Taloyhtiön hallitus

[Vipa^]

=> Oisko syytä tarkistaa yhtiöjärjestystä, ettei yksinään sitäkin pääse muuttamaan.

Jolloin pahimmillaan ollaan tilanteessa, jossa tarvitaan tehdä remonttia, mutta osakkaat eivät vaivaudu paikalle erinäisistä syistä --> jolloin päätöksiä ei voidakaan tehdä --> jos tämä jatkuu pitkään, taloyhtiön toiminta lamautuu --> shit hits the fan.
Eli varmastikin tässä on myös lain puolesta ajateltu tätä kusisinta tilannetta, johon taloyhtiö voi joutua jos ruvetaan vaatimaan, että pitää olla tietty määrä osakkaita paikalla asioiden muuttamiseksi.

Jos sitä hoidetaan lain ja säädösten mukaan, ja asiat etenevät, niin miksi käyttäisin omaa aikaani tähän?

Meneehän sekin lain ja säädösten mukaan, jos vaikka pihalle hankitaan grillikatos yhtiökokouksessa, jossa osallisina ovat vain taloyhtiön pahimmat alkoholistit, eikä ketään muuta. Siinä sitten kiva kuunnella kesät talvet kun lähiympäristön spurgut viettävät iltaa omalla pihalla samalla kun itse yrität nukkua, jotta heräät virkeänä seuraavaan työpäivään.
Ei sentään omakohtaista kokemusta, mutta tämä oli erään hallituksen jäsenen perustelu miksi ei kannata kun itse ujosti grillikatosta toivoin pihalle. Ja lähistöllä on eräs tämän kaupungin yksi tunnetuimmista ajanviettopaikoista näille tapauksille...
Taikka sitten se, että osallistujina ovat pelkät änkyrät, jotka sanovat jokaiselle remontille "ei", vaikka katto jo vuotaa ja hissit hajoilee jne. Jossain vaiheessa kun remontteja on viivytetty liiaksi --> talot kumoon ja uudet tilalle kun vanhat ovat käyttökelvottomia. Se on sitten ihanan kallista. <3 Tai pahimmillaan koko taloyhtiö menee konkurssiin kun vastikkeita ei saa nostaa kattamaan remonttikuluja (tai muitakaan juoksevia kuluja).

Eli osallistumalla pystyy vaikuttamaan päätöksiin, jotka kyllä menevät lain ja säädösten mukaan, mutta joiden tulos voisi olla katastrofaalinen. Tämä asia kannattaa ajatella worst case scenarion kautta, että haluaako olla mukana tällaisessa. Siinä yhtiökokouksessa kyllä näkee, mikä on taloyhtiön tulevaisuus. Voi joko omalla panoksella (ns. diplomatialla, eli kusettamalla änkyröitä) yrittää ohjata sitä parempaan suuntaan, taikka antaa ajaa karille ja/tai myydä osakkeet hyvin nopeasti pois.

Lisäys:
Oli jännää huomata, että normaalit yhtiökokoukset eivät oikein kiinnosta porukkaa päättämään asioista, mutta ylimääräinen yhtiökokous kiinnosti niin paljon, että oli varmaan tuplat porukkaa paikalla verrattuna normaaliin. Tosin tässä kokouksessa käytiinkin läpi vastikkeiden yms. nostot kun korot ja kustannukset vähän pomppasi tuossa viime vuonna. Plus vähän huoltoyhtiön sekä siivousyhtiön toimintaa ja niiden kilpailutusta.

 

[hsalonen]

Jolloin pahimmillaan ollaan tilanteessa, jossa tarvitaan tehdä remonttia, mutta osakkaat eivät vaivaudu paikalle erinäisistä syistä --> jolloin päätöksiä ei voidakaan tehdä --> jos tämä jatkuu pitkään, taloyhtiön toiminta lamautuu --> shit hits the fan.
Eli varmastikin tässä on myös lain puolesta ajateltu tätä kusisinta tilannetta, johon taloyhtiö voi joutua jos ruvetaan vaatimaan, että pitää olla tietty määrä osakkaita paikalla asioiden muuttamiseksi.

Yhtlökokous on päätösvaltainen, jos se on lainmukaisesti kokoonkutsuttu ja paikalla on yksi osakas.

 

[Vipa^]

Kyllä, aivan kuten itsekin totesin edellisellä sivulla ja laitoin vielä Kiinteistöliiton sivuille linkin. Mutta siis tietokonerikki ehdotti, että yhtiöjärjestystä pitäisi muuttaa siten, että päätöksiin vaadittaisiin enemmän osakkaita ja että yhtiöjärjestystä ei voisi muuttaa yksi osakas, vaan pitäisi taas olla enemmän porukkaa paikalla, ihan vaan jotta tuo yksi osakas ei voisi yksinään tehdä päätöksiä, koska "vähemmistöosakkaat".

Kannattaa lukea hieman taaempaa tuota keskustelua tietokonerikki:n kanssa...

Oioin hieman tuossa viestissäni, kun oli tarkoitettu em. käyttäjälle.

 

[Taneli-]

Taikka sitten se, että osallistujina ovat pelkät änkyrät, jotka sanovat jokaiselle remontille "ei", vaikka katto jo vuotaa ja hissit hajoilee jne. Jossain vaiheessa kun remontteja on viivytetty liiaksi --> talot kumoon ja uudet tilalle kun vanhat ovat käyttökelvottomia. Se on sitten ihanan kallista. <3 Tai pahimmillaan koko taloyhtiö menee konkurssiin kun vastikkeita ei saa nostaa kattamaan remonttikuluja (tai muitakaan juoksevia kuluja).

Tuo on tietysti aina vaarana, eli ennenkuin hankkii sen osakkeen kannattaa katsoa taloyhtiön historiaa eikä vaan tuijottaa halpaa vastiketta (wau, noin 2-3€/m2 tosi halpa, tänne muutetaan). Eli jos pahimmillaan yhtiö on vuosimallia 60-70 ja korjaussuunnitelmassa ei ole mitään, mitään suuria korjauksia ei ole tehty ja historia näyttää jotain "ostettu maalia ja talkoilla maalattu aita" luokkaa voi varautua siihen että kaikki isot korjaukset tulevat kohta.

Lisäksi sen tietää että vaikka se olisi "ihanan rauhallinen ympäristö missä kaikki asukkaat eläkeläisiä" kääntöpuolella on se että mitään uutta ei hankita, mitään ei korjata ja kaikkea mikä maksaisi vastustetaan "ei meidän elinaikana" periaatteella.

Toki kääntäen se hieman pienempi taloyhtiö voi olla tosi mukava jos siinä on useampaa sukupolvea ja kunnioitetaan toisiaan sekä huolehditaan siitä yhtiöstä. Vaikka kaikki pyrittäisiinkin tekemään talkoilla ja vastike on halpa. Jos remontteja tehdään ja vastike pysyy siksi alhaisena että on siirrytty maalämpöön, on oma tontti ja lumityöt sun vastaavat tehdään (vapaaehtoisesti) vuoroissa. (Toki yhtiölainaa voi olla, mutta osakkaat ovat itse saaneet päättää maksavatko sen heti vai lyhentävätkö sitä hiljakseen)

 

[tietokonerikki]

Jolloin pahimmillaan ollaan tilanteessa, jossa tarvitaan tehdä remonttia, mutta osakkaat eivät vaivaudu paikalle erinäisistä syistä --> jolloin päätöksiä ei voidakaan tehdä --> jos tämä jatkuu pitkään, taloyhtiön toiminta lamautuu --> shit hits the fan.
Eli varmastikin tässä on myös lain puolesta ajateltu tätä kusisinta tilannetta, johon taloyhtiö voi joutua jos ruvetaan vaatimaan, että pitää olla tietty määrä osakkaita paikalla asioiden muuttamiseksi.

Joo tossakin on ongelmansa, mutta tuon voisi korjata siten, että tuollaisiin päätöksiin vaaditaan useampi kokous esim. 4 viikon välein, jolloin ei päästä tekemään helposti päätöksiä ja yhtiöjärjestyksen muuttamiseen sitten vielä useampi kokous. Jos ollaan yksimielisä yhtiökokoustahan ei edes tarvitse pitää.
Näin vaikeutetaan yhden henkilön toimia muiden kustannuksella heidän tahtoaan vastaan.

Valitettavasti heitäkin on, jotka eivät välitä muusta kuin omasta edustaan. Ja pienissä yhtiöissä on helpompi "pelailla".

 

[Vipa^]

Joka taasen ei vieläkään estä sitä, etteikö se yksi henkilö voisi tehdä niitä päätöksiä, jos muita osakkaita ei vain kiinnosta.
Ja paljonko on kustannus / kokous? Jos vaikkapa tuossa hsalosen esimerkissä, jossa kokous maksaa sen 500 euroa / kerta, niin nyt ollaankin yhtäkkiä tilanteessa, jossa pelkät yhtiökokoukset syövät taloyhtiön budjettia pahimmillaan useamman tuhannen euron edestä vuodessa vain sen takia, kun osa porukasta ei tule kokoukseen, mutta kun niitä nyt vain on pakko pitää. Tämä raha on sitten pois jostain muusta. Nyt sitten hukattiin rahaa, eikä tilanne ole mitenkään muuttunut, edelleen se yksi päättää, kun muuta porukkaa ei kiinnosta.
Ja siinä vaiheessa, kun jotain putkiremonttia ruvetaan vatvomaan useammman viikon taikka kuukauden edestä, että päätöstä voitaisiin edes tehdä, kuulostaa aika turhalta, kun voidaan vaan yhden kokouksen ja yksinkertaisen enemmistöäänten perusteella saattaa asia eteenpäin, säästäen kaikkien aikaa ja rahaa.

Yksimielisyyteen vaan vaaditaan tosiaan se, ylläripylläri, yksimielisyys. Eli jokaisen osakkaan on oltava päätöksen takana. Jos yksikin osakas sanoo vastaan tai et saa kiinni asian hoitamiseksi tarpeeksi ajoissa, niin silloin se ei ole yksimielinen joten yhtiökokous on edessä joka tapauksessa. Ja harvassa on asiat, joissa kaikki osakkaat ovat yksimielisiä.

Ja mitähän mahdat tarkoittaa "muiden tahtoa vastaan"? Jos osakas ei viitsi ilmestyä kokoukseen, tarkoittaa se silloin sitä, että osakas ei ota kantaa, vaan luovuttaa oman äänivaltansa muille. Silloin se päätös on niiden, jotka vaivautuvat paikalle. Ei ole olemassa mitään "vastustan, mutta en äänestä, mutta ääneni pitää silti laskea" -mahdollisuutta.

On hienoa, että haluat ajatella sitä vähemmistöosakasta, mutta valitettavasti se vaan ei toimi ilman, että joko taloyhtiön rahaa ja/tai ihmisten aikaa palaa turhaan ja paljon ja lisää aivan jumalattomasti byrokratiaa, jolloin ollaan taas siinä tilanteessa, että taloyhtiön toiminta pahimmillaan lamaantuu --> shit hits the fan.

 

[tietokonerikki]

Joka taasen ei vieläkään estä sitä, etteikö se yksi henkilö voisi tehdä niitä päätöksiä, jos muita osakkaita ei vain kiinnosta.
Ja paljonko on kustannus / kokous? Jos vaikkapa tuossa hsalosen esimerkissä, jossa kokous maksaa sen 500 euroa / kerta, niin nyt ollaankin yhtäkkiä tilanteessa, jossa pelkät yhtiökokoukset syövät taloyhtiön budjettia pahimmillaan useamman tuhannen euron edestä vuodessa vain sen takia, kun osa porukasta ei tule kokoukseen, mutta kun niitä nyt vain on pakko pitää. Tämä raha on sitten pois jostain muusta. Nyt sitten hukattiin rahaa, eikä tilanne ole mitenkään muuttunut, edelleen se yksi päättää, kun muuta porukkaa ei kiinnosta.
Ja siinä vaiheessa, kun jotain putkiremonttia ruvetaan vatvomaan useammman viikon edestä, että päätöstä voitaisiin edes tehdä, kuulostaa aika turhalta, kun voidaan vaan yhden kokouksen perusteella saattaa asia eteenpäin, säästäen kaikkien aikaa ja rahaa.

Yksimielisyyteen vaan vaaditaan tosiaan se, ylläripylläri, yksimielisyys. Eli jokaisen osakkaan on oltava päätöksen takana. Jos et saa osakkaita kiinni asian hoitamiseksi, niin silloin se ei ole yksimielinen joten yhtiökokous on edessä joka tapauksessa. Ja harvassa on asiat, joissa kaikki osakkaat ovat yksimielisiä.
Ja mitähän mahdat tarkoittaa "muiden tahtoa vastaan"? Jos osakas ei viitsi ilmestyä kokoukseen, tarkoittaa se silloin sitä, että osakas ei ota kantaa, vaan luovuttaa oman äänivaltansa muille. Silloin se päätös on niiden, jotka vaivautuvat paikalle.

On hienoa, että haluat ajatella sitä vähemmistöosakasta, mutta valitettavasti se vaan ei toimi ilman, että joko taloyhtiön rahaa ja/tai ihmisten aikaa palaa turhaan ja paljon ja lisää aivan jumalattomasti byrokratiaa, jolloin ollaan taas siinä tilanteessa, että taloyhtiön toiminta pahimmillaan lamaantuu --> shit hits the fan.

Mä ajattelen sitä, ettei yksin pääsisi päättämään muiden kustannuksella. Jos sitten ketään ei kiinnosta silloinhan he ovat käytännössä samaa mieltä mitä yhtiökokouskutsussa kerrotaan. Pienissä yhtiöissä on "kepulihemmojen" liian helppoa toimia omaksi edukseen ja muiden vahingoksi. Ajoittamalla se kokous aikaan, jolloin se, pahimmillaan toinen kahden osakaan yhtiössä, osakas ei kykene tulemaan paikalle. Yhtiöitä on monen kokoisia. Isoissa yhtiöissä harvemmin pääset yksin päättämään.

Ja yllättävän harva edes tietää mitä kaikkea yhtiökokouksessa voidaan heidän vahingokseen päättää, jos hallinnossa on "kepuleita".

Kokouskulut vaihtelevat paljon, aikoinaan emme saaneet mitää korvausta. Toiset tekevät talkoilla toiset eivät.

 

[Vipa^]

Niin ajattelet, mutta et selkeästikään ymmärrä, että ajatustapasi ei ole toimiva taloyhtiön asioiden hoitamiseksi.
Jos ketään ei kiinnosta, niin heidän pitää joko erikseen ilmoittaa olevansa samaa mieltä, jolloin se yksimielisyys voidaan todeta kirjoissa ja kansissa paperilla, taikka jättäytyä pois kokouksesta, jolloin se ainoa osallistuja päättää.

Spoileri

6 luku
Yhtiökokous

Yleiset säännökset

1 §
Osakkeenomistajien päätöksenteko

Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jollei päätösvaltaa laissa tai yhtiöjärjestyksessä ole uskottu yhtiön hallitukselle.


Osakkeenomistajat voivat kuitenkin päättää myös yhtiökokousta pitämättä sille kuuluvasta asiasta silloin, kun he ovat yksimielisiä. Tällainen päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava. Jos yhtiössä on useampia kuin yksi osakkeenomistaja, vähintään kahden heistä on allekirjoitettava päätös. Kirjattuun päätökseen sovelletaan muuten, mitä yhtiökokouksen pöytäkirjasta säädetään.

Jos pienessä taloyhtiössä on "kepulihemmoja", jotka toimivat yhtä osakasta vastaan, voi tämä osakas viedä asian oikeuteen ja hakea päätöksen mitätöintiä. "Kepulihemmoja" sitoo laki, eli päätöksien pitää olla yhtä hyviä/paskoja kaikkien kannalta. Ei nyt puhuta asunnon haltuunotosta maksamattomien vastikkeiden osalta tai vastaavaa, vaan ihan esimerkiksi se putkiremontti. Jos yhtiökokous päättää, että ei rempata, niin se on mennyt ihan täysin lain mukaan. Helvetin typeräähän se on, mutta näin on yhtiökokous päättänyt. Sitten ihmetellään ja korjaillaan putkirikkoja. Fiksu osakas on tosin tässä vaiheessa sitten lähtenyt hittoon sieltä yhtiöstä jo hyvän sään aikana, eikä jäänyt odottamaan, että taloyhtiö on nilkkoja myöten paskassa.
Yhtiökokouksen ajoitus ei ole koskaan kaikille sopiva. Pienissä saattaa vielä onnistua, mutta tämmöinen kiusa ei ole lainvastaista eikä estäisi sitä "kepulihemmojen" toimintaa, mikäli päätökset muuten ovat lain kirjaimen mukaisia. Se on osakkaan velvollisuus tulla paikalle sinä aikana, minkä hallitus on ilmoittanut yhtiökokouksen ajaksi.

Jep, kustannukset vaihtelevat, mutta yhtiökokouksessa pitää olla se isännöitsijäkin paikalla (jos siis on päätetty, että taloyhtiössä on se isännöitsijä). Mitäpä luulet, jättäisikö isännöitsijäyritys laskuttamatta taloyhtiötä taikka tulisiko hyvin nopeasti uusi palvelutaulukko, jossa yhtiökokouskorvaus onkin muuttunut isommaksi jos tämmöisiä ekstrakokouksia pitäisi olla jonkin asian hoitamiseksi? Siinä tulee hyvin nopeasti pelkästään se isännöitsijän lasku aika isoksi, vaikka hallitus ei saisikaan mitään palkkiota.

 

[tietokonerikki]

Niin ajattelet, mutta et selkeästikään ymmärrä, että ajatustapasi ei ole toimiva taloyhtiön asioiden hoitamiseksi.
Jos ketään ei kiinnosta, niin heidän pitää joko erikseen ilmoittaa olevansa samaa mieltä, jolloin se yksimielisyys voidaan todeta kirjoissa ja kansissa paperilla, taikka jättäytyä pois kokouksesta, jolloin se ainoa osallistuja päättää.

Spoileri

6 luku
Yhtiökokous

Yleiset säännökset

1 §
Osakkeenomistajien päätöksenteko

Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jollei päätösvaltaa laissa tai yhtiöjärjestyksessä ole uskottu yhtiön hallitukselle.


Osakkeenomistajat voivat kuitenkin päättää myös yhtiökokousta pitämättä sille kuuluvasta asiasta silloin, kun he ovat yksimielisiä. Tällainen päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava. Jos yhtiössä on useampia kuin yksi osakkeenomistaja, vähintään kahden heistä on allekirjoitettava päätös. Kirjattuun päätökseen sovelletaan muuten, mitä yhtiökokouksen pöytäkirjasta säädetään.

Jos pienessä taloyhtiössä on "kepulihemmoja", jotka toimivat yhtä osakasta vastaan, voi tämä osakas viedä asian oikeuteen ja hakea päätöksen mitätöintiä. "Kepulihemmoja" sitoo laki, eli päätöksien pitää olla yhtä hyviä/paskoja kaikkien kannalta. Ei nyt puhuta asunnon haltuunotosta maksamattomien laskujen osalta tai vastaavaa, vaan ihan esimerkiksi se putkiremontti. Jos yhtiökokous päättää, että ei rempata, niin se on mennyt ihan täysin lain mukaan. Helvetin typeräähän se on, mutta näin on yhtiökokous päättänyt. Sitten ihmetellään ja korjaillaan putkirikkoja. Fiksu osakas on tosin tässä vaiheessa sitten lähtenyt hittoon sieltä yhtiöstä jo hyvän sään aikana, eikä jäänyt odottamaan, että taloyhtiö on nilkkoja myöten paskassa.
Yhtiökokouksen ajoitus ei ole koskaan kaikille sopiva. Pienissä saattaa vielä onnistua, mutta tämmöinen kiusa ei ole lainvastaista eikä estäisi sitä "kepulihemmojen" toimintaa, mikäli päätökset muuten ovat lain kirjaimen mukaisia.

Jep, kustannukset vaihtelevat, mutta yhtiökokouksessa pitää olla se isännöitsijäkin paikalla. Mitäpä luulet, jättäisikö isännöitsijäyritys laskuttamatta taloyhtiötä jos tämmöisiä ekstrakokouksia pitäisi olla jonkin asian hoitamiseksi? Siinä tulee hyvin nopeasti pelkästään se isännöitsijän lasku aika isoksi, vaikka hallitus ei saisikaan mitään palkkiota.

En käy tässä neuvovaan miten asiat saadaan näyttämään miltäkin. Tapoja toimia on monia ja kaikilla ei ole puhtaat jauhot pussissa.

Luulen, että olen paremmin kuin uskotkaan perillä taloyhtiön hoitoon liittyvistä ongelmista myös sen teknisen korjauksen osalta.
Ihan kaikkia uuden lain kiemuroita en enää tunne.
Tossa korjauksessa tehdään paljon ylikorjausta, myös putkiremonttien osalta ja niitäkin on ettei korjata vaikka pitäisi. Toisaalta on tapauksia, että talo
on niin vanha, että teknisesti tarkastellen järkevintä olisi se kokonaan purkaa. Eikä sille enää saa sijainnista johtuen pankkilainaa.

Isännöitsijänä toimii monessa pienessä taloyhtiössä sen asukas ja niissä pienissä yhtiöissä on teoriassa mahdollista että vain yksi tulee yhtiökokoukseen.

Jos sulla on esim. 100 aasukkaan yhtiö, en usko että vain yksi ilmestyisi yhtiökokoukseen.

Edit alle:
Minä mietin edelleen ettei mielestäni ole hyvä, että yksi saa yksinään yhdessä kokouksessa tehdä päätöksiä. Olen jo todennut, että se näyttää olevan
valitettavasti mahdollista nykylain mukaan. Kuten sanoin en ala kepulikonsteja neuvomaan.

 

[Vipa^]

En käy tässä neuvovaan miten asiat saadaan näyttämään miltäkin. Tapoja toimia on monia ja kaikilla ei ole puhtaat jauhot pussissa.

Luulen, että olen paremmin kuin uskotkaan perillä taloyhtiön hoitoon liittyvistä ongelmista myös sen teknisen korjauksen osalta.
Ihan kaikkia uuden lain kiemuroita en enää tunne.
Tossa korjauksessa tehdään paljon ylikorjausta, myös putkiremonttien osalta ja niitäkin on ettei korjata vaikka pitäisi. Toisaalta on tapauksia, että talo
on niin vanha, että teknisesti tarkastellen järkevintä olisi se kokonaan purkaa. Eikä sille enää saa sijainnista johtuen pankkilainaa.

Isännöitsijänä toimii monessa pienessä taloyhtiössä sen asukas ja niissä pienissä yhtiöissä on teoriassa mahdollista että vain yksi tulee yhtiökokoukseen.

Jos sulla on esim. 100 aasukkaan yhtiö, en usko että vain yksi ilmestyisi yhtiökokoukseen.

Nyt sinulla on hyvä hetki kertoa, että miten nuo tehdään, niin osaavat muutkin sitten varoa näitä taloyhtiön "kepulihemmoja" ja niiden asettamia ansoja.

Samaan aikaan kun et tunne uuden lain kiemuroita (nykyinen laki on vuodelta 2009 + lisäyksiä vuosien mittaan, eli 14 vuotta vanha...), olet kuitenkin aika selkeästi valmis vänkäämään tilanteessa, jossa ajatuksesi eivät osu yksiin sen miten taloyhtiössä toimitaan lain puolesta ja mitä voidaan ja mitä kannattaa tehdä yhtiöjärjestyksessä taloyhtiön asioiden ajamiseksi mahdollisimman tehokkaasti.

Juu, niin voi olla asukas se isännöitsijä ja niin voi olla vain yksi osallistuja, mutta niin kauan kuin yhtiökokous on kutsuttu koolle lain mukaisesti, on muiden osakkaiden velvollisuus tulla paikalle ja ilmoittaa kantansa, tai sitten luovuttaa äänivalta niille, jotka ovat paikalla. Päätöksen voi haastaa, jos se on selkeästi yhdenvertaisuuden vastainen.

Kyse ei ollutkaan siitä, että montako sinne oikeasti tulee, vaan kyse oli siitä, että voiko yksi osakas päättää kokonaisen taloyhtiön puolesta yhtiökokouksessa, ja vastaus on että kyllä voi, jos muita ei vain kiinnosta.

 

[Taneli-]

Tuo 4 viikon välein koolle kutsuttava yhtiökokous olisi täysin katastrofi ja ainakin täällä vaihtuisi hyvin nopeasti hallituksen jäsenet sekä puheenjohtaja. Nyt se on 2 kertaa vuodessa ja yleensä suurin osa (11 huoneistoa) osakkaista on paikalla.

Kaikki eivät ole ikinä koska muutama on vuokrahuoneisto ja ainakin yksi on sellainen missä osakkaita taitaa olla 5, eli toinen vanhemmista omistaa 50%, lapset 10% kukin ja toinen vanhemmista sen 20%. Eli tuosta viimeisimmästä ei ole ikinä (TM) kaikki paikalla eikä lupakirjaa, ehkä yksi henkilö tulee joskus jos on tullakseen seuraamaan tilannetta.

Mutta sanoisin että ainakin 6-8kpl saapuu paikalle ja osallistuu, toki myös muutama sellainen joilla ei ole äänivaltaa (esim. osakkaan avopuoliso/puoliso jne) mahdollisesti myös muutama kirjallisena (eli heidän osakkeensa ovat paikalla ja joku muu voi tarvittaessa äänestää puolesta).

En itse näkisi edes mahdolliseksi tilannetta missä paikalla olisi vain (palkattu ja ulkopuolinen) isännöitsijä eikä ketään muuta, mikä tarkoittaisi sitä että hallituksen puheenjohtaja, muistaakseni 3 jäsentä ja parit ääntenlukijat jotka toimivat muistaakseni myös tiliotteen ylimääräisenä lukijana & tarkistajana eivät viitsisi saapua paikalle.

Tarvittaessa tehdään äänestys (suljettu) missä ne pari ääntenlukijaa + isännöitsijä menevät toiseen huoneeseen ja laskevat ne äänet sekä sitten ilmoittavat päätöksen lopputuloksen (esim. oli erimielisyyttä siitä tuleeko tupla lasit joiden välissä sälekaihtimet ja molemmat ikkunat ovat avattavissa sisältä vaiko "perinteiset" huonommat mallit missä välissä ei mitään ja ikkunoita ei saa joko auki tai sitten molemmat aukeavat samalla eikä välissä ole selkeää tyhjää + sälekaihtimet ulkopuolella eli vähemmän eristävä mutta halvempi).

Äänestyksessä myös osakkeiden määrä vaikuttaa, eli käytännössä mitä isompi asunto (enempi neliöitä) sen enempi osakkeita, sen suurempi äänimäärä ja "oikeus". Toki myös kääntäen, mitä enempi osakkeita sen suurempi lasku lankeaa sitten osakkeelle kun tasaisesti (osakkeiden mukaan) tulee myös lasku sitten jaettavaksi ja esim. vastike on jotain centtejä per osake.

JOS kutsuja tulisi postilaatikkoon noin 2 viikon välein (eli kokous olisi 4 viikon välein) väittäisin että paikalle tulisi vähemmän porukkaa ja se että siellä tarjotaan kahvit/teet ja pullat aiheuttaisi napinaa nopeasti. Vaikka hallitus ei erikseen saa edes mitään palkkaa tuosta. Lisäksi heräisi ihan kysymys että miksi hitossa meillä on hallitus kun ne eivät tasan taatusti ehdi kokoontua siinä 4 viikon välissä puhumaan ja päättämään mistään ennenkuin tarvitsee taas uutta yhtiökokouksen kutsua olla lähettämässä listoineen että se varmasti ehtii kaikille 2 viikkoa ennen kokouksen ajankohtaa.

Yleensä tuollaisissa tapauksissa (esim. maalämpöön siirtyminen)
- Ensin on yksi kokous missä asiasta puhutaan, kerrotaan että voidaan hakea ARA tukea, on janatuinen firmasta esittelemässä millainen projekti olisi kyseessä ja vastaamassa kysymyksiin jne. alussa. Sitten tehdään äänestystä halutaanko ja annetaan hallitukselle lupaa tehdä alustavaa (ei sitovaa) kilpailutusta asian tiimoilta.
- Sitten seuraavassa on äänestystä päädytäänkö johonkin noista vaihtoehdoista, millainen yhtiölaina otetaan ja paljonko ja jos päädytään proketiin niin mihin vaihtoehdoista.
- Sen jälkeen tulee sitten noin puolen vuoden jälkeen ehkä se projekti jos siihen päädytään.
- Mistä ehkä puolen vuoden jälkeen (kun projekti on paitsi aloitettu myös aikaa sitten saatu loppuun) tulee sitten osakkaille mahdollisuus joko maksaa se lasku tai sitten päätyä ottamaan rahoitusvastiketta maksettavaksi seuraavaksi X(X) vuodeksi jolloin se maksettava rahamäärä lähes/mahdollisesti tuplaantuu.

Eli tuollaisessakin asiaa ehtii miettiä, varautua, kerätä puskuria jne. jos on fiksu niin ainakin 1½-2 vuotta (yleensä siis jotain puhutaan etukäteen ennenkuin se "yllättäen" tulee puheeksi yhtiökokouksessa), jos vasta kun päätös tehdään niin joku vuosi.

Eikä noita sinänsä saa kiirehdittyä ja olisi (mielestäni) täysin turhaa alkaa 4 viikon välein tekemään uutta yhtiökokousta jos vanhassa on äänestetty esim. "EI, pidetään vanha järjestelmä kunnes se hajoaa".

Tietysti jos joku ilman mitään esittelyitä ja esim. uudenvuoden aattona pitää yhtiökokousta missä päätetään että tehdään yksi sähköautonpaikka ja "taloyhtiölle" ostetaan nykyiselle puheenjohtajalle rekisteröitävä uusi sähköauto taloyhtiön rahoilla ja osallistujina on vain istuva hallitus sekä isännöitsijä tuosta varmasti tulisi paitsi valitusta myös hallitus vaihtumaan ja rikossyytettä joten ei se toimi edes idea-asteella että pidetään vaan "puolisalassa" yhtiökokous sellaiseen aikaan ettei kukaan pääse paikalle ja siellä on vaikka "jouluyllätys" nimikkeen alla jokin tuollainen yhtä henkilöä 100% suosiva päätös.

 

[tietokonerikki]

Tuo 4 viikon välein koolle kutsuttava yhtiökokous olisi täysin katastrofi ja ainakin täällä vaihtuisi hyvin nopeasti hallituksen jäsenet sekä puheenjohtaja. Nyt se on 2 kertaa vuodessa ja yleensä suurin osa (11 huoneistoa) osakkaista on paikalla.

Kaikki eivät ole ikinä koska muutama on vuokrahuoneisto ja ainakin yksi on sellainen missä osakkaita taitaa olla 5, eli toinen vanhemmista omistaa 50%, lapset 10% kukin ja toinen vanhemmista sen 20%. Eli tuosta viimeisimmästä ei ole ikinä (TM) kaikki paikalla eikä lupakirjaa, ehkä yksi henkilö tulee joskus jos on tullakseen seuraamaan tilannetta.

Mutta sanoisin että ainakin 6-8kpl saapuu paikalle ja osallistuu, toki myös muutama sellainen joilla ei ole äänivaltaa (esim. osakkaan avopuoliso/puoliso jne) mahdollisesti myös muutama kirjallisena (eli heidän osakkeensa ovat paikalla ja joku muu voi tarvittaessa äänestää puolesta).

En itse näkisi edes mahdolliseksi tilannetta missä paikalla olisi vain (palkattu ja ulkopuolinen) isännöitsijä eikä ketään muuta, mikä tarkoittaisi sitä että hallituksen puheenjohtaja, muistaakseni 3 jäsentä ja parit ääntenlukijat jotka toimivat muistaakseni myös tiliotteen ylimääräisenä lukijana & tarkistajana eivät viitsisi saapua paikalle.

Tarvittaessa tehdään äänestys (suljettu) missä ne pari ääntenlukijaa + isännöitsijä menevät toiseen huoneeseen ja laskevat ne äänet sekä sitten ilmoittavat päätöksen lopputuloksen (esim. oli erimielisyyttä siitä tuleeko tupla lasit joiden välissä sälekaihtimet ja molemmat ikkunat ovat avattavissa sisältä vaiko "perinteiset" huonommat mallit missä välissä ei mitään ja ikkunoita ei saa joko auki tai sitten molemmat aukeavat samalla eikä välissä ole selkeää tyhjää + sälekaihtimet ulkopuolella eli vähemmän eristävä mutta halvempi).

Äänestyksessä myös osakkeiden määrä vaikuttaa, eli käytännössä mitä isompi asunto (enempi neliöitä) sen enempi osakkeita, sen suurempi äänimäärä ja "oikeus". Toki myös kääntäen, mitä enempi osakkeita sen suurempi lasku lankeaa sitten osakkeelle kun tasaisesti (osakkeiden mukaan) tulee myös lasku sitten jaettavaksi ja esim. vastike on jotain centtejä per osake.

JOS kutsuja tulisi postilaatikkoon noin 2 viikon välein (eli kokous olisi 4 viikon välein) väittäisin että paikalle tulisi vähemmän porukkaa ja se että siellä tarjotaan kahvit/teet ja pullat aiheuttaisi napinaa nopeasti. Vaikka hallitus ei erikseen saa edes mitään palkkaa tuosta. Lisäksi heräisi ihan kysymys että miksi hitossa meillä on hallitus kun ne eivät tasan taatusti ehdi kokoontua siinä 4 viikon välissä puhumaan ja päättämään mistään ennenkuin tarvitsee taas uutta yhtiökokouksen kutsua olla lähettämässä listoineen että se varmasti ehtii kaikille 2 viikkoa ennen kokouksen ajankohtaa.

Yleensä tuollaisissa tapauksissa (esim. maalämpöön siirtyminen)
- Ensin on yksi kokous missä asiasta puhutaan, kerrotaan että voidaan hakea ARA tukea, on janatuinen firmasta esittelemässä millainen projekti olisi kyseessä ja vastaamassa kysymyksiin jne. alussa. Sitten tehdään äänestystä halutaanko ja annetaan hallitukselle lupaa tehdä alustavaa (ei sitovaa) kilpailutusta asian tiimoilta.
- Sitten seuraavassa on äänestystä päädytäänkö johonkin noista vaihtoehdoista, millainen yhtiölaina otetaan ja paljonko ja jos päädytään proketiin niin mihin vaihtoehdoista.
- Sen jälkeen tulee sitten noin puolen vuoden jälkeen ehkä se projekti jos siihen päädytään.
- Mistä ehkä puolen vuoden jälkeen (kun projekti on paitsi aloitettu myös aikaa sitten saatu loppuun) tulee sitten osakkaille mahdollisuus joko maksaa se lasku tai sitten päätyä ottamaan rahoitusvastiketta maksettavaksi seuraavaksi X(X) vuodeksi jolloin se maksettava rahamäärä lähes/mahdollisesti tuplaantuu.

Eli tuollaisessakin asiaa ehtii miettiä, varautua, kerätä puskuria jne. jos on fiksu niin ainakin 1½-2 vuotta (yleensä siis jotain puhutaan etukäteen ennenkuin se "yllättäen" tulee puheeksi yhtiökokouksessa), jos vasta kun päätös tehdään niin joku vuosi.

Eikä noita sinänsä saa kiirehdittyä ja olisi (mielestäni) täysin turhaa alkaa 4 viikon välein tekemään uutta yhtiökokousta jos vanhassa on äänestetty esim. "EI, pidetään vanha järjestelmä kunnes se hajoaa".

Tietysti jos joku ilman mitään esittelyitä ja esim. uudenvuoden aattona pitää yhtiökokousta missä päätetään että tehdään yksi sähköautonpaikka ja "taloyhtiölle" ostetaan nykyiselle puheenjohtajalle rekisteröitävä uusi sähköauto taloyhtiön rahoilla ja osallistujina on vain istuva hallitus sekä isännöitsijä tuosta varmasti tulisi paitsi valitusta myös hallitus vaihtumaan ja rikossyytettä joten ei se toimi edes idea-asteella että pidetään vaan "puolisalassa" yhtiökokous sellaiseen aikaan ettei kukaan pääse paikalle ja siellä on vaikka "jouluyllätys" nimikkeen alla jokin tuollainen yhtä henkilöä 100% suosiva päätös.

Tarkennetaan nyt vielä sen verran, että ehdotukseni 4-viikon väleistä (paitsi yhtiöjärjestyksen muutos, pitäisi mielestäni aina tehdä kahdessa eri kokouksessa ellei olla yksimielisiä kaikkien osakkaiden kesken) koski tapauksia, missä yksi tekee yksinään päätökset. Kaksikin on vähän riippuen yhtiön koosta.
Meillä on paljon taloyhtiöitä, joissa on vain kaksi osakasta. Otit ton Joulun esiin, ei ole laitonta pitää yhtiökokousta vaikka Jouluna.

Yhtiökokouksen päätöksellä voidaan ottaa velkaa, kiinnittää yhtiön omaisuus. Liittyä naapuriyhtiöön jne. ja kaikki on laillista.

Tai tehdä ne sähköpaikat kaikille, vaikka vain yhdellä on sähköauto. Täysin laillista? kaikillahan on se sähköautopaikka, toi siis vähäisenä esimerkkinä.
Voihan sen sitten oikeuteen viedä, mutta voittaako sen. Ja onko sillä "väärän" päätöksen tehneellä millä vastata teoistaan.

 

[Rantakemisti]

Tämä, monesti se oma asunto on ihmisen kallein sijoitus elämän aikana missä voidaan puhua sadoista tuhansista eikä ehkä se kymmenen tai parikymmentä tuhatta riitä.
Eihän tuota yleensä järjestetä (yhtiökokousta) kuin ehkä kerran tai pari vuodessa. Lisäksi siitä tulee hyvissä ajoin ilmoitus missä myös lista asioista mitä käsitellään.

Sitten aina löytyy ihmisiä jotka ihmettelevät myöhemmin miksi tulee muutoksia, kuka oikein valitsi "väärän" väristä ja tyyppistä, miksi ostettiin sitä ja tätä tai maksut nousevat.
Jos itse osallistuisivat niin pääsisivät vaikuttamaan päätöksiin sekä äänestämään millaisia muutoksia tulee, minkä hintaisia ja mikä taho niitä tekee. Lisäksi ehtisivät hyvin varautua ja kerätä sitä puskuria kun tietäisivät koska se muutos on tulossa ja paljonko suunnilleen se maksaa (mikä myös käsitellään siellä kokouksessa).

Tämä, mutta ainakin meidän taloyhtiössä korona-aikana lanseerattu etäosallistuminen kasvatti osallistujamäärää todella paljon. Viime vuonna tarjottiin myös etä- ja lähiosallistumismahdollisuutta. Näin puheenjohtajana on välillä ärsyttänyt kun on pitänyt pitkän työpäivän jälkeen lähteä kiireellä kokoustamaan eli aika helppo ymmärtää miksei kaikkia kiinnosta. Varsinkaan jos esityslistalla ei ole mitään erityistä päätettävää.

 

[tietokonerikki]

Tämä, mutta ainakin meidän taloyhtiössä korona-aikana lanseerattu etäosallistuminen kasvatti osallistujamäärää todella paljon. Viime vuonna tarjottiin myös etä- ja lähiosallistumismahdollisuutta. Näin puheenjohtajana on välillä ärsyttänyt kun on pitänyt pitkän työpäivän jälkeen lähteä kiireellä kokoustamaan eli aika helppo ymmärtää miksei kaikkia kiinnosta. Varsinkaan jos esityslistalla ei ole mitään erityistä päätettävää.

Toi etäosallistumien on hyvä muutos, kunhan sen lisäksi on mahdollista osallistua myös fyysisesti paikalle tullen. Kaikilla ei ole tietokoneiden käyttötaitoa, meillä on vielä paljon heitä jotka eivät osaa niitä kunnolla käyttää, jos edes kaikilla on tietokonetta.

Yleensähän valitaan luotettavilta tuntuvat henkilöt luottamustehtävään ja he sen arvoisesti homman myös hoitavat, joten kaikki eivät senkään takia kokoukseen tule.
Valitettavasti sitten niitä vilunkihemmojakin on, Suomessa onneksi aika harvalukuinen "ammattikunta" asunto-osakeyhtiöissä.

 

[Jarmot]

Jep, kustannukset vaihtelevat, mutta yhtiökokouksessa pitää olla se isännöitsijäkin paikalla (jos siis on päätetty, että taloyhtiössä on se isännöitsijä). Mitäpä luulet, jättäisikö isännöitsijäyritys laskuttamatta taloyhtiötä taikka tulisiko hyvin nopeasti uusi palvelutaulukko, jossa yhtiökokouskorvaus onkin muuttunut isommaksi jos tämmöisiä ekstrakokouksia pitäisi olla jonkin asian hoitamiseksi? Siinä tulee hyvin nopeasti pelkästään se isännöitsijän lasku aika isoksi, vaikka hallitus ei saisikaan mitään palkkiota.

Ei kai hallitus yhtiökokouksesta mitään palkkiota saa. Periaatteessa yhtiökokouksessa ei ole "hallitusta" vaan osakkaita jotka käsittelevät yhtiökokoukseen tuotuja asioita täysin tasaveroisesti. Hallituksen jäsenillä ei yhtiökokouksessa ole mitään erityisasemaa vaan ovat osakkaan roolissa. Käytännössä toki hallituksen puheenjohtaja yleensä valitaan yhtiökokouksen puheenjohtajaksi mutta se on silloin osakkaiden päätös. Puheenjohtajaksi voidaan valita joku muukin jos osakkaiden enemmistö niin haluaa ja silloin hallituksen pj istuu siellä muitten osakkaiden joukossa puhuen vain silloin kun kokouksen pj hänelle puheenvuoron antaa.

Yleensä tuollaisissa tapauksissa (esim. maalämpöön siirtyminen)
- Ensin on yksi kokous missä asiasta puhutaan, kerrotaan että voidaan hakea ARA tukea, on janatuinen firmasta esittelemässä millainen projekti olisi kyseessä ja vastaamassa kysymyksiin jne. alussa. Sitten tehdään äänestystä halutaanko ja annetaan hallitukselle lupaa tehdä alustavaa (ei sitovaa) kilpailutusta asian tiimoilta.
- Sitten seuraavassa on äänestystä päädytäänkö johonkin noista vaihtoehdoista, millainen yhtiölaina otetaan ja paljonko ja jos päädytään proketiin niin mihin vaihtoehdoista.
- Sen jälkeen tulee sitten noin puolen vuoden jälkeen ehkä se projekti jos siihen päädytään.
- Mistä ehkä puolen vuoden jälkeen (kun projekti on paitsi aloitettu myös aikaa sitten saatu loppuun) tulee sitten osakkaille mahdollisuus joko maksaa se lasku tai sitten päätyä ottamaan rahoitusvastiketta maksettavaksi seuraavaksi X(X) vuodeksi jolloin se maksettava rahamäärä lähes/mahdollisesti tuplaantuu.

Ei se nyt ihan noinkaan mene. Fiksu hallitus selvittää ensin vaihtoehdot ja kilpailuttaa maalämpöurakan ja selvittää sen kokonaiskustauksen huomioiden mahdolliset valtion tuet. Samalla selvitetään yhtiölainavaihtoehdot. Tästä koostetaan tietopaketti osakkaille päätöksenteon tueksi. Ei jokaista vaihetta tarvitse erikseen yhtiökokouksella hyväksyttää. Taloyhtiö ei lähde mitään sitovia kilpailutuksia tekemään, ne on enemmän valtion ja kunnan juttuja. Taloyhtiö voi hyväksyä minkä tahansa saamansa tarjouksen tai olla hyväksymättä mitään.

Toki maalämpöhankkeesta on edellisessä yhtiökokouksessa on varmasti keskusteltu eli tuskin mikään hallitus ihan ominpäin laittaa aikaansa isomman projektin valmisteluun ilman, että on todennäköistä saada sen toteuttamiselle yhtiökokouksen hyväksyntä.

 

[kajakkivajakki]

Ihme vänkäämistä.
Yhtiökokouksessa päätetään niistä asioista mitä kokouskutsussa on mainittu.
Lisäksi yhtiöjärjestyksessä on yleensä ehtoja mitä asioita ei voi päättää edes ilman osakkaan suostumusta tai kaikkia kuulematta:

Millainen kannatus yhtiökokouspäätökseen tarvitaan? - Suomen Kiinteistölehti

Yhtiökokouksen päätökset tehdään harvoin yksimielisesti. Jos päätösehdotuksia on useita, niistä äänestetään. Asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty siitä, millaisiin päätöksiin tarvitaan esimerkiksi enemmistön tai määräenemmistön kannatus. Myös yhtiöjärjestyksessä voi olla määräyksiä asiasta...

www.kiinteistolehti.fi

Suomessa on tuhansia paritaloyhtiöitä, joissa virallisia yhtiökokouksia ei edes järjestetä kun yhtiöjärjestyksessä jokainen vastaa omasta puoliskastaan täysin.
Yhtiö on perustettu vain ainoastaan kustannuksia pienentämään varainsiirtoveron, tonttikulujen, liittymämaksujen jne takia. Ainoastaan jätemaksut, vesimaksu jne maksetaan ns yhtiön kassasta.

Paritalo on painajainen jos välit menee poikki toisen osakkaan kanssa kun ei ole edes sitä kolmatta osapuolta pitämässä järjen lippua yllä.

 

[Vipa^]

Ei kai hallitus yhtiökokouksesta mitään palkkiota saa. Periaatteessa yhtiökokouksessa ei ole "hallitusta" vaan osakkaita jotka käsittelevät yhtiökokoukseen tuotuja asioita täysin tasaveroisesti. Hallituksen jäsenillä ei yhtiökokouksessa ole mitään erityisasemaa vaan ovat osakkaan roolissa. Käytännössä toki hallituksen puheenjohtaja yleensä valitaan yhtiökokouksen puheenjohtajaksi mutta se on silloin osakkaiden päätös. Puheenjohtajaksi voidaan valita joku muukin jos osakkaiden enemmistö niin haluaa ja silloin hallituksen pj istuu siellä muitten osakkaiden joukossa puhuen vain silloin kun kokouksen pj hänelle puheenvuoron antaa.

No jos tulee ylimääräinen yhtiökokous (tai parikin) kesken hallituskauden, niin voi hyvinkin tulla jos hallitus saa palkkiot per kokous eikä per vuosi.

Ihme vänkäämistä.
Yhtiökokouksessa päätetään niistä asioista mitä kokouskutsussa on mainittu.
Lisäksi yhtiöjärjestyksessä on yleensä ehtoja mitä asioita ei voi päättää edes ilman osakkaan suostumusta tai kaikkia kuulematta:

Millainen kannatus yhtiökokouspäätökseen tarvitaan? - Suomen Kiinteistölehti

Yhtiökokouksen päätökset tehdään harvoin yksimielisesti. Jos päätösehdotuksia on useita, niistä äänestetään. Asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty siitä, millaisiin päätöksiin tarvitaan esimerkiksi enemmistön tai määräenemmistön kannatus. Myös yhtiöjärjestyksessä voi olla määräyksiä asiasta...

www.kiinteistolehti.fi

Missään ei varmastikaan ollut epäselvyyttä tuosta yhtiökokouksesta asioiden päättämisestä, kun lähtökohtana oli se, että kunhan yhtiökokous on lain mukaisesti kutsuttu koolle.

Niin, yhtiöjärjestyksessä. Yhtiöjärjestys on aina lisä siihen, mitä asunto-osakeyhtiölaissa määritetään.

Alunperin tämä koko vääntö lähti siitä, että voiko yksi osakas päättää taloyhtiön asioista. Kyllä voi lain mukaan, jos ketään muuta ei tule paikalle (se, että onko tämä tilanne oikeasti mahdollinen, ei ole oleellista tässä keskustelussa). Yhtiöjärjestys tekee sitten ne tarkentavat määräykset, tai ei tee. Toki on nämä linkin takaa löytyvät poikkeukset, mutta nekään eivät tarkoita muiden asioiden kohdalla, etteikö yksi osakas voisi päättää asioista yksin, jos ketään muuta ei tule paikalle.

Sitten tuli mukaan nämä, että miten pitäisi yhtiöjärjestystä muuttaa (jonka tuloksena olisi todennäköisesti katastrofi taloyhtiön toimintaan), kun halutaan yhtiöjärjestyksessä estää lain sallima tapa vaatimalla tietty määrä osakkaita paikalle ja vielä estää yhtiöjärjestyksen muuttaminen ilman tiettyä määrää osakkaita äänestämässä ja ilman montaa eri kokousta.

 

[kajakkivajakki]

Yhtiökokous ohi, vastiketta nostettiin hallituksen esityksen mukaisesti 7%. Paikalla noin kolmannes osakkaista. Monessa taloyhtiössä korotus tulossa:

OP: Asumiskustannuksiin on tulossa rajuja korotuksia

Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat nousemassa keskimäärin 8–10 prosentilla, arvioivat OP Ryhmän asiantuntijat.

www.iltalehti.fi

 

[tietokonerikki]

Sitten tuli mukaan nämä, että miten pitäisi yhtiöjärjestystä muuttaa (jonka tuloksena olisi todennäköisesti katastrofi taloyhtiön toimintaan), kun halutaan yhtiöjärjestyksessä estää lain sallima tapa vaatimalla tietty määrä osakkaita paikalle ja vielä estää yhtiöjärjestyksen muuttaminen ilman tiettyä määrää osakkaita äänestämässä ja ilman montaa eri kokousta.

Niin, meillä on jopa 2-OK talon osakeyhtiöitä, itse en ainakaan ostaisi omakotitaloa em. yhtiöstä, ilman hyvin tarkkaa rajausta yhtiöjärjestyksen
muuttamisesta siten, että itse, tai valtakirjalla edustajani , olen aina paikalla. Mutta kukin tietysti toimii omien arvojensa mukaan.

 

[Taneli-]

Yhtiökokous ohi, vastiketta nostettiin hallituksen esityksen mukaisesti 7%. Paikalla noin kolmannes osakkaista. Monessa taloyhtiössä korotus tulossa:

OP: Asumiskustannuksiin on tulossa rajuja korotuksia

Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat nousemassa keskimäärin 8–10 prosentilla, arvioivat OP Ryhmän asiantuntijat.

www.iltalehti.fi

Jotenkin tuo tuntuisi nurinkuriselta. Viimeksi marraskuun yhtiökokouksessa tuota ilmoitettiin ja alennettiin, eli tammikuusta alkaen noin 50€ alempi vastike ollut.

Tuo oli vielä vasta varovainen arvio (tosin minusta hieman liian aikaisin ehkä tehty) kun maalämpöurakka saatiin vasta kesäkuun alussa tehtyä eikä ole vielä vuotta eletty sen kanssa. Mutta uskoisin että hinta tulee vieläkin hieman laskemaan, öljystä siirryttiin maalämpöön siis.

Mutta noh, kohtapuoleen ehkä toukokuussahan sen kuulee kun on yhtiökokous että onko oikeasti kustannuksen "yllättäen" nousseet. Ainakin silloin ilmoitettiin että tuosta jää vielä hyvin säästöön ja tarkoitus ehkä vielä tuostakin laskea hintoja.

Itse epäilen että vanhempia osakkaita varten tuo kiirehdittiin, ettei osa eläkeläisistä ala moittimaan maalämpöön siirtymistä kun ei ole varaa maksaa kerralla laskua (mikä ei ole edes viittä tonnia vaikka olisi isokin kämppä) joten makselevat sitten kerran kuussa rapiat 69€/kk ja vaikka ei korot nousisi (varmasti nousevat) päälle kahdeksan tuhatta sitten pitkällä tähtäimellä.

 

[kajakkivajakki]

No teidän taloyhtiössä nuo velalliset osakkaat pääsevät nauttimaan kustannusten noususta (tai tässä tapauksessa koronnoususta) ellei taloyhtiön lainaa ole suojattu korkokatolla tms.

Ja jos otat hatun käteen ja luet artikkelin kuplasi ulkopuolelta niin yleinen kustannusten nousu vaikuttaa taloyhtiöiden vastikkeisiin ympäri Suomen.

 

[tietokonerikki]

Jotenkin tuo tuntuisi nurinkuriselta. Viimeksi marraskuun yhtiökokouksessa tuota ilmoitettiin ja alennettiin, eli tammikuusta alkaen noin 50€ alempi vastike ollut.

Tuo oli vielä vasta varovainen arvio (tosin minusta hieman liian aikaisin ehkä tehty) kun maalämpöurakka saatiin vasta kesäkuun alussa tehtyä eikä ole vielä vuotta eletty sen kanssa. Mutta uskoisin että hinta tulee vieläkin hieman laskemaan, öljystä siirryttiin maalämpöön siis.

Mutta noh, kohtapuoleen ehkä toukokuussahan sen kuulee kun on yhtiökokous että onko oikeasti kustannuksen "yllättäen" nousseet. Ainakin silloin ilmoitettiin että tuosta jää vielä hyvin säästöön ja tarkoitus ehkä vielä tuostakin laskea hintoja.

Itse epäilen että vanhempia osakkaita varten tuo kiirehdittiin, ettei osa eläkeläisistä ala moittimaan maalämpöön siirtymistä kun ei ole varaa maksaa kerralla laskua (mikä ei ole edes viittä tonnia vaikka olisi isokin kämppä) joten makselevat sitten kerran kuussa rapiat 69€/kk ja vaikka ei korot nousisi (varmasti nousevat) päälle kahdeksan tuhatta sitten pitkällä tähtäimellä.

Niin monilla eläkeläisillä (vaikka asuvat siinä isossa asunnossaan) käteen jäävät eurot ovat kuukaudessa 1000-1200€. Siitä sitten maksaa lääkkeet, ruuat jne. siinä voi toi 5000€ olla todella iso raha.

Maalämpö ollee halvempi tapa. Takaisinmaksuaika riippunee energianhinnan kehityksestä ja laitteidenne kestävyydestä.

 

[leripe]

No teidän taloyhtiössä nuo velalliset osakkaat pääsevät nauttimaan kustannusten noususta (tai tässä tapauksessa koronnoususta) ellei taloyhtiön lainaa ole suojattu korkokatolla tms.

Ja jos otat hatun käteen ja luet artikkelin kuplasi ulkopuolelta niin yleinen kustannusten nousu vaikuttaa taloyhtiöiden vastikkeisiin ympäri Suomen.

Siis käytännössä kaikki nousi ainakin täällä pkseudulla tälle vuotta.
Lämmitys,vesi,sähkö,huolto,siivous,korot.

Toki jos vastiketta on kerännyt liikaa aiemmin, niin eiköhän se ole hyvä korjata oikealle tasolle.

 

[murpur]

Siis käytännössä kaikki nousi ainakin täällä pkseudulla tälle vuotta.
Lämmitys,vesi,sähkö,huolto,siivous,korot.

Toki jos vastiketta on kerännyt liikaa aiemmin, niin eiköhän se ole hyvä korjata oikealle tasolle.

Ei todennäköisesti kannata, koska kulut tulevat vain nousemaan. Jos taloyhtiön kassassa on liikoja, niin voidaan "palauttaa" osakkaille esim. jättämällä marras- ja joulukuun vastikkeet keräämättä. Taloyhtiön kassassa nyt kannattaa aina olla jonkin verran rahaa yllättäviin kuluihin ja hankintoihin.

Viime vuodella nousi ja nousee tälläkin vuodella Tampereella.

 

[SweeneyTodd]

Ei todennäköisesti kannata, koska kulut tulevat vain nousemaan. Jos taloyhtiön kassassa on liikoja, niin voidaan "palauttaa" osakkaille esim. jättämällä marras- ja joulukuun vastikkeet keräämättä. Taloyhtiön kassassa nyt kannattaa aina olla jonkin verran rahaa yllättäviin kuluihin ja hankintoihin.

Viime vuodella nousi ja nousee tälläkin vuodella Tampereella.

Ja suurinpiirtein nollatulos saadaan yleensä näppärästi tilinpäätökseen poistoilla yms. aikaan. Niitä yllättäviä isojakin menoja vaan ennemmin tai myöhemmin tulee ja silloin on kivempi ottaa rahaa tililtä kuin kerätä ylimääräinen vastike.

 

[pinkeliviinica]

moro
hoi viisaammat
miten nuo hallituksen jäsenten valinta menee ?
tiedän tietenkin että ehdolle voi tulla kukavaan ja pääsee hallitukseen jos saa yhden kannattajan mutta entäpä jos häntä ei haluttaisi hallitukseen ? tarkoitan että voiko muut antaa vastaäänen ? tai olla valitsematta jos hallitus tulee täyteen jo muista jäsenistä ?

 

[Mukava]

moro
hoi viisaammat
miten nuo hallituksen jäsenten valinta menee ?
tiedän tietenkin että ehdolle voi tulla kukavaan ja pääsee hallitukseen jos saa yhden kannattajan mutta entäpä jos häntä ei haluttaisi hallitukseen ? tarkoitan että voiko muut antaa vastaäänen ? tai olla valitsematta jos hallitus tulee täyteen jo muista jäsenistä ?

Yhtiökokouksessahan nuo päätetään. Samalla päätetään mahdollinen jäsenten määrä.

 

[hsalonen]

Eniten ääniä saaneet valitaan.
Valitaan pj - kaikki äänestää, eniten ääniä saanut valitaan
Valitaan jäsen1- kaikki äänestää, eniten ääniä saanut valitaan
Valitaan jäsen2- kaikki äänestää, eniten ääniä saanut valitaan
Valitaan jäsen3 jne - kaikki äänestää, eniten ääniä saanut valitaan

E:tosiaan ensin valitaan jäsenten määrä ja sitten alkaa äänestys kierrokset (tai sitten oletuksena sama määrä jäseniä kuin aiemmalla kaudella)

Ei noin. Hallitukseen valitaan vaikka eniten ääniä saaneet jäsenet.

Hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan.

Niin se menee lain mukaan.

Kiinteistöliitto - Hallituksen puheenjohtajan valinta

www.kiinteistoliitto.fi

(tosin tuolla lukee, että voi päättää toisin yhtiökokouksessa, mutta ehdottomasti yleisin tapa on päättää hallituksen kokouksessa)

 

[Mukava]

Ei noin. Hallitukseen valitaan vaikka eniten ääniä saaneet jäsenet.

Hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan.

Niin se menee lain mukaan.

Kiinteistöliitto - Hallituksen puheenjohtajan valinta

www.kiinteistoliitto.fi

Kyllä se pj voidaan valita myös suoraan yhtiökokouksessa jos niin sovitaan

 

[hsalonen]

Kyllä se pj voidaan valita myös suoraan yhtiökokouksessa jos niin sovitaan

Näin ninjaeditoin viestiinikin, mutta vuosien kokemuksella kahdesta taloyhtiöstä ei se kyllä yleensä ole näin.

Lisäksi tuolla @uhs_ tavalla valittaessa voi käydä niin, että pienet ehdokkaat eivät pääse ikinä läpi ja hallitus koostuu tietyn ryhmän luottohenkilöistä.

--

Viimeeksi kun äänestimme hallituksen kokoonpanosta, meillä sai kirjoittaa kolme nimeä paperille ja laskimme vaan äänet yhteen. Olin suuresti yllättänyt, että nimeni oli pahimman öykkärin paperissa, jonka kanssa en halunnut hallitukseen. Mutta hän sai 1-2 ääntä, niin häntä ei valittu.

Nyt mennään minun diktatuurillani.. Tai siis, kyselen ennen kokousta, onko jollain kiinnostusta hallitustyöskentelyyn ja yleensä vastaus on: ei. Sitten mennään vanhalla kokoonpanolla ja rooleilla.

 

[Mukava]

Näin ninjaeditoin viestiinikin, mutta vuosien kokemuksella kahdesta taloyhtiöstä ei se kyllä yleensä ole näin.

Meillä tuo menee juurikin noin, pieni yhtiö niin sinällään mitään äänestystäkään ei tarvita kun ikinä ei ole mikään suuri suosio halukkaita. Eli yleensä vuodesta toiseen hallituksen kokoonpano on yleensä aika lailla sama, ehkä yksi henkilö vaihtuu per vuosi. Sitten on niitä jotka ei missään nimessä mene hallitukseen vaikka mikä olisi -> samat henkilöt siellä kiertää.

Yleensä myös nämä jotka ei ikinä hallitukseen mene tai halua ovat niitä jotka vastustavat kaikkea mahdollista hankintaa ja remonttia yms. Parin viikon päästä pääsee taas "tappelemaan" sähköautojen latauspisteiden hankinnasta näiden kanssa.

 

[Taneli-]

Meillä (kohtuu pienessä yhtiössä) se meni siten että ne jotka olivat hallituksessa sekä puheenjohtajana saivat olla käytännössä niin pitkään kuin halusivat. Kun tuli hienoista mielipide eroa uusista ikkunoista (PJ:n rouva oli äänekkäin vastustaja) PJ totesi että hänelle riittää ja erosi (vaimo jolla on myös osakkeet totesi että kotona puhutaan asiasta ja ei tiedä onko enää miestä... eli ilmeisesti koville otti) ja samalla vaihtui sitten heidän pari kaveriaan hallituksesta. Yksi jäi vielä.

Sitten halukkaat ilmoittivat ja kun heitä oli tarpeeksi (3 jäsentä ja PJ) homma jatkui entiseen tapaan. Tämän jälkeen viime kokouksessa se yksi entisen hallituksen jäsen joka oli myös uudessa hallituksessa päätti myös erota tehtävästään ja otettiin yksi uusi vapaaehtoinen tilalle.

Yleensä siis ainakaan meillä ei ole ollut mitään salaisia äänestyksiä tai suurta määrää halukkaita (tai siinä ikkunoiden uusinnassa oli "salainen" äänestys missä minä ja toinen ääntenlaskija laski eri huoneessa ne äänet isännöitsjän läsnäollessa). Ne jotka kannattivat nykyistä PJ:tä nostivat käden ylös ja suurin osa häntä kannatti (eikä kukaan muu paikkaa halunnut) joten hän sai sen.

Pikanttina yksityiskohtana entinen PJ, mikä taisi olla vuosikymmeniä virassa, EI omistanut yhtään yhtiön osakkeita, eli hän ei äänestänyt koskaan (omissa nimissään, jos rouva lähetti luvan kanssa niin sitten). Toki asui yhtiössä ja hoiti oikein hyvin asiat.

 

[SweeneyTodd]

En ole koskaan ollut yhtiökokouksessa, jossa olisi hallitukseen ollut tunkua. Mitään äänestyksiä ei ole koskaan tarvittu. Enemmänkin suostuttelua, että saadaan riittävä määrä ihmisiä hallitukseen. Yhteen hallitukseen itseäni ehdotin ja vanhoista jäsenistä yksi jäi kiitollisena pois. Hallituksen pj vähän sama juttu. Koskaan ei ole kukaan halunnut sitä paikkaa ottaa vastaan.

 

[noreth]

Meillä oli kerran vähän liian "innokas" pj hallituksessa, ajoi tiettyjä remontteja tiukasti. Noh, talon nuoret rouvat/neidit toivat yhtiökokoukseen omat ehdokkaat. Viisi ehdokasta neljälle paikalle ja pj jäi rannalle.

 

[Lumimies]

Meillä menee vähän sillain että ehdotetaan nimiä ja kun 5 tulee täyteen niin siinä se hallitus sitten on. Tietenkin vielä 2 varajäsentä. 15v kukaan ei ole vapaaehtoisesti halunnut hallitukseen. Joskus vanhemmat osakkaat yrittävät saada uusia osakkaita hallitukseen mutta harvoin suostuvat. Yritetään myöskin saada jokaisesta rapusta ainankin 1 jäsen hallitukseen koska varmaan 8v meni putkeen että kaikki hallituksen jäsenet oli samasta rapusta.

 

[tietokonerikki]

Meillä menee vähän sillain että ehdotetaan nimiä ja kun 5 tulee täyteen niin siinä se hallitus sitten on. Tietenkin vielä 2 varajäsentä. 15v kukaan ei ole vapaaehtoisesti halunnut hallitukseen. Joskus vanhemmat osakkaat yrittävät saada uusia osakkaita hallitukseen mutta harvoin suostuvat. Yritetään myöskin saada jokaisesta rapusta ainankin 1 jäsen hallitukseen koska varmaan 8v meni putkeen että kaikki hallituksen jäsenet oli samasta rapusta.

Niin ei noihin kovin usein taideta jäseniä vaaleilla valitsemaan. Uudet usein pyritään saamaan mukaan, joissain taloyhtiöissä on jopa kiertoa. Jos haluaa omaisuuttaan hoitaa, niin hallituksesta käsin se usein parhaiten hoituu. Pitää vaan varautua, että joutuu arvostelun/ arvioinnin kohteeksi.

 

[GuntherPrien]

Omassa taloyhtiössä oli muutama vuosi siten tilanne, että vanhan hallituksen jäsenten ilmoitettua etteivät enää jatka tehtävissään seuraavana kautena ei uuteen meinannut löytyä enää vapaaehtoisia. Siinä sitten ennen yhtiökokousta oli tilanne, että alettiin vakavasti harkita kokonaan ulkopuolista koostuvaa hallitusta. Yhtiökokouksessa oli tilanne, että vapaaehtoisia ei löytynyt ennen kuin alettiin keskustelemaan mitä se ulkopuolisista koostuva hallitus tulisi osakkaille maksamaan alkoikin yllättäen löytymään halukkuutta hallitustyöskentelyyn. Tuon jälkeen on hallitus vaihtunut kokonaan, mutta aina on löytynyt vapaaehtoisia täyttämään vapautuneen paikan.

 

[ZekeDope]

Tuossa oli vähän aikaa sitten yhtiökokous ja hallitukseen olisi halunnut yksi todella "hankala" ihminen niin jouduttiin oikein äänestämään kun oli poikkeullisesti ylitarjontaa ihmisistä kun kukaan ei tuosta tykkää niin halusivat vaan blokata, ettei tuo ihminen pääse hallitukseen.

Sillä on tapana aina 2-3 vuoden välein päästä hallitukseen ja sitten sillä on aina jotain "hyviä" ideoita ja sen kanssa saa tapella vuoden, jonka jälkeen se jää taas hallituksesta pois. Yleensä ei missään kokouksissakaan kyseistä henkilöä näy.

Kohta on toisen talon yhtiökokous niin katsotaan yrittääkö päästä myös sinne...

 

[KiLLPaTRiCK]

Meillä pienessä taloyhtiössä pari hankalaa osakasta. Aina yhtiökokouksessa pitkiä puheenvuoroja joissa, haukutaan muita, syytellään muita ilman todisteita, vaaditaan muilta toimenpiteitä ja lopuksi aina kehutaan itseään tai vähintään kerrotaan kuinka paljon on tehty joskus viime vuosituhannella.

 

[murpur]

Meillä pienessä taloyhtiössä pari hankalaa osakasta. Aina yhtiökokouksessa pitkiä puheenvuoroja joissa, haukutaan muita, syytellään muita ilman todisteita, vaaditaan muilta toimenpiteitä ja lopuksi aina kehutaan itseään tai vähintään kerrotaan kuinka paljon on tehty joskus viime vuosituhannella.

Miksi annatte tuollaisen käytöksen jatkua? Kokouksen puheenjohtaja ei taida ymmärtää rooliaan.

 

[KiLLPaTRiCK]

Miksi annatte tuollaisen käytöksen jatkua? Kokouksen puheenjohtaja ei taida ymmärtää rooliaan.

Kai ne saa oman mielipiteen sanoa?

 

[murpur]

Kai ne saa oman mielipiteen sanoa?

Totta kai saa, mutta puheenjohtaja voi myös vaatia olemaan asiallinen ja katkaista "pitkän puheenvuoron" eli monologin. Yhtiökokoukset eivät ole mitään torikokouksia missä käytetään yhteistä aikaa kaiken tyhjänpäiväisen huuteluun ja kuunteluun.

 

[pinkeliviinica]

mjaha.... yksi taloyhtiön osakas haluaa kaiken olevan nyt julkista.
vaikka yhtiöjärjestyksen saa kuka tahansa isännöitsijältä niin onko tuon yhtiöjärjestyksen oltava julkinen (esim taloyhtiön facebookissa kaikkien saatavissa) ?

 

[tietokonerikki]

mjaha.... yksi taloyhtiön osakas haluaa kaiken olevan nyt julkista.
vaikka yhtiöjärjestyksen saa kuka tahansa isännöitsijältä niin onko tuon oltava julkinen (esim taloyhtiön facebookissa kaikkien saatavissa) ?

Yhtiökokoushan ton voi päättää? Onkos teillä siellä jotain, miksi mielestäsi se ei saisi olla julkinen? Jos siinä ei ole henkilötietoja tai "liikesalaisuuksia", mieksei se ei voisi olla kaikille saatavilla, jos teillä on jo taloyhtiön sivut eli kuluja ei juurikaan tulisi.
Vähentäisi isännöitsijänkin työtaakkaa?
Remontteihinhan noita jopa perustetaan, joko taloyhtiön tai remppaa tekevän yrityksen taholta.

 

[pinkeliviinica]

Yhtiökokoushan ton voi päättää? Onkos teillä siellä jotain, miksi mielestäsi se ei saisi olla julkinen? Jos siinä ei ole henkilötietoja tai "liikesalaisuuksia", mieksei se ei voisi olla kaikille saatavilla, jos teillä on jo taloyhtiön sivut eli kuluja ei juurikaan tulisi.
Vähentäisi isännöitsijänkin työtaakkaa?
Remontteihinhan noita jopa perustetaan, joko taloyhtiön tai remppaa tekevän yrityksen taholta.

lähinnä mietin juridiikkaa että vaikka asiakirja ei olisi sellainen etteikö se voisi olla julkinen niin tarvitseeko sen olla ?
tuossa yhtiöjärjestyksessä ei tietenkään ole henkilötietoja tms eli sisältää vain tietoa esim b36 = 120 osaketta b37 90 osaketta jne

yhdelläkään tuntemallani taloyhtiöllä ko tiedot eivät kuitenkaan ole julkisia (eli niin että se olisi esim faebookissa...) vaan aina se on saatavissa vain isännöitsijältä...

 

[tietokonerikki]

lähinnä mietin juridiikkaa että vaikka asiakirja ei olisi sellainen etteikö se voisi olla julkinen niin tarvitseeko sen olla ?
tuossa yhtiöjärjestyksessä ei tietenkään ole henkilötietoja tms eli sisältää vain tietoa esim b36 = 120 osaketta b37 90 osaketta jne

yhdelläkään tuntemallani taloyhtiöllä ko tiedot eivät kuitenkaan ole julkisia (eli niin että se olisi esim faebookissa...) vaan aina se on saatavissa vain isännöitsijältä...

Mielestäni ei tarvitse, mutta esim, osaketta myydessä; ennen tarjousta tehdessäni minä haluan sen nähdä.
Facebook ei ehkä ole se paras paikka tolle, mutta jos teillä on taloyhtiön sisäiset kotisivut, niin yhtiökokouksen päätöksellä saattaisin olla kannattamassakin @Rantakemisti saattaa tietää paremmin.

Edit: Otin tässä kantaa yhtiöjärjestyksen julkisuuteen

 

[Taneli-]

mjaha.... yksi taloyhtiön osakas haluaa kaiken olevan nyt julkista.
vaikka yhtiöjärjestyksen saa kuka tahansa isännöitsijältä niin onko tuon oltava julkinen (esim taloyhtiön facebookissa kaikkien saatavissa) ?

Yleensä se ei ole ns. "kaikkien" saatavilla siksi että random janatuiset jotka eivät asu talossa eivät pääse vainoamaan tai muuta.

Eli kuten totesit tietysti nimet ja osoitteet, sosiaaliturvat sun muut eivät saa olla näkyvillä. Lisäksi minusta EI olisi hyvä että julkisesti olisi näkyvillä paljonko kenelläkin on velkaa, miten paljon maksetaan vastiketta, miten paljon ehkä vuokralainen maksaa, paljonko osakkeita kukin henkilö omistaa, mitä korjataan mihinkin ja miksi jne jne.

Sisäiset sivut voisi olla parempi juu, mutta yleensä nuo kuitenkin tulevat tulostettuina (ainakin itselleni) joka yhtiökokoukseen enkä todellakaan haluaisi että tilinpäätökset ja muut olisivat jossain facebookissa!

EDIT: muistan jopa miten jotkut olivat erittäin tuohtuineita että yhtiökokouksessa käsiteltiin sitä missä tilanteessa yhtiön talous on, lähinnä sitä ketkä ovat ostaneet ja maksaneet osakkeensa, kuka ei ole ja paljonko on vielä joillakin yrityslainaa maksamatta (nämä samaiset "tuohtuneet" sitten myivät osakkeensa kun 2v tuli täyteen ja muuttivat seuraavaan asuntoon)

 

[tietokonerikki]

Yleensä se ei ole ns. "kaikkien" saatavilla siksi että random janatuiset jotka eivät asu talossa eivät pääse vainoamaan tai muuta.

Eli kuten totesit tietysti nimet ja osoitteet, sosiaaliturvat sun muut eivät saa olla näkyvillä. Lisäksi minusta EI olisi hyvä että julkisesti olisi näkyvillä paljonko kenelläkin on velkaa, miten paljon maksetaan vastiketta, miten paljon ehkä vuokralainen maksaa, paljonko osakkeita kukin henkilö omistaa, mitä korjataan mihinkin ja miksi jne jne.

Sisäiset sivut voisi olla parempi juu, mutta yleensä nuo kuitenkin tulevat tulostettuina (ainakin itselleni) joka yhtiökokoukseen enkä todellakaan haluaisi että tilinpäätökset ja muut olisivat jossain facebookissa!

EDIT: muistan jopa miten jotkut olivat erittäin tuohtuineita että yhtiökokouksessa käsiteltiin sitä missä tilanteessa yhtiön talous on, lähinnä sitä ketkä ovat ostaneet ja maksaneet osakkeensa, kuka ei ole ja paljonko on vielä joillakin yrityslainaa maksamatta (nämä samaiset "tuohtuneet" sitten myivät osakkeensa kun 2v tuli täyteen ja muuttivat seuraavaan asuntoon)

Kun As Oy osaketta ostaa, ostaa myös sen muun talon, eli ainakin "pitäisi" ostajana tietää; mikä on ko. talon rahoitustilanne miten vastikkeet muodostuvat ja miten paljon taloyhtiön omistamista huoneistoista maksetaan vuokraa, mitä on korjattu ja mitä on suunniteltu korjattavaksi.
Sekä lämmityskulut yms. myös kiinnostaa.
Eli aika paljon sitä joka tapauksessa on "julkistettava" jollain tasolla.

 

[Taneli-]

Kun As Oy osaketta ostaa, ostaa myös sen muun talon, eli ainakin "pitäisi" ostajana tietää; mikä on ko. talon rahoitustilanne miten vastikkeet muodostuvat ja miten paljon taloyhtiön omistamista huoneistoista maksetaan vuokraa, mitä on korjattu ja mitä on suunniteltu korjattavaksi.
Sekä lämmityskulut yms. myös kiinnostaa.
Eli aika paljon sitä joka tapauksessa on "julkistettava" jollain tasolla.

Toki, mutta kärjistettynä jos MINÄ ostan sen osakkeen miksi SINUN pitäisi päästä näkemään ne tiedot? Tai kenen tahansa (minkä maan kansalaisen) joka vain osaa googlettaa osoitteen? Nyt jos katson niin "yleisesti" näen tiedot netistä kuten: asuntoyhtiön nimi (sekä osoite, minkä googletin), mitä kaupungin osaa se on (sekä mitä kaupunkia), fonectan karttapalvelua mistä tämä(kin) löytyy, sisältö + yritysten sijainnit (jollain on yritys tässä As Oy:ssä), kyseisen yrityksen nimi (mistä käy ilmi myös asukkaan nimi) ja muu alkaa olla vähemmän relevanttia tietoa (THE BEST 10 Home Services near Osoite). Hieman myöhemmin löytyy myös kaupungin päätöksiä (johtava rakennustarkastaja on antanut luvan tehdä valokatokset). Osa tiedoista on myös vanhentunutta, esim. lämmönlähde: öljy (vaihdettu maalämpöön viimevuoden kesänä) mutta tuo on etuovi.com (sekä oikotie.fi, missä se ON jo korjattu!) talosivulla missä varmaan korjaavat sen kun joku seuraavaksi laittaa asuntoa myyntiin täältä...

Eli ei minusta yhtiökokouksen pöytäkirjoja, kunnossapitosuunnitelmia, asukastietoja jne. pitäisi missään facebookissa avoimesti lojua.

Tietysti kun asuntoa olin ostamassa sain nämä kaikki tiedot ja enempikin, pohjapiirrusta myöden. Tosin ostaessani ei minulle tarjottu tätä " Millainen asuinalue on? Lue lisää alueella asumisesta ja asukkaista sekä tutustu mielenkiintoiseen asuntomarkkinatietoon" mistä löytyy mielenkiintoista knoppitietoa kuten: talouksien keskikoko 1.7, lapsiperheitä 14%, keski-ikä 49V, 60% omistusasujia ja 40% vuokra-asujia, kuulun TOP 3 kalleimmat asunnot ryhmään.

+ Tietysti eri keskusteluryhmistä löytyy varmaan järkyttävät määrät joko tarkkaan (kaupungin osa) tai osamalkaista "millaista asua tässä kaupungissa / kunnassa" keskustelua.

Eli en todellakaan näkisi mitään syytä että tarkempia tietoja olisi saatavilla suoraan facebook tms. avoimelta sivulta.

TOSIN netistä löytyy myös isännöintiliikkeen sivut mistä voi (rahaa vastaan) tilata erikseen yhtiöjärjestystä, vireilläolotietoa, ESG-tarkastusraporttia, samaa vastuullisuusraporttia, korkonakriisiajan yritysraporttia juuri tästä As Oy:stä. Eli se on maksullista tavaraa mitä ei tavallinen henkilö tarvitse mutta minkä saa ihan pyytämällä välittäjältä (tai suuren osan noista saa) kun on asuntoa ostamassa.

 

[tietokonerikki]

Toki, mutta kärjistettynä jos MINÄ ostan sen osakkeen miksi SINUN pitäisi päästä näkemään ne tiedot? Tai kenen tahansa (minkä maan kansalaisen) joka vain osaa googlettaa osoitteen? Nyt jos katson niin "yleisesti" näen tiedot netistä kuten: asuntoyhtiön nimi (sekä osoite, minkä googletin), mitä kaupungin osaa se on (sekä mitä kaupunkia), fonectan karttapalvelua mistä tämä(kin) löytyy, sisältö + yritysten sijainnit (jollain on yritys tässä As Oy:ssä), kyseisen yrityksen nimi (mistä käy ilmi myös asukkaan nimi) ja muu alkaa olla vähemmän relevanttia tietoa (THE BEST 10 Home Services near Osoite). Hieman myöhemmin löytyy myös kaupungin päätöksiä (johtava rakennustarkastaja on antanut luvan tehdä valokatokset). Osa tiedoista on myös vanhentunutta, esim. lämmönlähde: öljy (vaihdettu maalämpöön viimevuoden kesänä) mutta tuo on etuovi.com (sekä oikotie.fi, missä se ON jo korjattu!) talosivulla missä varmaan korjaavat sen kun joku seuraavaksi laittaa asuntoa myyntiin täältä...

Eli ei minusta yhtiökokouksen pöytäkirjoja, kunnossapitosuunnitelmia, asukastietoja jne. pitäisi missään facebookissa avoimesti lojua.

Tietysti kun asuntoa olin ostamassa sain nämä kaikki tiedot ja enempikin, pohjapiirrusta myöden. Tosin ostaessani ei minulle tarjottu tätä " Millainen asuinalue on? Lue lisää alueella asumisesta ja asukkaista sekä tutustu mielenkiintoiseen asuntomarkkinatietoon" mistä löytyy mielenkiintoista knoppitietoa kuten: talouksien keskikoko 1.7, lapsiperheitä 14%, keski-ikä 49V, 60% omistusasujia ja 40% vuokra-asujia, kuulun TOP 3 kalleimmat asunnot ryhmään.

+ Tietysti eri keskusteluryhmistä löytyy varmaan järkyttävät määrät joko tarkkaan (kaupungin osa) tai osamalkaista "millaista asua tässä kaupungissa / kunnassa" keskustelua.

Eli en todellakaan näkisi mitään syytä että tarkempia tietoja olisi saatavilla suoraan facebook tms. avoimelta sivulta.

TOSIN netistä löytyy myös isännöintiliikkeen sivut mistä voi (rahaa vastaan) tilata erikseen yhtiöjärjestystä, vireilläolotietoa, ESG-tarkastusraporttia, samaa vastuullisuusraporttia, korkonakriisiajan yritysraporttia juuri tästä As Oy:stä. Eli se on maksullista tavaraa mitä ei tavallinen henkilö tarvitse mutta minkä saa ihan pyytämällä välittäjältä (tai suuren osan noista saa) kun on asuntoa ostamassa.

Siksi, että MINÄ voin myös tarjota vaikka sinä sen sitten ostaisitkin. Jottet pääse ostamaan sitä liian halvalla sen takia, etten minä osta/tee tarjousta
koska en tiedä taloyhtiön oikeaa tilaa ja ehkä siinä välissä (asiaa selvittäessä) löydän toisen.
-Kuten sanoin jo en minäkään Facebookia pidä hyvänä paikkana tietojen jakoon, mutta noita tietoja tarvitaan (tai siis tarkemmat ostajat niitä tietoja haluavat ) ja kaikki eivät halua kiinteistönvälittäjien kautta kauppaa hoitaa.
=>Koska tiedot helpottavat sitä myyntiä , minusta ei ole ollenkaan huono ajatus, että ne saa esim. taloyhtiöiden omilta sivuilta vaivaamatta isännöitsijää ja ehkä siinä eurojakin säästyy.
Yhtiökokous sitten päättää miten noita tietoja on saatavilla, vain isännöitsijältäkö vaiko digitaalisesti taloyhtiön sivuilta.

Maailma muuttuu myös Asunto-osakekaupassa. Nyt jo näkee paljon tietoa netin kautta monesta taloyhtiöstä mm. kuinka paljon on osakkeita ko. talossa ollut myynnissä.