Taloyhtiön hallitus

[kilroy1]

Noissa urakoissa suuremmissa taloyhtiöissä korostuu hyvän isännöitsijän rooli. Valitettavasti nykyisillä isännöitsijöillä on kädet niin täynnä töitä etteivät viitsi/ehdi hoitaa noita urakoiden kilpailutuksia kunnolla.

Hyvälkä ja pitkään toimineella isännöitsijällä on valmiiksi suhteet kunnossa urakoitsijoihin ja saa kunnolliset tarjoukset remontteihin. Kunhan muistaa että taloyhtiö on se palkan maksaja ja isännöitsijän työ on pitää taloyhtiön etu etusijalla.

Yksittäisen huoneiston tai pienemmän yhtiön remontissa itse olen huomannut esim urakkamaailma sivuston toimivan hyvin. Sieltä saa tarjouksia ja yhteydenottoja yrityksiltä jotka ovat oikeasti kiinnostuneita tekemään työn. Noita remonttien kilpailutus sivustoja on useampia, makukysymys mikä niistä on paras.

Itse tuskailtiin sauna-kph remontin kanssa. Useampi "suositeltuun tekijään" oltiin yhteydessä. Osa oli kiinnostunut mutta ei koskaan edes vaivautunut paikalle, pari tuli paikalle ja lupasi tehdä arvion/tarjouksen mutta ei koskaan kuulunut mitään.

Urakkamaailmasta saatiin useampi tarjous, paras oli pienen kahden miehen yrityksen tarjous mikä hyväksyttiin. Ko. firmasta en ollut koskaan edes kuullut mitään vaikka oli samalta paikkakunnalta. Kaikki sujui loistavasti, hinta ja aikataulu pitivät eikä työssä ollut mitään valittämistä.

Dooxen kautta laitoin pari vuotta sitten tarjouspyynnön taloyhtiön numerovalaisimien uusimisesta (23kpl). Mielenkiintoista oli että pk-seudulla toimiva sähköurakoitsija teki paremman tarjouksen kun lähempänä toimivat. Vaikka luulisi pk-seudun hintatason olevan korkeampi ja tuohon matkakulut (n. 50km/suunta) päälle.

 

[tietokonerikki]

No ei kai kukaan ala maksamaan missään koskaan tarjouksen tekemisestä?

Mutta tässä tuntuisi olevan jonkinlainen markkinarako? Eli taloyhtiöiden vaihtelevia remppoja tekevä yritys voisi menestyä erinomaisesti jos kerran olemassa olevia firmoja ei kiinnosta?

Kyllä maksaa, ensin se tarjouksen tekevä yrittäjä, eikä se ole mitään halpaa tehdä jostain linjarempasta tarjousta.
Siinä on käytävä jopa satoja piirustuksia läpi, luettava jopa muutama sata sivua osin ristiriitaisia työselityksiä yms. , tarvittaessa soitettava suunnittelijoille, kysyttävä aliurakkatarjoukset, käytävä tutustumassa kohteeseen, selvitettävä materiaalien hinta (joskus jopa mistä ihmeestä noita saa) sekä hinnoiteltava työt käytävä neuvottelut. Pitkässä juoksussa ne sitten siirtyvät niiden töiden teettäjien maksettavikisi.

 

[tietokonerikki]

Ymmärrän kyllä tämänkin näkökulman, fakta on kuitenkin että jokaista urakkaa ei saa vaikka tarjouksen tekeekin. Jos et tee tarjousta, on se lopputulos varma että urakkaa ei saa. Tästä näkökulmasta tämä on osa sitä "oikeaa työtä". Yhtiöllä on myös velvollisuus kilpailuttaa urakat - tai se kuuluu hyvään hallintotapaan. Jos pyydetään 6 firmalta tarjoukset, niin ikävä kyllä vain 1 yritys voi urakan saada (yleistäen). As Oyn näkökulmasta nämä hankkeet ovat työläitä ja aikaa vieviä, ei näitä huvikseen kysellä. Silti ilman kunnollisia tarjouksia, et voi yhtiökokoukseen mennä esittämään että tehdään näin. Vielä vähemmän keskustella pankin kanssa yhtiölainasta.

Noinhan se menee, mutta se tarjouksen tekevä yrittäjä tekee siinä isomman työn kuin mitä taloyhtiön hallitus. Voit siitä vähän päätellä millaisesta hommasta on yrittäjän kannalta kysymys.
Sitä on vaan pakko välillä jättää tarjoamatta, kun tarkouksen tekemiseen ei resurssit riitä. Siinä välissä kun taloyhtiöt miettii lasketaan monta tarjousta. Ja kun työn saa, niin resurssit on usein pakko siirtää sen työn käynnistämiseen. Jolloin joutuu laittamaan hinnan, ettei varmasti saa tai ottaa hullun riskin.

Suomessa on, mielestäni, hankala löytää luotettavia firmoja ja saada yhteistyö rullaamaan. Henkilökohtaisesti samaa ongelmaa myös omissa remonttitarpeissa, paikanpäälle saa mutta sitten lopahtaa se mielenkiinto.

Onhan niitä firmoja jotka ovat vuosikausia hommia tehneet, tosin heiltä usein samat isännöitsijät pyytävät tarjouksia, josta seuraa ettei kaikea vaan kerkiä tarjota. Moititaan huonoja urakoitsijoita ja urakoitsijat eivät halua aivan kaikkien isännöitsijöiden kanssa toimia. Niin se piiri pyörii.

Jos kyseessä on suoraviivainen urakka kuten ikkunoiden uusiminen, viemäreiden huuhtelu ja kuvaus tai katon uusiminen on tarjousten saaminen helpompaa. Siltikin tuntuu että ns. hommat eivät maistu, tai on jo kädet täynnä. Siinä mielessä näkisin että markkinassa on tilaa toimijalle joka pystyy kustannustehokkaasti antamaan kustannusarviot, ajallaan, ja toimii luotettavasti.

Ongelma tossa on, että sitä työtä pitää olla tasaisesti, koska palkkakulut juoksee. Katteet noissa on kovan kilpailun takia, niin pienet ettei voi pitää miehiä palkkalistoilla vain odottamassa sitä uutta työtä.

 

[tietokonerikki]

Tai jopa firma, joka ottaa tehtäväkseen kartoittaa tarpeet, laatii hankesuunnitelman ja kilpailuttaa urakan yhtiön puolesta - tietysti korvausta vastaan. Isännöitsijät yleensä vaativat että tätä varten on se isännöintisopimus JA sitten sen päälle erikseen tämän tyyppiset keikat tuntihinnoitteluna. Mielestäni tuo vaihtoehto ei ole kustannustehokas eikä palvele näitä pienempiä As Oy:tä.

Eikös noi suunnittelutoimistot totakin tee. Hinta ei aina miellytä. Useinhan isännöitsijätoimistot noi kyselyt hoitaa, mutta maksun toki haluavat. Ainahan hallitus voi itse kysellä hinnat ja neuvotella urakat, jos osaamista löytyy. Taisin itsekin monta pienempää noin hoitaa.

 

[tietokonerikki]

Noissa urakoissa suuremmissa taloyhtiöissä korostuu hyvän isännöitsijän rooli. Valitettavasti nykyisillä isännöitsijöillä on kädet niin täynnä töitä etteivät viitsi/ehdi hoitaa noita urakoiden kilpailutuksia kunnolla.

Isommilla isännöitsijätoimistoilla on usein oma tekninen isännöisijä, jolla on sopiva tekninen koulutus.

Hyvälkä ja pitkään toimineella isännöitsijällä on valmiiksi suhteet kunnossa urakoitsijoihin ja saa kunnolliset tarjoukset remontteihin. Kunhan muistaa että taloyhtiö on se palkan maksaja ja isännöitsijän työ on pitää taloyhtiön etu etusijalla.

Noin se usein menee ja kyllä ammatti-isännöitsijät taloyhtiön etua katsovat. Toki poikkeuksiakin voi olla?

Dooxen kautta laitoin pari vuotta sitten tarjouspyynnön taloyhtiön numerovalaisimien uusimisesta (23kpl). Mielenkiintoista oli että pk-seudulla toimiva sähköurakoitsija teki paremman tarjouksen kun lähempänä toimivat. Vaikka luulisi pk-seudun hintatason olevan korkeampi ja tuohon matkakulut (n. 50km/suunta) päälle.

Voihan olla, että hän sai ne valaisimet halvemmalla tukusta, kun oli tukulle ns. "suurasiakas".

 

[Nomber]

Kyllä maksaa, ensin se tarjouksen tekevä yrittäjä, eikä se ole mitään halpaa tehdä jostain linjarempasta tarjousta.
Siinä on käytävä jopa satoja piirustuksia läpi, luettava jopa muutama sata sivua osin ristiriitaisia työselityksiä yms. , tarvittaessa soitettava suunnittelijoille, kysyttävä aliurakkatarjoukset, käytävä tutustumassa kohteeseen, selvitettävä materiaalien hinta (joskus jopa mistä ihmeestä noita saa) sekä hinnoiteltava työt käytävä neuvottelut. Pitkässä juoksussa ne sitten siirtyvät niiden töiden teettäjien maksettavikisi.

Toki tarjouksen teko on sitten sisällytetty urakkahintaan. Mutta tarkoitin lähinnä että ei as oy maksa vaikka 6 yritykselle erikseen siitä että ne tekevät tarjouksen hommasta x.

 

[tietokonerikki]

Toki tarjouksen teko on sitten sisällytetty urakkahintaan. Mutta tarkoitin lähinnä että ei as oy maksa vaikka 6 yritykselle erikseen siitä että ne tekevät tarjouksen hommasta x.

Halusin vain tuoda esiin, että tarjouksen tekeminen on iso homma ja siksi mietitään kenelle tarjotaan.
Tarjouksen tekoa ei sinällään hinnoitella, muuten kuin sinne katteeseen, jolla firman yleiskulut rahoitetaan.

 

[tietokonerikki]

Ajattelinpa tehdä tälläisen taloyhtiöihin ja isännöitsijöihin keskittyvän keskustelun tuon toisen naapureihin keskittyvän kaveriksi ja jakaa viimeaikaisia kokemuksia asoy-asumisesta.

Taloyhtiön ja sen hallituksen oikeudellista vastuuta ja velvollisuuksia on tässä tullut muutama vuosi mietiskeltyä taloyhtiön pistäessä kynsin ja hampain vastaan kerrostaloasunnon rakenteissa olevasta selvästä viasta, joka pitkän taistelun jälkeen on jopa todennettu vihdoin merkkiainekokeella.

• Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluu pitää asuntojen rakenteet ja eristeet kunnossa.

Kyseessä on vuonna 1949 rakennettu noin 90 asukkaan talo, jossa valtaosan osakkeista omistavat sijoittajat, eli suurimmassa osassa asuntoja asuu vuokralaisia. Taloyhtiön hallituksessa ei ole yhtäkään jäsentä joka asuisi itse talossa, yhtiökokouksissa ei näe koskaan talossa asuvia osakkeenomistajia tai oikeastaan muita kuin taloyhtiön hallituksen jäseniä. Taloyhtiön hallitus siis dominoi mielivaltaisesti päätöksiä ja päättää joka vuosi itse omasta vastuuvapautuksestaan.

Minun ja viereisen asunnon välisessä väliseinässä on alareunoissa kulkuaukkoja joiden kautta kulkeutuvat kaikki äänet ja hajut, aivan kuin seinää ei olisikaan ja asuttaisiin naapurin kanssa kämppiksinä. Vastaavanlaisia tapauksia on varmasti loputtomasti, mutta harvempi jaksaa taistella niiden eteen taloyhtiön kanssa, tervejärkiset ihmiset muuttavat pois ilman, että tuhlaavat voimavarojaan etsiessään ongelman syytä. Tämä johtaa siihen, että kyseisestä ongelmasta on hankala löytää tutkittua tietoa. Arvailuja ja mielipiteitä löytyy sitten senkin edestä.

• Rakenteet vanhenevat, ja saattaa syntyä halkeamia, joista ilma kulkee läpi, ja samalla ääni. Ensimmäiseksi kannattaa tarkastaa ja korjata kaikki seinässä ja nurkissa olevat halkeamat. Ääni kulkee samasta raosta kuin ilmakin. - Rakentaja.fi

Mainittakoon, ettei naapuriasunnon ja minun asuntoni välillä kulje yhtäkään ilmastointikanavaa, vaan asuntojen pitäisi olla rakenteellisesti eristettyjä toisistaan.

Vuonna 2018 kun olen (taas kerran) taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle asiasta kertonut sähköpostilla on hallitus vahingossa lähettänyt minulle vain hallituksen jäsenille tarkoittamansa sähköpostin, jossa hallituksen jäsen M toteaa metelin ja hajun tarkoittavan mahdollisesti seinässä olevaa aukkoa tai halkeamaa ja myös, että henkilökohtaisesti hän jättäisi minulle vastaamatta.

• Taloyhtiön velvollisuus on hoitaa vastuullaan olevat korjaukset, kun niitä ilmenee. Tämä velvollisuus tulee suoraan AOYL 4 luvun 2 §:stä. - Kiinteistöliitto

Tämä viesti paljastaa taloyhtiön hallituksen suhtautumisen asiaan ja tarkoittaa, että taloyhtiön hallituksella on ollut epäily ongelman laadusta jo vuodesta 2018 lähtien, mutta ei halua sen korjaamiseen. Hallituksen PJ soittaa minulle ja kertoo, että minun tulee ymmärtää, että kyseessä on vanha talo, mahdollisesta epäilystä vian laadusta ei hän mainitse sanallakaan.

Vuonna 2019 olen terveystarkastajan avulla saanut taloyhtiön osoittamaan edes pientä kiinnostusta asian korjaamiseen.

Taloyhtiön jäsen J ehdottaa tällöin ongelman tutkimista merkkiainekokeella, mutta myöhemmin taloyhtiön PJ ilmoittaa minulle valheellisesti ettei kyseistä koetta voida käyttää asian tutkimiseen.

• Savun kulkeutuminen sisäilmaan voidaan selvittää savun aistinvaraisen havainnon ja nikotiinipitoisuuden mittauksen lisäksi merkkiainetutkimuksella

Taloyhtiö yrittää virheellisesti korjata ongelmaa tiivistemassalla ja tiedottaessani taloyhtiötä siitä, ettei toimenpiteellä ollut mitään vaikutusta ongelmaan on taloyhtiö ratkaissut asian jättämättä vastaamatta minulle. Viimeisin tieto minulla asiasta on, kun toimenpiteen suorittaneen yrityksen työntekijä kertoo, että "täytyy keskustella insinöörin kanssa". Tämän jälkeen minuun ei ole kukaan ollut yhteydessä vaikka olen asiaa tiedustellut useampaan kertaan.

Vasta vuonna 2020 yhtiökokouksen yhteydessä saan tiedon hallituksen PJ:lta seinän tilanteesta. PJ vakuuttaa minulle ettei seinän suhteen ole olemassa ratkaisua ja asiassa ei voida toimia mitenkään. PJ kertoo myös ettei talossa ole koskaan havaittu vastaavaa ongelmaa, tämäkin osoittautuu myöhemmin valheeksi.

• Milloin esimerkiksi osakkeenomistajalla on objektiivisesti arvioiden syytä olettaa, että huoneistossa on yhtiön korjattavaksi kuuluva vika, yhtiöllä on velvollisuus selvittää vian olemassaolo. - Rovaniemen hovioikeus (25.8.2020 nro 241)

Terveystarkastaja on yrittänyt olla yhteydessä isännöitsijään vuonna 2020, mutta isännöitsijä on jättänyt vastaamatta.

2020 loppuvuodesta lähetän taloyhtiölle kirjallisen huomautuksen ja vaatimuksen asian korjaamisesta ja vaadin kirjallista selvitystä taloyhtiön toimista ja päätöksistä. Liitteenä toimitan yksityiskohtaisen kuvauksen asioiden kulusta, taloyhtiön toimista, korjaustoimenpiteen virheistä, tekemistäni pienhiukkasmittauksista, äänenvoimakkuusmittauksista, viittauksia laista, oikeuden päätöksistä ja taloyhtiön velvollisuuksista ja vastuista.

• Lain mukaan osakkaalla on oikeus saada tieto sellaisesta hallituksen päätöksestä, joka koskee hänen osakkeisiinsa perustuvaa oikeutta tai velvollisuutta.

Taloyhtiö vastaa tähän kirjallisesti, mutta vittuilevaan sävyyn, sekä jättää vastaamatta suurimpaan osaan epäkohdista ja vetoaa koronaan.

Tämä kuitenkin saa taloyhtiön suorittamaan vihdoin aiemmin mainitun merkkiainekokeen, joka ei taloyhtiön mukaan sovellu käytettäväksi vian tutkimiseen. Kyseinen koe osoittaa useita vuotokohtia asuntojen välillä. Mittari huutaa kuin viimeistä päivää pienimmälläkin asetuksellaan, joka viittaa hyvinkin selviin ja isoihin kulkuaukkoihin asuntojen välillä.

• Tupakansavun kulkeutumista voidaan tutkia rakenteellisten vuotokohtien löytämiseksi mittaamalla tupakoijan asunnosta ilmaan päästetyn merkkiaineen pitoisuus hajuhaitasta kärsivän asunnossa. Vuotokohtien läheisyydessä merkkiaineen pitoisuus on ympäristöään selvästi korkeampi. - Valvira

Samalla selviää, että kyseinen yritys on suorittanut aiemminkin merkkiainekokeita samassa talossa, sekä naapuriasunnon ovea avaamaan pyydetty huoltomies kertoo, että heidän yrityksen toimesta on ennenkin suoritettu korjaustoimenpiteitä vastaavanlaisen ongelman suhteen. Tämä tarkoittaa PJ:n valehdelleen kertoessaan ettei vastaavanlaista ongelmaa ole muissa asunnoissa havaittu.

Tilanne on edelleen päällä, joten en tiedä miten tässä tuleekaan vielä asia etenemään. Taloyhtiö kieltäytyy ilmeisesti antamasta kopiota kyseisen merkkiainekokeen raportista.

Toivottavasti tästä löytyy apua jollekulle samassa tilanteessa olevalle ja jos jollain on ehdotuksia tai kokemuksia asiassa etenemisessä, niin otetaan mielellään vastaan.

Siirsin tän tänne.
Vaikuttaa ns. "tyyppivialta" eli ongelma esiintynee koko talossa. Korjaushalukkuutta noihin ei kaikilla ole.
Kun sinulle korjataan => pitää korjata muillekin => lopputuloksena maksat itse oman korjauksesi ja tutkimiskulut,
(olettaen tasapuolisen korjauskukujen jaon => kts yhtiöjärjestys).

Jos hallitus ei suostu korjaamaan (tarvittanee yhtiökokouksen päätös), en tiedä saatko itse alkaa sitä korjaamaan ja hakea oikeusteite korjauskulujasi (kertoen etukäteen aikeistasi hallitukselle ja antaen heille aikaa korjaukseen).
Hankalaa noissa on se, että miten oikeudessa suhtaudutaan siihen, että aikoinaan rakentaminen noin on ollut OK

 

[roelloe]

Tuttu homma meilläkin 20-luvun talossa — äänieristys seinänaapurin suuntaan on suorastaan heikko.

Reilun kymmenen sentin paksuisella kipsilevyseinällä tuon kuulemma saisi korjattua, mutta en ole ryhtynyt sellaista rakennuttamaan kun ei oikein istu asunnon fiilikseen. En varsinaisesti tunne lakia, mutta tulkitsen että taloyhtiöllä ei ole ainakaan yksiselitteistä velvoitetta (eikä halua) hoitaa asiaa kuntoon kun talo on rakennettu ennen minkään sortin rakennusmääräyksiä. Joka tapauksessa ei tunnu riidan arvoiselta hommalta.

Mielelläni kyllä maksaisin seinän jos sen saisi naapurin puolelle. Vähän surullistahan tämä on näillä neliöhinnoilla, mutta ei kyllä ole hinkua vanhan kunnon kivikaupungin ulkopuolellekaan.

 

[hsalonen]

Ajattelinpa tehdä tälläisen taloyhtiöihin ja isännöitsijöihin keskittyvän keskustelun tuon toisen naapureihin keskittyvän kaveriksi ja jakaa viimeaikaisia kokemuksia asoy-asumisesta.

Taloyhtiön ja sen hallituksen oikeudellista vastuuta ja velvollisuuksia on tässä tullut muutama vuosi mietiskeltyä taloyhtiön pistäessä kynsin ja hampain vastaan kerrostaloasunnon rakenteissa olevasta selvästä viasta, joka pitkän taistelun jälkeen on jopa todennettu vihdoin merkkiainekokeella.

• Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluu pitää asuntojen rakenteet ja eristeet kunnossa.

Kyseessä on vuonna 1949 rakennettu noin 90 asukkaan talo, jossa valtaosan osakkeista omistavat sijoittajat, eli suurimmassa osassa asuntoja asuu vuokralaisia. Taloyhtiön hallituksessa ei ole yhtäkään jäsentä joka asuisi itse talossa, yhtiökokouksissa ei näe koskaan talossa asuvia osakkeenomistajia tai oikeastaan muita kuin taloyhtiön hallituksen jäseniä. Taloyhtiön hallitus siis dominoi mielivaltaisesti päätöksiä ja päättää joka vuosi itse omasta vastuuvapautuksestaan.

Minun ja viereisen asunnon välisessä väliseinässä on alareunoissa kulkuaukkoja joiden kautta kulkeutuvat kaikki äänet ja hajut, aivan kuin seinää ei olisikaan ja asuttaisiin naapurin kanssa kämppiksinä. Vastaavanlaisia tapauksia on varmasti loputtomasti, mutta harvempi jaksaa taistella niiden eteen taloyhtiön kanssa, tervejärkiset ihmiset muuttavat pois ilman, että tuhlaavat voimavarojaan etsiessään ongelman syytä. Tämä johtaa siihen, että kyseisestä ongelmasta on hankala löytää tutkittua tietoa. Arvailuja ja mielipiteitä löytyy sitten senkin edestä.

• Rakenteet vanhenevat, ja saattaa syntyä halkeamia, joista ilma kulkee läpi, ja samalla ääni. Ensimmäiseksi kannattaa tarkastaa ja korjata kaikki seinässä ja nurkissa olevat halkeamat. Ääni kulkee samasta raosta kuin ilmakin. - Rakentaja.fi

Mainittakoon, ettei naapuriasunnon ja minun asuntoni välillä kulje yhtäkään ilmastointikanavaa, vaan asuntojen pitäisi olla rakenteellisesti eristettyjä toisistaan.

Vuonna 2018 kun olen (taas kerran) taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle asiasta kertonut sähköpostilla on hallitus vahingossa lähettänyt minulle vain hallituksen jäsenille tarkoittamansa sähköpostin, jossa hallituksen jäsen M toteaa metelin ja hajun tarkoittavan mahdollisesti seinässä olevaa aukkoa tai halkeamaa ja myös, että henkilökohtaisesti hän jättäisi minulle vastaamatta.

• Taloyhtiön velvollisuus on hoitaa vastuullaan olevat korjaukset, kun niitä ilmenee. Tämä velvollisuus tulee suoraan AOYL 4 luvun 2 §:stä. - Kiinteistöliitto

Tämä viesti paljastaa taloyhtiön hallituksen suhtautumisen asiaan ja tarkoittaa, että taloyhtiön hallituksella on ollut epäily ongelman laadusta jo vuodesta 2018 lähtien, mutta ei halua sen korjaamiseen. Hallituksen PJ soittaa minulle ja kertoo, että minun tulee ymmärtää, että kyseessä on vanha talo, mahdollisesta epäilystä vian laadusta ei hän mainitse sanallakaan.

Vuonna 2019 olen terveystarkastajan avulla saanut taloyhtiön osoittamaan edes pientä kiinnostusta asian korjaamiseen.

Taloyhtiön jäsen J ehdottaa tällöin ongelman tutkimista merkkiainekokeella, mutta myöhemmin taloyhtiön PJ ilmoittaa minulle valheellisesti ettei kyseistä koetta voida käyttää asian tutkimiseen.

• Savun kulkeutuminen sisäilmaan voidaan selvittää savun aistinvaraisen havainnon ja nikotiinipitoisuuden mittauksen lisäksi merkkiainetutkimuksella

Taloyhtiö yrittää virheellisesti korjata ongelmaa tiivistemassalla ja tiedottaessani taloyhtiötä siitä, ettei toimenpiteellä ollut mitään vaikutusta ongelmaan on taloyhtiö ratkaissut asian jättämättä vastaamatta minulle. Viimeisin tieto minulla asiasta on, kun toimenpiteen suorittaneen yrityksen työntekijä kertoo, että "täytyy keskustella insinöörin kanssa". Tämän jälkeen minuun ei ole kukaan ollut yhteydessä vaikka olen asiaa tiedustellut useampaan kertaan.

Vasta vuonna 2020 yhtiökokouksen yhteydessä saan tiedon hallituksen PJ:lta seinän tilanteesta. PJ vakuuttaa minulle ettei seinän suhteen ole olemassa ratkaisua ja asiassa ei voida toimia mitenkään. PJ kertoo myös ettei talossa ole koskaan havaittu vastaavaa ongelmaa, tämäkin osoittautuu myöhemmin valheeksi.

• Milloin esimerkiksi osakkeenomistajalla on objektiivisesti arvioiden syytä olettaa, että huoneistossa on yhtiön korjattavaksi kuuluva vika, yhtiöllä on velvollisuus selvittää vian olemassaolo. - Rovaniemen hovioikeus (25.8.2020 nro 241)

Terveystarkastaja on yrittänyt olla yhteydessä isännöitsijään vuonna 2020, mutta isännöitsijä on jättänyt vastaamatta.

2020 loppuvuodesta lähetän taloyhtiölle kirjallisen huomautuksen ja vaatimuksen asian korjaamisesta ja vaadin kirjallista selvitystä taloyhtiön toimista ja päätöksistä. Liitteenä toimitan yksityiskohtaisen kuvauksen asioiden kulusta, taloyhtiön toimista, korjaustoimenpiteen virheistä, tekemistäni pienhiukkasmittauksista, äänenvoimakkuusmittauksista, viittauksia laista, oikeuden päätöksistä ja taloyhtiön velvollisuuksista ja vastuista.

• Lain mukaan osakkaalla on oikeus saada tieto sellaisesta hallituksen päätöksestä, joka koskee hänen osakkeisiinsa perustuvaa oikeutta tai velvollisuutta.

Taloyhtiö vastaa tähän kirjallisesti, mutta vittuilevaan sävyyn, sekä jättää vastaamatta suurimpaan osaan epäkohdista ja vetoaa koronaan.

Tämä kuitenkin saa taloyhtiön suorittamaan vihdoin aiemmin mainitun merkkiainekokeen, joka ei taloyhtiön mukaan sovellu käytettäväksi vian tutkimiseen. Kyseinen koe osoittaa useita vuotokohtia asuntojen välillä. Mittari huutaa kuin viimeistä päivää pienimmälläkin asetuksellaan, joka viittaa hyvinkin selviin ja isoihin kulkuaukkoihin asuntojen välillä.

• Tupakansavun kulkeutumista voidaan tutkia rakenteellisten vuotokohtien löytämiseksi mittaamalla tupakoijan asunnosta ilmaan päästetyn merkkiaineen pitoisuus hajuhaitasta kärsivän asunnossa. Vuotokohtien läheisyydessä merkkiaineen pitoisuus on ympäristöään selvästi korkeampi. - Valvira

Samalla selviää, että kyseinen yritys on suorittanut aiemminkin merkkiainekokeita samassa talossa, sekä naapuriasunnon ovea avaamaan pyydetty huoltomies kertoo, että heidän yrityksen toimesta on ennenkin suoritettu korjaustoimenpiteitä vastaavanlaisen ongelman suhteen. Tämä tarkoittaa PJ:n valehdelleen kertoessaan ettei vastaavanlaista ongelmaa ole muissa asunnoissa havaittu.

Tilanne on edelleen päällä, joten en tiedä miten tässä tuleekaan vielä asia etenemään. Taloyhtiö kieltäytyy ilmeisesti antamasta kopiota kyseisen merkkiainekokeen raportista.

Toivottavasti tästä löytyy apua jollekulle samassa tilanteessa olevalle ja jos jollain on ehdotuksia tai kokemuksia asiassa etenemisessä, niin otetaan mielellään vastaan.

Joku toinen sanoikin, että jos korjataan sinulle, korjataan kaikille - koska yhdenvertaisuusperiaate. Itselle tuntuu siltä, että tuossa on 20% sitä, että olet ärsyttävä valittaja ja 80% sitä, että tämän korjauskustannukset ovat niin korkeat (tai ne sellaiseksi arvioidaan), että ei tätä haluta lähteä tekemään.

Itsekin sanoisin, että "laita tiivistemassaa". Olen sitä semmoisen rakennustuubin kerran tyhjentänyt nurkkaan, kun asiat vaan on näin. Tämä ei tietenkään auta sinua, mutta voi vähän antaa kuvaa, mitä muut ajattelee. 5€ tuubi Biltemasta vai remppamiehet koko taloon ja 5-numeroinen remontti tämän pikkuasian takia..

--

Sinulla on käytännössä monta vaihtoehtoa:

1. Teet itse omilla rahoilla. Maksat itse. Taitaa tässäkin tiivistemassa houkutella halpana vaihtoehtona?
2. Teet itse omilla rahoilla. Lähdet oikeusteitse hakemaan taloyhtiöltä rahoja takaisin. Tässä pitää sitten hyvin tarkasti olla todisteet, ettei taloyhtiö itse lähtenyt tekemään, vaikka toistuvasti pyysit asianmukaisesti.
3. Saat yhtiökokouksen hyväksymään tuon remontin. Silloin hallitus tekee tai rikkoo lakia.
4. Keplottelet itsesi hallitukseen, hoidat asian asialistalle ja ilmoitat, kun päätökset on laittomia ja hoidat vaan oman asiasi asialistalle joka kokoukseen. Pakko niiden on edetä, kunhan painotat, että taloyhtiöllä on vastuu rakenteista ja asia on vaan hoidettava.
5. (Kai sitä voi yksin/muiden asukkaiden kanssa haastaa taloyhtiön hallituksen oikeuteen, mutta vaihtoehdot 3-4 on niin paljon kätevämpiä)

--

PS. Yhtiökokouksessa esitetään 5 vuoden korjaussuunnitelma. Miltäs se näyttää? Onko tämä siinä?

 

[Nomber]

Tuossa vielä sekin että kun asunnot on vuokrakäytössä niin omistajia ei paljoa nappaa maksaa tommosta mahdollisesti erittäin kallista remppaa kun ei siitä itse juuri hyödy. Tuskin saa paljon enempää vuokraakaan.

 

[tietokonerikki]

Asukas sai tehdä sai reiän ulkoseinään.

Ilmalämpöpumpun luvaton asennus käynnisti vuosien oikeusriidan siitä, saako taloyhtiön omistamaan seinään tehdä reiän – KKO asettui lämpöpumpun asentaneen kannalle

Oikeuden mukaan osakkeenomistaja sai tehdä huoneiston ja parvekkeen väliseen seinään muutostöitä.

yle.fi

Ylen jutun mukaan KKO on päätynyt, että tässä tapauksessa asukas sai reiän tehdä ilman taloyhtiön suostumusta.
- lämpöpumppua varten huoneensa lasitetun parvekken ulkoseinään helpottamaan huoneen jäähdytystä
- jutusssa kerrottiin, että oikeuden mukaan muutostyöstä aiheutuva haitta on vähäinen.
-Jutussa kerrottin myös, että yhtiökokouksen kielteinen päätös ei asiaan vaikuttanut, oli hovioikeuden mukaan asukasosakeyhtiölain vastainen.
-Oikeus korosti, että muutotyön kohtuullisuuden arviointi (tässä om tulkintani "reiän teko-oikeutta") pitää harkita tapauskohtaisesti.

Kiinnitin tossa huomiota, että äänihaitasta ylen jutussa ei ollut puhetta. Omaa kokemusta löytyy etelän matkoilta, että pahimmillaan noista (niiden vikaantuessa) tulee alakerran yöunta haittaava ongelma.

 

[leripe]

Asukas sai tehdä sai reiän ulkoseinään.

Ilmalämpöpumpun luvaton asennus käynnisti vuosien oikeusriidan siitä, saako taloyhtiön omistamaan seinään tehdä reiän – KKO asettui lämpöpumpun asentaneen kannalle

Oikeuden mukaan osakkeenomistaja sai tehdä huoneiston ja parvekkeen väliseen seinään muutostöitä.

yle.fi

Ylen jutun mukaan KKO on päätynyt, että tässä tapauksessa asukas sai reiän tehdä ilman taloyhtiön suostumusta.
- lämpöpumppua varten huoneensa lasitetun parvekken ulkoseinään helpottamaan huoneen jäähdytystä
- jutusssa kerrottiin, että oikeuden mukaan muutostyöstä aiheutuva haitta on vähäinen.
-Jutussa kerrottin myös, että yhtiökokouksen kielteinen päätös ei asiaan vaikuttanut, oli hovioikeuden mukaan asukasosakeyhtiölain vastainen.
-Oikeus korosti, että muutotyön kohtuullisuuden arviointi (tässä om tulkintani "reiän teko-oikeutta") pitää harkita tapauskohtaisesti.

Kiinnitin tossa huomiota, että äänihaitasta ylen jutussa ei ollut puhetta. Omaa kokemusta löytyy etelän matkoilta, että pahimmillaan noista (niiden vikaantuessa) tulee alakerran yöunta haittaava ongelma.

Etelän vehkeet, niiden ylläpito vs suomessa on eri asia.
Tuttavani firma noita asentelee työkseen ja melua tulee vain asennusvaiheessa.
Sitten kun otetaa huomioon kaupunkiasumisen taustamelu taso ym., niin en näe mitään estettä noiden asennuksiin kerrostaloissa. Ainakaan tällä vuosituhannella tehtyihin.

Edit:
Ja sitten kun vertaa minkä verran ääntä lähtee pingiivinistä vs sen teho oikeasti viilentää kämppää, niin melun piikkiin on vaikea laittaa.

 

[tietokonerikki]

Etelän vehkeet, niiden ylläpito vs suomessa on eri asia.
Tuttavani firma noita asentelee työkseen ja melua tulee vain asennusvaiheessa.
Sitten kun otetaa huomioon kaupunkiasumisen taustamelu taso ym., niin en näe mitään estettä noiden asennuksiin kerrostaloissa. Ainakaan tällä vuosituhannella tehtyihin.

Edit:
Ja sitten kun vertaa minkä verran ääntä lähtee pingiivinistä vs sen teho oikeasti viilentää kämppää, niin melun piikkiin on vaikea laittaa.

Joo kyllähän ne uutetan kohtuu hiljaisija on. Kuten siellä etelässäkin (samat laitteet sielläkin on), mutta kun laakerit kuluu vinkuna alkaa ja kynnys korjaukseen on monesti myös euroista kiinni.
Mielläkin oli oma laite silloin parvekkeella ja katselin, että asiallisesti oli asennettu (eikä siis vinkunut, kuten ylempänä oleva).

Otin ton vinkunan esille, jotta ton yleistyessä hallituksen jäset tiedostavat äänihaitan mahdollisuuden.
Voin kertoa, että otti ihan kunnolla päähän, eli ton ongelman ilmestyessä valittaminen on aiheellista

 

[zepi]

Naapuri rt- yhtiössä on juuri tuollainen tilanne. Talo rakennettu -79 joten remontoitavaa taatusti on.. Mutta nyt on reilussa vuodessa tehty kattoremontti+ palokatkot+ yläpäässä lisäeristys (20k€/asunto), ikkunoiden ja ovien uusinta (7k€/asunto), ulkovarastojen uusinta (2k€/asunto), lämmitysmuodon muutos (7k€/asunto) ja jotain pienempää..

Voi asuntovelalllista v.. aa kun 150k€ asuntoon tehdään tuollaista pientä remonttia.. Tarpeellisia mutta ei kiireellisiä joten olisi voinut vähän jaksottaa pidemmälle ajalle.

Näitäkin on vaikea tietää etukäteen mikä on tilanne kun on asuntoa ostamassa..

Jos noita ei ole PTS:ssä mainittuna, niin ei niitä kaikkia kyllä saisi teettää ihan hetkessä.

 

[tietokonerikki]

Jos noita ei ole PTS:ssä mainittuna, niin ei niitä kaikkia kyllä saisi teettää ihan hetkessä.

Noi hoidetaan taloyhtiölainoilla ja vaativat yhtiökokouksen päätöksen se PTS on hallitukselle ja yhtiölle vain suuntaa antava ohje. Ei aina niin helppoa tietää (vaikka muuten tietäisikin), kun osa haluaa, että korjataan liian aikaisin, toiset ajoillaan ja osa mitä "sitä korjaamaan".
Monesti hallituksissa ei edes ole rakentamisen ammattilaisia ja pahimmillaan, vaikka talosta löytyisi ei hallitus jostain syystä heitä "kuuntele".

 

[samim]

Noi hoidetaan taloyhtiölainoilla ja vaativat yhtiökokouksen päätöksen se PTS on hallitukselle ja yhtiölle vain suuntaa antava ohje. Ei aina niin helppoa tietää (vaikka muuten tietäisikin), kun osa haluaa, että korjataan liian aikaisin, toiset ajoillaan ja osa mitä "sitä korjaamaan".
Monesti hallituksissa ei edes ole rakentamisen ammattilaisia ja pahimmillaan, vaikka talosta löytyisi ei hallitus jostain syystä heitä "kuuntele".

Ajantasainen kuntoarvio kertoo remppatarpeet 5…10 vuoden päähän lukuunottamatta ylläreitä. En haluaisi olla sen yhtiön hallituksessa, joka on säästänyt ja jättänyt kuntoarvion tekemättä ja sitten paukahtaa X, kun X:n tekninen elinkaari on mennyt 5 vuotta sitten vanhaksi.

Jokaisen osakkaan tulee esittää hallitukselle se yksi kysymys yhtiökokouksessa: Mihin hallitus koko asiantuntemattomuudessaan pohjaa yhtiökokoukselle esitetyn kunnossapitotarveselvityksen?

 

[tietokonerikki]

Ajantasainen kuntoarvio kertoo remppatarpeet 5…10 vuoden päähän lukuunottamatta ylläreitä. En haluaisi olla sen yhtiön hallituksessa, joka on säästänyt ja jättänyt kuntoarvion tekemättä ja sitten paukahtaa X, kun X:n tekninen elinkaari on mennyt 5 vuotta sitten vanhaksi.

Jokaisen osakkaan tulee esittää hallitukselle se yksi kysymys yhtiökokouksessa: Mihin hallitus koko asiantuntemattomuudessaan pohjaa yhtiökokoukselle esitetyn kunnossapitotarveselvityksen?

Kun se kuntoarvioija kirjoittaa/laatii arvionsa. Hän ei todellisuudessa tiedä miten rakenteet oikeasti kestävät. Minusta tuonkin nimi pitäisi vaihtaa kuntoarvaukseksi. Hyvä työkalu hallitukselle, jos talossa/ hallituksessa ei asiantuntemusta ole.

Kerron sulle yhden esimerkin. Vuonna 1982 kuntoarvioija suositteli taloyhtiölle, että julkisivun rappaus uusitaan kokonaisuudessaan. Talossa sattui asumaan henkilö joka osasi puheillaan ja ammattitaidollaan vakuuttaa hallituksen homman järjettömyydestä.
Niinpä yhtiö päätti tämän yhden puheiden perusteilla paikkakorjata rappauksen, ehkä n. 10-15% seinän alasta. Tilanne tänä päivänä on, että se purettavaksi arvioitu (lue arvattu) rappaus on edelleen siellä seinässä.

Lisätään vielä: PTS on PitkänTähtäimenSuunniltelma

 

[SweeneyTodd]

Kun se kuntoarvioija kirjoittaa/laatii arvionsa. Hän ei todellisuudessa tiedä miten rakenteet oikeasti kestävät. Minusta tuonkin nimi pitäisi vaihtaa kuntoarvaukseksi. Hyvä työkalu hallitukselle, jos talossa/ hallituksessa ei asiantuntemusta ole.

Plus vielä se, että esim. seinän sisällä menevien vesijohtojen kuntoa on aivan mahdotonta arvioida järkevästi. Jossain voi olla pätkä, mitä voidaan kuvata ja tutkiskella ja todeta, että hyvälle näyttää, mutta sitten jossain seinän sisällä voikin olla se mutka, joka on paljon heikommassa kunnossa ja laskee vedet seinän sisälle. yhtenä päivänä. Sama koskee montaa muutakin juttua. Arvailuksi menee, mutta toisaalta parempi se ammattilaisen arvaus yleensä on kuin totaalisen maallikon,

 

[Jamvais]

Täällä vissiin on taloyhtiön hallituksessa mukana olevia henkilöitä, niin kysytäänpä täältä kokekmuksia.

Onko kenenkään taloyhtiön hallituksella käytössä omaa sähköpostiaan ja joku pilvipalvelu? Tyyliin Office365, Googlen G Suite tms. niin, että olisi yksi yhteinen jaettu sähköpostilaatikko ja sitten hallituksen jäsenillä siihen käyttöoikeus, esim. hallitus@taloyhtiokivi.com. Tällainen jaettu sähköposti helpottaisi hallituksen viestintää kivasti eri tahoille ja samalla hallituksen uusillakin jäsenillä olisi pääsy myös vanhoihin hillottuihin meileihin, joissa yleensä on jotain oleellista tietoa.

Samalla olisi kiva saada joku sähköinen paikka, mihin hillota dokumentteja aina tarjouspyynnöistä pohjakuviin ja talkooilmoituksista kuitteihin.

Jos on jotain omia sähköpostipalvelinvirityksiä, niin kuulisin mielellään niistäkin.

Itse kun tässä päädyin hallituksen jäseneksi, niin ajattelin vähän kehitysehdotuksia antaa tähän hommaan. Itse yhtiö on 36 asunnon kokoinen ja hallituksessa viisi jäsentä.

Alustavasti katselin, että tuo Googlen G Suite, vai mikä onkaan nimeltään tänä päivänä, voisi olla ihan asiansa ajava, kun ei hintaakaan taida montaa euroa per käyttäjä.

 

[kilroy1]

Täällä vissiin on taloyhtiön hallituksessa mukana olevia henkilöitä, niin kysytäänpä täältä kokekmuksia.

Onko kenenkään taloyhtiön hallituksella käytössä omaa sähköpostiaan ja joku pilvipalvelu? Tyyliin Office365, Googlen G Suite tms. niin, että olisi yksi yhteinen jaettu sähköpostilaatikko ja sitten hallituksen jäsenillä siihen käyttöoikeus, esim. hallitus@taloyhtiokivi.com. Tällainen jaettu sähköposti helpottaisi hallituksen viestintää kivasti eri tahoille ja samalla hallituksen uusillakin jäsenillä olisi pääsy myös vanhoihin hillottuihin meileihin, joissa yleensä on jotain oleellista tietoa.

Samalla olisi kiva saada joku sähköinen paikka, mihin hillota dokumentteja aina tarjouspyynnöistä pohjakuviin ja talkooilmoituksista kuitteihin.

Jos on jotain omia sähköpostipalvelinvirityksiä, niin kuulisin mielellään niistäkin.

Itse kun tässä päädyin hallituksen jäseneksi, niin ajattelin vähän kehitysehdotuksia antaa tähän hommaan. Itse yhtiö on 36 asunnon kokoinen ja hallituksessa viisi jäsentä.

Alustavasti katselin, että tuo Googlen G Suite, vai mikä onkaan nimeltään tänä päivänä, voisi olla ihan asiansa ajava, kun ei hintaakaan taida montaa euroa per käyttäjä.

Meillä käytössä taloyhtiö. Info mutta lähinnä isännöitsijä laittaa sinne viralliset paperit. Hallituksen kesken on sitten whatsappissa oma ryhmä vapaaseen viestinvaihtoon.

Ongelma monessa yhtiössä on se että hallituksen jäsenillä ei ole mitään tietoteknisiä taitoja. Isännöitsijä kertoi että meillä on harvinainen yhtiö kun kaikilla hallituksen jäsenillä on edes sähköposti käytössä. Hänellä on kuulemma yhtiöitä joissa hallituksen jäsenistä vain 30% on sähköposti. Kaikki paperit saa laittaa postiin.

 

[jad]

Täällä on myös harkinnassa Google Suiten käyttöönotto. Tuossa olisi se hieno ominaisuus, että voisi luoda Shared Driven, sinne esim. jokaista ausntoa kohden oma hakemistonsa ja sen sitten voi jakaa osakkaallekin. Sinne sitten saisi jemmata kaikki huoneistoon liittyvät remontti-ilmoitukset ja muut dokumentit. Lisäksi sille osakkaalle voisi antaa kirjoitusoikeuden johonkin huoneistonsa alla olevaa hakemistoon, niin olisi osakkaankin helppo lähetellä isompiakin dokumenttikokonaisuuksia.

Tällä hetkellä käytössä on gmail osoite hallitukselle ja jos tuolta jakaa drive- hakemistoja, niin ongelmaksi tulee se, että alkuperäinen lataaja omistaa ne tiedostot joita sinne lataa. Suiten jaetussa drivessä omistajuus siirtyy automaattisesti taloyhtiölle.

 

[Jamvais]

Meillä käytössä taloyhtiö. Info mutta lähinnä isännöitsijä laittaa sinne viralliset paperit. Hallituksen kesken on sitten whatsappissa oma ryhmä vapaaseen viestinvaihtoon.

Ongelma monessa yhtiössä on se että hallituksen jäsenillä ei ole mitään tietoteknisiä taitoja. Isännöitsijä kertoi että meillä on harvinainen yhtiö kun kaikilla hallituksen jäsenillä on edes sähköposti käytössä. Hänellä on kuulemma yhtiöitä joissa hallituksen jäsenistä vain 30% on sähköposti. Kaikki paperit saa laittaa postiin.

Pitääpä vilkaista tuota. Meillä on sen verta nuorta porukkaa yhtiössä, että kaikilla on sähköposti ja Teamsikin on tuttu

Täällä on myös harkinnassa Google Suiten käyttöönotto. Tuossa olisi se hieno ominaisuus, että voisi luoda Shared Driven, sinne esim. jokaista ausntoa kohden oma hakemistonsa ja sen sitten voi jakaa osakkaallekin. Sinne sitten saisi jemmata kaikki huoneistoon liittyvät remontti-ilmoitukset ja muut dokumentit. Lisäksi sille osakkaalle voisi antaa kirjoitusoikeuden johonkin huoneistonsa alla olevaa hakemistoon, niin olisi osakkaankin helppo lähetellä isompiakin dokumenttikokonaisuuksia.

Tällä hetkellä käytössä on gmail osoite hallitukselle ja jos tuolta jakaa drive- hakemistoja, niin ongelmaksi tulee se, että alkuperäinen lataaja omistaa ne tiedostot joita sinne lataa. Suiten jaetussa drivessä omistajuus siirtyy automaattisesti taloyhtiölle.

No tuohan kuulostaa järkevältä. Täytynee tutustua tarkemmin.

 

[jad]

No tuohan kuulostaa järkevältä. Täytynee tutustua tarkemmin.

Tähän vielä sellainen huomio, että tuo Shared Drive ominaisuus sisältyy Business Standard versioon, Sarterissa tuota ei ole.

 

[tietokonerikki]

Tähän vielä sellainen huomio, että tuo Shared Drive ominaisuus sisältyy Business Standard versioon, Sarterissa tuota ei ole.

Noissa on hyvä muistaa myös tietoturva-asiat ja ongelmat. Viestitellähän tietenkin voi ja niihin laittaa yleisallekirjoituksena,
että Ko. taloyhtiön edustajajilla (nykyisillä ja tulevilla) on niihin vapaa luku ja lainausoikeus.
Silti laittaisin päätökset edelleen paperilla johonkin varmaan paikkaa talteen.

 

[tietokonerikki]

Ylen sivuilla

Yle selvitti: Isännöitsijöillä on kaksoisrooli palvelumyyjänä ja ostajan edunvalvojana, ja nyt se kaihertaa taloyhtiöissä eri puolilla Suomea

Miltei joka kolmannella edustajalla Kiinteistöliiton hallituksissa on työpaikka tai muu kytkös isännöintitoimistoissa. Useissa paikallisyhdistyksissä isännöintitaustaisia on puolet tai enemmän. Kiinteistöliiton mukaan eturistiriitaa ei ole.

yle.fi

"
-Isännöitsijöiden kaksoisrooliin palvelumyyjänä ja ostajan edunvalvojana on kiinnitetty huomiota myös muutamissa Kiinteistöliiton jäsenyhdistyksissä.

-– Kun me lähdimme siihen, että kaikki laskut tulevat ensin hallituksen puheenjohtajalle, säästimme puolen vuoden aikana kymmenentuhatta euroa."

Mielenkiintoista asiaa... kun sama henkilö toimii kahdessa eri roolissa voi niitä huonojakin päätöksiä syntyä., varsinkin taloyhtiöiden kannalta.

 

[stabbulamus]

Ylen sivuilla

Yle selvitti: Isännöitsijöillä on kaksoisrooli palvelumyyjänä ja ostajan edunvalvojana, ja nyt se kaihertaa taloyhtiöissä eri puolilla Suomea

Miltei joka kolmannella edustajalla Kiinteistöliiton hallituksissa on työpaikka tai muu kytkös isännöintitoimistoissa. Useissa paikallisyhdistyksissä isännöintitaustaisia on puolet tai enemmän. Kiinteistöliiton mukaan eturistiriitaa ei ole.

yle.fi

"
-Isännöitsijöiden kaksoisrooliin palvelumyyjänä ja ostajan edunvalvojana on kiinnitetty huomiota myös muutamissa Kiinteistöliiton jäsenyhdistyksissä.

-– Kun me lähdimme siihen, että kaikki laskut tulevat ensin hallituksen puheenjohtajalle, säästimme puolen vuoden aikana kymmenentuhatta euroa."

Mielenkiintoista asiaa... kun sama henkilö toimii kahdessa eri roolissa voi niitä huonojakin päätöksiä syntyä., varsinkin taloyhtiöiden kannalta.

On tainnut kyseiseltä puheenjohtajalta unohtua eräs luottamustoimensa kulmakivi jos tuommoisia summia on valunut sormien läpi...valvoa ja seurata yhtiön taloutta.

 

[tietokonerikki]

On tainnut kyseiseltä puheenjohtajalta unohtua eräs luottamustoimensa kulmakivi jos tuommoisia summia on valunut sormien läpi...valvoa ja seurata yhtiön taloutta.

Kyllähän hallitusten puheenjohtajat aika yleisesti luottavat isännöitsijään? Toki hall.puh.joht. voi pyytää tositteet katsottavakseen myöhemminkin. Tuossa siis esitettiin, että laskut hyväksyisi hall.puh. johtaja. Sinänsä hyvä tapa (kaksi eri silmäparia tarkistaan laskut), jota käytetään muilla aloilla paljon.

 

[stabbulamus]

Kyllähän hallitusten puheenjohtajat aika yleisesti luottavat isännöitsijään? Toki hall.puh.joht. voi pyytää tositteet katsottavakseen myöhemminkin. Tuossa siis esitettiin, että laskut hyväksyisi hall.puh. johtaja. Sinänsä hyvä tapa (kaksi eri silmäparia tarkistaan laskut), jota käytetään muilla aloilla paljon.

Toki isännöitsijä hallituksen mandaatilla taloyhtiön asioita hoitaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Palvelusopimus pitää sisällään x määrä toimistotyötunteja per kuukausi ja ylimääräiset menee tuntiveloituksella. Näitä tuppaa helposti sitten kertymään jos valvonta pettää eikä niitä kyseenalaisteta. Näille ylimääräisille tunneille jos pitää erikseen lupa kysyä ja perustella niin kas kummaa miten käy.

 

[tietokonerikki]

Toki isännöitsijä hallituksen mandaatilla taloyhtiön asioita hoitaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Palvelusopimus pitää sisällään x määrä toimistotyötunteja per kuukausi ja ylimääräiset menee tuntiveloituksella. Näitä tuppaa helposti sitten kertymään jos valvonta pettää eikä niitä kyseenalaisteta. Näille ylimääräisille tunneille jos pitää erikseen lupa kysyä ja perustella niin kas kummaa miten käy.

Niin, ja sinne kirjanpitoon voi upottaa kaikenlaista ja ihan vahingossakin saattaa laskut mennä sekaisin (tuplaveloituksiakin?, jos reskontra huono) , saman porukan hoitaessa kymmeniä yhtiöitä.

 

[Grazer]

Kyllähän hallitusten puheenjohtajat aika yleisesti luottavat isännöitsijään? Toki hall.puh.joht. voi pyytää tositteet katsottavakseen myöhemminkin. Tuossa siis esitettiin, että laskut hyväksyisi hall.puh. johtaja. Sinänsä hyvä tapa (kaksi eri silmäparia tarkistaan laskut), jota käytetään muilla aloilla paljon.

Kyllähän siihen lähtökohtaisesti pitää luottaa, mutta isännöitsijä on hyvä pitää varpaillaan ja näyttää että hallitus kyllä seuraa tilannetta vaikkei kaikkea kommentoisikaan. Meillä esim. hallitus ei vastikerästeistä kysellyt, koska oletettiin että isännöitsijä tuollaisen asian hoitaa itsekin. Tuossa viime vuoden lopulla sitten paljastui että eräällä osakkaalla on 10 kk hoitovastikkeet rästissä eikä isännöitsijä ole laittanut tikkua ristiin asian hyväksi. Tuon takia onkin nyt tarkastettu rästien tilanne jokaisessa hallituksen kokouksessa.

Euron tarkkuudella ei kaikkea pysty millään tarkastamaan, mutta esim. tilinpäätöksestä näkee edelliseen vuoteen vertaamalla hyvin nopeasti, jos sinne jotain merkittävää muutamankin tonnin extraa yrittää upottaa. Kaikenlaiset sopimukset, sähköt, vakuutukset, netit ym. kannattaa varmistaa että isännöitsijä kilpailuttaa säännöllisesti.

 

[tietokonerikki]

Kyllähän siihen lähtökohtaisesti pitää luottaa, mutta isännöitsijä on hyvä pitää varpaillaan ja näyttää että hallitus kyllä seuraa tilannetta vaikkei kaikkea kommentoisikaan. Meillä esim. hallitus ei vastikerästeistä kysellyt, koska oletettiin että isännöitsijä tuollaisen asian hoitaa itsekin. Tuossa viime vuoden lopulla sitten paljastui että eräällä osakkaalla on 10 kk hoitovastikkeet rästissä eikä isännöitsijä ole laittanut tikkua ristiin asian hyväksi. Tuon takia onkin nyt tarkastettu rästien tilanne jokaisessa hallituksen kokouksessa.

Euron tarkkuudella ei kaikkea pysty millään tarkastamaan, mutta esim. tilinpäätöksestä näkee edelliseen vuoteen vertaamalla hyvin nopeasti, jos sinne jotain merkittävää muutamankin tonnin extraa yrittää upottaa. Kaikenlaiset sopimukset, sähköt, vakuutukset, netit ym. kannattaa varmistaa että isännöitsijä kilpailuttaa säännöllisesti.

Joo vertailua edell. vuoteen on hyvä tehdä, tosin jos "nipistys" on jatkunut vuosikausia se ei tuolla tavalla tule ilmi.
Isossa esim. 100 huoneistoa voi jo aika paljon "suhmuroida" varsinkin, jos tehdään pientä korjausta.
Ei tilintarkastaja kerkiä/osaa katsoa onko esim. ko. talossa maalattu jotain paikkaa, katsoo vain että maalilasku ja miettii "tuon ikäisissä voidaan maalata, OK.-lasku" jos edes noin tarkasti katsoo yleensä lähinnä silmäilevät niitä.
Vain talossa asuva asioista perillä oleva voi sen tehdä.

 

[murpur]

Onko kellään kokemuksia parvekkeiden lasituksista taloyhtiön toimesta? Yhtiökokous tulossa parin viikon päässä. Itsellä Lumolta tarjous omaan parvekkeeseen (n. 5,5kEUR). Mietin että tulisi halvemmaksi (ehkä vähän) jos taloyhtiö pyytää tarjoukset ja hankkii. Myös korjaukset/ongelmat yms. saisi siten menemään huoltoyhtiön kautta vs. itse pitää olla yhteydessä. Voiko tätä ihan suorilta vain ehdottaa kokousessa? Minkälaisiin kysymyksiin kannattaisi itsellä varautua, jos tätä ehdotan?

 

[jrp]

Kannattaa ehdottaa kokouksessa, mutta... Jos taloyhtiössä on jo paljon lasitettuja parvekkeita niin läpimeno ei ole helppoa.
Käytännössä jos lasit asennetaan, niin jo olemassa olevat puretaan pois. Ne joilla lasit ovat menettäisivät "rahaa".
Tuo reilun viiden tonnin tarjous kuulostaa aika kalliilta, ellei parveke ole jotenkin poikkeava tai suuri. "Normiparvekkeen" lasituksen hinta-arvio parinvuoden takaa oli alle kahden tonnin.

 

[murpur]

Kannattaa ehdottaa kokouksessa, mutta... Jos taloyhtiössä on jo paljon lasitettuja parvekkeita niin läpimeno ei ole helppoa.
Käytännössä jos lasit asennetaan, niin jo olemassa olevat puretaan pois. Ne joilla lasit ovat menettäisivät "rahaa".
Tuo reilun viiden tonnin tarjous kuulostaa aika kalliilta, ellei parveke ole jotenkin poikkeava tai suuri. "Normiparvekkeen" lasituksen hinta-arvio parinvuoden takaa oli alle kahden tonnin.

Taloyhtiössä ei ole yhtäkään lasitettua parveketta. Tututkin sanoivat, että aika tyyriin tarjouksen oon saanu. Parveke ei ole erityisen suuri sellaset 3m x 2m tosin siihen tulee lasit 3 sivulle sekä ylimmän kerroksen vuoksi katon rajaan sellaset kolmiolasit ymmärtääkseni. En ole itse pyytänyt mistään muualta tarjousta vaan ainoastaan Lumolta, mutta se ei ymmärtääkseni ole halvin/edullisin vaikka laadukkaat lasit varmasti ovat. Pitää ottaa yhtiökokouksessa siis puheeksi. Saa nähdä miten käy kun suurin omistus on jollain sijoitusyhtiöllä (61% taisi lukea yhtiökokouksen papereissa) niin saa nähdä miten sen edustaja suhtautuu. Varmasti yksityiset osakkaat ovat halukkaita, kun tähän on minun lisäkseni muuttanut reilun vuoden aikana todella paljon uusia ihmisiä (siis asunnon ostaneita).

 

[jad]

Onko kellään kokemuksia parvekkeiden lasituksista taloyhtiön toimesta? Yhtiökokous tulossa parin viikon päässä. Itsellä Lumolta tarjous omaan parvekkeeseen (n. 5,5kEUR). Mietin että tulisi halvemmaksi (ehkä vähän) jos taloyhtiö pyytää tarjoukset ja hankkii. Myös korjaukset/ongelmat yms. saisi siten menemään huoltoyhtiön kautta vs. itse pitää olla yhteydessä. Voiko tätä ihan suorilta vain ehdottaa kokousessa? Minkälaisiin kysymyksiin kannattaisi itsellä varautua, jos tätä ehdotan?

Ainahan voit asian ottaa puheeksi kokouksessa, mutta mitään päätöksiähän siellä ei voida asian suhteen tehdä, kun ei ole kokouskutsussa asialistalla. Toki tässä alkuvaiheessa se päätös olisikn lähinnä 'hallitus pyytää tarjouksia' ja kun tarjoukset saatu, järjestetään ylimääräinen yhtiökokous. Koska tarjousten pyytäminen ei mitään maksa, se voitaneen sopia varsinaisen kokouksen jälkeen pidettävän paskanjauhantatuokion kohdalla.

 

[noreth]

Onko kellään kokemuksia parvekkeiden lasituksista taloyhtiön toimesta? Yhtiökokous tulossa parin viikon päässä. Itsellä Lumolta tarjous omaan parvekkeeseen (n. 5,5kEUR). Mietin että tulisi halvemmaksi (ehkä vähän) jos taloyhtiö pyytää tarjoukset ja hankkii. Myös korjaukset/ongelmat yms. saisi siten menemään huoltoyhtiön kautta vs. itse pitää olla yhteydessä. Voiko tätä ihan suorilta vain ehdottaa kokousessa? Minkälaisiin kysymyksiin kannattaisi itsellä varautua, jos tätä ehdotan?

Meillä taloyhtiö pyysi tarjoukset ja osakkaat maksoivat kukin omansa. Noin puolet otti lasit. Minulla 6 vuotta sitten normaali parvekelasit maksoi 1,5 k€, vain yhdelle sivulle. Tässä sai työn osuuden verovähennyksiin.

 

[samim]

Taloyhtiössä kannattaa aina miettiä noiden hankintojen osalta, kuka suunnittelee, kuka tekee asennuksen, kuka huoltaa ja kuka viime kädessä poistaa tai korjaa ne. Osakas on velvollinen toimimaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti; eli jos osakas b saa luvan, asennuttaa ja muuttaa pois, huoltovastuu ei siirry uudelle osakkaalle, _jos_ asiasta ei yhtiöjärjestyksessä lue.

 

[Nomber]

Meillä taloyhtiö pyysi tarjoukset ja osakkaat maksoivat kukin omansa. Noin puolet otti lasit. Minulla 6 vuotta sitten normaali parvekelasit maksoi 1,5 k€, vain yhdelle sivulle. Tässä sai työn osuuden verovähennyksiin.

Tämä voisi olla hyvä tapa jos kaikki ei halua laseja/jos joillain jo on. Mikään pakkohan ei ole koko hallitusta edes sotkea asiaan kunhan vaan itse kysyy kaikilta että kuka haluaa lasit ja sitten jos moni niin pyytää tarjouksen. Saanee kuitenkin jotain alennusta jos tilaa vaikka 20 lasit kun vaan yhdet.

 

[jad]

Jatkoja täältä: Miten kämppä viileämmäksi?

Lisäksi käräjäoikeus oli as.oy:n puolella.

Siinä vaiheessa kun käräjäoikeus päätöstään teki, ei vielä ollut korkeimman oikeuden ennakkotapausta. Ihmettelisin jos nyt tuon päätöksen jälkeen käräjäoikeus lähtisi sooloilemaan vastaavassa tapauksessa.

Taidan odottaa, että Joku Muu hakee tästäkin ennakkotapauksen. Oikeuskulut ovat järkyttävät ja ei mikään vakuutus korvaa sinun aloittamiasi oikeudenkäyntejä. Häviäjä maksaa ja se summa on suurempi kuin se ILP.

Tässä muuten olet väärässä, oikeusturvavakuutukset kyllä korvaavat myös itse aloitettuja oikeudenkäyntejä. Tosin oikeudenkäynnin aloittamiseen tarvitaan vakuutusyhtiön lupa ja sitähän ei heltiä, jos vakuutusyhtiön lakimiehen mielestä asialla ei ole menestymismahdollisuuksia.

Taloyhtiön hallitus voi kieltää mitä vaan, jos on tarpeeksi kannatusta hallituksen sisällä. Kieltojen laillisuutta voi sitten testata käräjäoikeudessa tai ihan vaan niitä rikkomalla (jolloin ehkä testataan enemmän hallituksen kykyä hoitaa huoneiston haltuunotto).

Totta, kyllähän hallitus voi tehdä myös lainvastaisia päätöksiä, mutta ei niitä noudattaa tarvitse. Ja tuo haltuunotto on niin raskas toimenpide, että sitä ei voi tehdä sillä perusteella, että joku osakas kiukuttelee eikä noudata hallituksen päätöstä.

Kyllähän suomessa on yllinkyllin sellaisia taloyhtiöitä, joissa hallitus ja sen puheenjohtaja kuvittelevat olevansa kuninkaita ja tekevät päätöksiä oman mielensä mukaan. Se, että käräjöinti on tuhottoman kallista johtaa siihen, että osakkaat eivät viitsi lähteä asioista tappelemaan ja nämä itsensä kuninkaiksi nostaneet saavat jatkaa laitonta toimintaansa.

 

[samim]

Kyllähän suomessa on yllinkyllin sellaisia taloyhtiöitä, joissa hallitus ja sen puheenjohtaja kuvittelevat olevansa kuninkaita ja tekevät päätöksiä oman mielensä mukaan.

Osakkaat kuitenkin valitsevat nämä aina uudestaan?

 

[leripe]

Osakkaat kuitenkin valitsevat nämä aina uudestaan?

Yleensä johtuu siitä, ettei hallitukseen ole kovinkaan monta innokasta menemään, joten vaaleja ei tarvi usein järjestellä.

 

[lunkwill]

Yleensä johtuu siitä, ettei hallitukseen ole kovinkaan monta innokasta menemään, joten vaaleja ei tarvi usein järjestellä.

Jep, meillä 39 kämppää ja hyvä, jos kolmannes edustettuna yhtiökokouksessa.
Jos aktiivisimmat hallituksen jäsenet ei ole löytänyt uutta verta, niin vaivautuneen hiljaisuuden jälkeen joku ehdottaa vanhoja hallituksen jäseniä jatkamaan.
Parhaimmillaan voin istua yhtiökokouksen sanomatta sanaakaan ja jatkaa hallituksessa.

 

[tietokonerikki]

Jatkoja täältä: Miten kämppä viileämmäksi?


Siinä vaiheessa kun käräjäoikeus päätöstään teki, ei vielä ollut korkeimman oikeuden ennakkotapausta. Ihmettelisin jos nyt tuon päätöksen jälkeen käräjäoikeus lähtisi sooloilemaan vastaavassa tapauksessa.

Tässä muuten olet väärässä, oikeusturvavakuutukset kyllä korvaavat myös itse aloitettuja oikeudenkäyntejä. Tosin oikeudenkäynnin aloittamiseen tarvitaan vakuutusyhtiön lupa ja sitähän ei heltiä, jos vakuutusyhtiön lakimiehen mielestä asialla ei ole menestymismahdollisuuksia.

Totta, kyllähän hallitus voi tehdä myös lainvastaisia päätöksiä, mutta ei niitä noudattaa tarvitse. Ja tuo haltuunotto on niin raskas toimenpide, että sitä ei voi tehdä sillä perusteella, että joku osakas kiukuttelee eikä noudata hallituksen päätöstä.

Kyllähän suomessa on yllinkyllin sellaisia taloyhtiöitä, joissa hallitus ja sen puheenjohtaja kuvittelevat olevansa kuninkaita ja tekevät päätöksiä oman mielensä mukaan. Se, että käräjöinti on tuhottoman kallista johtaa siihen, että osakkaat eivät viitsi lähteä asioista tappelemaan ja nämä itsensä kuninkaiksi nostaneet saavat jatkaa laitonta toimintaansa.

En tuota ketjua täysin lukenut, mutta se korkeimman oikeuden päätös korosti, että päätös (lämpöpumpun asennusaokeudesta) oli tapauskohtainen. Itse tulkitsen sen niin, että siihen voisi vedota täysin vastaavissa tapauksissa?
-asiaan liittyy myös julkisivun ulkonäön muuttuminen eli rakennusvalvonnallakin voi olla asiaan oma mielipiteensä/velvoitteensa.
- kuka korjaa laitteen sen rikkoutuessa (sen asentaneen osakkaan poismuuttaessa) tai asennuksesta mahdollisesti aiheutuneen myöhemmin esiintulevan koskeusvaurion rakenteelle tai sen kokonaan poistosta aiheutuvan julkisivuun jäävän ulkonäköhaitan?
(aurinko "polttaa" seinän pintaa erilailla jos sen edessä on suoja).

 

[Nomber]

En nyt juuri tuota kyseistä keissiä jaksanut lukea niin tarkkaan, mutta kai noin ylipäätään julkisivuun näkyville minkä tahansa asian laittaminen on kiellettyä.(eikä edes hallituksen päätettävissä oleva asia) Mutta sitten taas ihan ok jos laittaa ulkoyksikön parvekkeelle niin ettei se näy ulospäin.

Meillä tulossa julkkariremppa ja kyllä kaupunki määrää ihan tarkalleen että ulkonäkö ei saa muuttua ollenkaan jne. Mutta saa sitä silti parvekkeen kaiteen sisäpuolelle laittaa mitä tykkää.

 

[Proscribo]

En nyt juuri tuota kyseistä keissiä jaksanut lukea niin tarkkaan, mutta kai noin ylipäätään julkisivuun näkyville minkä tahansa asian laittaminen on kiellettyä.(eikä edes hallituksen päätettävissä oleva asia) Mutta sitten taas ihan ok jos laittaa ulkoyksikön parvekkeelle niin ettei se näy ulospäin.

Meillä tulossa julkkariremppa ja kyllä kaupunki määrää ihan tarkalleen että ulkonäkö ei saa muuttua ollenkaan jne. Mutta saa sitä silti parvekkeen kaiteen sisäpuolelle laittaa mitä tykkää.

Haittaako se oikeasti, että näkyy parvekkeelta ulos kunhan parvekkeen puolella pysyy? Onhan ihmisillä parvekkeilla ties mitä viritelmää ja parvekelasitkin muuttaa ulkonäköä, varsinkin jos niitä ei kaikilla ole. Räikeimpänä esimerkkinä kokolasiparvekkeet, joilla on käytännössä joka parvekkeella erilainen rätti antamassa edes jotain näkösuojaa ja muuten kaikki kalusteet ym. koko kansan pällisteltävänä. Jos tuossa yhden ulkoyksikön kieltää ulkonäkösyihin vedoten niin eikö yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan tule kieltää kaikki muukin romu mitä parvekkeilla nyt sattuu olemaan. Vai liekö vetoaminen kiinteään asennukseen sopiva tekosyy.

 

[jad]

En tuota ketjua täysin lukenut, mutta se korkeimman oikeuden päätös korosti, että päätös (lämpöpumpun asennusaokeudesta) oli tapauskohtainen. Itse tulkitsen sen niin, että siihen voisi vedota täysin vastaavissa tapauksissa?

En nyt yhtäkkiä löytänyt ratkaisusta tuollaista tapauskohtaisuuden korostamista. Kiinteistöliiton tiedotteessa kyllä yritettiin tehdä mustasta valkoista. Loppupeleissähän se on ihan sama mitä ollaan asentamassa tai tekemässä, ratkaiseva asia oli se läpivientireikä seinässä. Ilmalämpöpumpulla ei ole laissa mitään erityisasemaa, korkeimman oikeuden päätöksen yksi ydinkohdista on se, että parvekkeen ja huoneiston välinen seinä tulkitaan olevan osakashallinnassa.

-asiaan liittyy myös julkisivun ulkonäön muuttuminen eli rakennusvalvonnallakin voi olla asiaan oma mielipiteensä/velvoitteensa.
- kuka korjaa laitteen sen rikkoutuessa (sen asentaneen osakkaan poismuuttaessa) tai asennuksesta mahdollisesti aiheutuneen myöhemmin esiintulevan koskeusvaurion rakenteelle tai sen kokonaan poistosta aiheutuvan julkisivuun jäävän ulkonäköhaitan?
(aurinko "polttaa" seinän pintaa erilailla jos sen edessä on suoja).

Tottakai julkisivusäännökset ajaa yli, vaikka taloyhtiö päättäisi mitä. Osakas vastaa tekemistään muutostöistä ja osakehuoneiston omistajuuden siirtyessä myös vastuu kunnossapitovastuu muutostöistä siirtyy uudelle omistajalle.
Edit: vastuu => kunnossapitovastuu, vahingonkorvausvastuu ei siirry.

 

[hsalonen]

Minun caseni on lyhykäisyydessään seuraava:

Olen taloyhtiön hallituksen pj, haluan ILP:n. Meillä ei ole parvekkeita (jotka mielestäni tuo oikeusjuttu vaatii).
Hallituksen yksi jäsen on ehdottomasti vastaan. Hän asuu kokonaan niin, että hänen ulkopuolella on pelkkää tielle näkyvää julkisivua. Itse asun niin, että on monta vaihtoehtoa piilottaa se ILP.
Hallituksen toinen jäsen vuokraa asuntoaan ja ei asu täällä enää. Hänen kämppäänsä saa myös ILP:n asennettua helposti takapihan puoleiselle seinälle, mutta hän ei halua sitä vuokralaiselleen kustantaa ja ainakin tällä hetkellä miettii melunäkökulmaa ja niitä kondenssivesiä. Niistä saan kuulla joka kerta. Meillä on rännit kuitenkin..
Yhtiökokous menee niin, että nämä ihmiset on enemmistössä ja siellä on lisäksi pari vuokranantajaa (olemme hyvällä paikalla, meillä on varmaan puolet vuokra-asuntoja). Ainakin korona-aikana.

Nyt pitäisi saada se hallitus taivuteltua ja olen vähän eri mieltä @jad kanssa siitä, koskeeko tuo oikeusjuttu meidän taloyhtiötä. Lisäksi meillä on ihan demokratia, niin yritän nyt ajan kanssa ja järkiargumentein tätä ajaa eteenpäin - enhän tarvitse kuin toisen jäsenistä asettumaan puolelleni. Täytyy katsoa, jos ensi kesänä toisin ihan ILP-firman edustajan hallituksen kokoukseen; kertomaan, että osa noista teidän tekosyistä on ihan mutua ja aiheetonta pelkoa.

 

[jad]

Osakkaat kuitenkin valitsevat nämä aina uudestaan?

Kyllä. Jostain kumman syystä ihmisiä ei tunnu kiinnostavan edes yhtiökokouksiin osallistuminen. Luulisi, että asunnot on niin kalliita, että niistä haluaisi pitää mahdollisimman hyvää huolta ja olla mukana päättämässä asioista.
Niinpä se sama hallitus siellä sitten tekee päätöksiä vuodesta toiseen kun kokouksissa on muutama seniili alkuasukas ja muut hallituksen hännystelijät.

 

[jad]

Minun caseni on lyhykäisyydessään seuraava:

Olen taloyhtiön hallituksen pj, haluan ILP:n. Meillä ei ole parvekkeita (jotka mielestäni tuo oikeusjuttu vaatii).
Hallituksen yksi jäsen on ehdottomasti vastaan. Hän asuu kokonaan niin, että hänen ulkopuolella on pelkkää tielle näkyvää julkisivua. Itse asun niin, että on monta vaihtoehtoa piilottaa se ILP.
Hallituksen toinen jäsen vuokraa asuntoaan ja ei asu täällä enää. Hänen kämppäänsä saa myös ILP:n asennettua helposti takapihan puoleiselle seinälle, mutta hän ei halua sitä vuokralaiselleen kustantaa ja ainakin tällä hetkellä miettii melunäkökulmaa ja niitä kondenssivesiä. Niistä saan kuulla joka kerta. Meillä on rännit kuitenkin..
Yhtiökokous menee niin, että nämä ihmiset on enemmistössä ja siellä on lisäksi pari vuokranantajaa (olemme hyvällä paikalla, meillä on varmaan puolet vuokra-asuntoja). Ainakin korona-aikana.

Nyt pitäisi saada se hallitus taivuteltua ja olen vähän eri mieltä @jad kanssa siitä, koskeeko tuo oikeusjuttu meidän taloyhtiötä. Lisäksi meillä on ihan demokratia, niin yritän nyt ajan kanssa ja järkiargumentein tätä ajaa eteenpäin - enhän tarvitse kuin toisen jäsenistä asettumaan puolelleni. Täytyy katsoa, jos ensi kesänä toisin ihan ILP-firman edustajan hallituksen kokoukseen; kertomaan, että osa noista teidän tekosyistä on ihan mutua ja aiheetonta pelkoa.

En tiedä kumpi tässä nyt on väärin ymmärtänyt, mutta mielestäni olen kokoajan puhunut nimenomaan parvekeasennuksesta ja siitä, että tuo oikeusjuttu muutti sen parvekkeen ja huoneiston välisen seinän hallintaa. Ilmalämpöpumppu nyt sattui olemaan se oikeusprosessin käynnistänyt tekijä, mutta keskiössä on nimenomaan tuo hallinta. Ja osakashallinnassa olevien tilojen muutostöitä ei voi kieltää vain kieltämisen ilosta, se pitää perustella. Yhtiön hallinnassa oleville rakenteille ja tiloille tehtävistä muutostöistä hallitus voi päättää mielensä mukaan ilman perusteluja.

Kieltämättä tilanteesi kuulostaa aika hankalalta. Kuvitteleeko tämä toinen hallituksen jäsen, että hänenkin on pakko se pumppu vuokralaiselleen asentaa, jos sinä sen asennat ? Lisävaikeutena tuossa voi tulla se, että myös sisäpihat luetaan julkisivuksi, joten ei ulkoyksikköä välttämättä voi sinnekään asentaa pelkästään yhtiön päätöksellä.