Taloyhtiön hallitus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja reeman
  • Aloitettu Aloitettu
Laskin nopeasti mikä meillä on taloyhtiön veden ja jäteveden kulut vuodelta-22.

Rivari, 23 asuntoa (1h+k -4h+k), yksiöissä ei omaa saunaa muissa on. n. 40 asukasta, 5 asuntoa vuokralla muissa asuu omistajat (vuokra-asunnoissa yleensä selkeästi korkeampi vedenkulutus).

Ei vesimaksuja, huonekohtaiset mittarit asennettu putkiremontin yhteydessä mutta niitä ei lueta.

Vedestä ja jätevedestä kulut yhtiölle reilu 5k€/vuosi, n.12€/hlö/kk.

Hyvin on pärjätty eikä kukaan ole edes ehdottanut systeemin muuttamista. Katsotaan uudestaan jos vedenkulutus tulee ongelmaksi..

Näinkin tämä voidaan hoitaa.
 
Laskin nopeasti mikä meillä on taloyhtiön veden ja jäteveden kulut vuodelta-22.

Rivari, 23 asuntoa (1h+k -4h+k), yksiöissä ei omaa saunaa muissa on. n. 40 asukasta, 5 asuntoa vuokralla muissa asuu omistajat (vuokra-asunnoissa yleensä selkeästi korkeampi vedenkulutus).

Ei vesimaksuja, huonekohtaiset mittarit asennettu putkiremontin yhteydessä mutta niitä ei lueta.

Vedestä ja jätevedestä kulut yhtiölle reilu 5k€/vuosi, n.12€/hlö/kk.

Hyvin on pärjätty eikä kukaan ole edes ehdottanut systeemin muuttamista. Katsotaan uudestaan jos vedenkulutus tulee ongelmaksi..

Näinkin tämä voidaan hoitaa.
Näköjään. Itse en tuohon suostuisi.
 
Näköjään. Itse en tuohon suostuisi.

No tämä. Miksi asentaa niitä mittareita jos niitä ei käytetä. Ei vaan käy järkeen. Esim. täällä taitaa olla 4€/kk autokatospaikka sähköpistokkeella. Vuokraan sitä nyt 50€/ vuodessa naapurille. Mutta jos äkisti tulisi esim. hinnaksi 40€/kk tjsp. ja sähköautopaikkoja 1kpl "kaikkien käyttöön" (oikeasti siis yhden henkilön joka ei pakkaansa suostuisi muille jakamaan, näin se menee monessa yhtiössä) alkaisin kyllä valittamaan. Luonnollisesti hän myös huolehtii autokatospaikan lumitöistä talvella (joo, olisi optio maksaa siitä mutta jos toinen tekee ne lumityöt niin miksi ihmeessä, joku 48€/vuodessa on "käytännössä" ilmainen sähköjen kera en usko että tuolla summalla pystyisi edes kuukautta pysäköimään jossain kaupungissa arkisin joten...)
 
Näköjään. Itse en tuohon suostuisi.

Suurimmat häviäjät ovat kaksi kolmiossa yksin asuvaa jotka maksavat vajaa kolmekymppiä kuussa vedestä, Suurimmat voittajat kolmioissa asuvat missä kolme asukasta/asunto.. aiemmin parissakin kolmiossa oli neljä asukasta/asunto.

Muuten erot eri asunnoissa ovat mitättömiä, muutaman euron sisällä käytännössä..
 
Näköjään. Itse en tuohon suostuisi.
Jos yhtiössä ei ole poikkeavan suurta vedenkulutusta/kuluttajaa, niin tuo on edullisin tapa kaikille.
Mittareissa on muuten sellainenkin ominaisuus, että jos niitä käytetään laskutukseen, niin ne pitää tarkastaa säännöllisin väliajoin, eikä tarkastajakaan saavu paikalle ilman, että käsi olisi ojossa. En tiedä miten tarkastus käytännössä tehdään, mutta jokaisessa huoneistossa sen tarkastajan pitää käydä. Suht pienessäkin yhtiössä tämä on helposti päivän työ lasku sen mukainen. Vesimittarit ovat myös kuluvia ja mittauskäytössä olevat tulisi uusia tietyn käytön jälkeen (Olikohan arvio niin, että kahden hengen taloudessa vaihtoväli 10-15 vuotta).
 
Jos yhtiössä ei ole poikkeavan suurta vedenkulutusta/kuluttajaa, niin tuo on edullisin tapa kaikille.
Mittareissa on muuten sellainenkin ominaisuus, että jos niitä käytetään laskutukseen, niin ne pitää tarkastaa säännöllisin väliajoin, eikä tarkastajakaan saavu paikalle ilman, että käsi olisi ojossa. En tiedä miten tarkastus käytännössä tehdään, mutta jokaisessa huoneistossa sen tarkastajan pitää käydä. Suht pienessäkin yhtiössä tämä on helposti päivän työ lasku sen mukainen. Vesimittarit ovat myös kuluvia ja mittauskäytössä olevat tulisi uusia tietyn käytön jälkeen (Olikohan arvio niin, että kahden hengen taloudessa vaihtoväli 10-15 vuotta).
Jos vaihtoväli on 10-15 vuotta niin miksi vesilaitos vaihtaa mittarit vasta 40 vuoden ikäisenä?
 
Rivari, 23 asuntoa (1h+k -4h+k), yksiöissä ei omaa saunaa muissa on. n. 40 asukasta, 5 asuntoa vuokralla muissa asuu omistajat (vuokra-asunnoissa yleensä selkeästi korkeampi vedenkulutus).

Ei vesimaksuja, huonekohtaiset mittarit asennettu putkiremontin yhteydessä mutta niitä ei lueta.

Vedestä ja jätevedestä kulut yhtiölle reilu 5k€/vuosi, n.12€/hlö/kk.
Teidän yhtiölle tietysti tuo 5k€/vuosi on se merkittävä lukema, mutta ihan vertailua helpottaman, mikähän teillä on se veden ja jäteveden kuutiohinta ja koko vuoden vedenkulutus ?
Jos vaihtoväli on 10-15 vuotta niin miksi vesilaitos vaihtaa mittarit vasta 40 vuoden ikäisenä?
Säästää rahaa ja saa kätevästi ylilaskutusta. Toki ei tuo ihan sallittua ole. Vesilaitos ei hoida velvollisuuksiaan jos noin vanhoja mittareita käyttää laskutukseen.

Noissa vanhoissa mittareissa usein käy niin, että alkavat vanhetessaan näyttämään isompaa kulutusta. Meillä taloyhtiö sai kolmelta vuodelta palautuksia ylilaskutuksesta kun pystyimme osoittamaan mittavirheen. Virhelaskutus oli jatkunut huomattavasti pidempään, mutta joku pykälä tuon korvauksen rajoitti kolmeen vuoteen.
 
Noissa vanhoissa mittareissa usein käy niin, että alkavat vanhetessaan näyttämään isompaa kulutusta.

Eli toimivat 40-60+ vuotta kuten esim. vesiputket mutta tarkkaan mikrolitralleen mittaavat vain sen 10-15 vuotta. Ehkä itsekin ottaisin sen riskin kun kuitenkin taloyhtiökohtaisesti kohtuu tarkasti se mitataan (eikä esim. maksuteta enempää kuin kaupunki edes työntää sitä vettä ulos) joten joka tapauksessa verrattuna siihen ettei yhtiöllä ole asuntokohtaisia mittareita tulos on ns. "kotiinpäin".
 
Jos vaihtoväli on 10-15 vuotta niin miksi vesilaitos vaihtaa mittarit vasta 40 vuoden ikäisenä?
En tiedä, mutta nyt Googlea hetken käyttämällä löytyi Työ- ja elinkeinoministeriön sivulta pdf jossa tietoa huoneistokohtaisten mittareiden kestosta:
vesimittarin kesto.png

Hsy kertoo taloyhtiön päämittarin kestosta: Vesimittari
"Vesimittarin omistaa HSY ja se vaihdetaan uuteen noin 10 vuoden välein."
 
Täällä kun on mainittu näitä kiinteitä per kk hintoja niin toki pitää muistaa se että niidenhän ei ole pakko vastata todellisia kuluja vaan tarvittaessa/puljattaessa tuota talonyhtiön vesilaskua kompensoidaan sitten muuten talonyhtiön kukkarosta. Eli olennaista on että sillä asukkailta perityillä maksuilla pystytään ne todelliset kulut kattamaan.
 
Taloyhtiössä harva kulu jakaantuu täysin oikeudenmukaisesti, joten siinä mielessä neliöihin perustuva maksu on usein se järkevin kompromissi. Nykyisin ei tarvitse enää ilmoittaa taloyhtiölle, että keitä huoneistossa asuu, joten yhtiöllä ei ole tarkkaa tietoa henkilölukuun perustuvaan vesimaksuun. Lisäksi on kaikenlaista Airbnb:tä, raksamiesten kämppiä joissa saattaa kaksiossa asua 7-8 ihmistä ilman, että taloyhtiö siitä tietää.

Veden lisäksi on muitakin kuluja, kuten jätehuolto ja hissien käyttäminen, jotka pitäisi pystyä todellisen käytön mukaan veloittamaan, ei vesimaksu juurikaan näistä poikkea.

Jos taloyhtiön vedenkulutus on suunnilleen tavanomainen niin silloin vesimaksun sisällyttäminen vastikkeeseen on ihan hyvä tapa. Tosin vedenkulutuksen mittaaminen uusissa kohteissa ja putkiremppojen jälkeen muuttuu ongelmattomaksi kun EU:n energiatehokkuusdirektiivi on jo muutaman vuoden määrännyt, että vesimaksu muuttuu mittarien asentamisen jälkeen kulutusperusteiseksi ja asennettavat mittarit ovat etäluettavia, joten niitä ei tarvitse kenenkään erikseen käydä tiirailemassa.
 
Vesi on kuitenkin kulutushyödyke jolle on järkeviä huoneistokohtaisia mittaustapoja toisin kuin hissin käyttö tai jätehuolto.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Täällä kun on noussut hirveä haloo näistä vesimaksuista niin minkälainen ongelma tulisikaan ilmaisesta pesutuvasta. :D

Sekin meillä on käytössä.. osa kun pesee pyykkinsä ilmaiseksi ja pesukoneen omistajat maksavat tämänkin vastikkeessaan.

Aiemmin pesutupa oli kuuden taloyhtiön käytössä ja kone toimii poleteilla, yhteisestä lämpöyhtiöstä (jonka tiloissa pesutupa on) poistui kolme yhtiötä, kolme jäi jäljelle..isännöitsijä tuli tulokseen että polettien myynnistä ja huollosta tuli enemmän kuluja mitä tuottoja joten yhtiöiden yhteispäötöksellä pesutupa + kuivaushuone on kaikkien asukkaiden vapaassa käytössä.

Suurin osa ei käytä pesutupaa, jotkut käyttävät enemmän, jotkut vähemmän.

Tämäkään e ole aiheuttanut keskustelua epätasaisuudesta vaikka osa maksaakin muidenkin kuluja vaikka ei pesutupaa koskaan käytä. Itseasiassa pieni osa asukkaista käyttää sitä lainkaan.
 
Vesi on kuitenkin kulutushyödyke jolle on järkeviä huoneistokohtaisia mittaustapoja toisin kuin hissin käyttö tai jätehuolto.

Ihmettelen tuota käsin lukua armon vuonna 2023 kun IoT on keksitty. Olen nähnyt jopa laitteen joka on liitetty vanhaan analogiseen mittariin, ottaa kuvan siitä ja AI muuttaa sen numeroksi ja lähettää LoRa tai mobiiliverkossa. Se on sitä edgeä.

Toki ymmärrän ettei haluta infraan panostaa jos vanhallakin pärjää..
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Ihmettelen tuota käsin lukua armon vuonna 2023 kun IoT on keksitty. Olen nähnyt jopa laitteen joka on liitetty vanhaan analogiseen mittariin, ottaa kuvan siitä ja AI muuttaa sen numeroksi ja lähettää LoRa tai mobiiliverkossa. Se on sitä edgeä.

Toki ymmärrän ettei haluta infraan panostaa jos vanhallakin pärjää..
Tuohan taas pohjaa siihen että suurinmassa osaa tapauksia se järjestelmä pitää ostaa jotain palveluna = kokoajan juokseva maksu joka peritään palvelun ylläpidosta. Toki, kuten kaikessa muussakin, niin kyllähän noita pellepelottomat voi vääntää itsekkin mutta sitten tullaan siihen samaan ongelmaan kuten siinä että talonyhtiölle hankitaan talonyhtiönetti talkoovoimin jossa laitteet ja ylläpidon hoitaa talonyhtiö. Toimii niin kauan kun se nörtti on siinä hoitamassa sitä.

Se että jokin on ilmaista käyttää on toki mahdottoman kiva ja herttainen ajatus jos se toimii reilusti. Mutta, kokemuksesta, kun on niitä henkilöitä jotka kohtelee sitä yhteistä omaisuutta kuin paskaa oli sitten kyseessä talonyhtiön puutarhatyökalut, lumenluontivälineet, yleiset tilat, tai pelkästään vaan se, että muussa kuin sähkölämmitteisessä talonyhtiössä ollaan talvellakin kaikki huoneiston ikkunat auki ja patteri huutaa täysillä.


Aikanaan asuin yhdessä kämpässä vuokralla jossa oli vanha kylpyamme ja ei huoneistokohtaisia vesimittareita. Lotrasin kyllä huolella kun varsinkin talvella se lämmin kylpy oli mukava ulkoilun jälkeen. Toki sen kylvyn jälkeen sitten suihkussa pesu. Samaan aikaan naapurin vanha pariskunta kävi peräjälkeen vessassa jotta päästiin yhdellä vedolla (kyllä, muoriska tästä kerran kertoi pihalla kun juteltiin)
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Samaan aikaan naapurin vanha pariskunta kävi peräjälkeen vessassa jotta päästiin yhdellä vedolla (kyllä, muoriska tästä kerran kertoi pihalla kun juteltiin)
Kaveri oli aikanaan huoltomiehenä ja kertoi että jotkut vanhemmat ihmiset eivät vedä vessaa kuin isomman asian jälkeen, oli pöntöt kuulemma aika mielenkiintoisessa kunnossa kun kusi oli jämähtänyt pönttöön kiinni ajan saatossa.
 
Mittareissa on muuten sellainenkin ominaisuus, että jos niitä käytetään laskutukseen, niin ne pitää tarkastaa säännöllisin väliajoin, eikä tarkastajakaan saavu paikalle ilman, että käsi olisi ojossa. En tiedä miten tarkastus käytännössä tehdään, mutta jokaisessa huoneistossa sen tarkastajan pitää käydä.
Juridisesti varmaan meneekin näin, mutta esim. meidän 7 asunnon rivariyhtiössä mittarien luvun tasauslaskuja varten tekee asukas itse ja isännöitsijä vertaa lukemia koko taloyhtiön vedenkulutukseen. Taloyhtiöllä on vain yksi yhteinen vesipiste, mitä juuri kukaan ei käytä. Mittareita ei ole kalibroitu kenties koskaan, mutta tätä ei ole nähty ongelmaksi, kun vuosittain yhteenlaskettu asuntokohtainen vedenkulutus täsmää pienellä marginaalilla koko taloyhtiön kulutukseen. Toki mittarin tarkkuuden voisi kuka tahansa asukkaista kyseenalaistaa, mutta kalibrointitestauksesta voisi asukkaille aiheutua moninkertaiset kulut mahdolliseen mittausvirheeseen verrattuna.
Tilanne olisi toki toinen, mikäli asuntoja olisi enemmän ja yhteistä vesipistettä käytettäisiin auton pesuun yms. Meillä myös asunnot ovat yhtä lukuunottamatta kaikki omistajan asuttamia, joten yhteinen sävel on verrattain helppo löytää kun asioista on helppo keskustella tavatessa ja mielipiteitä voi kysyä epävirallisestikin.
 
Jos vaihtoväli on 10-15 vuotta niin miksi vesilaitos vaihtaa mittarit vasta 40 vuoden ikäisenä?

Noi huoneistokohtaiset vesimittarit on aika pieniä koneistoltaan muovirimpuloita ja lisäksi mittaavat lämmintä vettä - niin verraten sitten taloyhtiön päävesimittariin jossa vain mitataan kylmää vettä suuremmasta putkikoosta täysin eri kaliiberin mittarilla joka usein kupari messinki osilla kestävämpää materiaalia ja siksi se vaihtoväli on huomattavasti tiheämpi niissä huonekohtaisissa. Eli ne huonekohtaiset mittarit vaan kertakaikkiaan kuluu nopeammin huonoksi.
 
Noi huoneistokohtaiset vesimittarit on aika pieniä koneistoltaan muovirimpuloita ja lisäksi mittaavat lämmintä vettä - niin verraten sitten taloyhtiön päävesimittariin jossa vain mitataan kylmää vettä suuremmasta putkikoosta täysin eri kaliiberin mittarilla joka usein kupari messinki osilla kestävämpää materiaalia ja siksi se vaihtoväli on huomattavasti tiheämpi niissä huonekohtaisissa. Eli ne huonekohtaiset mittarit vaan kertakaikkiaan kuluu nopeammin huonoksi.
Eli eurolla saa euron vehkeen.
 
Uus näillä kanavilla niin kokeillaan jos täältä löytyis tietoa.

Ostin kerrostaloasunnon ja teen siihen täyden rempan itse. Kaksiosta kolmioksi.
Keittiö, kylppäri, lattiat, seinät, katto(mdf vanhan elementin päälle) ja sähköt. Itseltä löytyy sähkäri taustaa ja muut tekniset hommat pystyn teettään lähipiirillä.

Asiaan
Pankki teki maanmittauslaitokselle asunto-osakkeiden rekisteröinnin ja heidän sivuilla lukee käsittelyajaksi tällä hetkelle 7vko. Muutostyöilmotusta en saa verkossa tehtyä taloyhtiölle ennenkuin rekisteröinti on tehty ja siinäkin pitää ilmoitus olla tehty vähintään 4vko aikasemmin ennen itse työn aloitusta.

tällä hetkellä siis joudun luultavasti odottamaan 2,5kk että pääsen remontoimaan asuntoa enemmän.

onko jotain takaovea jota kautta sais taloyhtiöltä luvan alottaa remontti aikasemmin vai vaaditaanko aina netissä tehty muutostyöilmotus? Keittiö ja wc vaatii laatotuksille asbestipurun. Nyt oon tapetit repiny yms. muuta mitä voi tehdä ilman ilmotusta mutta aika nihkeää jos en yli 2kk voi tehdä asunnolla mitään
 
Kylmälle ja lämpimälle ei saa käyttää samaa mittaria vaan molemmille on oma versio, käyttölämpötiloissa kun on reilu 30-40c asteen ero. Eli asunnossa on 2 vesimittaria.
Monesti myös lämpimän veden syötölle laitetaan oma vesimittari.
Myös vesimittarin asento vaikuttaa lukutarkkuuteen ja ne pitäisi asentaa naamataulu vaakaan tai ylöspäin. On myös ollut naamataulu alaspäin sallivia mittareita mutta noita on sekoitettu keskenään niin tuli ohjeistus että alaspäin on kielletty.
Jos epäilee että jokin mittari näyttää väärin, tai jos vuokralainen/osakas väittää että ei todellakaan käytä niin paljoa vettä ja että mittari valehtelee, niin mittarithan on helposti testattavissa esim. 10L ämpärillä.
2018 määräyksen (voin muistaa vuosilukeman väärin) mukaanhan vesimittarit piti asentaa mutta laskutuksen ei tarvinnut perustua tuohon. Jokunen taloyhtiö palasi takaisin ei kulutusperustaiseen laskutukseen koska päävesimittarin ja huoneistokohtaisten mittarien yhteenlasketut lukemat heittivät kymmenillä kuutioilla. Toki syynä on voinut olla huonot mittarit (tai urakoitsija ei ole oikeasti tarkastanut toimintaa ja mennyt konkkaan tms).

Meillä ei ole asuntokohtaisia mittareita ja vesimaksu on 17€ kk/henkilö. Silti ollaa saatu pudotettua keskikulutus alle 120l/vrk per henkilö.
Toki silti aina sillöin tällöin yhtiökokouksessa joku alkaa niitä vaatimaan kuten myös sähkömittareita (kumpikin aika mahdottomia toteuttaa ilman linjasaneerausta). Yleensä juurikin vanhemmat yksin asuvat henkilöt. Toki lähes samat alkavat vastustamaan isompia remontteja koska ne maksavat paljon.
 
Uus näillä kanavilla niin kokeillaan jos täältä löytyis tietoa.

Ostin kerrostaloasunnon ja teen siihen täyden rempan itse. Kaksiosta kolmioksi.
Keittiö, kylppäri, lattiat, seinät, katto(mdf vanhan elementin päälle) ja sähköt. Itseltä löytyy sähkäri taustaa ja muut tekniset hommat pystyn teettään lähipiirillä.

Asiaan
Pankki teki maanmittauslaitokselle asunto-osakkeiden rekisteröinnin ja heidän sivuilla lukee käsittelyajaksi tällä hetkelle 7vko. Muutostyöilmotusta en saa verkossa tehtyä taloyhtiölle ennenkuin rekisteröinti on tehty ja siinäkin pitää ilmoitus olla tehty vähintään 4vko aikasemmin ennen itse työn aloitusta.

tällä hetkellä siis joudun luultavasti odottamaan 2,5kk että pääsen remontoimaan asuntoa enemmän.

onko jotain takaovea jota kautta sais taloyhtiöltä luvan alottaa remontti aikasemmin vai vaaditaanko aina netissä tehty muutostyöilmotus? Keittiö ja wc vaatii laatotuksille asbestipurun. Nyt oon tapetit repiny yms. muuta mitä voi tehdä ilman ilmotusta mutta aika nihkeää jos en yli 2kk voi tehdä asunnolla mitään
Ota yhteyttä hallituksen pj ja isäinnöitsijään. Tuo kun riippuu ihan taloyhtiöstä.
 
Ota yhteyttä hallituksen pj ja isäinnöitsijään. Tuo kun riippuu ihan taloyhtiöstä.
Tosiaan ensimmäinen oma asunto niin hieman käytännön asiat on itsellä hakusessa. Kuinka vahva rooli on hallituksen pj:lla asuntokohtasissa asioissa? vai tekeekö he isännöitsijän kanssa sovussa kaikki päätökset.

Yhdessä sähköpostissa jossa keskusteltiin isännöitsijän kanssa remontista kysyin ohessa PJ:n yhteistietoja, mutta hän sivuutti kysymyksen tyystin vastakysymyksellä.

Ylipäätään asunnon oston jälkeen en ole saanut mitään käytännön tietoja kuinka taloyhtiön hommat rullaa. yhtiökokoukset yms.
 
Yhdessä sähköpostissa jossa keskusteltiin isännöitsijän kanssa remontista kysyin ohessa PJ:n yhteistietoja, mutta hän sivuutti kysymyksen tyystin vastakysymyksellä.

Ainakin omassa taloyhtiössä on rappukäytävän ilmoitustaulussa vastuullisten henkilöiden nimet ja yhteystiedot.
 
Uus näillä kanavilla niin kokeillaan jos täältä löytyis tietoa.

Ostin kerrostaloasunnon ja teen siihen täyden rempan itse. Kaksiosta kolmioksi.
Keittiö, kylppäri, lattiat, seinät, katto(mdf vanhan elementin päälle) ja sähköt. Itseltä löytyy sähkäri taustaa ja muut tekniset hommat pystyn teettään lähipiirillä.

Asiaan
Pankki teki maanmittauslaitokselle asunto-osakkeiden rekisteröinnin ja heidän sivuilla lukee käsittelyajaksi tällä hetkelle 7vko. Muutostyöilmotusta en saa verkossa tehtyä taloyhtiölle ennenkuin rekisteröinti on tehty ja siinäkin pitää ilmoitus olla tehty vähintään 4vko aikasemmin ennen itse työn aloitusta.

tällä hetkellä siis joudun luultavasti odottamaan 2,5kk että pääsen remontoimaan asuntoa enemmän.

onko jotain takaovea jota kautta sais taloyhtiöltä luvan alottaa remontti aikasemmin vai vaaditaanko aina netissä tehty muutostyöilmotus? Keittiö ja wc vaatii laatotuksille asbestipurun. Nyt oon tapetit repiny yms. muuta mitä voi tehdä ilman ilmotusta mutta aika nihkeää jos en yli 2kk voi tehdä asunnolla mitään
Kannatta mennä nyt käymään isännöitsijä puheilla, hänen pitäisi tietää ja opastaa koko prosessi.
Hallituksen puheenjohtaja ei voi yksinään päättää mitään, vaan hallitus voi käsitellä asiasi hallituksen kokouksessa.
Remottisi on tosi laaja ja siinä menee nyt varmasti aikaa monen asian selvittelyyn.
 
Tosiaan ensimmäinen oma asunto niin hieman käytännön asiat on itsellä hakusessa. Kuinka vahva rooli on hallituksen pj:lla asuntokohtasissa asioissa? vai tekeekö he isännöitsijän kanssa sovussa kaikki päätökset.

Yhdessä sähköpostissa jossa keskusteltiin isännöitsijän kanssa remontista kysyin ohessa PJ:n yhteistietoja, mutta hän sivuutti kysymyksen tyystin vastakysymyksellä.

Ylipäätään asunnon oston jälkeen en ole saanut mitään käytännön tietoja kuinka taloyhtiön hommat rullaa. yhtiökokoukset yms.
Ota yhteyttä isännöitsijään. Ei hallituksen pj:lla ole mitään erityisen suurta roolia. Isännöitsijä on taloyhtiön "toimitusjohtaja", joka vastaa kaikista juoksevista ja käytännön asioista. Hallituksen pj:na voi olla täysin "maallikko".
 
Eli toimivat 40-60+ vuotta kuten esim. vesiputket mutta tarkkaan mikrolitralleen mittaavat vain sen 10-15 vuotta. Ehkä itsekin ottaisin sen riskin kun kuitenkin taloyhtiökohtaisesti kohtuu tarkasti se mitataan (eikä esim. maksuteta enempää kuin kaupunki edes työntää sitä vettä ulos) joten joka tapauksessa verrattuna siihen ettei yhtiöllä ole asuntokohtaisia mittareita tulos on ns. "kotiinpäin".
Nyt ei puhuta mistään mikrolitran eroista. Meillä ~20v vanha vesimittari näytti n.6,8% suurempaa lukemaa todelliseen kulutukseen nähden. Vuosikulutuksen ollessa 2 200 m³ luokkaa, teki tämä siis ~ 150 m³ ylilaskutusta vuodessa. Rahassa tämä tarkoitti 2 400 € yhteensä kolmen vuoden ajalta.
Noi huoneistokohtaiset vesimittarit on aika pieniä koneistoltaan muovirimpuloita ja lisäksi mittaavat lämmintä vettä - niin verraten sitten taloyhtiön päävesimittariin jossa vain mitataan kylmää vettä suuremmasta putkikoosta täysin eri kaliiberin mittarilla joka usein kupari messinki osilla kestävämpää materiaalia ja siksi se vaihtoväli on huomattavasti tiheämpi niissä huonekohtaisissa. Eli ne huonekohtaiset mittarit vaan kertakaikkiaan kuluu nopeammin huonoksi.
Ainakin meillä vesiyhtiö omissa dokumenteissaan sanoo vaihtavansa myös taloyhtiömittarit 10 vuoden välein. Totuus on sitten jotain muuta. Vaikka isoissa mittareissa onkin tyrnemmät osat, ei se mittavirhe synny pelkästään mekaanisesta kulumisesta. Etenkin kalkkisen veden alueella mittarin sisäpintoihin kertyvä kalkkipaska muuttaa mittarin toimintaa.
Nykyinen vesimittari onkin sähköinen ultraäänimittaukseen perustuva, jossa ei pitäisi käytön myötä syntyä epätarkkuutta ainakaan mekaanisen kulumisen takia.
 
Yleensä jos tehdään taloyhtiössä johonkin huoneistoon remontti, täytyy siitä tehdä kirjallinen remontti ilmoitus taloyhtiölle ja yhtiö sitten neuvoo ja velvoittaa remontin valvonnan ja usein selvitetään myös tulevat rakennus,putiki, sähkö urakoitsijat (ja suunnittelijat) etukäteen.

Kerrostalossa usein esim. kylpyhuoneet on semmosta aluetta missä on taloyhtiön kannalta oleellista tekniikkaa mm. sähköt,lämpöjohdot, viemärit ja vesijohdot. Vesieristykset.
Niihin kylpyhuoneremontteihin vaaditaan helposti kunnan rakennusvalvonnan lupa tai toimenpideilmoitus.

Jos sinne menee itse räpeltämään ja pilaa vaikka kosteuseristyksen niin eihän se hyvä homma ole.
Jos oikeasti on toiminut sähköasentajana rakennushommissa - niin luulisi jotain tietävän.


 
Ota yhteyttä isännöitsijään. Ei hallituksen pj:lla ole mitään erityisen suurta roolia. Isännöitsijä on taloyhtiön "toimitusjohtaja", joka vastaa kaikista juoksevista ja käytännön asioista. Hallituksen pj:na voi olla täysin "maallikko".
Aika paljon riippuu taloyhtiöstä, että miten vapaat kädet hallitus antaa isännöitsijälle. Monessa taloyhtiössä on ns. mummohallitus, joka luottaa sokeasti isännöitsijään ja delegoi tälle kaiken päätöksenteon. Toisissa yhtiöissä on taas kaikkeen sekaantuva hallitus ja useimmat sijoittuvat tälle välille.

Isännöitsijä ei varsinaisesti päätä mitään, sen tekee hallitus. Rempoissa kannattaa olla yhteydessä hallitukseen. Jos siellä on järkevää porukkaa niin asiat voi yleensä hoitaa mahdollisimman fiksusti.
 
Aika paljon riippuu taloyhtiöstä, että miten vapaat kädet hallitus antaa isännöitsijälle. Monessa taloyhtiössä on ns. mummohallitus, joka luottaa sokeasti isännöitsijään ja delegoi tälle kaiken päätöksenteon. Toisissa yhtiöissä on taas kaikkeen sekaantuva hallitus ja useimmat sijoittuvat tälle välille.

Isännöitsijä ei varsinaisesti päätä mitään, sen tekee hallitus. Rempoissa kannattaa olla yhteydessä hallitukseen. Jos siellä on järkevää porukkaa niin asiat voi yleensä hoitaa mahdollisimman fiksusti.
Ei isännöitsijä mitään päätäkään vaan hallitus, mutta vaikea nähdä miksi hallitusta kiinnostaisi yhden huoneiston remontti. Siis muuten kuin suurpiirteisesti se, mitä siellä tehdään. Isännöitsijä ohjeistaa ja opastaa, ja tuo tiedon ilmoitusasiana hallitukselle. Tämä siis omasta kokemuksesta meidän talosta. Toki paljon eri toimintatapoja yhtiön koosta riippuen.
 
Uus näillä kanavilla niin kokeillaan jos täältä löytyis tietoa.

Ostin kerrostaloasunnon ja teen siihen täyden rempan itse. Kaksiosta kolmioksi.
Keittiö, kylppäri, lattiat, seinät, katto(mdf vanhan elementin päälle) ja sähköt. Itseltä löytyy sähkäri taustaa ja muut tekniset hommat pystyn teettään lähipiirillä.

Asiaan
Pankki teki maanmittauslaitokselle asunto-osakkeiden rekisteröinnin ja heidän sivuilla lukee käsittelyajaksi tällä hetkelle 7vko. Muutostyöilmotusta en saa verkossa tehtyä taloyhtiölle ennenkuin rekisteröinti on tehty ja siinäkin pitää ilmoitus olla tehty vähintään 4vko aikasemmin ennen itse työn aloitusta.

tällä hetkellä siis joudun luultavasti odottamaan 2,5kk että pääsen remontoimaan asuntoa enemmän.

onko jotain takaovea jota kautta sais taloyhtiöltä luvan alottaa remontti aikasemmin vai vaaditaanko aina netissä tehty muutostyöilmotus? Keittiö ja wc vaatii laatotuksille asbestipurun. Nyt oon tapetit repiny yms. muuta mitä voi tehdä ilman ilmotusta mutta aika nihkeää jos en yli 2kk voi tehdä asunnolla mitään

Koodi:
https://www.kiinteistoliitto.fi/taloyhtio/remontti/

Osakkaan omat remontit asunnossaan edellyttävät etukäteen tehtävää muutostyöilmoitusta taloyhtiölle. Tapetointi, maalaus ja vastaavat eivät edellytä muutostyöilmoitusta. Taloyhtiöllä tulee olla riittävästi aikaa muutostyöilmoituksen käsittelyyn ja yhtiö voi asettaa muutostyölle rajoituksia tai kieltää sen kokonaan, jos siihen on riittävät perusteet. Täytettävä muutostyöilmoitus-lomake on saatavissa Kiinteiistöliiton jäsensivuilta Lomakkeet -osiosta.

Isännöitsijä on se Sinun yhteyshenkilösi taloyhtiön asioissa. Hallituksen puheenjohtajaa tuskin kiinnostaa paskakaan remppasi pl. se ettei taloyhtiön vastuullaoevia asioita muuteta/vedetä vituiksi. Samalla kannattaa kysyä esim. kylpyhuoneessa vesieristyksen kunnostamisen tarpeessa, jos kerta kylpyhuone vedetään atomeiksi. Vesieristys on taloyhtiön vastuulla ja taloyhtiö siis maksaa sen uusimisen jos näkee tarpeelliseksi.
 
Nykyisin se on yllättävää mitä kaikkea tarvitsee ilmoittaa eteenpäin. Esim. kun kiuas sanoi sopimuksensa irti ja jouduin uusimaan sen tämän vuoden alkupuolella niin siitäkin tuli erillinen asennustodistus mistä laitoin isännöintifirmaan tiedon sekä kopion.

Ilmeisesti nuo ovat varsinkin siinä tapauksessa tärkeitä jos tulee jotain tulipaloa tms. niin voi todistaa koska on ostettu, asennettu ja että virallinen valtuutettu henkilö on sen tehnyt.
 
Remottisi on tosi laaja ja siinä menee nyt varmasti aikaa monen asian selvittelyyn.
Asuntokohtaisesti remontti on laaja joo, mutta eihän tämmönen huoneistoremppa oikeasti kauaa kestä kun asunnossa ei aasuta tällä hetkellä. Kunhan vain sais tehdä asioita tai edes sais muutostyöilmotuksen eteenpäin mutta maanmittauslaitos laittaa kapuloita rattaisiin

Yleensä jos tehdään taloyhtiössä johonkin huoneistoon remontti, täytyy siitä tehdä kirjallinen remontti ilmoitus taloyhtiölle ja yhtiö sitten neuvoo ja velvoittaa remontin valvonnan ja usein selvitetään myös tulevat rakennus,putiki, sähkö urakoitsijat (ja suunnittelijat) etukäteen.

Kerrostalossa usein esim. kylpyhuoneet on semmosta aluetta missä on taloyhtiön kannalta oleellista tekniikkaa mm. sähköt,lämpöjohdot, viemärit ja vesijohdot. Vesieristykset.
Niihin kylpyhuoneremontteihin vaaditaan helposti kunnan rakennusvalvonnan lupa tai toimenpideilmoitus.

Jos sinne menee itse räpeltämään ja pilaa vaikka kosteuseristyksen niin eihän se hyvä homma ole.
Jos oikeasti on toiminut sähköasentajana rakennushommissa - niin luulisi jotain tietävän.


Suunnittelijat, vastuuhenkilöt ja tekijät löytyy jo, myös teknisiin asioihin.

Oon tehnyt sähköasennushommia päivätyönä 6 vuotta ja toisen työn ohella 3 vuotta. Ei perus sähkärille näy mitkään taloyhtiöjumpat siinä vaiheessa kun asiakas on saanut remontille luvat ja siellä käydään tekeen vain kaapelointi/asennukset ja toimitetaan mittauspöytäkirjat lopuksi.
Ja sähköhommat ei nyt myöskään koostu pelkästään kerrostaloasuntojen saneerauksista

Ainakin omassa taloyhtiössä on rappukäytävän ilmoitustaulussa vastuullisten henkilöiden nimet ja yhteystiedot.
Omasta rapusta ei löydy kuin isännöitsijän tiedot :/

Koodi:
https://www.kiinteistoliitto.fi/taloyhtio/remontti/

Osakkaan omat remontit asunnossaan edellyttävät etukäteen tehtävää muutostyöilmoitusta taloyhtiölle. Tapetointi, maalaus ja vastaavat eivät edellytä muutostyöilmoitusta. Taloyhtiöllä tulee olla riittävästi aikaa muutostyöilmoituksen käsittelyyn ja yhtiö voi asettaa muutostyölle rajoituksia tai kieltää sen kokonaan, jos siihen on riittävät perusteet. Täytettävä muutostyöilmoitus-lomake on saatavissa Kiinteiistöliiton jäsensivuilta Lomakkeet -osiosta.

Isännöitsijä on se Sinun yhteyshenkilösi taloyhtiön asioissa. Hallituksen puheenjohtajaa tuskin kiinnostaa paskakaan remppasi pl. se ettei taloyhtiön vastuullaoevia asioita muuteta/vedetä vituiksi. Samalla kannattaa kysyä esim. kylpyhuoneessa vesieristyksen kunnostamisen tarpeessa, jos kerta kylpyhuone vedetään atomeiksi. Vesieristys on taloyhtiön vastuulla ja taloyhtiö siis maksaa sen uusimisen jos näkee tarpeelliseksi.
Vesieristys on isännöitsijän mukaan asukkaan vastuulla
Vesieristys asia:
Yhtiöjärjestyksen 18 §
Jälkikäteen asennettujen parvekelasien aiheuttamista kustannuksista ja märkien huonetilojen vesieristeistä vastaa osakkeenomistaja, muilta osin noudatetaan voimassaolevaa asunto-osakeyhtiölakia.


Teknisen isännöitsijän kommentti muutoksiin oli näin
" Kaikki on mahdollista yhtiön luvalla (huonejärjestyksen muutos) ja hyvällä Rak/LVI/sähkö suunnittelulla. "
Johon isännöitsijä lisäsi
" Muutoksen voi tehdä ilman yhtiöjärjestyksen muutostakin, jos siihen saa luvan. Se ei ole esteenä. "


Hirveän vaikeaksi on tehty näin asukkaan näkökulmasta että kuka vastaa mistäkin. Minkä takia yhtiöllä (muilla asukkailla) on sananvalta kuinka omaa asuntoani käytän JOS kuitenkin se tehdään laillisesti ja kaikista teknisistä muutoksista tulee asiakirjat?
Remontti ei kuitenkaan vaikuta muihin asukkaisiin muuten kuin lievää hetkellistä meluhaittaa

Noh, pitää sen PJ:n yhteistiedot kaivaa, jotta saa selvyyden asioihin. tuntuu että isännöitsijä ei kerro mitään ellei juuri spesifisti sitä asiaa kysy
 
Tuo että märkien huonetilojen vesieristeestä vastaa osakkeenomistaja on mielenkiintoinen lause mikä tuskin pätee sitten jos jossain vaiheessa tulee ongelmia. Kun käsittääkseni lakiteknisesti taloyhtiö joutuu kuitenkin huolehtimaan rakenteista, kuivaamisista ja tekemään sen vesieristeen minkä jälkeen mahdollinen uusi omistaja vasta alkaa rakentamaan siihen päälle jotain JOS ei halua mennä sillä halvimmalla muovimatto (tai nykyisin varmaan laatta) valinnalla mikä muissakin asunnoissa on.

Toki noista parvekelaseista vastataan itse mutta jos teoreettisesti vetäisit vaikka kylpyhuoneen /saunan betoniin saakka esille ja muuttaisit pois niin se seuraava asukas kyllä saisi taloyhtiön maksamaan (ellei sinua esim. saataisi maksumieheksi) ja laittamaan sen peruskuntoon eikä siinä mikään isännöitsijän "noo, asukas itse on vastuussa.." mutina auttaisi.
 
Eikö tuo muutostyöilmoituksen ongelma ole nyt enemmänkin tekninen.. ts. jos omistat asunnon niin luulisi löytyvän tapa laittaa asia eteenpäin hyväksyttäväksi ja viralliset dokumentit sitten kun se on mahdollista. Toki iso isännöintitoimisto voi olla tässä ongelma kun kukaan ei halua tehdä ylimääräisiä liikkeitä.
 
Eikö tuo muutostyöilmoituksen ongelma ole nyt enemmänkin tekninen.. ts. jos omistat asunnon niin luulisi löytyvän tapa laittaa asia eteenpäin hyväksyttäväksi ja viralliset dokumentit sitten kun se on mahdollista. Toki iso isännöintitoimisto voi olla tässä ongelma kun kukaan ei halua tehdä ylimääräisiä liikkeitä.
Ongelma siis siinä etten pysty verkossa tekemään ilmoitusta ennenkuin maanmittauslaitos on tehnyt omistusoikeuden rekisteröinnin. Siksi kyselin jo aikaisemmin, että onko jotain takaporttia saada lupa asbestipurulle ilman tuota "virallista reittiä"
 
Tuo että märkien huonetilojen vesieristeestä vastaa osakkeenomistaja on mielenkiintoinen lause mikä tuskin pätee sitten jos jossain vaiheessa tulee ongelmia. Kun käsittääkseni lakiteknisesti taloyhtiö joutuu kuitenkin huolehtimaan rakenteista, kuivaamisista ja tekemään sen vesieristeen minkä jälkeen mahdollinen uusi omistaja vasta alkaa rakentamaan siihen päälle jotain JOS ei halua mennä sillä halvimmalla muovimatto (tai nykyisin varmaan laatta) valinnalla mikä muissakin asunnoissa on.

Toki noista parvekelaseista vastataan itse mutta jos teoreettisesti vetäisit vaikka kylpyhuoneen /saunan betoniin saakka esille ja muuttaisit pois niin se seuraava asukas kyllä saisi taloyhtiön maksamaan (ellei sinua esim. saataisi maksumieheksi) ja laittamaan sen peruskuntoon eikä siinä mikään isännöitsijän "noo, asukas itse on vastuussa.." mutina auttaisi.
Tätä mietin itsekkin, mutta tuo oli suora lainaus isännöitsijältä. Noh, vesieristeen saan teetettyä pelkällä materiaalikustannuksilla niin ei sinänsä ole itselle iso menetys.
 
Joskus ennen tehtiin niin että jos teki itse märkätilojen vesieristykset niin isännöitsijä kävi kattomassa onko tehty asianmukaisesti ja jos oli niin kaakelit päälle, sen jälkeen sitten vastuu siirtyy niiden osalta taloyhtiölle.
 
Ongelma siis siinä etten pysty verkossa tekemään ilmoitusta ennenkuin maanmittauslaitos on tehnyt omistusoikeuden rekisteröinnin. Siksi kyselin jo aikaisemmin, että onko jotain takaporttia saada lupa asbestipurulle ilman tuota "virallista reittiä"
Tässä hain takaa juuri sitä, että saisiko hyväksynnän hoidettua näin alkuun sähköpostilla ja sitten jossain kohtaa ilmoitus oikeasti läpi järjestelmän kautta kun se on mahdollista.. jos siis nyt on kyse siitä, että joku palvelu vaatii tietojen päivittymisen.
 
Hirveän vaikeaksi on tehty näin asukkaan näkökulmasta että kuka vastaa mistäkin. Minkä takia yhtiöllä (muilla asukkailla) on sananvalta kuinka omaa asuntoani käytän JOS kuitenkin se tehdään laillisesti ja kaikista teknisistä muutoksista tulee asiakirjat?
Remontti ei kuitenkaan vaikuta muihin asukkaisiin muuten kuin lievää hetkellistä meluhaittaa

Noh, pitää sen PJ:n yhteistiedot kaivaa, jotta saa selvyyden asioihin. tuntuu että isännöitsijä ei kerro mitään ellei juuri spesifisti sitä asiaa kysy
Talon rakenteisiin kohdistuvat muutokset voivat vaikuttaa myös muihin huoneistoihin ja väärin tehtynä myös maksaa muille osakkaille. Siitä syystä talonyhtiöllä on insentiivi valvoa että isot remontit tapahtuu määräysten mukaisesti ja oikein.
 
Tuo että märkien huonetilojen vesieristeestä vastaa osakkeenomistaja on mielenkiintoinen lause mikä tuskin pätee sitten jos jossain vaiheessa tulee ongelmia. Kun käsittääkseni lakiteknisesti taloyhtiö joutuu kuitenkin huolehtimaan rakenteista, kuivaamisista ja tekemään sen vesieristeen minkä jälkeen mahdollinen uusi omistaja vasta alkaa rakentamaan siihen päälle jotain JOS ei halua mennä sillä halvimmalla muovimatto (tai nykyisin varmaan laatta) valinnalla mikä muissakin asunnoissa on.
(Oletan että) tässä puhutaan vesieristeen teettämisestä vastaa osakkeenomistaja. Jos taloyhtiöllä ei ole muuten tarvetta rempata asiaa x niin ei se x:n remppaa maksa vaikka osakkeenomistaja sen haluaa rempattavan. Kyllähän osakkeenomistaja voi kylppärinsä rempata vaikka vuoden välein, mutta ei se tarkoita että taloyhtiö joka vuosi tulee tekemään vedeneristykset ja mahdollisesti putkitöitä...
 
Tämähän on taloyhtiökohtainen asia mutta esim meillä yhtiö hoitaa vesieristyksen jos märkätiloissa kosteusvaurio.

Jos märkätilat uusittu pari vuotta sitten eikä mitään teknistä syytä niiden uusimiseen ole osakas vastaa itse kustannuksista.

Joka tapauksessa isännöitsijä tai hänen määräämä valvoja käy tarkastamassa vesieristyksen ennen laatoittamista.
 
(Oletan että) tässä puhutaan vesieristeen teettämisestä vastaa osakkeenomistaja. Jos taloyhtiöllä ei ole muuten tarvetta rempata asiaa x niin ei se x:n remppaa maksa vaikka osakkeenomistaja sen haluaa rempattavan. Kyllähän osakkeenomistaja voi kylppärinsä rempata vaikka vuoden välein, mutta ei se tarkoita että taloyhtiö joka vuosi tulee tekemään vedeneristykset ja mahdollisesti putkitöitä...

Tällöin tietysti jos ns. "ilman syytä" (eli esim. esteettisistä syistä) ja paikalla täytyy olla joku yhtiön puolelta valvomassa että työ tehdään oikein.
 
Tällöin tietysti jos ns. "ilman syytä" (eli esim. esteettisistä syistä) ja paikalla täytyy olla joku yhtiön puolelta valvomassa että työ tehdään oikein.
Ja siksi pitää tehdä se ilmoitus ja taloyhtiöltä tarkastaja ettei tarvitse tapella myöhemmin jos vaikka se vesivahinko osuu kohdalle...
 
Joskus ennen tehtiin niin että jos teki itse märkätilojen vesieristykset niin isännöitsijä kävi kattomassa onko tehty asianmukaisesti ja jos oli niin kaakelit päälle, sen jälkeen sitten vastuu siirtyy niiden osalta taloyhtiölle.
luultavasti siis tässäkin mennään tällä tyylillä

Talon rakenteisiin kohdistuvat muutokset voivat vaikuttaa myös muihin huoneistoihin ja väärin tehtynä myös maksaa muille osakkaille. Siitä syystä talonyhtiöllä on insentiivi valvoa että isot remontit tapahtuu määräysten mukaisesti ja oikein.
Eihän se silti muihin osakkaisiin vaikuta kun muutokset on asunnon sisällä? Isännöitsijä huolehtii että asunnon rempassa käytetään ammattilaista ja työn vastuu menee vastuuhenkilölle / tekijälle
Jos vesieristyksen laadun tarkastus on teknisellä isännöitsijällä ja tulee vesivahinko heti niin isännöitsijän piikkiin se menee. Ostettu palvelu se isännöintikin vain on
 
Ongelma siis siinä etten pysty verkossa tekemään ilmoitusta ennenkuin maanmittauslaitos on tehnyt omistusoikeuden rekisteröinnin. Siksi kyselin jo aikaisemmin, että onko jotain takaporttia saada lupa asbestipurulle ilman tuota "virallista reittiä"

Parhaiten pärjää isännöitsijöiden kanssa kun menee toimistoaikana paikanpäälle. Tarpeelliset paperit mukaan, tässä tapauksessa pitänee ottaa kauppakirja mukaan.
 
Todennäköisesti remontti tulee menemään niin, että kun saat muutostyöolmoituksen tehtyä ja luvan aloittaa remontin, löytyy kylpyhuoneesta kosteutta ja sen kun ilmoitat isännöitsijälle, niin koko kylpyhuoneremontti menee yhtiön piikkiin. Sinä sitten maksat ainoastaan perustason ylittävät kustannukset.

Lähtökohtaisesti osakkaalla on laaja muutostyöoikeus hallitsemaansa huoneistoon. Yhtiö ei voi ilman hyvää syytä kieltää esim. tuota huonemäärän muutosta, mutta tässä on pieni epäkohta sen osalta, että yhtiöjärjestyksessä on listattuna yhtiöön kuuluvat huoneistot ja niiden huonemäärät. Jos tämä halutaan pitää ajantasalla, pitää yhtiöjärjestystä muuttaa. Yhtiöjärjestyksen muutos vaatii muistaakseni 2/3 osa enemmistön yhtiökokouksessa. Tai kahden erillisen yhtiökokouksen määräenemmistön. Yhtiöjärjestyksen muutos pitää rekisteröidä PRH:hon ja tästä syntyy yhtiölle kustannuksia, jotka todennäköisesti joudut maksamaan.
 
Todennäköisesti remontti tulee menemään niin, että kun saat muutostyöolmoituksen tehtyä ja luvan aloittaa remontin, löytyy kylpyhuoneesta kosteutta ja sen kun ilmoitat isännöitsijälle, niin koko kylpyhuoneremontti menee yhtiön piikkiin. Sinä sitten maksat ainoastaan perustason ylittävät kustannukset.
Miksi kylpyhuoneesta todennäköisesti löytyy kosteutta? Ja vaikka löytyisikin niin tuo aiemmin mainittu yhtiöjärjestyksen pykälä 18 voi siirtää vastuun silti osakkaalle. Ja vaikka kosteutta löytyisikin, niin homma voi pitkittyä merkittävästi jos taloyhtiö sekaantuu maksumiehen roolissa kylppäriremonttiin. Se ei mene automaattisesti niin, että osakas laittaa remontista laskun taloyhtiön maksettavaksi. Taloyhtiöllä on tietenkin oikeus valita remontin tekijä ja se saattaa haluta kilpailuttaa remonttifirmat mikä on hankalaa kun remppa on jo aloitettu.

Ja sitten jos tulee kovasti erimielisyyttä osakkaan ja yhtiön välillä niin on pitkä tie lähteä käräjöimään kustannuksista. Hankalia juttuja ja kannattaa isännöitsijän ja hallituksen kanssa etukäteen selvittää asiat niin ei tarvitse jälkikäteen riidellä.

Kylppärin osalta kannattaa pyytää etukäteen tekninen isännöitsijä tekemään kosteusmittaukset ja jos kosteusvaurioepäily tulee mittausten perusteella niin silloin on syytä alkaa keskustella remontin teettämisestä yhtiön piikkiin. Ja tässäkin tapauksessa pykälä 18 tulee aiheuttamaan harmia. Noita vastuiden siirtämisiä osakkaille on paljon pienissä (rivi- ja erillis)taloyhtiöissä. Jos on vaikka neljä asuntoa niin eipä välttämättä muita osakkaita huvita maksella 20 k€ kylppäriremonttia yhdelle osakkaalle etenkin, jos muut ovat omia remonttejaan makselleet itse.
 
Miksi kylpyhuoneesta todennäköisesti löytyy kosteutta?

Koska siellä on esim. suihkutilat ja jos niitä on käytetty on todella helppoa löytää kohonneita kosteusarvoja. Se onko syytä huolehtia ja aiheuttaako se toimenpiteitä on asia erikseen. Yleensä ei. Mutta jos haluaa tehdä remonttia minkä taloyhtiö maksaa voi tuohon aina vedota "kosteusmittarilla mitattiin ja OH, täältä löytyi kohonneita arvoja, vertaa nyt tulosta tästä suihkun nurkasta verrattuna makuuhuoneen ja olohuoneen nurkkaan".

Toki kuten mainittua siitä voi joutua myös käräjille koska käytännössä jokaisessa asunnossa missä vain on suihkua noita kohonneita arvoja voidaan mitata. Sekä kuuluukin mitata jos sitä suihkua vaan on käytetty. Vielä jos asukas "ihan vahingossa, unohtui" käyttää sitä suihkua strategisesti hieman ennen mittaamista.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 730
Viestejä
4 494 169
Jäsenet
74 285
Uusin jäsen
ImPetriiZ

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom