomainen pihvistä alkaen, kestävät uunin, kestävät teräsvälineet.
Miksi siis tämä vastakkainasettelu ja pyrkimys pois pinnoitetuista?

Tulee valurautapannut halvemmaksi kuin ostella 100€ pannuja vuoden-kahden välein. Lisäksi itse inhoan muovisia paistovälineitä eikä rautaisia viitsi noissa pinnoitetuissa käyttää. En ole kuitenkaan mikään käännynnäinen vaan aina lapsesta asti käyttänyt valurautaa, mutta parikymppisenä joitakin vuosia rinnalla käyttänyt teflonpannuja mutta kun ne meni aina 1-2 vuodessa ihan ruokottomaan kuntoon niin en sitten enää jaksanut. En välittänyt niistä muutenkaan erikoisemmin, vaikea selittää mutta jotenkin ne vaan tökki. Ja valurauta on ihan yhtä helppo puhdistaa kun sen tekee lämpimänä, paitsi jos nyt ihan kunnolla jumahtaa kiinni joka kuitenkin on harvinaista.

Edit: Jos nuo paremmat pinnotietut pannut omassa käytössä toimii niin tottakai niitä kannattaa käyttää. Eihän sen pidäkkään olla ehdotonta.

 

[Tinapaperi]

Tulee valurautapannut halvemmaksi kuin ostella 100€ pannuja vuoden-kahden välein. Lisäksi itse inhoan muovisia paistovälineitä eikä rautaisia viitsi noissa pinnoitetuissa käyttää. En ole kuitenkaan mikään käännynnäinen vaan aina lapsesta asti käyttänyt valurautaa, mutta parikymppisenä joitakin vuosia rinnalla käyttänyt teflonpannuja mutta kun ne meni aina 1-2 vuodessa ihan ruokottomaan kuntoon niin en sitten enää jaksanut. En välittänyt niistä muutenkaan erikoisemmin, vaikea selittää mutta jotenkin ne vaan tökki. Ja valurauta on ihan yhtä helppo puhdistaa kun sen tekee lämpimänä, paitsi jos nyt ihan kunnolla jumahtaa kiinni joka kuitenkin on harvinaista.

Edit: Jos nuo paremmat pinnotietut pannut omassa käytössä toimii niin tottakai niitä kannattaa käyttää. Eihän sen pidäkkään olla ehdotonta.

Vähän samat kokemukset minullakin. Tuntuu, että keskiverto pinnoitettu pannu kestää tuon pari vuotta oli hinta sitten 15€ tai 80€. Lapsuudenkodissa käytettiin samaa valuurautapannua ikuisuus, niin voisi olla aika kokeilla moista. Lisäksi olen sen verran hippi, että ei oikein iske nuo pinnotteiden ikikemikaalit, jotka ainakin joidenkin tutkimuksien valossa häiritsevät hormonitoimintaa. Samasta syystä olen yrittänyt siirtyä pois turhista muoviastioista. Uusi emäntä ei jaksa aina kunnioittaa pinnoitetta, vaan heittelee välillä kattiloita pinnoitettujen pannujen päälle, mikä tuntuu tärvelevän pannut vielä nopeammin.

 

[muppelo]

Ja valurauta on ihan yhtä helppo puhdistaa kun sen tekee lämpimänä, paitsi jos nyt ihan kunnolla jumahtaa kiinni joka kuitenkin on harvinaista.

Mummo aina sanoi että kippaa siihen hiukka vetta ja kiehauta niin kyllä se siitä.

 

[jinx1980]

Pannuja riittää (Y)
Minulla on yksi 32cm ja sillä tulee kyllä ihan kaikki, myös sooseineen. Toki yhtäaikainen paistaminen on mahdotonta. joten tuon Rustan tarjouksen voisi kyllä hyödyntää, liki ilmainen.

Ei minulla ainakaan valurauta kestä mm. sipulien paistoa tai muita kuin kermakermakastikkeen tekoa. Samantien on pinta pilalla ja munat kiinni seuraavalla kerralla. Tämän vuoksi siis esim. jauhelihat sipulilla (paistaako joku pelkkää jauhelihaa?) paistan rosterilla tai sitten niitä valurauta pannuja pitäisi tosiaan olla useampi eri hommiin.

 

[Paskisti]

Mummo aina sanoi että kippaa siihen hiukka vetta ja kiehauta niin kyllä se siitä.

Tämä auttaa, tarkoitukseni oli vain verrata pinnoitetun pannun puhdistukseen. Tuo veden kiehautus on muuten hauska juttu kun tehoaa valurautaan tosi hyvin mutta ei niin hyvin hiiliteräkseen saati rosteriin.

 

[AMH69]

Ei minulla ainakaan valurauta kestä mm. sipulien paistoa tai muita kuin kermakermakastikkeen tekoa. Samantien on pinta pilalla ja munat kiinni seuraavalla kerralla. Tämän vuoksi siis esim. jauhelihat sipulilla (paistaako joku pelkkää jauhelihaa?) paistan rosterilla tai sitten niitä valurauta pannuja pitäisi tosiaan olla useampi eri hommiin.

Miten olet tuon valurautapannun alkukäsitellyt heti uutena ? Öljyllä, silavalla (ei suolainen) vai jollain muulla konstilla ? Paras tulos tulee käsittelyssä ihan suolattomalla silavalla. Kymmeniä vuosia on valurautapannut rasvapoltettu ihan puhtaalla silavalla.

 

[jinx1980]

Miten olet tuon valurautapannun alkukäsitellyt heti uutena ? Öljyllä, silavalla (ei suolainen) vai jollain muulla konstilla ? Paras tulos tulee käsittelyssä ihan suolattomalla silavalla. Kymmeniä vuosia on valurautapannut rasvapoltettu ihan puhtaalla silavalla.

Jaa-a, 2 pannua jotka molemmat itseä vanhempia, toisessa taitaa olla leima 60-luvulta. Toinen noista vipattiin (muistaakseni ) joku 20v sitten notskiin ja sitä muurikan silavaa (tai vastaavaa) tuubista perään.

Kuuluisiko pannujen siis kestää esim. sipuli ja muut happamat/emäksiset mömmöt?

 

[jonesky12345]

Jaa-a, 2 pannua jotka molemmat itseä vanhempia, toisessa taitaa olla leima 60-luvulta. Toinen noista vipattiin (muistaakseni ) joku 20v sitten notskiin ja sitä muurikan silavaa (tai vastaavaa) tuubista perään.

Kuuluisiko pannujen siis kestää esim. sipuli ja muut happamat/emäksiset mömmöt?

Se on satavarma homma, että valurautapannun paistopinta voi vähän kärsiä, jos siinä tekee kastikkeita jne, mutta homma korjaantuu sillä, että seuraavalla paistokerralla kuumennat pannun öljyn kanssa kunnolla kuumaksi ja jos pelottaa savuavan öljyn käyttö ruuanlaitossa niin kippaa se pois ja vähän uutta öljyä tilalle ja kappas, instant rasvapoltto millä pinta on taas tarttumaton. Ei ne mullakaan pysy sellasina kaikista slickeimpinä kaikenaikaa. Kananmunalle ja jollekin valkoselle herkälle kalalle mulla on tosin eri pannu, mutta kaikki muu menee aikapitkälti sillä mikä käteen sattuu.

 

[Paskisti]

Joskus lihan jäljiltä ensimmäinen kananmuna tuppaa vähän jäämään kiinni vaikka pannu pesty puhtaaksi, mutta seuraavat sitten taas onnistuu. Jos on innokas munien tai munakkaiden paistaja niin sitä varten kannattaa hommata joka tapauksessa oma pannu helpottamaan elämää. Esim 20cm teflon, diamond, hiiliteräs tai valurauta. Kaikki käy, mikä nyt itselle mieluisimmalta tuntuu. Itse suosin 20cm De Buyer hiiliteräspannua joka on tarkoitettu yksinomaan tuohon käyttöön, ja koska muuhun ei käytetä, ei se tarvitse paljon rasvaa toimiakseen, ja lisäksi lämpiää nopeasti.

Happamien ja emäksisten kanssa tulee sellainen ongelma että pannun huokosistakin lähtee rasvaa pois noita kokkaillessa ja seuraava paisto on vähän konstikkaampi ennen kuin pannu palautuu. Mutta siitäkin selviää oikealla rasvamäärällä ja sopivalla lämmöllä, eli vähän tarkempi tekniikasta seuraavan paiston yhteydessä. En ole koskaan vältellyt mitään aineksia valuraudan kanssa, kun käyttöönhän ne on tehty. Jos tuntuu hankalalta niin sitten erilaisia pannuja kaappiin lisää.

 

[AMH69]

Jaa-a, 2 pannua jotka molemmat itseä vanhempia, toisessa taitaa olla leima 60-luvulta. Toinen noista vipattiin (muistaakseni ) joku 20v sitten notskiin ja sitä muurikan silavaa (tai vastaavaa) tuubista perään.

Kuuluisiko pannujen siis kestää esim. sipuli ja muut happamat/emäksiset mömmöt?

Mun perintöpannu varmaan 50-luvulta ja se on juurikin ns. poltettu kunnon sianläskillä. Samoin olen uudemmatkin pannut polttanut ihan sianläskillä jossa nahka kiinni. Nahkalla oleva sikaläski on kätevä, kun ottaa nahkasta kiinni ja voitelee läskipinnalla kuumaa pannua. Tuota Muurikka silavaa monet käyttää ja pitäisi olla ihan ok tavaraa. Mene ja tiedä.
Kuuluu kestää ja kestääkin, niin sipulien kärtsäykset, kuin muutkin happamat mönjät. Ruskea kermakastike onnistuu vaivattomasti. Etikkaisia sieniä kera sipulin pannulla paistellut voissa ja hyvin sietää pinta moiset ainekset ja pitää pintansa. Muistaa vain, että puhdistukseen käytön kälkeen riittää pannuun tippa vettä ja kiehautus. Jos jumalattomasti rasvaa jää omasta mielestä pannun pinnalle, niin talouspaperilla kevyt pyyhkäisy ja se on siinä. Noilla toimilla olen noiden pannujen kanssa touhunnut jo yli 30 vuotta.
Kuten ylempänä jo mainittu, niin rasvausta (kuka milläkin. Itse käytän sikaläskiä) hyvä tehdä välillä, ikäänkuin huoltotoimenpide.

 

[Paskisti]

Mun perintöpannu varmaan 50-luvulta ja se on juurikin ns. poltettu kunnon sianläskillä. Samoin olen uudemmatkin pannut polttanut ihan sianläskillä jossa nahka kiinni. Nahkalla oleva sikaläski on kätevä, kun ottaa nahkasta kiinni ja voitelee läskipinnalla kuumaa pannua. Tuota Muurikka silavaa monet käyttää ja pitäisi olla ihan ok tavaraa. Mene ja tiedä.
Kuuluu kestää ja kestääkin, niin sipulien kärtsäykset, kuin muutkin happamat mönjät. Ruskea kermakastike onnistuu vaivattomasti. Etikkaisia sieniä kera sipulin pannulla paistellut voissa ja hyvin sietää pinta moiset ainekset ja pitää pintansa. Muistaa vain, että puhdistukseen käytön kälkeen riittää pannuun tippa vettä ja kiehautus. Jos jumalattomasti rasvaa jää omasta mielestä pannun pinnalle, niin talouspaperilla kevyt pyyhkäisy ja se on siinä. Noilla toimilla olen noiden pannujen kanssa touhunnut jo yli 30 vuotta.
Kuten ylempänä jo mainittu, niin rasvausta hyvä tehdä välillä, ikäänkuin huoltotoimenpide.

Just näin. Itse vältän tuota veden kiehautusta jos ei ole tarvis, kun se vie ylimääräistä rasvaa pois pannusta. Pyrin pesemään pannun lämpimänä ihan kuumalla hanavedellä, jolloin roina kyllä lähtee helposti irti ja pinta usein jää vielä rasvaiseksi. Öljyän pannun käytön jälkeen ainoastaan jos on tullut tehtyä happamia kastikkeita kuten tomaattikastiketta.

 

[AMH69]

Just näin. Itse vältän tuota veden kiehautusta jos ei ole tarvis, kun se vie ylimääräistä rasvaa pois pannusta. Pyrin pesemään pannun lämpimänä ihan kuumalla hanavedellä, jolloin roina kyllä lähtee helposti irti ja pinta usein jää vielä rasvaiseksi. Öljyän pannun käytön jälkeen ainoastaan jos on tullut tehtyä happamia kastikkeita kuten tomaattikastiketta.

Se on juurikin noin. Noin yksinkertaisilla konsteilla pannut saa toimimaan ja pysymään hyvässä kuosissa. Mulla toi veden kiehautus jäänyt selkäytimeen perheen matriarkan opetuksessa. Mummun peruja pesutyyli

 

[AMH69]

E: tupla

 

[AMH69]

Kiitos netti, tripla

 

[jarith70]

Minä kyllä käytän nokaretta voita aina paistaessa. Tulee tuotokseen mukava väri ja maku, eikä ole ongelmia pinnoitteiden tai kiinnijäämisen kanssa. Siksipä ne soositkaan pannulla ei haittaa.

 

[jinx1980]

Just näin. Itse vältän tuota veden kiehautusta jos ei ole tarvis, kun se vie ylimääräistä rasvaa pois pannusta. Pyrin pesemään pannun lämpimänä ihan kuumalla hanavedellä, jolloin roina kyllä lähtee helposti irti ja pinta usein jää vielä rasvaiseksi. Öljyän pannun käytön jälkeen ainoastaan jos on tullut tehtyä happamia kastikkeita kuten tomaattikastiketta.

Mä olen ainakin jättänyt tuon "jälkirasvauksen" tekemättä, se varmaan olisi syytä tehdä noiden soosien jälkeen eikä yrittää paikata tilannetta seuraavalla käyttökerralla reilummalla/kuumemmalla rasvalla. Itse oon vaan heti pessyt kuumalla vedellä ja vipannut vielä lämpöiselle induktiolasille kuivumaan.

 

[vwmies]

Moi kaikille. Täällä asteen verran vakavammin ruoanlaittoon suhtautuvana eksyin lukemaan tätä ketjua ja lievää ihmettelyä tästä "hei pinnoitetut ovat hanurista, käytä rautaa" ajattelumallista. Kyllähän useissa tilanteissa ammattilaisetkin käyttävät pinnoitettuja pannuja ja niissäkin on tarjolla paljon muutakin kuin Jamie Oliveria ja Tefalia. Miksi siis välttämättä lähteä pois pinnoitetuista? Omistan siis myös valurautapannuja, että DeBuyeria ja emaloituja (paella). En silti täysin ymmärrä miksi jättäisin pois valikoimasta Egon produre extreme tai Scanpanin CTX pannut. Äärimmäisen helppoa puhdistaa, paistotulos erinomainen pihvistä alkaen, kestävät uunin, kestävät teräsvälineet.
Miksi siis tämä vastakkainasettelu ja pyrkimys pois pinnoitetuista?

Niin, kyllä mielestäni jokaiselle pannulle on oma käyttötarkoituksensa. Teflonit on myös ehdottomasti helppokäyttöisimmät ja -hoitoisimmat. Tiedän kyllä teflonin hyödyt, mutta oma negatiivinen suhtautuminen johtuu juuri siitä, että 130e scanpani kesti sen piirun verran yli 2 vuotta käytössä. Puolta halvempi fiskarsin hardface kesti sen 6kk. Todennäköisesti teen jotain väärin näiden pannujen kanssa kun pinta alkaa aina kuoriutumaan, vaikken ikinä käytä niitä kovalla lämmöllä. Tosin metallityökaluja tulee käytettyä, mutta siksi on valittu teflon-pannut jotka mainosten mukaan "kestää metalliset työvälineet". Toki, vaimo suostuu käyttämään vain teflon-pannuja joten tiedä sitten mitä pannut hänen käsissään kokevat... Kalat ja kananmunat teen itse teflon-pannulla, mitään muuta en.

Omille muuttaessani 20 vuotta sitten sain isältäni lahjaksi valurautapannun. Minulla on tuo pannu on edelleen, tosin nykyään tykkään käyttää hiiliterästä enemmän. Ehkä tähän "kulttuuriin" on vain kasvettu

 

[AAtte]

Moi kaikille. Täällä asteen verran vakavammin ruoanlaittoon suhtautuvana eksyin lukemaan tätä ketjua ja lievää ihmettelyä tästä "hei pinnoitetut ovat hanurista, käytä rautaa" ajattelumallista. Kyllähän useissa tilanteissa ammattilaisetkin käyttävät pinnoitettuja pannuja ja niissäkin on tarjolla paljon muutakin kuin Jamie Oliveria ja Tefalia. Miksi siis välttämättä lähteä pois pinnoitetuista? Omistan siis myös valurautapannuja, että DeBuyeria ja emaloituja (paella). En silti täysin ymmärrä miksi jättäisin pois valikoimasta Egon produre extreme tai Scanpanin CTX pannut. Äärimmäisen helppoa puhdistaa, paistotulos erinomainen pihvistä alkaen, kestävät uunin, kestävät teräsvälineet.
Miksi siis tämä vastakkainasettelu ja pyrkimys pois pinnoitetuista?

En halua syödä pinnoitteita.

 

[miksu8]

En halua syödä pinnoitteita.

Sama idea täällä. Jotkut pannut mainostavat että oikein 4 kerrosta pinnoitetta. Syötävää riittää.

 

[Manala]

Sama idea täällä. Jotkut pannut mainostavat että oikein 4 kerrosta pinnoitetta. Syötävää riittää.

Nooooh, riittää sitä epäterveellistä syötävää niissä hiiliteräspannujen pinnoista irti ruoan sekaan rispaantuneissa polymeerikarsinogeenipatinoissakin...

 

[Paskisti]

Nooooh, riittää sitä epäterveellistä syötävää niissä hiiliteräspannujen pinnoista irti ruoan sekaan rispaantuneissa polymeerikarsinogeenipatinoissakin...

Tämäkin on totta, puhumattakaan siitä mitä yhdisteitä grillaaminen tuo mukaansa. Mutta noiden hiiliteräspannujen kanssa kun lopettaa sen rasvanpolttoharrastuksen ja käyttää niitä ruuanlaittoon niin tuotakin on vähemmän. Tai jos niitä käyttää yksinomaan paistamiseen niin tuo vähenee silloinkin.

Itse päätynyt valurautaan, kun siihen ei keräillä mitään pinnoitteita joita ihailla vaan sitä käytetään kaikkeen. Ei liukene ruokaan kuin korkeintaan rautaa, vai liukeneeko. No sitä ei ainakaan näe .

 

[ympyr]

Sukulaisten nurkista löytyi jokin arviolta 100-vuotias porin konepajan valurautapannu. Puhdistuksen jälkeen muuten kunnossa, mutta pohja on kovera, keikkuu keskikohdan varassa. Pohja on ihan sileänä keskeltä, eli lienee keikkunut ennenkin, ei vääntynyt puhtaaksi polttaessa. Pannua kuumentaessa ilmiö vaan pahenee, kylmänä palautuu vähäsen.

Onkohan tuolle mitään tehtävissä vai jääkö grillikäyttöön tai koristeeksi? Jos hehkuttaisi kuumaksi ja koettaisi varovasti takoa suoremmaksi?

 

[Paskisti]

Koneistamalla sen saa suoraksi, en lähtiksi takomaan.

 

[Leterface]

Moi kaikille. Täällä asteen verran vakavammin ruoanlaittoon suhtautuvana eksyin lukemaan tätä ketjua ja lievää ihmettelyä tästä "hei pinnoitetut ovat hanurista, käytä rautaa" ajattelumallista. Kyllähän useissa tilanteissa ammattilaisetkin käyttävät pinnoitettuja pannuja ja niissäkin on tarjolla paljon muutakin kuin Jamie Oliveria ja Tefalia. Miksi siis välttämättä lähteä pois pinnoitetuista? Omistan siis myös valurautapannuja, että DeBuyeria ja emaloituja (paella). En silti täysin ymmärrä miksi jättäisin pois valikoimasta Egon produre extreme tai Scanpanin CTX pannut. Äärimmäisen helppoa puhdistaa, paistotulos erinomainen pihvistä alkaen, kestävät uunin, kestävät teräsvälineet.
Miksi siis tämä vastakkainasettelu ja pyrkimys pois pinnoitetuista?

 

[miksu8]

Jos hinnalla ei ole väliä niin suomalaiset Heirol Pro -pannut taitaa olla aika turvallisia.

 

[Pekka von Habsburg]

Lacorin hiiliteräswokpannu olis nyt tarjouksessa. Tuota jonkin verran silmäillyt. Onko kokemuksia tuosta, varmaan ainakin muista Lacoreista on? Tällä hetkellä käytössä keraaminen wokpannu, johon esim. nuudelit tarttuu heti kiinni, eikä kestä lämpöä. Tuolla kun saa onnistuneen rasvapolton ja tarpeeksi käyttöä niin pitäis toimia aika hyvin wokkeihin? Ajatuksena olis myös pastoja tuolla vääntää kun on vähän isompi.

 

[Manala]

Lacorin hiiliteräswokpannu olis nyt tarjouksessa. Tuota jonkin verran silmäillyt. Onko kokemuksia tuosta, varmaan ainakin muista Lacoreista on? Tällä hetkellä käytössä keraaminen wokpannu, johon esim. nuudelit tarttuu heti kiinni, eikä kestä lämpöä. Tuolla kun saa onnistuneen rasvapolton ja tarpeeksi käyttöä niin pitäis toimia aika hyvin wokkeihin? Ajatuksena olis myös pastoja tuolla vääntää kun on vähän isompi.

Kyllä Lacor on omista hiilipannuista se heikoin esitys. Etenkin induktiolla ihan käyttökelvoton. Kaasulla se todennäköisesti toimisi ihan kivasti, mutta sellaista ei ole käytössä.