Teräksiset paistinpannut (ruostumaton, hiiliteräs, valurauta)

Siis sellanen lidlin 24cm teräspannu.
Ei oo tosta kiinni, kun se jämähtää siinä nanosekunnissa kiinni kun koskettaa pannuun…
Sen ensikosketuksen jälkeen se ei enää tartu.
No siis...sehän on vähän tarkoituskin, että se alkuun vähän jämähtää, mutta sitten irtoaa ajan kanssa, kun pannua vasten oleva pinta on ruskistunut. Ylipäätään jauhelihaa ei paisteta niin, että heitetään se jauheliha pannulle ja aletaan saman tien hämmentämään sitä kuin tehosekoittimessa olevaa smoothieta.

Edit: Hunajaliejukana-asioihin en viitsi ees kommentoida mitään. Osta jotain kunnollista. :D
 
No siis...sehän on vähän tarkoituskin, että se alkuun vähän jämähtää, mutta sitten irtoaa ajan kanssa, kun pannua vasten oleva pinta on ruskistunut. Ylipäätään jauhelihaa ei paisteta niin, että heitetään se jauheliha pannulle ja aletaan saman tien hämmentämään sitä kuin tehosekoittimessa olevaa smoothieta.
Mutta kun se ei jämähdä vähän, vaan palaa täysin kiinni siihen pannulle, ja jos sitä ei ala heti hinkuttamaan niin se on hei hei sille kerrokselle lihaa.

Ihmiset tykkää myös erilaisista asioista, mä en itse voi sietää sitä millaseksi se jauheliha tulee jos sen paistaa niin että leikkii että se on pihvi.

Ja entäs se kana?
Meinaatko että pitäis antaa senkin vaan palaa karrelle siihen pannuun?
Kun ihan samalla tavalla käyttäytyy…
 
Ja entäs se kana?
Meinaatko että pitäis antaa senkin vaan palaa karrelle siihen pannuun?
Kun ihan samalla tavalla käyttäytyy…
Jos kyse on kaupan valmismarinadiliejukanoista, niin ei se karrelle palaminen ainakaan tuotetta huononna. Edelleen suosittelen kokeilemaan puhtaita raaka-aineita sokerisiirappimönjien sijaan tai pysymään suosiolla teflonissa, jos tykkää keitellä niitä liejuja kasaan.
 
Jos kyse on kaupan valmismarinadiliejukanoista, niin ei se karrelle palaminen ainakaan tuotetta huononna. Edelleen suosittelen kokeilemaan puhtaita raaka-aineita sokerisiirappimönjien sijaan tai pysymään suosiolla teflonissa, jos tykkää keitellä niitä liejuja kasaan.
Kiitos hienoista neuvoista. :)
 
Valaiskaas joku mua mitä mä teen väärin.

Pistän ton 24cm teräspannun induktiolle, pistän lusikallisen vettä, pistän induktion seiskaan, pidän kunnes vesi haihtuu, tiputtelen vesipisaroita välillä kunnes jää päälle surffaamaan (induktio kutosella ei tuu tarpeeks lämpöä), sitten kun näin tapahtuu lasken lämmön kutoseen, pistän pannulle öljyä ja heti perään naudanjauhelihan / kanasuikaleet.
Tuloksena molempina kertoina se että jämppää pannuun kiinni, kovaa.

Jauhelihan kanssa ei niin ongelmaa kun äkkiä lastalla vaan hinkuttaa sen kuuman öljyn kanssa niin irtoaa ja loppu paistelussa ei enää pala kiinni mutta toi kana jämppää niin helvetin isolla alueella kiinni pannulle kun on ns marinaadit mukana että puolet pinta-alasta on aivan palanutta ja saa jatkuvasti lisätä öljyä lisää kunnes se lakkaa jämppäämästä.

En edes halua kertoa kun yritin tehdä smashburgerin tolla :rofl:

Ja onko tossa aina pakko käyttää öljyä? Kun oon perinteisesti pistänyt kunnon nokareen oivariinia ja paistanu sillä, toisilla pannuilla...
En ole vielä omalla vastaavalla uskaltanut jauhelihaa tehdä, joten menee ihan hihasta heitetyksi. Mutta en itse laskisi ainakaan sitä lämpöä, kun tuo vesitesti menee läpi. Samassa tai pykälän kovemmalle. Samoin varmaan antaisin sen öljyn hieman lämmetä ensin.
 
Juurikin tuo se voi olla, ehkä se pannuun laitettu ruoka tuossa tapauksessa vaan jäähdyttää pannua liikaa, varsinkin jos sitä lieden lämpötilaa laskee samalla.
 
Juurikin tuo se voi olla, ehkä se pannuun laitettu ruoka tuossa tapauksessa vaan jäähdyttää pannua liikaa, varsinkin jos sitä lieden lämpötilaa laskee samalla.
Mutta kun se efekti tapahtuu vain siinä sillä hetkellä kun ruoka-aine koskee pannuun, ei se ehtisi siinä jäähtyä, sekä se pannu ei selkeästi kyllä menetä siinä tehojaan, ihan jo kuulee äänestä, jos jotain niin tuntuu että pannu olisi edelleen liian kuumana kun rasvaa lentää niin helvetin kauas.

Ja se sama efekti kävi ihan huoneenlämpöisellä 60g painavalla pienellä smash burger pihvillä myös, potenssiin 10, sitä sai ihan huolella kaapia irti siitä pannusta....
 
Mutta kun se efekti tapahtuu vain siinä sillä hetkellä kun ruoka-aine koskee pannuun, ei se ehtisi siinä jäähtyä, sekä se pannu ei selkeästi kyllä menetä siinä tehojaan, ihan jo kuulee äänestä, jos jotain niin tuntuu että pannu olisi edelleen liian kuumana kun rasvaa lentää niin helvetin kauas.

Ja se sama efekti kävi ihan huoneenlämpöisellä 60g painavalla pienellä smash burger pihvillä myös, potenssiin 10, sitä sai ihan huolella kaapia irti siitä pannusta....
No rosteripannuunhan muutenkin helpommin tarttuu niin eipä ole ihme. Vaikka olis miten poltettu valurauta tms niin tarttumista tuppaa tapahtumaan ja raaka-aine irtoaa, kun maillardin reaktiot on tapahtuneet. Tollasta marinoitua sokerista kanaa ei voi rosterilla edes paistaa ja smash burgeritkin olis enemmän valurautahommia vaikka luultavasti rosterista kyllä irtoais jos vaan malttaa odottaa. Koko juju on antaa ruskistumisen tapahtua rauhassa, marinadihommilla voi vaan ehtiä palaa ensin.
 
En tiedä minkälainen se Lidlin pannu on, mutta kanan kanssa voisi auttaa jos liha olisi huoneenlämpöistä, paistaisi voilla ja öljyllä ja antaisi hetken lihan olla pannulla eikä ala heti hämmentämään. Voi on hyvä indikoimaan jos pannu on liian kuuma ja polttaa rasvan heti mustaksi.

Edit: ja kuten edellä todettiin ei marinoitua lihaa voi oikein paistaa pinnoittamattomalla pannulla.
 
Onko tosiaan niin että öljy on pakollinen teräspannulla?
Eli ei voi enää käyttää pelkkää oivariinia?
 
Onko tosiaan niin että öljy on pakollinen teräspannulla?
Eli ei voi enää käyttää pelkkää oivariinia?

Ei Oivariinissa mitään vikaa rasvana ole, jos vain pitää huolta ettei se pala tai ruskistu liikaa. Rasva se on siinä missä muutkin, mutta lämpötilan kanssa pitää olla varovaisempi. Mutta niinhän se on myös teflonin kanssa.
 
Valaiskaas joku mua mitä mä teen väärin.

Pistän ton 24cm teräspannun induktiolle, pistän lusikallisen vettä, pistän induktion seiskaan, pidän kunnes vesi haihtuu, tiputtelen vesipisaroita välillä kunnes jää päälle surffaamaan (induktio kutosella ei tuu tarpeeks lämpöä), sitten kun näin tapahtuu lasken lämmön kutoseen, pistän pannulle öljyä ja heti perään naudanjauhelihan / kanasuikaleet.
Tuloksena molempina kertoina se että jämppää pannuun kiinni, kovaa.

Jauhelihan kanssa ei niin ongelmaa kun äkkiä lastalla vaan hinkuttaa sen kuuman öljyn kanssa niin irtoaa ja loppu paistelussa ei enää pala kiinni mutta toi kana jämppää niin helvetin isolla alueella kiinni pannulle kun on ns marinaadit mukana että puolet pinta-alasta on aivan palanutta ja saa jatkuvasti lisätä öljyä lisää kunnes se lakkaa jämppäämästä.

En edes halua kertoa kun yritin tehdä smashburgerin tolla :rofl:

Ja onko tossa aina pakko käyttää öljyä? Kun oon perinteisesti pistänyt kunnon nokareen oivariinia ja paistanu sillä, toisilla pannuilla...
Muuten kuullostaa oikealta tavalta mutta annatko öljyn kuumentua riittävästi ennen kun lisäät ruokaa pannuun? Odota että öljyssä 'näkyy jälkiä' tai että öljy juuri ja juuri rupeaa savuamaan ennen kun lisäät ruuan. Ehkä voisit tiputtaa lämmön vitosellekin ennen jauhelihaa ja odota hetki että toivottavasti oikein lämpötila on saavutettu. Sitten anna jauhelihallekin ehkä ainakin 20-60 sekuntia aikaa ruskistua pohjasta ennen kun sekoitat sitä. Sen jälkeen voi ja kannattaa sekoitella mielin määrin ja jos isompi satsi niin lisätä lämpöä jos jauheliha alkaa kiehua omassa nesteessään.

Pelkällä voilla voi paistaa kananmunat yms jotka eivät tarvitse kovin kuumaa lämpötilaa. Voit kokeilla ensin tilkalla öljyä ja lisätä voin paistamisen 3/4 vaiheilla oppiaksesi mitä lämpötiloja voi kestää pannussasi. Kun mustaa hilsettä alkaa ilmaantua öljyn sekaan tiedät että lämpö on voille liian kova.
 
Viimeksi muokattu:
Moi,

Tuli ostettua de buyer mineral b 28 paistinpannu ja tein siihen rasvanpolton jolloin huomasin että öljyt hiukan karkaa keskeltä sivuille. Eli pannu on sisältä keskeltä kupera n. 3-4mm, onko tämä ihan normaalia?
Netistä luin, että joskus pannu voi mennä kuperaksi ulkopuolelta jolloin pannu keikkasee hellalla, mutta oma ei keikkase ainakaan kun on kupera sisälle päin :D
 

Liitteet

  • IMG_20220925_202302.jpg
    IMG_20220925_202302.jpg
    1,4 MB · Luettu: 135
Nonnih kiitos vinkeistä, nyt onnistui paistelut paljon paremmin, ja mikä parasta, ilman öljyä.

Annoin ton oivariinin kunnolla tummua ennen kun pistin (jääkaappikylmän) 400g 10% naudanjauhelihan pannulle.
Heti jo toi ääni kun pisti pannulle oli paljon rauhallisempi kun ei ollut öljyä, eikä tullut kuin ehkä viidesosa roiskeita vs öljyllä.
Pidin sitä siinä runsaan minuutin levy kutosella ennen ku käänsin sen ja yllätyksekseni ei ollut laikaan jämpännyt pannuun!
Heitin vielä sipulit lopuksi joukkoon ja edelleen jatkoi toimimista ihan ku olis pinnoitettu pannu käytössä.

Pitänee ne kanat sit vaan jatkossa tehdä pinnoitetulla pannulla.
 
Moi,

Tuli ostettua de buyer mineral b 28 paistinpannu ja tein siihen rasvanpolton jolloin huomasin että öljyt hiukan karkaa keskeltä sivuille. Eli pannu on sisältä keskeltä kupera n. 3-4mm, onko tämä ihan normaalia?
Netistä luin, että joskus pannu voi mennä kuperaksi ulkopuolelta jolloin pannu keikkasee hellalla, mutta oma ei keikkase ainakaan kun on kupera sisälle päin :D
Kuperuus on tosiaan normaalia näillä ja useilla muun merkkisillä moderneilla hiiliteräspannuilla. Jos induktiolla tai jopa sähköllä aloittaa täydellä teholla tai vastaavaa hassua tekee, saattaa kuperuus jopa hivenen kasvaa, joten lienee kuitenkin paras esilämmittää pannua vähintään 1-2 minuuttia korkeintaan keskilämmöllä ennen paistolämmölle säätöä. Pannun paksu pohja sekä varsinkin yhdistettynä kuperuuteen kuitenkin varmistaa että pannu ei ikinä mene kuperaksi ulkopuolelta.
 
Kuperuus on tosiaan normaalia näillä ja useilla muun merkkisillä moderneilla hiiliteräspannuilla. Jos induktiolla tai jopa sähköllä aloittaa täydellä teholla tai vastaavaa hassua tekee, saattaa kuperuus jopa hivenen kasvaa, joten lienee kuitenkin paras esilämmittää pannua vähintään 1-2 minuuttia korkeintaan keskilämmöllä ennen paistolämmölle säätöä. Pannun paksu pohja sekä varsinkin yhdistettynä kuperuuteen kuitenkin varmistaa että pannu ei ikinä mene kuperaksi ulkopuolelta.
Tätä mä toivoinkin :thumbsup:, pelkäsin jo että onnistuin pannun pilaamaan vaikka en sitä omasta mielestä liikaa lämmittänyt.
 
Tätä mä toivoinkin :thumbsup:, pelkäsin jo että onnistuin pannun pilaamaan vaikka en sitä omasta mielestä liikaa lämmittänyt.
ite ainakin yhen kuperan pannun löin vaan vasaralla suoraksi, sellanen oli jopa käyttöohjeessa mainittu, tosin sain sen induktiolla kuperaksi
 
Netistä mä noita videoita just katoin noista leivistä ja neuvo oli just nimenomaan että miedossa lämmössä ja pitkään ja EI pannulle muuta rasvaa.

Kokeilin kyllä myös kovemmalla lämmöllä teflonilla niin että oli rasvaa pannulla enkä tykännyt yhtään tuloksesta.
Anteeksi jos vähän off topic mutta pakko mainostaa paikallista leipää joka todella hyvä näihin pannulla grillattuihin juustoveileipiin. Itse mukailin Kenjin reseptiä grilled cheese ja rst-pannun pesukin onnistui kuumalla vedellä ja lastalla sai kaiken näkyvän kaavittua minuutissa:
 
Anteeksi jos vähän off topic mutta pakko mainostaa paikallista leipää joka todella hyvä näihin pannulla grillattuihin juustoveileipiin. Itse mukailin Kenjin reseptiä grilled cheese ja rst-pannun pesukin onnistui kuumalla vedellä ja lastalla sai kaiken näkyvän kaavittua minuutissa:

No nyt oli ainaki tarpeeks juustoa :)
Miedolla teholla vissii ton teit?

Tolla tyylillä näköjään joo pystyy tekee teräspannullakin, harmi vaan ettei pysty niin että pannulla ei oo yhtään rasvaa vaan pelkästään leivässä.
 
No nyt oli ainaki tarpeeks juustoa :)
Miedolla teholla vissii ton teit?

Tolla tyylillä näköjään joo pystyy tekee teräspannullakin, harmi vaan ettei pysty niin että pannulla ei oo yhtään rasvaa vaan pelkästään leivässä.
Joo kun joskus paloi leipä niin nyt paistoin pidempään miedolla lämmöllä. Nyt ihan perusjuustoilla vasta kokeillut, mutta joskus täytynee kokeilla joillakin vähän meikäläisittäin eksoottisimmilla (kalleimmilla) juustoilla jos olisi sen värttiä kun tämä vähän kermainen leipä jo teki ihmeitä maulle. Toki ihan tavallisella paahtoleivälläkin tulee hyvää mutta kuivempaa ja maussa lopulta paljon eroa.
 
Joo kun joskus paloi leipä niin nyt paistoin pidempään miedolla lämmöllä. Nyt ihan perusjuustoilla vasta kokeillut, mutta joskus täytynee kokeilla joillakin vähän meikäläisittäin eksoottisimmilla (kalleimmilla) juustoilla jos olisi sen värttiä kun tämä vähän kermainen leipä jo teki ihmeitä maulle. Toki ihan tavallisella paahtoleivälläkin tulee hyvää mutta kuivempaa ja maussa lopulta paljon eroa.
Ootko itse kokeillut pinnoitetulla pannulla myös tehdä, että kumman lopputuloksesta enemmän pidät?
Omasta mielestä tosta vaan tulee parempaa pinnoitetulla pannulla, koska pannulle ei pistetä mitään rasvoja, vain se voi/oivariini/margariini mikä on leivässä riittää, tulee todella rapea pinta leivälle :)
Ton lisäksi riittää kun paiston jälkeen talouspaperilla pyyhkii pannun, ei tarvitse pestä.

Mutta ihan hyvä kuitenkin että pistit videon, se näköjään voilla onnistuu paljon paremmin teräspannulla kuin öljyllä tms.

Itse tykkään pistää tohon väliin port saluttia, chili cheddaria, oreganoa ja chili flakesia/chili chipotlejauhetta.
 
^En ole käyttänyt pinnoitettuja pannuja ollenkaan noin 15 vuonna, paitsi joskus harvoin kylässä käydessä :)
 
Ootko itse kokeillut pinnoitetulla pannulla myös tehdä, että kumman lopputuloksesta enemmän pidät?
Omasta mielestä tosta vaan tulee parempaa pinnoitetulla pannulla, koska pannulle ei pistetä mitään rasvoja, vain se voi/oivariini/margariini mikä on leivässä riittää, tulee todella rapea pinta leivälle :)
Ton lisäksi riittää kun paiston jälkeen talouspaperilla pyyhkii pannun, ei tarvitse pestä.

Mutta ihan hyvä kuitenkin että pistit videon, se näköjään voilla onnistuu paljon paremmin teräspannulla kuin öljyllä tms.

Itse tykkään pistää tohon väliin port saluttia, chili cheddaria, oreganoa ja chili flakesia/chili chipotlejauhetta.
Eiks tommoset leivät kantsis tehdä Führerissä? Eli airfryerissa vai mikä se onkaan...
 
Eiks tommoset leivät kantsis tehdä Führerissä? Eli airfryerissa vai mikä se onkaan...
Tuskin.
Toi lopputulos tulee vain pannussa.
Toki paahtis on hyvää airfryerissakin mut ei se maistu sit samalta.

Noita tapojahan on monia, pannu, airfryer, grillivastus, voileipägrilli, parila, mutta kaikissa se lopputulos on erilainen, en oo kyllä kokeillut airfryerilla tota "kerrosleipää" tehdä mutta päätellen millaseksi se yksittäisen tekee niin tulee kuivempaa kuin pannulla.
 
  • Tykkää
Reactions: jkm
Suosittu Youtube hahmo Uncle Scott on viimein saanut valmiiksi Demeyere Proline 32 cm "järkäle" arvostelunsa:

 
Pinnoitettu pannu alkaa sanomaan sopimustaan irti ja tilalle olen miettinyt De Buyer Affinity 28cm pannua. Ilmeisesti noissa teräksisissä pitää olla tarkkana lämpötilan kanssa mutta kai tuolla jauhelihaa, kanat yms muut paistaa ilman isompia ongelmia? Hiiliteräs/valurauta on käynyt mielessä mutta hiukan liikaa pitäisi pitää huolta sekä pinta ei tykkää mm. tomaateista. Onko 110e hinnalla laadukas sekä pitkäikäinen vai kannattaako katsoa jotakin muuta? Olisihan tuolla myös noita fiskarsin all steel pannuja mutta niissä on kahdesta osasta tehty runko nähtävästi joten ilmeisesti "huonompi"? Kiitoksia jos joku viitsii hiukan auttaa tässä asiassa :)
 
De Buyer Affinity pannu on varmasti sekin hyvä pannu. Kuitenkin yhden asian huomioin siinä mikä ei ehkä ole optimaalista jos pannusta suoraan aikoo kaataa nestepitoista ruokaa se voi sotkea pannun laitaa/pohjaa helpommin kuin monissa muissa rst-pannuissa joissa on kaatamista helpottava kaatoreuna. Myös jotkut eivät tykkää niitatuista sisäpinnoista.

Itse suosittelisin harkitsemaan vaihtoehtona noin samanhintaista Kuhn Rikon pannua.

RST-pannut kestänevät helposti ainakin monia kymmeniä vuosia joten siihen nähden ne voivat helposti tulla edullisemmiksi kuin pinnoitetut pannut joita joutuu silloin tällöin vaihtamaan.

Kanaa en itse vielä kokeillut paistaa rst-pannuissa, mutta vaikka jauhelihan paisto on mielestäni helppoa. Kannattaa kuitenkin varautua alkuvaikeuksiin varsinkin jos tottunut käyttämään vain teflon-pinnoitettuja pannuja. Pitää oppia oikean lämpötilan hallintaa kaikilla metallipannuilla, mutta vaikeinta se on rst-pannuilla. Laadukas (paksumpi pohjainen) rst-pannu saattaa helpottaa alkukynnystä kun ruoka ei ehkä pala niin nopeasti kiinni kuin ohuempaa rst-pannua käytettäessä.

Kerrosrakenteen tarpeellisuudesta on tässäkin ketjussa ollut eriäviä mielipiteitä joten siitä en nyt viitsi lisää kommentoida. Edit: Satuin nyt muistamaan tämän englanninkielisen sivuston joka kertoo aiheesta vähän lisää.
 
Viimeksi muokattu:
Pinnoitettu pannu alkaa sanomaan sopimustaan irti ja tilalle olen miettinyt De Buyer Affinity 28cm pannua. Ilmeisesti noissa teräksisissä pitää olla tarkkana lämpötilan kanssa mutta kai tuolla jauhelihaa, kanat yms muut paistaa ilman isompia ongelmia? Hiiliteräs/valurauta on käynyt mielessä mutta hiukan liikaa pitäisi pitää huolta sekä pinta ei tykkää mm. tomaateista. Onko 110e hinnalla laadukas sekä pitkäikäinen vai kannattaako katsoa jotakin muuta? Olisihan tuolla myös noita fiskarsin all steel pannuja mutta niissä on kahdesta osasta tehty runko nähtävästi joten ilmeisesti "huonompi"? Kiitoksia jos joku viitsii hiukan auttaa tässä asiassa :)
Olisi hyvä jos rosteripannun kohdalla ei puhuttaisi pelkästä teräksestä vaan ruostumattomasta teräksestä, koska myös hiiliteräs ja valurauta ovat terästä.

Ja siitä tomaatista: ei ole mitään ongelmaa käyttää tomaattipohjaisia kastikkeita noilla pannutyypeillä. Etenkin valurauta toimii todella hyvin eikä ole mitään pinnoitetta joka kuoriutuisi pois. Ainoastaan hiiliteräksellä voi ongelmaa tulla jos ruuanlaiton sijaan harrastaa pannun rasvapolttoa ja ihailee sen tasaista ruskean-mustaa pintaa.

Tomaattipohjaisia patoja on tehty vuosikymmeniä valurautapadalla ilman mitään ongelmia, miksi se ongelma olisi nyt yhtäkiä jotenkin ilmestynyt valurautapannuihin.
 
Olisi hyvä jos rosteripannun kohdalla ei puhuttaisi pelkästä teräksestä vaan ruostumattomasta teräksestä, koska myös hiiliteräs ja valurauta ovat terästä.

Ja siitä tomaatista: ei ole mitään ongelmaa käyttää tomaattipohjaisia kastikkeita noilla pannutyypeillä. Etenkin valurauta toimii todella hyvin eikä ole mitään pinnoitetta joka kuoriutuisi pois. Ainoastaan hiiliteräksellä voi ongelmaa tulla jos ruuanlaiton sijaan harrastaa pannun rasvapolttoa ja ihailee sen tasaista ruskean-mustaa pintaa.

Tomaattipohjaisia patoja on tehty vuosikymmeniä valurautapadalla ilman mitään ongelmia, miksi se ongelma olisi nyt yhtäkiä jotenkin ilmestynyt valurautapannuihin.
Valurautahan ei ole terästä vaan korkean hiilipitoisuuden omaavaa rautaa. Tästä löytyy määritelmä mm wikipediasta eli jos tarkkoja halutaan olla, niin kannattaa mainita puhuuko rosteripannusta, hiiliteräspannusta vai valurautapannusta. Taitaa tuo luonnollisen pinnoitteen tilanne olla vähän sellainen, että hiiliteräksellä sen pinnoitteen kertyminen aiheuttaa helposti sellaisen oman "kerroksen" pannun pintaan ja happamia kastikkeita tms valmistaessa tuo pinnoite saattaa hilseillä pois sellaisina lastuina. Valurautapannulla tuollaista visuaalista hilseilyä ei tapahdu, mutta kyllä valurautapannunkin saa sellaiseksi "mattapintaiseksi" ja tarttuvammaksi jos vähän väärinkäyttää, joten ei tuo ihan noin yksiselitteistä ole.

Itse jakaisin homman niin, että jos tekee nimenomaan kastiketyylistä settiä, niin rosteri on pannuna silloin kätevin. Jos tekee jotain muuta, esimerkiksi haluaa vähän karamellisoida sipuleita ja paprikoita tms tyylistä kokkausta tai jos paistaa kananmunaa, kalaa tms joka helposti tarttuu niin valurauta ja hiiliteräs palvelee molemmat ja on vähän makuasia kumpi näistä kelpaa paremmin. Itsellä on kaikki kolme ja eniten käyttöä saa valurauta ja rosteri.
 
Kysytään nyt vielä ettei tarvitse katua jälkikäteen. Muutama muukin vaihtoehto tuli vastaan internetin syövereistä. Eli Heirol Allsafe 5-ply sekä Scanpan Fusion 5. Internetin syövereissä ehdotellaan kovasti all-clad pannuja mutta hinnatkin ovat sen mukaisia. Vaikka tarkoitus olisi hankkia mahdollisimman pitkäikäinen pannu niin en viitsi järjettömiä hintoja alkaa siitä maksamaan.

De Buyer Affinity pannu on varmasti sekin hyvä pannu. Kuitenkin yhden asian huomioin siinä mikä ei ehkä ole optimaalista jos pannusta suoraan aikoo kaataa nestepitoista ruokaa se voi sotkea pannun laitaa/pohjaa helpommin kuin monissa muissa rst-pannuissa joissa on kaatamista helpottava kaatoreuna. Myös jotkut eivät tykkää niitatuista sisäpinnoista.

Itse suosittelisin harkitsemaan vaihtoehtona noin samanhintaista Kuhn Rikon pannua.

RST-pannut kestänevät helposti ainakin monia kymmeniä vuosia joten siihen nähden ne voivat helposti tulla edullisemmiksi kuin pinnoitetut pannut joita joutuu silloin tällöin vaihtamaan.

Kanaa en itse vielä kokeillut paistaa rst-pannuissa, mutta vaikka jauhelihan paisto on mielestäni helppoa. Kannattaa kuitenkin varautua alkuvaikeuksiin varsinkin jos tottunut käyttämään vain teflon-pinnoitettuja pannuja. Pitää oppia oikean lämpötilan hallintaa kaikilla metallipannuilla, mutta vaikeinta se on rst-pannuilla. Laadukas (paksumpi pohjainen) rst-pannu saattaa helpottaa alkukynnystä kun ruoka ei ehkä pala niin nopeasti kiinni kuin ohuempaa rst-pannua käytettäessä.

Kerrosrakenteen tarpeellisuudesta on tässäkin ketjussa ollut eriäviä mielipiteitä joten siitä en nyt viitsi lisää kommentoida. Edit: Satuin nyt muistamaan tämän englanninkielisen sivuston joka kertoo aiheesta vähän lisää.
Vaikuttaako tuo kahvamalli kestävyyteen negatiivisesti pitemmässä juoksussa kun ei ole laitettu pultteja läpi?
 
Valurautahan ei ole terästä vaan korkean hiilipitoisuuden omaavaa rautaa. Tästä löytyy määritelmä mm wikipediasta eli jos tarkkoja halutaan olla, niin kannattaa mainita puhuuko rosteripannusta, hiiliteräspannusta vai valurautapannusta. Taitaa tuo luonnollisen pinnoitteen tilanne olla vähän sellainen, että hiiliteräksellä sen pinnoitteen kertyminen aiheuttaa helposti sellaisen oman "kerroksen" pannun pintaan ja happamia kastikkeita tms valmistaessa tuo pinnoite saattaa hilseillä pois sellaisina lastuina. Valurautapannulla tuollaista visuaalista hilseilyä ei tapahdu, mutta kyllä valurautapannunkin saa sellaiseksi "mattapintaiseksi" ja tarttuvammaksi jos vähän väärinkäyttää, joten ei tuo ihan noin yksiselitteistä ole.

Itse jakaisin homman niin, että jos tekee nimenomaan kastiketyylistä settiä, niin rosteri on pannuna silloin kätevin. Jos tekee jotain muuta, esimerkiksi haluaa vähän karamellisoida sipuleita ja paprikoita tms tyylistä kokkausta tai jos paistaa kananmunaa, kalaa tms joka helposti tarttuu niin valurauta ja hiiliteräs palvelee molemmat ja on vähän makuasia kumpi näistä kelpaa paremmin. Itsellä on kaikki kolme ja eniten käyttöä saa valurauta ja rosteri.
Näköjään pannujen kohdalla tosiaan sitä kutsutaan oikeastikin valuraudaksi. Huomiona että monet valetut kappaleet teollisuudessa ovat valuterästä eikä -rautaa. Näitähän erottaa vain hiilipitoisuus määritelmänä, ominaisuuksissa sitten enemmän eroa riippuen muista seosaineista.

Se että pannut tahmaa tai ovat mattapintaisia niin ei ole materiaalin vaan käyttäjän vika. Ja kun niitä kastikkeitakin tekee ei pääse mitään paksuja kerroksia syntymään. Toki rosterille on paikkansa ja kukin käyttää mitä parhaaksi näkee, mutta kyllä yleispaistinpannuna menee kaikki kolme materiaalia. Sanon tämän ihan siksi ettei täällä rosterivillityksen seurauksena kohta ole nippu käyttäjiä kirjoittamassa miten se ei ollutkaan seuraava sateentuoja, vähän kuten on hiiliteräksen kanssa käynyt.
 
  • Tykkää
Reactions: jkm
Kysytään nyt vielä ettei tarvitse katua jälkikäteen. Muutama muukin vaihtoehto tuli vastaan internetin syövereistä. Eli Heirol Allsafe 5-ply sekä Scanpan Fusion 5. Internetin syövereissä ehdotellaan kovasti all-clad pannuja mutta hinnatkin ovat sen mukaisia. Vaikka tarkoitus olisi hankkia mahdollisimman pitkäikäinen pannu niin en viitsi järjettömiä hintoja alkaa siitä maksamaan.
Missä maassa Scanpan ja Heirol ovat valmistettuja ja miten paljon ne painavat? Sanoisin että hyvälaatuinen 28 cm pannu painaa ainakin 3-5 kerroksisena noin 1,4 kg. Kerroksien määrästä ei koti-kokille ainakaan liene väliä. Fiskars All Steel Pure olisi suomessa valmistettu (taisi olla ns sandwitch pohja mutta muistaakseni sillä oli massaa kun kaupassa joskus sitä nopeasti katsastin). Itse en ostaisi kiinassa valmistettua pannua ykkös rst-pannuksi. Voihan vaikka mistä tulla laatua, mutta varminta on mielestäni luottaa eurooppalaisen teräksen laatuun (ellei ole mieluista pannua kotimaasta saatavilla).

Itse koen pannun kahvan ergonomisuuden erääksi tärkeimmäksi käytännön valintaseikoista rst-pannuille. Jos pääset nostelemaan pannuja kauppaan itse se olisi paras tapa nähdä miltä pannun painon jakauma ja kahva tuntuvat.

Demeyere pannut ovat parempia kuin All-Clad pannut ja 28 cm Industry pannunkin voi saada 125€ paikkeilla tarjouksista (black friday yms). Toisaalta ehkä inflaatio alkaa kohta näkymään pannujenkin hinnassa, ehkä olisi viisastakin ostaa joku laadukas pannu jos hinnat lähtevät laukkaamaan..

Vaikuttaako tuo kahvamalli kestävyyteen negatiivisesti pitemmässä juoksussa kun ei ole laitettu pultteja läpi?
Ainakaan laadukkaimmissa merkeissä ei pitäisi olla merkitystä, sitä paitsi monissa laadukkaimmissa on jo valmiiksi vähintään 10 vuoden takuu koti-oloissa. Pultti onkin sitten ihan vaan esteettinen asia, sen kohdalla saattaa olla likaisen näköistä vuosien päästä mutta tokkopa siitä mitään bakteereja lähtee kun ne kuolee hetkessä kuumassa.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä video todistaa että paksu pohja voi olla jopa parempi paistinpannussa kuin kerrosrakenne. Ajattelin vain jakaa ettei saa sitä käsitystä ettei ns sandwich pohja voisi olla hyvä:

 
Näköjään pannujen kohdalla tosiaan sitä kutsutaan oikeastikin valuraudaksi. Huomiona että monet valetut kappaleet teollisuudessa ovat valuterästä eikä -rautaa. Näitähän erottaa vain hiilipitoisuus määritelmänä, ominaisuuksissa sitten enemmän eroa riippuen muista seosaineista.

Se että pannut tahmaa tai ovat mattapintaisia niin ei ole materiaalin vaan käyttäjän vika. Ja kun niitä kastikkeitakin tekee ei pääse mitään paksuja kerroksia syntymään. Toki rosterille on paikkansa ja kukin käyttää mitä parhaaksi näkee, mutta kyllä yleispaistinpannuna menee kaikki kolme materiaalia. Sanon tämän ihan siksi ettei täällä rosterivillityksen seurauksena kohta ole nippu käyttäjiä kirjoittamassa miten se ei ollutkaan seuraava sateentuoja, vähän kuten on hiiliteräksen kanssa käynyt.
Joo, ainahan pinnoittamattomilla pannuilla kokkaaminen on haastavampaa kuin pinnoitetuilla, mutta saavutetaan se, ettei pannu ole vuoden välein vaihtokunnossa. Itse oon kokannut pinnoittamattomillakin niin kauan, ettei odotukset ole missään satumaailmoissa. Jos vaan malttaa vähän allokoida eri pannuja erilaiseen käyttöön, niin kyllä rautapannu pysyy sellaisena että voi kananmunaa tms paistella ihan huoletta ja sitten kastikekäyttöä yms varten ehkä suosiollakin kannattaa olla eri pannu.
 
Joo, ainahan pinnoittamattomilla pannuilla kokkaaminen on haastavampaa kuin pinnoitetuilla, mutta saavutetaan se, ettei pannu ole vuoden välein vaihtokunnossa. Itse oon kokannut pinnoittamattomillakin niin kauan, ettei odotukset ole missään satumaailmoissa. Jos vaan malttaa vähän allokoida eri pannuja erilaiseen käyttöön, niin kyllä rautapannu pysyy sellaisena että voi kananmunaa tms paistella ihan huoletta ja sitten kastikekäyttöä yms varten ehkä suosiollakin kannattaa olla eri pannu.

Kotikäytössä varsinkin näin. Munat tulee valuraudalla muutenkin parhaimman makuisiksi. Sitten jollekin "tosiharrastajalle" paistinpannu on jonkinlainen transitio-objekti ja sillä rosteripannulla yritetään epätoivoisesti vaikka väkisin kaikkea missä se on huono.

Ammattikeittiössä pinnoitettu pannu on tullut jäädäkseen siinä missä hiiliteräskin. Kun ruokaa tehdään ruoan ehdoilla, luonnollisesti valitaan paras ja sopivin pannu kuhunkin tilanteeseen. Rasvaton paistaminen yleensä pinnoitetulla. Poislukien tv-kokit, joita velvoitaa mainossopimukset.
 
Taitaa ammattikeittiöissä olla pinnoitetut pannut selkeä enemmistö nykyään vähän kaikkeen. Jonkin verran käyttävät parilaa pihveille, joko pannua tai sitten sitä laitetta joka paistaa molemmat puolet kerralla. Tämä noin yleensä keskivertosuomalaisravintoloista, paremmat ravintolat sitten erikseen. Hiiliteräs ei tainnut yleistyä Suomessa samalla lailla kuin Euroopassa ja valurauta oli yleisempi kotona. En tiedä mitä käyttivät ravintoloissa 70-luvulla pihvin paistamiseen.
 
Vaikuttaako tuo kahvamalli kestävyyteen negatiivisesti pitemmässä juoksussa kun ei ole laitettu pultteja läpi?
Jostain kuin, että niittauksen kohdalta voi päästä sisään konetiskisinetta, joka aikaa myöten syövyttää niin, että kahva alkaa hölskyä. Niitattu kahva ei siis välttämättä ole hitsattua tai ruuvattua kestävämpi.
 
Minkälaisella karkeudella olette hiiliteräksiä hioneet?
Pitäisi yksi pintaruosteinen saada käyttöön.

Hienolla paperilla se lähtee ja olenkin joskus aikaisemminkin jo tehnyt, mutta onko jotain ”de factoa”? Kannattavampaa vetää siihen enemmän tartuntapintaa vai sitten sileämpää.
 
Minkälaisella karkeudella olette hiiliteräksiä hioneet?
Pitäisi yksi pintaruosteinen saada käyttöön.

Hienolla paperilla se lähtee ja olenkin joskus aikaisemminkin jo tehnyt, mutta onko jotain ”de factoa”? Kannattavampaa vetää siihen enemmän tartuntapintaa vai sitten sileämpää.
Joku 400 tai siitä hienompi, ei sillä oo hirveesti väliä, kun ei sitä hiomajälkeä nää siitä rasvapoltetusta pinnasta lopulta.
 
Minkälaisella karkeudella olette hiiliteräksiä hioneet?
Pitäisi yksi pintaruosteinen saada käyttöön.

Hienolla paperilla se lähtee ja olenkin joskus aikaisemminkin jo tehnyt, mutta onko jotain ”de factoa”? Kannattavampaa vetää siihen enemmän tartuntapintaa vai sitten sileämpää.
Voinee kysyä tarvitseeko edes pintaruostetta ruveta hiomaan pois? Kokeile viinietikka-kylmävesi kylpyä pari tuntia ja pese fairylla ja karhunkielellä käyttäen kuumaa vettä vain hyvin nopeasti ja huuhtele kylmällä vedellä ettei uutta "pikaruostetta" pääsisi juuri syntymään. Kuivaa pannu nopeasti ja hinkkaa mahdollinen ruoste pois liinalla ja oliiviöljyllä. Taita liinaa tai ota uusi liina käyttöön tarvittaessa. Polta pannu hyvin kuumuutta kestävällä hyvin hyvin ohuella kerroksella öljyä. Pyyhi öljy pois vielä kuivalla liinalla ennen polttoa ja mielellään vielä 5-15 minuuttia sen jälkeen kun pannu ollut poltettavana uunissa.
 
Ruoseet vaan veks tapa millä haluat ne poistaa riippuu ihan makuasioista tai siitä kuinka tiukassa ruoste on, yleensä oon pannuille käyttänyt sellasta nailonista hiomapaperityynyä tms, saa valuvan veden alla hinkkailla pintaruosteen pois, sit vaan kuivaa pannun ja sipasee öljyä ja polttelut sit haluamallaan tavalla.
 
Mietin vain ettei turhaan kannata edellisiä rasvapolttoja kokonaan poistaa. Itselle itseasiassa riittänyt vain yhdelle pari kertaa pintaruosteen kanssa temppuilleelle Debuyer maalaispannulleni se että karhunvillalla ja pesuaineella pesemisen jälkeen öljyää pannua kauan monilla papereilla ja sitten tekee rasvapolton. Itse asiassa taisinkin pahimpana kertana keittää vettä pannussa vähän yli ruosterajan, mutta en varma lisäsinkö edes kiehuvaan veteen viinietikkaa jos tein niin ihan lorauksen vain.
 
Tuo ko. yksilö on aikalailla neitseellinen, mutta pintaruosteessa. Ei kauttaaltaan, mutta kuitenkin melkein. Scrub Daddy on ollut hieno tuote puhdistukseen noin muuten.
 
Tuo ko. yksilö on aikalailla neitseellinen, mutta pintaruosteessa. Ei kauttaaltaan, mutta kuitenkin melkein. Scrub Daddy on ollut hieno tuote puhdistukseen noin muuten.
Joo, sit mikä vaan keino millä ruoste lähtee, periaatteessa lähtee hapollakin, mutta pieni mekaaninen puhdistus lienee helpoin.
 
Mun mielestä de buyerin ohjeissakin sanottiin, että on vaan hyvä jos naarmutat pannua metallivälineillä, kun tulee polymeerikerrokselle tarttumapintaa. Olen hionut 240:llä.

Taas olisi muutto edessä, ja vaikka 32 cm pannu on toiminut kahden edeltävän muuton jälkeen jotenkuten vähän pienemmilläkin levyillä, niin nyt max. 18 cm levylle on kyllä hankittava jotain pienempää.

Haluaisin harkita 20 cm hiiliteräksen sijasta myös valurautaa, voisiko sellainen lämmönvarauksensa ansiosta toimia tuossa levyssä isommassakin (24 cm?) koossa? Mistä edes nykyään saa ikuisen (= yksi valu) mieluiten lähellä valmistetun valurautapannun jossa ei ole mitään emalointeja sun muita pinnoitteita?
 
Motonetistä Lodge on hyvä vaihtoehto. Ovat kyllä vähän karkeita uutena mutta sille antaa 120 hiomapaperia sisäpuolelle pohjaan niin äkkiä siliää. Mulla 26cm (8SK) ja on liian iso meidän induktiolle (20cm paistoala, mutta käämi huomattavasti pienempi) jotta olisi reunoille asti tasalämpöinen. Ei haittaa normaalia käyttöä mutta välillä tarttuu kiinni koska on käämin kohdalta selkeästi kuumepi kuin reunoilta.

Lodgen 20cm (5SK) toimii erittäin hyvin ja 24cm varmaan kanssa riittävän hyvin. Huomaa että Lodget on tosi pystyreunaisia ja pohjan ala on isompi kuin vastaava De Buyer hiiliteräksinen. Sanoisin että Lodgella voi olla aina pykälää pienempi ja paistoala on silti sama:
  • Lodge 20 cm (5SK) vastaa De Buyerin 24cm
  • Lodge 26cm ( 8SK) vastaa De Buyerin 28cm
Lodgen pannut Motonetissa
 
Taas olisi muutto edessä, ja vaikka 32 cm pannu on toiminut kahden edeltävän muuton jälkeen jotenkuten vähän pienemmilläkin levyillä, niin nyt max. 18 cm levylle on kyllä hankittava jotain pienempää.

Haluaisin harkita 20 cm hiiliteräksen sijasta myös valurautaa, voisiko sellainen lämmönvarauksensa ansiosta toimia tuossa levyssä isommassakin (24 cm?) koossa? Mistä edes nykyään saa ikuisen (= yksi valu) mieluiten lähellä valmistetun valurautapannun jossa ei ole mitään emalointeja sun muita pinnoitteita?
Toimii, sillä kanneltaan 24-senttinen paistinpannu normaalilla reunaprofiililla yleensä vastaa aika tarkasti 18-senttistä hellanlevyä pohjaltaan, eli sitä 50 senttiä leveiden liesien isompaa levyä. 26-senttinen paistinpannu alkaa sitten jo olla vähän levyä isompi, mutta toimii vielä ihan ok. 24-senttinen suoraseinäinen paistokasari on sitten pohjaltaan vielä edellistä isompi.

Ja nää on omasta kokemuksesta hintalaatu-suhteeltaan myös oikein oivallisia: Valurautainen paistinpannu Elsaform 26 cm
 
Toimii, sillä kanneltaan 24-senttinen paistinpannu normaalilla reunaprofiililla yleensä vastaa aika tarkasti 18-senttistä hellanlevyä pohjaltaan, eli sitä 50 senttiä leveiden liesien isompaa levyä. 26-senttinen paistinpannu alkaa sitten jo olla vähän levyä isompi, mutta toimii vielä ihan ok. 24-senttinen suoraseinäinen paistokasari on sitten pohjaltaan vielä edellistä isompi.

Ja nää on omasta kokemuksesta hintalaatu-suhteeltaan myös oikein oivallisia: Valurautainen paistinpannu Elsaform 26 cm
Elsaformilla ei ole viimeistely lähelläkään Lodgen tasoa ja se näkyy myös hinnassakin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 365
Viestejä
4 510 397
Jäsenet
74 357
Uusin jäsen
villl

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom