Tekkiläisten vauva/lapsikeskustelut

[petepeluri]

Tärkeintä on että lapsella on halua oppia niitä asioita.

 

[kumihanska]

Onko suositella hyvää korvakuumemittaria?

 

[BongisKhan]

Onko suositella hyvää korvakuumemittaria?

Meillä on tämmöinen Cittarista joku tämmöinen:

https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/omron-gentle-temp-520-korvakuumemittari-4015672107793

Näyttää kyllä hyvin jos on oikeasti lämpöä, mutta normaalilämpöjen kanssa luvut on välillä mitä sattuu. Mitä korkeampi lämpö, sitä nopeammin ja tarkemmin luku tulee. Itse pidän kyllä tuota vähän turhana silti. Vaimo haluaa koko ajan mittailla, kun taas itselle mittari on lähinnä lapsen vointi ja kyllä sen nyt muutenkin tuntee onko sitä kuumetta paljon vai vähän. Toki kyllähän tuolla korvamittarilla se sitten aika paljon näppärämmin käy jos sitä lukua haluaa oikeasti tarkentaa.

 

[No Future]

Meillä on joku 40-50 euroa apteekissa maksanut, aika samanlaisia lottokoneita noi kaikki ilmeisesti. Tosiaan jos lapsella on oikeasti kuumetta niin kyllä sen tolla vahvistaa, mutta yleensä sen näkee ja tuntee vauvasta silloin jo muutenkin. Mielenrauhaa noilla toki saa ostettua.

 

[Rotukarja]

Ostettiin itse tällainen kombomittari missä saa otsasta ja korvasta lämmön Medisana TM750 -kuumemittari 35,99. Otsahommasta ei olla saatu yhtään järkevää lukua, eikä meillä vaapero suostu edes moiseen kun menee liikaa aikaa, eli meille aivan turha. Korvasta otetaan lämpö ja taitaa toimia kohtuu tarkasti.

 

[Toaster]

Withings otsamittari ollut käytössä. Arpoo kyllä välillä lukuja ja ei sitä voi verrata muihin mittareihin. Mutta kun mittauksia takana useampi niin näkee trendit ja että onko sitä lämpöä vähän vai paljon. Muutenkin kehon lämmöt on yksilöllisiä, niin mitattavan henkilön baseline hyvä olla tiedossa mihin vertaa.

 

[tuhkafenix]

Onko suositella hyvää korvakuumemittaria?

Braun ThermoScan 7

Meillä oli ekaksi käytössä joku otsamittari, mutta tämä on tarkempi ja parempi kaikin puolin.

 

[Joukahaine]

Minkäs ikäisenä teillä nukahdettu itsenäisesti? Täällä ensi kuussa 2v totutusti nukutettu iltaisin vieressä istuen. Menee n 15min niin ei paha, mutta yöllä saattaa herätä ja siinä saatetaan olla vajaa tunninkin, että nukahdetaan uudestaan. Jaksamisen kannalta ollaan vaan otettu viereen meidän sänkyyn (jos yöllä herää) niin saadaan myös unta.

Iltaisin jos unisadun jälkeen alkaisi jättämään huoneeseen. Toistaiseksi itkuhan siinä tulee kun huoneesta lähtee niin pohdin onko hyviä vinkkejä miten opettaa tuota yksin nukahtamista ilman traumoja?

 

[viileä orava]

Meillä molemmat lapset opetettiin nukahtamaan 7kk:n iässä (kun yötissistä luovuttiin) omaan sänkyyn ja itsekseen ilman vieressä olemista. Tassu-unikoulu tuolloin pidettiin. On myös ollut kriittistä, että lapsi ei saa nukahtaa viereen, tissi ei saa olla "unitissi". Iltaimetyksen jälkeen lapsi laitetaan hereillä omaan sänkyyn. Oppivat nukahtamaan itsekseen.

Tästä saa kiittää Duodecimin julkaisemaa "Unihiekkaa etsimässä" -kirjaa. Luultavasti siitä saa vinkkejä myös 2 vuoden ikäiselle.

Nykyään myös unikonsultteja kuulemma tarjolla.

 

[BongisKhan]

Minkäs ikäisenä teillä nukahdettu itsenäisesti? Täällä ensi kuussa 2v totutusti nukutettu iltaisin vieressä istuen. Menee n 15min niin ei paha, mutta yöllä saattaa herätä ja siinä saatetaan olla vajaa tunninkin, että nukahdetaan uudestaan. Jaksamisen kannalta ollaan vaan otettu viereen meidän sänkyyn (jos yöllä herää) niin saadaan myös unta.

Iltaisin jos unisadun jälkeen alkaisi jättämään huoneeseen. Toistaiseksi itkuhan siinä tulee kun huoneesta lähtee niin pohdin onko hyviä vinkkejä miten opettaa tuota yksin nukahtamista ilman traumoja?

Meillä myös molemmat muksut opetettiin yösyöttöjen lopettamisen jälkeen itsenäiseen nukahtamiseen, mutta sitten vanhemmalla muksulla tuli joskus 4 veenä päiväkodin vaihdon ym. myötä jonkinlainen unitaantuma tms, jolloin alettiin taas mennä nukahtamisen (10-15 min) ajaksi viereen koska se oli yksinkertaisesti kaikista helpoin ratkaisu. Nuoremmalla lapsista oli suht pitkään aika hyvä rutiini itsenäiseen nukahtamiseen, mutta nyt kun laitettiin lapset samaan huoneeseen ja vanhempi muksuista kaipaa edelleen vanhempaa nukahtamisen ajaksi siihen, niin nyt on nuorempikin on tottunut siihen, että vieressä on joku nukahtamisen ajan. Oh well . Toisaalta aika sama se on siinä päivän päätteeksi se vartti pötkötellä huoneen nurkassa, koomailla puhelimella tai vaikka kuunnella jotain podcastia tms., harvoin sitä mitään sen järkevämpää muutenkaan tekee.

Molemmat muksut saa kyllä yleensä aika hyvin nukahdettua uudestaan itse jos sattuvat heräämään, mutta välillä vanhempi muksu saattaa kömpiä mun ja vaimon väliin ja joskus taas nuoremmalla on vaikeampaa nukahtaa uudestaan, jolloin olen yleensä ihan suosiolla mennyt vierassänkyyn nukkumaan ja napannut muksun viereen. Ihan vaan koska tämä on osoittautunut ylivoimaisesti helpoimmaksi ratkaisuksi, jossa molemmat pääsee nopeasti takaisin uneen. Alkuun meillä oli kanssa hirveä tohina, että nyt pitää tehdä sitä ja tätä kunnolla unikouluttaa lapset ja ei missään nimessä saa sitä ja tätä ja blaa blaa blaa. Nykyään taas mennään ihan sillä mikä on kaikille helpoin ja eniten unta tuottava ratkaisu. Ei jaksa stressata asiaa, kun loppuviimein lapset on pieniä vain äärimmäisen lyhyen hetken. Se on pari silmänräpäystä ja yksi syvä henkäys, ja huomaatkin kaipaavasi sitä, että saisit taas nukkua se söpö pieni tuhisija kainalossasi. Kyllä ne muutenkin viimeistään lukioiässä sitten alkaa nukkumaan jo itsekseen.

 

[DädiFinn]

Minkäs ikäisenä teillä nukahdettu itsenäisesti?

Nuorempi n. 6kk ja vanhempi vähän yli 3v. Samaan huoneeseen siirtyivät, kun olivat ehkä 1v ja 2,5v vanhat. Oliskohan ne nyt reilu kuukauden nukahtaneet keskenään yöunille.

Täällä ensi kuussa 2v totutusti nukutettu iltaisin vieressä istuen. Menee n 15min niin ei paha, mutta yöllä saattaa herätä ja siinä saatetaan olla vajaa tunninkin, että nukahdetaan uudestaan. Jaksamisen kannalta ollaan vaan otettu viereen meidän sänkyyn (jos yöllä herää) niin saadaan myös unta.

Samaa meillä oli vanhemman kanssa joka ikinen yö ja useimmiten nukahtamisessa meni vähintään 30min. Yöheräily loppu yhtäkkiä tämän vuoden keväällä tai kesällä.

Iltaisin jos unisadun jälkeen alkaisi jättämään huoneeseen. Toistaiseksi itkuhan siinä tulee kun huoneesta lähtee niin pohdin onko hyviä vinkkejä miten opettaa tuota yksin nukahtamista ilman traumoja?

Onko taaperolla jo turvalaita käytössä? Meillä lapset saattaa leikkiä keskenään kauankin ennenkuin siirtyvät takaisin sänkyihin nukkumaan. Onko itku hysteeristä huutoa?

Me päädyttiin lopettamaan vieressä istuminen iltaisin melkeenpä suoraan ilman sen kummempaa unikoulua, kun nuorempi ei enää malttanut pysyä sängyssään jos oltiin vieressä. Vanhempi sopeutu yllättävänkin nopeasti ja hyvin eli aika oli oikea. Vielä se monesti huhuilee ja haluaa jutella sängystään käsin, kun ollaan olohuoneen puolella. Haluaa saada huomiota ja huijattua meitä luokseen. Iltasatuja soitetaan välillä huoneessa olevasta kaiuttimesta jos eivät muuten osaa rauhoittua.

Sori jos on sekavaa settiä.

 

[Joukahaine]

Meillä myös molemmat muksut opetettiin yösyöttöjen lopettamisen jälkeen itsenäiseen nukahtamiseen, mutta sitten vanhemmalla muksulla tuli joskus 4 veenä päiväkodin vaihdon ym. myötä jonkinlainen unitaantuma tms, jolloin alettiin taas mennä nukahtamisen (10-15 min) ajaksi viereen koska se oli yksinkertaisesti kaikista helpoin ratkaisu. Nuoremmalla lapsista oli suht pitkään aika hyvä rutiini itsenäiseen nukahtamiseen, mutta nyt kun laitettiin lapset samaan huoneeseen ja vanhempi muksuista kaipaa edelleen vanhempaa nukahtamisen ajaksi siihen, niin nyt on nuorempikin on tottunut siihen, että vieressä on joku nukahtamisen ajan. Oh well . Toisaalta aika sama se on siinä päivän päätteeksi se vartti pötkötellä huoneen nurkassa, koomailla puhelimella tai vaikka kuunnella jotain podcastia tms., harvoin sitä mitään sen järkevämpää muutenkaan tekee.

Molemmat muksut saa kyllä yleensä aika hyvin nukahdettua uudestaan itse jos sattuvat heräämään, mutta välillä vanhempi muksu saattaa kömpiä mun ja vaimon väliin ja joskus taas nuoremmalla on vaikeampaa nukahtaa uudestaan, jolloin olen yleensä ihan suosiolla mennyt vierassänkyyn nukkumaan ja napannut muksun viereen. Ihan vaan koska tämä on osoittautunut ylivoimaisesti helpoimmaksi ratkaisuksi, jossa molemmat pääsee nopeasti takaisin uneen. Alkuun meillä oli kanssa hirveä tohina, että nyt pitää tehdä sitä ja tätä kunnolla unikouluttaa lapset ja ei missään nimessä saa sitä ja tätä ja blaa blaa blaa. Nykyään taas mennään ihan sillä mikä on kaikille helpoin ja eniten unta tuottava ratkaisu. Ei jaksa stressata asiaa, kun loppuviimein lapset on pieniä vain äärimmäisen lyhyen hetken. Se on pari silmänräpäystä ja yksi syvä henkäys, ja huomaatkin kaipaavasi sitä, että saisit taas nukkua se söpö pieni tuhisija kainalossasi. Kyllä ne muutenkin viimeistään lukioiässä sitten alkaa nukkumaan jo itsekseen.

Ihan hyviä. Meillä tosiaan yöllä tuo väliin ottaminen kun saadaan sitten kaikki unta. Toistaiseksi nukkuu vielä pinnasängyssä, jonka laitaa saisi vaihdettua sellaiseksi, että pystyy itse kiipeämään ja tulemaan pois. Ei olla vielä vaihdettu vaikka varastossa tuo laita lepääkin.

Paljonhan tässä voisi koittaa. Aina huutoitkun aikaan voisi mennä hyssyttelemään, mutta ei oikein halua, että tuo yltyy isoksi itkuksi. Turhaan itkettää kun vartti vieressä ajaa uneen. Tai sitten poistua ja tulla 5min välein katsomaan. Ehkä laidan vaihto jo auttaisi kun pääsisi itse pois.

Käyttää myös unipussia niin sen vaihtaminen peitoksi yms. Täytyy viikonloppuna kokeilla eri toimenpiteitä niin arki ei kärsi. Varmaan pari kolme iltaa tuo opettelu ottaisi. Hiukan oma vika kun ollaan totutettu aika hiljaisessa nukkumaan ja oltu vieressä alusta asti. Toki nopeasti pienet muutoksiin sopeutuukin.

 

[ravallo]

Minkäs ikäisenä teillä nukahdettu itsenäisesti? Täällä ensi kuussa 2v totutusti nukutettu iltaisin vieressä istuen. Menee n 15min niin ei paha, mutta yöllä saattaa herätä ja siinä saatetaan olla vajaa tunninkin, että nukahdetaan uudestaan. Jaksamisen kannalta ollaan vaan otettu viereen meidän sänkyyn (jos yöllä herää) niin saadaan myös unta.

Iltaisin jos unisadun jälkeen alkaisi jättämään huoneeseen. Toistaiseksi itkuhan siinä tulee kun huoneesta lähtee niin pohdin onko hyviä vinkkejä miten opettaa tuota yksin nukahtamista ilman traumoja?

8v ja alkaa nyt nukahtaa niin ettei joku valvo vieressä . En voi suositella, kannattanee taistella tää vääntö vähän aiemmin. No, en ehkä olis ennen jotain 5-6v alkanut huudattaa lasta tuon takia, mutta kouluikäisenä toi alkaa keksiä eeppisen määrän härväystä millä viivyttää nukahtamista.

 

[t-man83]

8v ja alkaa nyt nukahtaa niin ettei joku valvo vieressä . En voi suositella, kannattanee taistella tää vääntö vähän aiemmin. No, en ehkä olis ennen jotain 5-6v alkanut huudattaa lasta tuon takia, mutta kouluikäisenä toi alkaa keksiä eeppisen määrän härväystä millä viivyttää nukahtamista.

Meillä 6-vuotias on vähän kanssa iltahärvääjä. Kyllä se siperia opettaa: jos valvot myöhään, niin herätys on sitten pikkasen aiemmin kuin normaalisti. Muutaman illan kun jatkuu samanlaisena, niin jännästi se univaje vaan tekee tehtävänsä ja härvääminen loppuu. Saattahan se toki joissain yksiöissä toimia täysin päinvastoin, että härvääminen lisääntyy väsyneenä huudon kera Pikkuisen toki saattaa aiheuttaa otsasuonen pullistelua erinäisinä kiukutteluina aamulla/päivällä, mutta sellaista se näiden kanssa vaan on.

 

[munse]

8v ja alkaa nyt nukahtaa niin ettei joku valvo vieressä . En voi suositella, kannattanee taistella tää vääntö vähän aiemmin. No, en ehkä olis ennen jotain 5-6v alkanut huudattaa lasta tuon takia, mutta kouluikäisenä toi alkaa keksiä eeppisen määrän härväystä millä viivyttää nukahtamista.

Meillä oli raaka peli heti alussa eli unikoulu. En tiedä kannattiko, molemmat lapset ovat nyt (5 ja 6 v) erittäin vilkkaita ja huomionkipeitä vaikka molemmat vanhemmat ovat ja olivat itsenäisiä introvertteja. Lyövät ja purevatkin jopa.

Tutkitusti turvallinen kuulemma tuo unikoulu on, mutta nykyään olen skeptisempi.