Taloyhtiön hallitus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja reeman
  • Aloitettu Aloitettu
Sama 90e veloitetaan meilläkin aikalailla tyhjästä, toki hinta on tiedossa etukäteen kuten kuuluukin.

Nämä ovat samaa sarjaa kuin isännöitsijäntodistuksen tulostamisesta veloitettavat kulut — otetaan löysät rahat pois kun "asiakas" ei voi asioida muualla.
Toki siihen voi sitten yhtiön hallitus puuttua jos kiinnostusta löytyy. On niitä muitakin isännöintifirmoja kuin se joka perii 90 turhasta.
 
Homma etenee. Pyysin pari viikkoa sitten hallituksen puheenjohtajalta raporttia tekstiviestillä. Hän väitti, että oli pyytänyt jo paljon aiemmin isännöitsijää sen välittämään. Lupasi myös, että esittää pyynnön uudelleen. En alkanut vänkäämään, että olisihan PJ voinut samalla vaivalla myös itse sen raportin forwardoida. Hän oli paikalla kuntotutkimuksessa ja siellä sovittiin, että PJ saa raportin sähköpostiin. No kuten arvata saattoi, niin ei sitä raporttia kuulunut. Tänään sain isännöitsijän langan päähän ja sovittiin, että hän laittaa rapsan minulle. Juuri kilahti sähköposti gmailiin, mutta koko raportin sijaan siellä oli kuvakaapattu kokoelma parhaita paloja. Pyysin koko raporttia, tuskin tulen saamaan.

Kävi myös ilmi, että koska tarkastuksessa ei hajun syytä löytynyt, hallitus suunnittelee minun maksavan osan kustannuksista. Siis osakas maksaisi siitä, että hallituksen valitsema tarkastustoimenpide ei tuottanut tulosta. Siitä ei pitäisi olla kiistaa, että hajuhaitta on olemassa, kun hallituksen jäsen on sen itse omalla nenällään todennut. Että tällaista tällä kertaa.
Jos tiedät kuka sen kuntotutkimuksen teki pyydä raportti suoraan heiltä? Jotain mätää tuossa toiminnassa on jokatapauksessa. En suostuisi mihinkään maksuihin ilman raporttia, sittenkin vain jos on etukäteen sovittu että maksat kulut jos hajunlähdettä ei löydy. Meillä sovittiin yhdessä keississä etukäteen että osakas maksaa kulut jos hajunlähde ei ole taloyhtiölle kuuluvissa osissa tmv. Jos koko hajulähdettä ei löydy pitäisi taloyhtiön selvittää se asia loppuun ja sitten vasta miettiä kuka vastaa kuluista.
 
Vastaan vanhaan viestiin, mutta meillä edellinen isännöitsijä ilmoitti kesällä että tästä lähtien muutostyöilmoituksen käsittely maksaa 90€/kpl. Asunto-osakeyhtiölain mukaan muutostyöilmoituksen käsittelystä osakkaalta saa periä "kohtuulliset kulut". Olisi kuitenkin varmaan reilua että nämä kulut ovat etukäteen osakkaan tiedossa.

161 euroa ei kyllä ole kohtuullinen kulu ja tuosta kannataa lähteä vääntämään. En ole varma onko velvoitetta ilmoittaa noista etukäteen tai saattaa osakkaiden tietoon.
 
Homma etenee. Pyysin pari viikkoa sitten hallituksen puheenjohtajalta raporttia tekstiviestillä. Hän väitti, että oli pyytänyt jo paljon aiemmin isännöitsijää sen välittämään. Lupasi myös, että esittää pyynnön uudelleen. En alkanut vänkäämään, että olisihan PJ voinut samalla vaivalla myös itse sen raportin forwardoida. Hän oli paikalla kuntotutkimuksessa ja siellä sovittiin, että PJ saa raportin sähköpostiin. No kuten arvata saattoi, niin ei sitä raporttia kuulunut. Tänään sain isännöitsijän langan päähän ja sovittiin, että hän laittaa rapsan minulle. Juuri kilahti sähköposti gmailiin, mutta koko raportin sijaan siellä oli kuvakaapattu kokoelma parhaita paloja. Pyysin koko raporttia, tuskin tulen saamaan.

Kävi myös ilmi, että koska tarkastuksessa ei hajun syytä löytynyt, hallitus suunnittelee minun maksavan osan kustannuksista. Siis osakas maksaisi siitä, että hallituksen valitsema tarkastustoimenpide ei tuottanut tulosta. Siitä ei pitäisi olla kiistaa, että hajuhaitta on olemassa, kun hallituksen jäsen on sen itse omalla nenällään todennut. Että tällaista tällä kertaa.

Jos sinulle ei ole kerrottu joutuvasi maksamaan kustannukset, osittain tai kokonaan, niin epäilen että sinulta niitä voidaan periä. Yrittää nyt voit aina, mutta et maksa ja ilmoitat siitä syyn kera JA PIDÄT HUOLEN, että teet tämän kaiken kirjallisesti (sähköposti käy). Puhelimessa tai keskusteluissa et käsittele tätä asiaa lainkaan, koska niitä on hankala todistaa jälkeen päin.
 
Mitä tolla "muutostyö ilmoituksella" käytännössä tehdään? Tai siis aiheuttaako se jotain töitä jollekkin vai laitetaan vaan pinkan päälle "ilmoitus vastaanotettu" - tyyppisesti?
 
Muutostyöilmoitusta sen verran isännöitsijä vilkaisee että tarvitseeko muutostyö jotain valvontaa tai muuta käsittelyä taloyhtiön taholta. Vaikkapa lattialaminaatin vaihto ei ihmeempää taloyhtiön sekaantumista vaadi mutta jos kyseessä on vaikkapa keittiö- tai kylppäriremontti niin sitten tarvitaan jo remontin valvontaa ja hyväksymistä ym. taloyhtiön suunnalta.
 
161 euroa ei kyllä ole kohtuullinen kulu ja tuosta kannataa lähteä vääntämään. En ole varma onko velvoitetta ilmoittaa noista etukäteen tai saattaa osakkaiden tietoon.
Jotenkin välillä tuntuu että eräät luulevat isännöitsijän olevan joku jumalan kaltainen hahmo jota pitää ehdoitta totella.
Jos nyt vaikka hallitus selvittelisi asiaa ja kysäisisi parilta muulta firmalta tarjouksia palveluksista niin hinta voisi olla jotain muuta.
 
Jotenkin välillä tuntuu että eräät luulevat isännöitsijän olevan joku jumalan kaltainen hahmo jota pitää ehdoitta totella.
Jos nyt vaikka hallitus selvittelisi asiaa ja kysäisisi parilta muulta firmalta tarjouksia palveluksista niin hinta voisi olla jotain muuta.
Kun viimeksi olin hallituksessa, niin tuli isännöitsijä vaihdettua. Palvelu oli sellaista, että mitään ei tapahtunut vaikka useaan kertaan kokouksessa muistutettiin. Tarjoukset pyydettiin kolmelta firmalta ja sopiva löytyi. Usein näissä sopimuksissa on irtisanomisaika, meillä oli 3 kk. Vertailu on hankalaa, koska jokainen palvelu on erikseen hinnoiteltu. Tavallisesti kannattaa vaihto tehdä samalla kun tilikausi päättyy siis usein vuodenvaihteessa, muuten tulee kirjanpitoon ylimääräistä.
 
Tässä nyt 13 vuotta toimineena hallituksen puheenjohtajana on isännöitsijä vaihtunut kuusi kertaa. Ensimmäisen kerran isännöitsijä sooloili hieman liikaa edellisen hallituksen kanssa jonka johdosta taloyhtiö kävi häviämässä osakkaalle käräjillä ja kyseinen isännöitsijä irtisanoi sopimuksensa meille omatoimisesti. Sitten saatiin isännöitsijä joka sattui olemaan nainen. Oli oikein hyvä ja aikaansaava. Vaan meidän taloyhtiössä eräs äänekäs rouva ei sulattanut tätä vaan alkoi häiriköimään kirjeitse tätä firmaa ja sen johtoa. Sen johdosta tämäkin isännöitsijä irtisanoi sopimuksensa. Sitten saatiin uusi isännöitsijä isommasta toimistosta mutta kyseessä oli todella virkamiesmäinen tapa toimia ja vaikka isännöitsijä toteuttaa taloyhtiön hallituksen toiveita, niin toiminta oli aika mitäänsanomatonta. Hyvä isännöitsijä yleensä osaa ehdottaa esim. parannuksia ja toimintatapoja hallitukselle mutta tämä oli täysi "sukka." Joten muutaman vuoden päästä päätettiin kilpailuttaa isännöitsijää taas kerran ja saatiinkin oikein särmä kaveri. Vaihdettiin isosta toimistosta pienempään. Tämän kanssa asiat sujuivat hyvin, kunnes Realia (nyk. Retta) osti tämän toimiston jossa isännöitsijä oli osakkaana ja oston jälkimainingeissa jäi pois töistä ja Realia nimitti uuden kaverin meille, keltanokan. Tämä oli ihan OK muuten, mutta Realia sotki taloyhtiön maksuliikenteen totaalisesti kun halusivat siirtää vastike yms. maksut oman tilinsä kautta kun yleensä kulkevat taloyhtiön tililtä. Tämä johti mm. siihen että vastikelaskut olivat mitä sattuu. Realialla myöskin hoidettiin vuokratila-asiat päin persettä. Autotallien vuokrasopimukset joissa ehdot olivat hävisivät mysteerisesti ja joistain tiloista kun tehtiin vuokrasopimuksia niin vuokria ei laskutettu. Kyllästyttiin näihin toilailuihin ja kilpailutettiin isännöinti taas kerran, palattiin pienempään toimistoon ja nyt asiat vaikuttavat olevan hyvin. Nuorehko motivoitunut isännöitsijä joka on perillä lainsäädännöstä ja käytännöistä mutta omaa myös maalaisjärjen, joka on mielestäni hyvä yhdistelmä tähän.
Kuusi eri isännöitsijää 13 vuoden aikana kuulostaa paljolta, mutta puolet vaihdoista eivät olleet meidän aloitteesta. Hyvä isännöitsijä on kuitenkin aina taloyhtiön etu.
 
Taloyhtiöllämme on pian yhtiökokous. Käsiteltävänä on mm. otammeko kuituyhteydet nyt, kun jonkinlainen valmius on tehtävä viimeistään pian tulevan käyttövesiremontin yhteydessä. Hallitus oli parin yhtiön kanssa tarjouksia kysellyt valmiiksi.

Huomasin taloyhtiön whatsapp-ryhmään tulevan muutamia viestejä nyt missä ilmoitetaan ettei tulla yhtiökokoukseen ja ei haluta kuituremonttia.

Onko tälläinen whatsappissa ilmoittaminen ihan virallista vai voidaanko tuollaiset kannanilmaisut jättää huomiotta kokouksessa?
 
Taloyhtiöllämme on pian yhtiökokous. Käsiteltävänä on mm. otammeko kuituyhteydet nyt, kun jonkinlainen valmius on tehtävä viimeistään pian tulevan käyttövesiremontin yhteydessä. Hallitus oli parin yhtiön kanssa tarjouksia kysellyt valmiiksi.

Huomasin taloyhtiön whatsapp-ryhmään tulevan muutamia viestejä nyt missä ilmoitetaan ettei tulla yhtiökokoukseen ja ei haluta kuituremonttia.

Onko tälläinen whatsappissa ilmoittaminen ihan virallista vai voidaanko tuollaiset kannanilmaisut jättää huomiotta kokouksessa?

Käsittääkseni virallisesti tuon pitäisi mennä niin että:
- Jos tulee ja äänestää niin tulee ja äänestää. (OK)
- Jos sanoo kaverille / laittaa sähköpostia / huutaa humalassa kantansa (EI OK)
- Jos ei pääse osallistumaan niin antaa ääänioikeuden (kirjoittaa luvan) toiselle joka saa äänestää hänen äänimäärällään (OK)
- Jos äänimäärällä (asunnolla yleensä) on useita omistajia kaikkien täytyy olla paikalla tai antaa lupakirja (OK)
- JOS äänimäärällä (asunnolla) on useita omistajia (esim. kuolinpesä tai isä, äiti ja kasa lapsia) mutta kaikki eivät pääse paikalle eikä ole lupakirjaa = ei voi äänestää.

Toki saa korjata jos asia hoidetaan erilailla jossain (sekä jos se on oikeasti laillista ja kestää paitsi laittaa pöytäkirjaan myös myöhemmin mahdolliset valitukset).

EDIT: tosin tuossa taisi olla muutamia lisäjuttuja kuten: täytyy olla tarpeeksi ajoissa ilmoitettu yhtiökokouksesta (sekä mitä siellä käsitellään) + ainakin teoriassa pitäisi olla tarpeeksi suuri määrä (enemmistö?) osakkeita paikalla että voidaan tehdä päätöksiä ja äänestää. Mutta en tiedä miten toi toimii sitten jos oikeasti vuosia tai vuosikymmeniä ei tulisi tarpeeksi osakkeenomistajia paikalle? Eli voidaanko silti tehdä korjauksia ja päätöksiä jos paikalle ei tule kuin kutsuja itse pahimmillaan???
 
Huomasin taloyhtiön whatsapp-ryhmään tulevan muutamia viestejä nyt missä ilmoitetaan ettei tulla yhtiökokoukseen ja ei haluta kuituremonttia.

Onko tälläinen whatsappissa ilmoittaminen ihan virallista vai voidaanko tuollaiset kannanilmaisut jättää huomiotta kokouksessa?
Ei ole mitään painoarvoa tuollaisilla whatsapp viesteillä. Nyt jos olet pelimies, niin otat näihin ihmisiin yhteyttä ja toteat, että voit edustaa heitä yhtiökokouksessa ja pyydät valtakirjan. Kokouksessa sitten äänestät remontin puolesta :)
 
EDIT: tosin tuossa taisi olla muutamia lisäjuttuja kuten: täytyy olla tarpeeksi ajoissa ilmoitettu yhtiökokouksesta (sekä mitä siellä käsitellään) + ainakin teoriassa pitäisi olla tarpeeksi suuri määrä (enemmistö?) osakkeita paikalla että voidaan tehdä päätöksiä ja äänestää. Mutta en tiedä miten toi toimii sitten jos oikeasti vuosia tai vuosikymmeniä ei tulisi tarpeeksi osakkeenomistajia paikalle? Eli voidaanko silti tehdä korjauksia ja päätöksiä jos paikalle ei tule kuin kutsuja itse pahimmillaan???
Nämähän nyt ei enää niinkään koske alkuperäistä kysymystä, mutta joo, yhtiökokous täytyy olla laillisesti kokoon kutsuttu, jotta se voi tehdä päätöksiä. Sillä ei sitten enää ole merkitystä, että kuinka suuri osa kutsutuista saapuu paikalle. Kokous on päätösvaltainen, vaikkei siellä olisi kuin kourallinen ihmisiä edustettuna.
 
Ensimmäisenä koronakeväänä isännöitsijä laati kirjelmän, jolla sai osallistua kokoukseen paikallaolematta. Eli sai ruksittaa äänestettävän asian puolesta tai vastaan. Tiedä sitten menikö tuokaan ihan lain ja kirjaimen mukaan. Mutta kummoisia asioita ei ollut sinä vuonna listalla.

Isompana ongelmana on meidän yhtiökokouksissa se, että paikalla ei ole tarpeeksi (2 kpl) hallituksen ulkopuolisia osakkaita antaakseen hallitukselle vastuuvapautuksen. Noina kertoina jos joku alkaisi moittimaan yhtiökokousta niin se ilmeisesti pitäisi siltä pykälän osalta järjestää uudestaan.
 
Onko tälläinen whatsappissa ilmoittaminen ihan virallista vai voidaanko tuollaiset kannanilmaisut jättää huomiotta kokouksessa?
Niillä ei ole päätöksenteon osalta mitään merkitystä jos asia päätetään yhtiökokouksessa. Tuollaisesta kuituremontista on ymmärrettävää että kaikki ei sille lämpene, niin niille kannattaa myydä ajatus asuntojen arvonnousun kantilta. Sellainen yleensä kuitenkin kiinnostaa jos ei paremmat nettiyhteydet itsessään. Etenkin lisääntyneestä etätyötilanteessa kuitu on omiaan.
 
Niillä ei ole päätöksenteon osalta mitään merkitystä jos asia päätetään yhtiökokouksessa. Tuollaisesta kuituremontista on ymmärrettävää että kaikki ei sille lämpene, niin niille kannattaa myydä ajatus asuntojen arvonnousun kantilta. Sellainen yleensä kuitenkin kiinnostaa jos ei paremmat nettiyhteydet itsessään. Etenkin lisääntyneestä etätyötilanteessa kuitu on omiaan.
Komppaan ja lisäksi se helpottaa asunnon vuokraamista, varsinkin nuoremmille vuokralaisille tää on iso plussa. Minunkin taloyhtiössä 50% asunnoista on vuokralla.
 
Taloyhtiöllämme on pian yhtiökokous. Käsiteltävänä on mm. otammeko kuituyhteydet nyt, kun jonkinlainen valmius on tehtävä viimeistään pian tulevan käyttövesiremontin yhteydessä. Hallitus oli parin yhtiön kanssa tarjouksia kysellyt valmiiksi.

Huomasin taloyhtiön whatsapp-ryhmään tulevan muutamia viestejä nyt missä ilmoitetaan ettei tulla yhtiökokoukseen ja ei haluta kuituremonttia.

Onko tälläinen whatsappissa ilmoittaminen ihan virallista vai voidaanko tuollaiset kannanilmaisut jättää huomiotta kokouksessa?

Kokouksessa äänestetään. Jos ei ole paikalla tai ei ole omaa edustajaa valtakirjalla, niin ääntä ei lasketa.

Ja mielellään ilmoitatte niin, että "käyttövesiremontin yhteydessä aloitetaan myös sähköremonttia tuomalla kuitu taloon". Ja kirjoitat sinne jonnekin kappaleeseen "kuitu voidaan myös hankkia myöhemmin, sähköremontin yhteydessä, mutta se tulisi silloin kalliimmaksi." Sitten ette äänestä, "otetaanko kuitu vai ei" vaan "mennäänkö hallituksen esittämällä remonttisuunnitelmalla?". Perusasioita.

Ja siis, kirjoitan tätä taloyhtiöstä, jossa oli kaksi kuidun vastustajaa henkeen ja vereen. En muista heidän äänestäneen sitä vastaan, kun se oli paketoitu muuhun remonttiin ja sen hinta oli neuvoteltu niin, että siitä tuli 5€/kk lisää maksua, joka taas piilotettiin yhtiövastikkeeseen.
 
Kokouksessa äänestetään. Jos ei ole paikalla tai ei ole omaa edustajaa valtakirjalla, niin ääntä ei lasketa.

Ja mielellään ilmoitatte niin, että "käyttövesiremontin yhteydessä aloitetaan myös sähköremonttia tuomalla kuitu taloon". Ja kirjoitat sinne jonnekin kappaleeseen "kuitu voidaan myös hankkia myöhemmin, sähköremontin yhteydessä, mutta se tulisi silloin kalliimmaksi." Sitten ette äänestä, "otetaanko kuitu vai ei" vaan "mennäänkö hallituksen esittämällä remonttisuunnitelmalla?". Perusasioita.

Ja siis, kirjoitan tätä taloyhtiöstä, jossa oli kaksi kuidun vastustajaa henkeen ja vereen. En muista heidän äänestäneen sitä vastaan, kun se oli paketoitu muuhun remonttiin ja sen hinta oli neuvoteltu niin, että siitä tuli 5€/kk lisää maksua, joka taas piilotettiin yhtiövastikkeeseen.

Painottaisin vielä, että yhtiökokouksessa äänestetään ja päätetään vain niistä asioista mitkä on kokouskutsun liitteenä olevassa esityslistassa ("asialista", "käsiteltävät asiat") mainittu.
 
Painottaisin vielä, että yhtiökokouksessa äänestetään ja päätetään vain niistä asioista mitkä on kokouskutsun liitteenä olevassa esityslistassa ("asialista", "käsiteltävät asiat") mainittu.

Kyllä. Tätä listaa saa kuitenkin jokainen täydentää, kunhan ilmoittaa hallitukselle ajoissa.
 
Tuli kutsu ylimääräiseen yhtiökokoukseen 2 viikon päähän. 74 neliön huoneisto aiotaan ottaa hallintaan kolmeksi vuodeksi vastikerästien takia. Sen verran tiedän, että hoitovastike on noin 250 euroa, mutta esim. asuntolainasta, rahoitusvastikkeesta tai siitä, asuuko tuossa omistaja vai onko sijoituskämppä, ei ole mitään tietoa. Samojen speksien kämppä samasta rapusta on ollut äskettäin pidempään myynnissä oikotiellä, mutta ei ole tällä hetkellä.

Läpihuutojuttuhan tuon äänestyksen läpimeneminen on oltava, mutta voisi silti mielenkiinnosta mennä paikalle.

edit: tämä on 5 km Turun keskustasta eikä nyt ihan pahimmissa no-go-zoneissa.
 
Läpihuutojuttuhan tuon äänestyksen läpimeneminen on oltava, mutta voisi silti mielenkiinnosta mennä paikalle.

Voi olla että omistaja itse on paikalla, jos kehtaa, jolloin varmaan suoritetaan suljettu äänestys. Mutta voi tuossa hieman tulla yllätyksiä kuten:
- Onko paikassa vielä sähkösopimusta? Onko se katkaistu ja rästejä = jolloin se tarvii maksaa rästeineen ja liittymismaksuineen ennenkuin uudelleen kytkevät.
- Onko paikassa vuokralaista, jolloin asiat voivat hieman eskaloitua, eli vuokralaisella voi olla vaikka vuoden sopimus jonka aikana häntä ei voida irtisanoa JOS hän on kuitenkin maksanut vuokransa ajallaan.. ..enkä tiedä miten helposti tuo taipuu sitten siihen että olemassa olevaa vuokrasopimusta muutetaan, eli esim. korotetaan tai edes vaihdetaan se osoite pois omistajan tililtä ja ohjataan taloyhtiön tilille?
- Onko vuokralainen syy miksi vastikkeita ei ole maksettu, eli pahimimllaan joku nisti joka laittanut kämpän uuteen uskoon ja jonka häätämiseen menee ehkä sen 6kk minkä aikana laittaa asunnon todella huonoon kuntoon ja naapuritkin ehkä siitä kärsivät.

Lähinnä tuota keskimmäistä itse miettisin että miten Suomen laki taipuu näissä asioissa. Eli missä menee vuokralaisen sopimuksen rajat sitten. Koska vaikka asunto myytäisiin jos vuokralaisella on sopimus allekirjoitettuna (ja ehkä jopa maksettuna) että hän asuu siellä X(X) kuukautta voiko sopimuksen purkaa ja kuka sitten maksaisi rahat takaisin sekä tietysti myös takuuvuokrat. Jos siitä aletaan oikeutta vääntämään niin missä vuokralainen saa asua sen aikaa?
 
Läpihuutojuttuhan tuon äänestyksen läpimeneminen on oltava, mutta voisi silti mielenkiinnosta mennä paikalle.
Olen pari kertaa tämän nähnyt ja molemmilla kerroilla asia sovittiin osakkaan ja hallituksen kesken vähän ennen kokousta. Rästissä olleet maksut on tietysti maksettu. Olisi kiva tietää, kuinka usein mennään haltuunottoon saakka.
 
Olen pari kertaa tämän nähnyt ja molemmilla kerroilla asia sovittiin osakkaan ja hallituksen kesken vähän ennen kokousta. Rästissä olleet maksut on tietysti maksettu. Olisi kiva tietää, kuinka usein mennään haltuunottoon saakka.
No tilastollisesti 0 tieto, mutta omassa yhtiössä oli yksi haltuunotettu ja toinen prosessissa ennenkuin muutettiin pois. Iso yhtiö 200+ asuntoa, joten 1 vastikeongelmat ei sinänsä pahasti vaikuttanut yhtiön rahatilanteeseen.
 
Olen pari kertaa tämän nähnyt ja molemmilla kerroilla asia sovittiin osakkaan ja hallituksen kesken vähän ennen kokousta. Rästissä olleet maksut on tietysti maksettu. Olisi kiva tietää, kuinka usein mennään haltuunottoon saakka.

Meillä on kerran uhattu haltuunotolla. Se tepsi ja kaikki maksut maksettiin ja velvoitteet hoidettiin. Minä olin kyllä jo valmistautunut henkisesti haltuunottoon ja tutkin tätä aihetta internetissä ja soitin lakimiehelle. Sitten ei mitään haltuunottoa tapahtunutkaan (tai edes mennyt yhtiökokoukseen asia), niin en päässyt näyttämään, että ei ollut pelkkä uhkaus :(

--

Yhtiön rahantilanne jos on vastikerästeistä kiinni, niin kannattaa nostaa vastikkeita ja/tai käyttää se mahdollisuus kerätä ylimääräinen vastike kaikilta.
 
Meillä on kerran uhattu haltuunotolla. Se tepsi ja kaikki maksut maksettiin ja velvoitteet hoidettiin. Minä olin kyllä jo valmistautunut henkisesti haltuunottoon ja tutkin tätä aihetta internetissä ja soitin lakimiehelle. Sitten ei mitään haltuunottoa tapahtunutkaan (tai edes mennyt yhtiökokoukseen asia), niin en päässyt näyttämään, että ei ollut pelkkä uhkaus :(

--

Yhtiön rahantilanne jos on vastikerästeistä kiinni, niin kannattaa nostaa vastikkeita ja/tai käyttää se mahdollisuus kerätä ylimääräinen vastike kaikilta.

Taloyhtiön kannattaa olla Kiinteistöliiton jäsen. Ilmaista neuvontaa kaikissa asioissa ja menetelyissä: Kiinteistöliitto - Jäsenpalvelut
Jäsenyys on lähes ilmainen etuuksiin nähden.
 
Taloyhtiön kannattaa olla Kiinteistöliiton jäsen. Ilmaista neuvontaa kaikissa asioissa ja menetelyissä: Kiinteistöliitto - Jäsenpalvelut
Jäsenyys on lähes ilmainen etuuksiin nähden.

Tämä olisi mennyt ihan isännöitsijätoimiston lakimiehen kautta ja kaikki kulut olisi laskutettu sitten haltuunottokuluina siltä asunnolta, joka oltiin ottamassa haltuun. Mutta varoitukset auttoi. Sain lakimiehen numeron isännöitsijältä, eikä ollut heidän, niin saattoi olla tuo. Tästä on pari vuotta, korona-aikana on ollut rauhallista - ja kun tätä hommaa tekee tietyllä määrätietoisuudella, niin asiat hoituvat ja ei ole paljon päätettävää/asioita yhtiökokouksissa. Aina tietenkin se 5 vuoden kunnossapitosuunnitelma, mutta muuten on asiat tehty. Tai no.. se prkleen päätös, että joka taloyhtiössä pitää olla muoviroskis saattaa vaatia isomman roskakatoksen.
 
Edellisessä taloyhtiössä saman osakkaan kanssa ajauduttiin kahdesti tuohon tilanteeseen, ensimmäisellä kerralla raapi vastikerästit juuri ennenkuin ylimääräistä yhtiökokouskutsua lähetettiin, toisella kertaa kutsut lähti ja kokous pidettiin.
Mutta silloinkin maksoi rästit ennen kokousta, kokouksessa tosin sitten päätettiin, että vastaisuudessa ylimääräisestä yhtiökokouksesta koituvat kustannukset lisätään osakkaan rästeihin ja myös päätettiin periä erääntyneistä vastikkeista viivästyskorkoa.

Tilanne eskaloitui kahdesta syystä kun vastikkeiden maksamatta jättämisestä ei ollut noita seuraamuksia niin oli sama sitä maksua venyttää. Ja myös pikku paikkakunnan synti tommosissa kun kaikki tuntee kaikki jne -> niin ns tuttua/kaveria kohtaan on hankalampi toimia armotta ammattimaisesti. Myös taloyhtiön kassa ihan kivasti plussalla eli maksukykyä ei vaarantanut -> Ei se silti ole reilua muita kohtaan et yksi sluibailee.
 
- Onko paikassa vuokralaista, jolloin asiat voivat hieman eskaloitua, eli vuokralaisella voi olla vaikka vuoden sopimus jonka aikana häntä ei voida irtisanoa JOS hän on kuitenkin maksanut vuokransa ajallaan.. ..enkä tiedä miten helposti tuo taipuu sitten siihen että olemassa olevaa vuokrasopimusta muutetaan, eli esim. korotetaan tai edes vaihdetaan se osoite pois omistajan tililtä ja ohjataan taloyhtiön tilille?
Hallintaanotto päättää vuokrasopimuksen.

Jos hallintaanotto ei johdu vuokralaisen tekemisistä, niin taloyhtiöllä on velvollisuus ensisijaisesti vuokrata asunto nykyiselle vuokralaiselle. Jos esim. vuokra on ollut käypää markkinavuokraa selvästi alhaisempi, niin uudessa vuokrasopimuksessa taloyhtiöllä on velvollisuus nostaa se yleisen tason mukaiseksi.
 
Juttelin joku aika sitten taloyhtiömme hallituksen puheenjohtajan kanssa. Hän kyseli kiinnostustani hallitukseen. En ole ikinä toiminut taloyhtiön hallituksessa ja taloyhtiön asiat ovat kohtuu hebreaa minulle. Onko jollain antaa hyvää vinkkiä/linkkiä/luettavaa jos ja kun päädyn tuohon hallituksen jäseneksi? Olen kyllä kiinnostunut taloyhtiömme toiminnasta.
 
Juttelin joku aika sitten taloyhtiömme hallituksen puheenjohtajan kanssa. Hän kyseli kiinnostustani hallitukseen. En ole ikinä toiminut taloyhtiön hallituksessa ja taloyhtiön asiat ovat kohtuu hebreaa minulle. Onko jollain antaa hyvää vinkkiä/linkkiä/luettavaa jos ja kun päädyn tuohon hallituksen jäseneksi? Olen kyllä kiinnostunut taloyhtiömme toiminnasta.

Yleistä:

Hallituksen jäsenen vastuu (aika itsestään selvää mutta kyllä niitä löytyy jotka yhdessä ryyppäävät rahat, tehtailevat kavereille turhia remontteja ja ihmettelevät kun ei myönnetä vastuuvapautta):

Viisi (yleistä) kysymystä hallituksen vastuusta:

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän vastuu korjaushankkeessa:

+

Näin taloyhtiön hallitus toimii (valinnat, vastuut ja tehtävät):

"
Taloyhtiön hallituksen tehtävät käsittävät muun ohessa seuraavat asiat:
  1. huolehtia sekä perustamisvaiheessa että myöhemmin yhtiötä koskevien kaupparekisteri-ilmoitusten tekemisestä;
  2. antaa ja allekirjoittaa osakekirja sekä tehdä niihin lain ja yhtiöjärjestyksen edellyttämät merkinnät;
  3. antaa uusi osakekirja ja huolehdittava entisen mitätöimisestä;
  4. ylläpitää osake- ja osakasluetteloa sekä huolehtia sen ajantasaisuudesta, antaa siitä jäljennöksiä ja päättää jäljennöksistä mahdollisesti perittävästä maksusta;
  5. ryhtyä toimenpiteisiin, jos hallituksen jäsenmäärä on jäsenen eroamisen vuoksi alentunut alle laissa esitetyn tai yhtiöjärjestykseen perustuvan vaatimuksen;
  6. huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä valvonnasta;
  7. valita ja tarvittaessa erottaa isännöitsijä sekä antaa hänelle määräykset tehtävien hoitamisesta;
  8. päättää isännöitsijän palkkiosta ja häntä koskevan toimisopimuksen sisällöstä;
  9. huolehtia siitä, että yhtiön kirjanpito ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
  10. huolehtia hallituksen kokousten pöytäkirjaamisesta ja pöytäkirjojen säilyttämisestä;
  11. edustaa yhtiötä;
  12. jos yhtiöjärjestys antaa siihen oikeuden, päättää toiminimen kirjoittamisoikeudesta sekä peruuttaa se tarvittaessa;
  13. huolehtia yhtiökokouksen koollekutsumisesta;
  14. valmistella yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat;
  15. vastata osakkeenomistajan kyselyoikeuden perusteella tämän esittämiin kysymyksiin yhtiökokouksessa;
  16. huolehtia yhtiökokouksen pöytäkirjan nähtävänä pitämisestä ja luovuttaa siitä tarvittaessa jäljennös;
  17. panna täytäntöön yhtiökokouksen oikeudelliset pätevät päätökset ja valvoa niiden täytäntöönpanoa;
  18. huolehtia kanteen nostamisesta yhtiökokouksen lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisten päätösten julistamisesta pätemättömäksi tai niiden muuttamiseksi;

Luettelo ei ole tyhjentävä.

Hallituksen jäsen tai hallitus ei saa noudattaa sellaista yhtiökokouksen tai hallituksen päätöstä, joka on lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen ja sen vuoksi pätemätön.
"
 
Viimeksi muokattu:
Joku mainitsi tuosta muoviroskis hommasta niin kuuluuko hallituksen tilata sellainen vai toimittaako jäteyhtiö automaattisesti? Jotain huhua kuullut että sellainen olisi pakollinen tänävuonna? Nopealla googletuksella ei löytynyt mitään tietoa. Pirkanmaan jätehuollon alueella jos se vaikuttaa mihinkään.
 
Joku mainitsi tuosta muoviroskis hommasta niin kuuluuko hallituksen tilata sellainen vai toimittaako jäteyhtiö automaattisesti? Jotain huhua kuullut että sellainen olisi pakollinen tänävuonna? Nopealla googletuksella ei löytynyt mitään tietoa. Pirkanmaan jätehuollon alueella jos se vaikuttaa mihinkään.
Ei ainakaan täällä toimittanut automaattisesti vaan tarvittavat pänttärät mitä ei ennestään ollut piti tilata jäteyhtiöltä.
 
Joku mainitsi tuosta muoviroskis hommasta niin kuuluuko hallituksen tilata sellainen vai toimittaako jäteyhtiö automaattisesti? Jotain huhua kuullut että sellainen olisi pakollinen tänävuonna? Nopealla googletuksella ei löytynyt mitään tietoa. Pirkanmaan jätehuollon alueella jos se vaikuttaa mihinkään.

Käsittääkseni jäteyhtiö (sopimuksen mukaan) toimittaa ne mitä myös tyhjentää. Mutta suuremmaksi ongelmaksi voi tulla jätekatoksen purkaminen ja isomman tekeminen (mikä meille tulee varmaan nyt kesällä eteen). Eli uusia roskiksia kun tarvitaan eikä (mieluusti) vanhoja vähennetä => tarvitaan isompi katos.

Tietysti nuo eivät automaattisesti tee mitään vaan tarvii muokata sopimusta (tyhjennysvälit ja mitä tyhjentävät. Eli jos haluaa uusia astioita tai enempi niitä niin tarvitsee ilmoittaa ja se yleensä näkyy tietysti myös sitten sopimuksen hinnoittelussa)
 
Käsittääkseni jäteyhtiö (sopimuksen mukaan) toimittaa ne mitä myös tyhjentää. Mutta suuremmaksi ongelmaksi voi tulla jätekatoksen purkaminen ja isomman tekeminen (mikä meille tulee varmaan nyt kesällä eteen). Eli uusia roskiksia kun tarvitaan eikä (mieluusti) vanhoja vähennetä => tarvitaan isompi katos.

Tietysti nuo eivät automaattisesti tee mitään vaan tarvii muokata sopimusta (tyhjennysvälit ja mitä tyhjentävät. Eli jos haluaa uusia astioita tai enempi niitä niin tarvitsee ilmoittaa ja se yleensä näkyy tietysti myös sitten sopimuksen hinnoittelussa)
Mielestäni tässä on nyt pieni päättelyvirhe. Kasvaako jätteen määrä siitä, että yhtiöön tuodaan muovinkeräysastia ?

Tylysti vain yksi sekajäteastia pois ja tilalle muovin keräys. Astioiden koon mitoitus tosin voi olla pieni haaste.

Esim. yksi iso sekajäteastia pois ja tilalle pieni muovi- ja pieni sekajäteastia. Jos yhtiöön vain tuodaan muovinkeräys uutena astiana, niin se ei millään tavalla pakota ihmisiä lajittelmaan vaan tunkevat ne muovit sinne sekajätteen joukkoon kuten ennenkin.
 
Mielestäni tässä on nyt pieni päättelyvirhe. Kasvaako jätteen määrä siitä, että yhtiöön tuodaan muovinkeräysastia ?

Tylysti vain yksi sekajäteastia pois ja tilalle muovin keräys. Astioiden koon mitoitus tosin voi olla pieni haaste.

Esim. yksi iso sekajäteastia pois ja tilalle pieni muovi- ja pieni sekajäteastia. Jos yhtiöön vain tuodaan muovinkeräys uutena astiana, niin se ei millään tavalla pakota ihmisiä lajittelmaan vaan tunkevat ne muovit sinne sekajätteen joukkoon kuten ennenkin.

Meillä oli taloyhtiössä kolme isoa sekajäte astiaa niin yksi muutettiin muoviksi ja tyhjennysvälit arvottiin sopivaksi ja muokattiin tarvittaessa. jätteen määrähän tosiaan ei mihinkään muutu... korona aikana jätettä tuli aika reilusti, nyt on vähän vähentynyt kun kaikki eivät istu kotona syömässä siellä tehtyä ruokaa / noutoruokaa vaan syövät töissä / koulussa / missälie.
 
Mielestäni tässä on nyt pieni päättelyvirhe. Kasvaako jätteen määrä siitä, että yhtiöön tuodaan muovinkeräysastia ?

Tylysti vain yksi sekajäteastia pois ja tilalle muovin keräys. Astioiden koon mitoitus tosin voi olla pieni haaste.

Esim. yksi iso sekajäteastia pois ja tilalle pieni muovi- ja pieni sekajäteastia. Jos yhtiöön vain tuodaan muovinkeräys uutena astiana, niin se ei millään tavalla pakota ihmisiä lajittelmaan vaan tunkevat ne muovit sinne sekajätteen joukkoon kuten ennenkin.

Meillä se mietittiin siten että tehdään sitten tilaa myös tarvittaessa tulevaisuudessa ehkä parille muullekin uudelle astialle. Kun EU noita tykkää kehittää.
Toki myös käytännössä meillä tulee kasvamaan tuo jätteen määrä hieman, koska nyt ainakin itse kerään ja vien pahvin sekä muovin sitten erikseen niiden keräyspisteisiin enkä laita sekajätteeseen. Otaksun että jotkut muutkin talouden tuota tekevät. Jos ei muuta niin onhan se hyvä tekosyy liikunnalle kun vie noita keräyspisteeseen...

Eli meillä EI ole vielä muovin tai pahvinkeräyspisteitä erikseen, mutta nyt tulee. Sekä jää tilaa parille muullekin. Alkuperäinen katos lienee 80-luvun tuotosta joten ihan OK että tehdään uudempi hieman isompi versio.
 
  • Tykkää
Reactions: jad
Meillä jäteyhtiö kävi tekemässä suunnitelman keräyksen muutoksesta 3 -> 7 lajikkeeseen. Ennen oli kaksi astiaa polttokelpoiselle jätteelle, toinen niistä muutettiin muoville. Lisäksi vaihdettiin paperi pienempään astiaan, niin saatiin sopimaan metalli, lasi ja pahvi. Onneksi astiat saatiin sopimaan vanhaan katokseen. Todennäköisesti oltaisiin heitetty katos mäkeen ja syväkeräysastiat tilalle jos ei olisi mahtunut. Parissa naapuritaloyhtiössä on muutaman vuotta vanhat katokset ja eipä kaikki pöntöt ole sopineet sisälle. Nyt niillä on sitten jotain pönttöjä katoksen vieressä.

Aluksi olin vähän skeptinen miten yksi polttokelpoisen astia riittää, kun ennen kaksi pönttöä meinasi tulla täyteen. Mutta yllättävän hyvin muutos onnistui, eikä astia ole tullut ylitäyteen kuin muutaman kerran. Yleensä tämä tapahtuu muuttojen yhteydessä...

Itse olen ollut laiska lajittelija, mutta nyt kun ne pöntöt on pihassa, niin eihän tuota enää paljon helpommaksi voi tehdä.
 
Yhtiökokous on päätösvaltainen, kun se on kutsuttu koolle asianmukaisesti ja paikalla on vähintään yksi osakas.

En nyt ole enää varma muuttuneista laista, mutta silti... tarkistaisin mitä yhtiöjärjestys asiasta sanoo. Sen verran "hurjalta" kuullostaa
 
Meillä ainakin yhtiöjärjestyksessä lukee näin:

"Asiat ratkaistaan, jollei tässä yhtiöjärjestyksessä tai laissa ole toisin säädetty, yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide".

Eli tosiaan eiköhän se riipu yhtiöjärjestyksestä, mutta laki sallii vaikka tuon linkkaamani.
 
Meillä ainakin yhtiöjärjestyksessä lukee näin:

"Asiat ratkaistaan, jollei tässä yhtiöjärjestyksessä tai laissa ole toisin säädetty, yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide".

Eli tosiaan eiköhän se riipu yhtiöjärjestyksestä, mutta laki sallii vaikka tuon linkkaamani.
Mites kokouksen virkailijoiden valinta? Kuka kannattaa... veikkaan, että laissa on vielä asiasta jotain.
Edit: Pääasia, että lukee yhtiöjärjestyksen ja asunto-osakeyhtiölain ennenkuin yksinään alkaa yhtiökokouksessa päätöksiä tekemään.
Tapauskohtaisesti sitten muuten.
 
Viimeksi muokattu:
No mitä sillä kokouksen henkilöiden valinnalla on merkitystä tässä tapauksessa? Tuossa linkissä oli kyse oli kyse siitä, mitä asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa, ei yksittäisten taloyhtiöiden yhtiöjärjestyksestä.

Voi olla aika vaikea pitää yhtiökokousta, jos vaatimus olisi vaikkapa 5 osakasta, tilanteessa jossa porukka ei halua hallitukseen eikä kukaan hallituksen puheenjohtajaa tai 3 innokasta hallitusjäsentä lukuunottamatta tule yhtiökokoukseen. Siinä vaiheessa taloyhtiön toiminta lamaantuisi aika herkästi. Tästä syystä se yksi osakas riittää lain puolesta.
Esimerkkinä voisi olla vaikkapa joku sikarikas joka on ostanut oman kerrostalon ja vuokraa siitä asuntoja eteenpäin eikä suostu myymään niitä. Tässä tapauksessa siellä on ainoastaan yksi osakas. Miten luulet, että tällaisessa tapauksessa taloyhtiön toiminta onnistuisi, jos olisi vaatimuksia osallistujien määrälle?

Sen takia välillä saa lukea näitä mielenkiintoisia tarinoita siitä, kuinka hallitus ja isännöitsijä nuijivat asioita läpi menemään, kun osakkaita ei vaan kiinnosta osallistua taloyhtiön asioiden hoitoon.

Ja jos on tilanne, että ketään ei taloyhtiössä kiinnosta osallistua, niin kyllä se yhtiöjärjestys muuttuu hyvin nopeasti pelkän hallituksen toimesta, jos kokous on itsessään laillisesti koolle kutsuttu.
 
Viimeksi muokattu:
No mitä sillä kokouksen henkilöiden valinnalla on merkitystä tässä tapauksessa? Tuossa linkissä oli kyse oli kyse siitä, mitä asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa, ei yksittäisten taloyhtiöiden yhtiöjärjestyksestä.

Voi olla aika vaikea pitää yhtiökokousta, jos vaatimus olisi vaikkapa 5 osakasta, tilanteessa jossa porukka ei halua hallitukseen eikä kukaan hallituksen puheenjohtajaa tai 3 innokasta hallitusjäsentä lukuunottamatta tule yhtiökokoukseen. Siinä vaiheessa taloyhtiön toiminta lamaantuisi aika herkästi. Tästä syystä se yksi osakas riittää lain puolesta.
Esimerkkinä voisi olla vaikkapa joku sikarikas joka on ostanut oman kerrostalon ja vuokraa siitä asuntoja eteenpäin eikä suostu myymään niitä. Tässä tapauksessa siellä on ainoastaan yksi osakas. Miten luulet, että tällaisessa tapauksessa taloyhtiön toiminta onnistuisi, jos olisi vaatimuksia osallistujien määrälle?

Sen takia välillä saa lukea näitä mielenkiintoisia tarinoita siitä, kuinka hallitus ja isännöitsijä nuijivat asioita läpi menemään, kun osakkaita ei vaan kiinnosta osallistua taloyhtiön asioiden hoitoon.

Ja jos on tilanne, että ketään ei taloyhtiössä kiinnosta osallistua, niin kyllä se yhtiöjärjestys muuttuu hyvin nopeasti pelkän hallituksen toimesta, jos kokous on itsessään laillisesti koolle kutsuttu.
Joo samaa mieltä, että yhtiökokouksissa kannattaa käydä, ettei hallitus pääse yksinään siellä päättämään ja voidaan myöntää sille hallitukselle sen vastuuvapauskin. Jos omistaa 100% niin, eipä siinä kukaan valita muotoseikoista.
Ainahan voidaan pitää uusi yhtiökokous ja kumota päätökset.
Muuten muistelen, että laissa olisi ainakin joskus ollut määräyksiä vähemmistöosakkaiden suojaksi.

Ns. perinteisessä asunto-osakeyhtiössä, jossa on useita asukkaita. Harvoin kukaan yksin päättää ja minä ainakin kutsuisin puheenjohtajana kokouksen uudestaan. (ainahan voi olla sairastapauksia ja lomamatkoja pienissä yhtiöissä) jos vain yksin olisin. Ei kylläkään koskaan tuollaista tapahtunut itselleni.
 
Itse olen kyllä aina pitänyt outona että ihmisiä ei kiinnosta olla mukana päättämässä miten heidän kymmenien tuhansien arvoista omaisuutta hoidetaan.

Tämä, monesti se oma asunto on ihmisen kallein sijoitus elämän aikana missä voidaan puhua sadoista tuhansista eikä ehkä se kymmenen tai parikymmentä tuhatta riitä.
Eihän tuota yleensä järjestetä (yhtiökokousta) kuin ehkä kerran tai pari vuodessa. Lisäksi siitä tulee hyvissä ajoin ilmoitus missä myös lista asioista mitä käsitellään.

Sitten aina löytyy ihmisiä jotka ihmettelevät myöhemmin miksi tulee muutoksia, kuka oikein valitsi "väärän" väristä ja tyyppistä, miksi ostettiin sitä ja tätä tai maksut nousevat.
Jos itse osallistuisivat niin pääsisivät vaikuttamaan päätöksiin sekä äänestämään millaisia muutoksia tulee, minkä hintaisia ja mikä taho niitä tekee. Lisäksi ehtisivät hyvin varautua ja kerätä sitä puskuria kun tietäisivät koska se muutos on tulossa ja paljonko suunnilleen se maksaa (mikä myös käsitellään siellä kokouksessa).
 
Tämä, monesti se oma asunto on ihmisen kallein sijoitus elämän aikana missä voidaan puhua sadoista tuhansista eikä ehkä se kymmenen tai parikymmentä tuhatta riitä.
Eihän tuota yleensä järjestetä (yhtiökokousta) kuin ehkä kerran tai pari vuodessa. Lisäksi siitä tulee hyvissä ajoin ilmoitus missä myös lista asioista mitä käsitellään.

Sitten aina löytyy ihmisiä jotka ihmettelevät myöhemmin miksi tulee muutoksia, kuka oikein valitsi "väärän" väristä ja tyyppistä, miksi ostettiin sitä ja tätä tai maksut nousevat.
Jos itse osallistuisivat niin pääsisivät vaikuttamaan päätöksiin sekä äänestämään millaisia muutoksia tulee, minkä hintaisia ja mikä taho niitä tekee. Lisäksi ehtisivät hyvin varautua ja kerätä sitä puskuria kun tietäisivät koska se muutos on tulossa ja paljonko suunnilleen se maksaa (mikä myös käsitellään siellä kokouksessa).
Juu, meilläkin noita ihmettelijöitä riittää taloyhtiössä. Niille sitten saa pihalla kertoa että "olisit tullut sinne kokoukseen niin olisit kuullut asioista ja päässyt päättämään". Itse olen viimeisen 15v aikana ollut vissiin pois 3 kertaa, yhden kerran olin työmatkalla, toisella kerralla oli jotain jo kauan sitten sovittua menoa jota ei voinut enää sirtää ja kolmannella kerralla olin kipeänä. Periaatteessa noillakin kerroilla olisi valtakirjalla voinut jonkun laittaa edustamaan mutta noilla kerroilla ei ollut kokouskutsussa mitään niin oleellista asiaa että olisin jaksanut ruveta keltään kyselemään.
 
Juttelin joku aika sitten taloyhtiömme hallituksen puheenjohtajan kanssa. Hän kyseli kiinnostustani hallitukseen. En ole ikinä toiminut taloyhtiön hallituksessa ja taloyhtiön asiat ovat kohtuu hebreaa minulle. Onko jollain antaa hyvää vinkkiä/linkkiä/luettavaa jos ja kun päädyn tuohon hallituksen jäseneksi? Olen kyllä kiinnostunut taloyhtiömme toiminnasta.

Sinne vaan hallituksoimaan! Ammatti-isännöitsijä auttaa ja opastaa kaikessa joten häneltä kannattaa myös kysyä mieltä askarruttavissa asioissa. Itse päädyin hallituksen puheenjohtajaksi läpällä (eli aikaisempi kokemus nolla eikä muutakaan kokemusta mistään vastaavasta), koska kukaan muu ei halunnut. Olen itse nauttinut kyllä tekemisestä. Saa päättää mitä parannellaan ja edistetään taloyhtiössä. Rahan käyttöä ei kannata taloyhtiössä arastella sillä sitä saa aina osakkailta lisää. :cool:
 
Joo samaa mieltä, että yhtiökokouksissa kannattaa käydä, ettei hallitus pääse yksinään siellä päättämään ja voidaan myöntää sille hallitukselle sen vastuuvapauskin. Jos omistaa 100% niin, eipä siinä kukaan valita muotoseikoista.
Ainahan voidaan pitää uusi yhtiökokous ja kumota päätökset.
Muuten muistelen, että laissa olisi ainakin joskus ollut määräyksiä vähemmistöosakkaiden suojaksi.

Ns. perinteisessä asunto-osakeyhtiössä, jossa on useita asukkaita. Harvoin kukaan yksin päättää ja minä ainakin kutsuisin puheenjohtajana kokouksen uudestaan. (ainahan voi olla sairastapauksia ja lomamatkoja pienissä yhtiöissä) jos vain yksin olisin. Ei kylläkään koskaan tuollaista tapahtunut itselleni.

Tarkoitat varmaan tätä:

5 §
Oikeus vaatia ylimääräistä yhtiökokousta
Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos sitä vaativat tilintarkastaja, toiminnantarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista. Vaatimuksen on oltava kirjallinen ja kokouksen pitämistä on vaadittava tietyn asian käsittelemistä varten.


Kokouskutsu on toimitettava kahden viikon kuluessa vaatimuksen saapumisesta.

Tässäkään ei oteta asunto-osakeyhtiölain puolesta kantaa siihen, että montako osakasta pitää olla siellä itse yhtiökokouksessa päättämässä asioista, joka siis oli alunperin ihmetyksesi.
Tässä pitää erotella se, että onko yhtiöjärjestyksessä mainittuna, miten ääni tulee; tuleeko ääniä per osake vaiko osakeryhmän (asunto) perusteella. Uskoisin, että aika monet taloyhtiöt käyttävät osakeryhmäperustaista äänestystapaa, koska muuten joudutaan laskemaan, että kun Matilla on puolet Liisan äänistä (osakemäärästä) ja tarvitaan vielä Keijo, jolla on 1/3 Liisan äänistä ja Pave, jolla on myös 1/3 Liisan äänistä, että voi estää Liisaa hankkimasta jokaiseen asuntoon Marimekko-kuosilla olevaa maalausta parvekkeisiin (laki ja kunta viimeistään toki estäisi tämän, mutta pointtina).

Toki, laissa on myös tämä kohta:
13 §
Äänimäärä


Osake tuottaa yhden äänen kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että jokainen osakeryhmä tuottaa yhden äänen.

Yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.

Tämän takia taasen aika yleensä näkee, että taloyhtiöjärjestyksessä on mainittuna 5 hallituksen jäsentä (plus varajäsenet), jolloin saadaan vähintään se 5 ääntä kokoon ja kaikille 1 kokonainen ääni, vaikka taloyhtiöjärjestyksessä olisikin maininta, että jokainen osakeryhmä antaa yhden äänen myös yhtiökokouksessa.

Mutta edelleen, asunto-osakeyhtiölaki siis antaa mahdollisuuden sille, että 1 osakas voi päättää kaikesta, kunhan kokous on laillisesti kutsuttu koolle ja taloyhtiöjärjestys myös sen mahdollistaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoitat varmaan tätä:



Tässäkään ei oteta asunto-osakeyhtiölain puolesta kantaa siihen, että montako osakasta pitää olla siellä itse yhtiökokouksessa päättämässä asioista, joka siis oli alunperin ihmetyksesi.
Tässä pitää erotella se, että onko yhtiöjärjestyksessä mainittuna, miten ääni tulee; tuleeko ääniä per osake vaiko osakeryhmän (asunto) perusteella. Uskoisin, että aika monet taloyhtiöt käyttävät osakeryhmäperustaista äänestystapaa, koska muuten joudutaan laskemaan, että kun Matilla on puolet Liisan äänistä (osakemäärästä) ja tarvitaan vielä Keijo, jolla on 1/3 Liisan äänistä ja Pave, jolla on myös 1/3 Liisan äänistä, että voi estää Liisaa hankkimasta jokaiseen asuntoon Marimekko-kuosilla olevaa maalausta parvekkeisiin (laki ja kunta viimeistään toki estäisi tämän, mutta pointtina).

Toki, laissa on myös tämä kohta:


Tämän takia taasen aika yleensä näkee, että taloyhtiöjärjestyksessä on mainittuna 5 hallituksen jäsentä (plus varajäsenet), jolloin saadaan vähintään se 5 ääntä kokoon ja kaikille 1 kokonainen ääni, vaikka taloyhtiöjärjestyksessä olisikin maininta, että jokainen osakeryhmä antaa yhden äänen myös yhtiökokouksessa.

Mutta edelleen, asunto-osakeyhtiölaki siis antaa mahdollisuuden sille, että 1 osakas voi päättää kaikesta, kunhan kokous on laillisesti kutsuttu koolle ja taloyhtiöjärjestys myös sen mahdollistaa.
Joo en mäkään pikasilmäilyllä huomannut, sinänsä estettä AS OY lain mukaan olisi yksin päättää laillisesti kokoonkutsutussa yhtiökokouksessa.

Toi on kyllä todella huonoa asia, ettei ole paremmin säädetty?

Tiedät, että naapuri on sairas eikä ole omaisia yms.... niin voit tehdä paljon asioita. Kunhan oikein tekee ton yhtiökokousilmoituksen

=> Oisko syytä tarkistaa yhtiöjärjestystä, ettei yksinään sitäkin pääse muuttamaan.

Asunto OY laki
1-Luku
10 §
*Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus
Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen,
joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.
Toi yllä melkein ainut mikä vähän suojaa.

Luvut 6, 23 ja 24 nyt ainakin pitäis lukea ja ymmärtää niiden merkitys. Paljonhan tohon on muutoksia vuosien saatossa tehty.

Laissa on nyt jopa konkurssia oli käsitelty, talon purkua, osakkeiden luovutusta jne.
Mielenkiintoisia lukuhetkiä itselleni :) (ehkä tohon joskus "pakko" kunnolla tutustua) ja teille kaikkille As Oy:n asukkaille, ellei jo ole hallussa. Taisi siinä olla Kiinteistöyhtymällekin asiaa.
 
Viimeksi muokattu:
Juttelin joku aika sitten taloyhtiömme hallituksen puheenjohtajan kanssa. Hän kyseli kiinnostustani hallitukseen. En ole ikinä toiminut taloyhtiön hallituksessa ja taloyhtiön asiat ovat kohtuu hebreaa minulle. Onko jollain antaa hyvää vinkkiä/linkkiä/luettavaa jos ja kun päädyn tuohon hallituksen jäseneksi? Olen kyllä kiinnostunut taloyhtiömme toiminnasta.

Kannattaa vaan mennä rivijäsenenä mukaan ja saada tietoa sitä kautta. Sitten isännöitsijän pitäisi viran puolesta tietää nämä asiat, niin häneltä voi aina kysyä. Parhaiten oppii tekemällä.

Sitten voi olla hallituksessa 30-luvulla syntyneitä, jotka luulevat tietävänsä asioita ja "ovat tehneet tätä 40v". Niiden "tiedot" kannattaa tarkistaa jostain virallisesta lähteestä, vaikka Tanelin laittamista. Isännöitsijän pitäisi tietää asiat, mutta aina niitäkin voi olla huonoja.

Normaalissa toiminnassa tässä ei ole suuria vastuita. Ja tilit tarkistaa tilintarkistustoimisto, niin itse en ole yleensä tilejä edes käsin syynännyt. Se 30-luvulla syntynyt kyllä.

--

Nämä pääasiat ovat hyvä hahmottaa:
- Yhtiökokouksen päätökset sitovat hallitusta. Jos yhtiökokouksessa päätetään, että "ei ilmaistointia", niin sitten ei. Ette voi antaa lupaa osakkaalle tai itsellenne.
- Yhdenvertaisuusperiaate tarkoittaa, että ette voi tehdä päätöksiä/toimenpiteitä, jotka hyödyttävät vain yhtä osakasta. Nämä pitää koskea kaikkia. Tietokonerikki tuossa ylempänä tästä kirjoitti hyvin.

Ja meillä on pyritty minimoimaan kokoukset, koska jokainen hallituksen kokous maksaa n. 500€, niin olen antanut itselleni (ja muille hallituksen jäsenille) oikeuden tehdä päätöksiä pikkuasioista 500€ asti. Ne pitää kuitenkin perustella seuraavassa kokouksessa. Tähän mennessä meillä on jotain pyykkinaruja vaihdettu ja hankittu kukkia taloyhtiön pihalle kulkematta hallituksen kokouksen kautta.

Itse olen kyllä aina pitänyt outona että ihmisiä ei kiinnosta olla mukana päättämässä miten heidän kymmenien tuhansien arvoista omaisuutta hoidetaan.

Jos sitä hoidetaan lain ja säädösten mukaan, ja asiat etenevät, niin miksi käyttäisin omaa aikaani tähän?
Minä saan satasen/kokous ja se on aivan liian vähän, varsinkin, kun puheenjohtajaa revitään kädestä rapussa ja monta kertaa vuodessa joudun hoitamaan osakkaiden juoksevia asioita omalla ajallani. Lisäksi aina välillä joudun potkimaan tahoja, että asiat edistyvät, kun ne tuppaa kaikilla unohtumaan ja joskus hallitus unohtaa totaalisesti, mitä esim. ilmalämpöpumpuista puhuttiin yhtiökokouksessa.

Nykyisellä kokoonpanolla, ilman minua, asiat hoituisivat, mutta kulut minimoitaisiin. Siellä on minä + pari vuokraisäntää, jotka eivät enää asu talossa, niin esim. rottamyrkytykset voisivat jäädä tekemättä. Sen sijaan suunnitelman mukaiset remontit hoituisivat, samoin kuin yleiset talousasiat. Mutta vahinkojen, yllättävien tapahtumien tai ihan vaan asukkaiden toiveiden takia on hyvä, että joku taloyhtiön hallituksesta asuu tässä talossa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 765
Viestejä
4 495 582
Jäsenet
74 288
Uusin jäsen
Luopari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom