Oikeusjärjestelmää uudistettu rajusti
Puolan hallituksen ajaman oikeusreformin virallinen tavoite on tehostaa oikeusjärjestelmän toimintaa ja saattaa se lähemmäs muita eurooppalaisia valtioita. Hallituksen toiminnan perusteella reformin tavoitteena näyttää kuitenkin olevan alistaa koko oikeusjärjestelmä ja etenkin tuomarinimitykset Puolan valtakunnansyyttäjän ja sitä kautta hallituksen alaisuuteen. Kun tärkeät tuomaritehtävät on täytetty “soveltuvilla” henkilöillä, hallitus vahvistaa tavoittelemaansa tehokasta toimeenpanovaltaa.
Yksi
kiistellyimpiä uudistuksia oli Puolan oikeudellisen neuvoston (National Council of Judiciary) jäsenistön kokoonpanoon puuttuminen. Neuvosto käytännössä tekee valinnat eri oikeusasteiden tuomarin virkojen täyttämisestä. Neuvostossa on 25 jäsentä, joista 15 on tuomareita. Aiemmin tuomarit valitsivat edustajat itse omasta keskuudestaan, mutta viime maaliskuussa tehdyllä lakimuutoksella tuomarijäsenten valinta alistettiin parlamentin alahuoneelle, joka siis tällä hetkellä on PiS-puolueen hallinnassa. Lakimuutos
mahdollistaa myös neuvoston jäsenten välittömän erottamisen, minkä presidentti Duda myös toteutti. Näin parlamentin alahuone Sejm pääsee valitsemaan uudet tuomarijäsenet neuvostoon.
Oikeudelliseen neuvostoon kohdistuneet muutokset olivat niin huolestuttavia, että Euroopan oikeudellisten neuvostojen järjestö (European Network of Councils for the Judiciary, ENCJ)
erotti Puolan oikeudellisen neuvoston. Järjestön mukaan Puolan oikeudellinen neuvosto ei enää ole itsenäinen ja riippumaton toimija.
Puolassa esimerkiksi korkeimman oikeuden tuomarinimitykset ovat pysyviä, ja vaihtuvuutta tulee lähinnä tuomareiden saavuttaessa laissa säädetyn eläkeiän. Vauhdittaakseen eläköitymistä hallitus päätti laskea eläkeikää viidellä vuodella niin perustuslakituomioistuimen kuin korkeimman oikeuden tuomareille. Tehtävässä jatkaminen on tosin mahdollista presidentin erikoisluvalla. Ikäleikkurin myötä 22 korkeimman oikeuden tuomaria – myös puheenjohtaja Małgorzata Gersdof – joutui jättämään virkansa. Gersdorf ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen kutsumalla tuomarien eläkeikäuudistusta “
puhdistukseksi”.
Puolan hallitus sekä oikeusministeriö ovat käyttäneet paljon aikaa
todistaakseen, että uudistukset ovat linjassa muiden EU-jäsenmaiden kanssa. Siinä Puolan hallitus on oikeassa, että EU-jäsenmaissa oikeusjärjestelmät ovat keskenään hyvin erilaisia ja että joissain valtioissa, kuten Saksassa, poliitikoilla on oma roolinsa esimerkiksi tuomareiden valinnassa. Saksassa on tosin erilaisin toimenpitein varmistettu, etteivät tuomarivalinnat mene täysin poliitikkojen mieltymysten mukaan.
Puolassa ongelmana on, että oikeusjärjestelmän uudistaminen horjuttaa vallan kolmijako-opin perusteita. Toimivassa järjestelmässä vallat pystyvät rajoittamaan toistensa toimintaa tasapainon säilyttämiseksi. Puolassa perustuslakituomioistuin yritti itse korjata tasapainoa tuomitsemalla oikeusjärjestelmän muutoksiin tähdänneet lainsäädäntöhankkeet perustuslain vastaisiksi. Hallituksen näkökulmasta perustuslakituomioistuin ei kuitenkaan ollut toimintakelpoinen virheellisten tuomarinimitysten takia. Kiista päättyi lopulta hallituksen kannan voittoon.
Viimeisimpien lakimuutosten myötä oikeusjärjestelmä on ajautunut käytännössä kaikkia oikeusasteita myöten suoraan tai epäsuorasti poliitikkojen ohjaukseen. Puolassa vallitsevassa yhden valtapuolueen tilanteessa on selvää, että tilanne loukkaa EU:n oikeusvaltioperiaatetta ja EU on oikeutetusti puuttunut Puolan toimintaan.
Syyskuun puolivälissä Euroopan komissio
päätti viedä Puolan viimeisimmät toimet – etenkin korkeimman oikeuden tuomareiden erottamisen – Euroopan unionin tuomioistuimen (European Court of Justice, ECJ) käsittelyyn. Puolan korkein oikeus esitti itse jo aiemmin asian viemistä ECJ:n käsittelyyn. Puolan apulaispääministeri Jarosław Gowin tosin ehti jo elokuussa kertoa, että ECJ:n päätöksillä ei ole Puolan kannalta merkitystä, sillä jokainen jäsenmaa saa järjestää oikeusjärjestelmänsä parhaaksi katsomallaan tavalla.
PiS puolestaan on perustellut reformia sillä, että aiemmin tuomarit ovat pitkälti tehneet henkilövalintoja ja oikeudellisia linjauksia oman alansa sisällä ilman ulkopuolista kontrollia. PiS
pitää epädemokraattisena, että kansalta mandaatin saanut hallitus ja parlamentti eivät ole juurikaan voineet vaikuttaa oikeusjärjestelmän toimintaan. Kansalta saadun mandaatin pitäisi puolueen mukaan ulottua kaikkeen valtion toimintaan.