Taloyhtiön hallitus

[Taneli-]

Joo, mutta toi että sä saat nyt ja minä vasta 5-vuoden päästä uuden hienon kylppärin ei tunnu minusta oikeudenmukaiselta eikä tasa-arvoiselta. Eli edelleen kiinnostaisi se onko tosta tulkinnasta oikeuden päätöstä.

Joo taloyhtiöitä on monen kokoisia ja laisiakin, mutta niin se vaan on, että kun tehdään sarjassa se kokonaishäiriöajan kesto vähenee, eikä ole mutua. Homman käynnistämisen ja lopettaminen vie aina aikaa. Tietysti mitä vähemmän asuntoja sitä vähemmän aikaa ne häiriöt kestävätkin, noin yleensä jos ongelmia ei eteen tule.

11 asuntoa (2 taloa) missä kaikissa taitaa olla kylpyhuone (ja 2 ainostaan se kun lopuissa myös sauna). Tuo "lupa" on ollut käsittääkseni ainakin vuodesta 2015 jolloin yksi asukas osti joltain firmalta kylpyhuone ja sauna remontin omalla rahallaan mutta pintoja rikkomatta (tai vesisulkuun koskematta). Myös itse tein omaan piikkiin silloin saunan uudistuksen katto, seinät, lauteet uusiksi sekä saunan puuovi vaihdettiin lasiseen (kun puu oli selkeästi vaihtanut väriä ja muutenkin kokenut "hieman" pintamuutoksia, ovessa vähemmän muissa tarvikkeissa huomattavasti enemmän) sekä valaistus mutta ei kiuasta tai lattian laatoistusta (minkä alla käsittääkseni alkuperäinen muovimatto). Käsittääkseni tämän aikana ei vielä kukaan ole uusinut kylpyhuonettaan vaikka lupa onkin (siitä lukisi jotain pöytäkirjoissa). Uskoisin että suurin osa (kuten itsekin) odottelee tässä luultavasti "kohta" (~20v) tulevaa putkiremonttia (toki ne on toteutettu pintaan mutta jos viemäritkin tarvitsee joskus uusia niin viimeistään silloin tarvitsee ottaa vähän enempikin auki).

Varmaan tuo lupa on myös siksi hankittu että jos/kun joskus niitä oikeita ongelmia alkaa tulla ei tarvitse käsitellä pitkään ja jossitella vaan voi heti alkaa tekemään sitä remonttia nopealla ilmoituksella ja aikataululla eikä tarvita hallituksen kokoontumisia ja ehkä jopa paria yhtiökokousta missä menisi noin vuosi. Uskon että isännöitsijä on luottanut siihen ettei kukaan vaan huvin vuoksi / laiskuuttaan kun ei viitsi pintoja pestä päätä tehdä remonttia.

Ainakin tällä hetkellä taloyhtiöllä on plussan puolella tilit mutta osalla asukkaista on vielä maksamatta (maksavat osamaksulla) ikkunaremontti ja nyt kesällä oli maalämpöremontti mistä tulee arviolta 4000-4500€ väliltä per asunto hintaa (kiitos Ara rahoituksen)+ tietysti korot jos päätyvät maksamaan osissa.
Sen verran osaan sanoa etukäteen että vastikkeen hinta tulee laskemaan, miten paljon näkee nyt tulevassa yhtiökokouksessa (noin kuukauden päästä). Tosin (IMO) tuo on hieman hätäisesti tehty koska mielestäni vasta oikean tuloksen näkee ensivuoden kesänä kun on vuosi eletty maalämmön kanssa. Mutta lupasin laittaa infoa joten tässä ensimmäiset tiedot.

 

[Rollerix]

Kyllä tämä ihan laillista on, mutta onko kohtuullista...

Toisin kuin tuossa aiemmin kirjoitettiin, ei tässä nyt ole kyse valvonnasta vaan muutostyöilmoituksen käsittelykuluista.

En nyt tähän hätään löytänyt parempaa lähdettä, mutta tältä osin laki ei ole tietääkseni muuttunut. Lainaus 2010 julkaistusta "Opas kunnossapito- ja muutostöitä koskevasta osakkaan ilmoitusvelvollisuudesta ja ilmoituksen käsittelystä perittävistä maksuista"

Taitaa olla vähän semantiikkaa se, onko kyseessä muutostyöilmoituksen käsittelykulu vai valvontaan liittyvä maksu. Jos isännöitsijä oli sen edelliseksi merkinnyt, on maksun periminen silloinkin mahdollista. Linkkaamassasi ohjeessa nimittäin todetaan:

"Osakkaalta voidaan vaatia ilmoituksen käsittelykuluja myös silloin, kun työ on tarpeen käsitellä ylimääräisessä hallituksen kokouksessa tai yhtiön on itse hankittava lisäselvitystä hankkeen arviointia varten."

 

[Rollerix]

Enemmistöpäätöksellä voidaan yhtiökokouksessa päättää esimerkiksi niin, että kaikkiin huoneistoihin tehdään yhtiön kustannuksella pesuhuoneremontti. Remontti toteutetan viiden vuoden aikajänteellä huoneisto kerrallaan tai jos ilmenee vesivahinko.

Tälläisen päätöksen järkevyydestä en tiedä, mutta laillista on. Tämän kaltaisiin päätöksiin voi nykypäivänä johtaa esim. tiukentunut pankkien lainapolitiikka, vanha persaukinen/huonokuntoinen yhtiö ei välttämättä saa pankista remonttilainaa jolla voisi tehdä remontin kerralla.

Tuossa nyt vertaat appelsiineja ja omenoita. Mainitsemasi tilanne on varmaan aika tavallinen taloyhtiöissä ja siinä vähän venytetään tulkintaa yhdenvertaisuudesta. Mutta minä otin kantaa tilanteeseen, jossa laki selvästi sanoo, että remonttia tekevän osakas maksaa valvontakulut. Lain yli ei voi kävellä enemmistöpäätöksellä. Itse asiassa vähän samantyyppinen asia on kirjattu edelle linkkaamaasi ohjeeseen:

"Kaikista ilmoituksista taloyhtiölle aiheutuvia kuluja ei siten saa tasata ilmoittajien kesken siten, että ilmoituksen käsittelymaksu olisi samansuuruinen, kun se koskee esimerkiksi samanlaisessa tilassa tehtävää työtä (esim. keittiöremontti tai kylpyhuoneremontti). Osakkaalta perittävän maksun tulee aina perustua todelliseen työmäärään, jonka selvittämiseksi osakkaalle on ainakin pyydettäessä annettava erittely yhtiölle aiheutuneista erityisistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista."

Eli ei saa kerätä muilta kuluja, jotka kuuluvat yhdelle. Hieman eri asia toki, mutta sama periaate.

 

[tietokonerikki]

Takerrutko nyt siis tähän kuvitteellisen esimerkin viiteen vuoteen vai mistä nyt haluaisit saada oikeuden päätöksen ? Siitä, että voiko taloyhtiö yhtökokouksen päätöksellä ylipäätään jaksottaa remontteja ? Vai siitä että voidaanko remontista päättää enemmistöpäätöksellä ? Vai jostain muusta ?

Et selvästikään ole ymmärtänyt mitä As Oy laissa tarkoitetaan yhdenvertaisella kohtelulla. Lyhyesti:


Vaikka yhtiön kylpyhuoneremontit jaksotettaisiin 77 vuoden ajalle, jokainen huoneisto saa uuden kph:n ja näinollen kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti.

Joo tästä me juurikin keskustelemme. Sä tulkitsen noin, mutta minä en jaa sitä kanssasi, siksi kyselin niitä oikeuden päätöksiä. Asiaa on ehkä hankalampi miettiä, jos on itselle ajankohtainen.
Minulla ei siis ole tietoa, vaan ihan tarkastelen asiaa kaikkien kannalta, näinhän sen hallituksenkin pitäisi tehdä.

Oikeuden päätös kiinnostaa siitä, mitä tolla tarkoitetaan silloin, jos rempat tehdään selkeästi eri aikaan ja minun mielestäni, se joka saa sen ensin on selkeästi paremmassa (siis eriarvoisessa) asemassa kuin toi joka saa sen vasta 5-vuoden päästä. Eli ei minusta enää ole yhdenvertaista kohtelua. Ton 77-vuotiaan otin vain esimerkiksi, jotta se ero tulee esiin (hänen toden näköinen hyöty voi olla jopa nolla.)

Nyt kun on kansantalous kuralla ja noita vanhoja kiinteistöjä riittää joihin lainaa ei saa, kyseessä on valitettavankin ajankohtainen ongelma.
Noita lakeja on tehty, myös sen vähemmistöön jäävän suojan kannalta. Sitä voi miettiä toisinkin.
Ostan kerrostalon osakkeista 51% ja päätän teidän muiden 49% kustannuksella (josta siis maksatten vain 49%) uusia ikkunat 4-lasisiksi, vaihtaa ulko-ovet, tehdä sähköremontin, uuden ilmastoinnin jne...

Nyt sitten tullaan siihen, että mitä oikeasti pitäisi korjata ja millä aikavälillä. Ja miten se rahoitus hoidetaan. Osa haluaa, että se julkisivu korjataa ja osa on sitä mieltä, että se vielä menee.

Ota oikean esimerkin omasta ajastani. Tulin nuorena uuteen yhtiöön ja velkaa oli itsellä niin, että orgoonit soi.
Hallitus oli vaihdettu, koska edellinen ei tehnyt mitään korjauksia. No uusi hallitus (jossa en siis vielä silloin ollut) pani tuulemaan ja mehän uusitaan koko toi rapattu julkisivu. Sain pitää pitkät puheet, ennenkuin uskoivat, että homma on aivan järjetön (sitä muutakin korjattavaa oli), lopputulema oli sitten, että korjattiin vain ne selkeästi vialliset rappaukset ja kulut olivat vain 20% prosenttia siitä, mikä oli koko rappauksen uusimisen hinta. On muuten edelleen ne rappaukset siellä.

Se haluaako 77 vuotias korjata on niin yksilöstä kiinni toiset ymmärtävät korjaustarpeen ja on niitä euroja joita sijoittaa ja sitten on niitäkin joilla ei ole niitä euroja ja ymmärtävät ettei vielä ole aivan pakko korjata ja kaikkea siltä välitä. Ne vanhemmat ovat joskus hyvinkin perillä asioista.

 

[jad]

Taitaa olla vähän semantiikkaa se, onko kyseessä muutostyöilmoituksen käsittelykulu vai valvontaan liittyvä maksu. Jos isännöitsijä oli sen edelliseksi merkinnyt, on maksun periminen silloinkin mahdollista. Linkkaamassasi ohjeessa nimittäin todetaan:

"Osakkaalta voidaan vaatia ilmoituksen käsittelykuluja myös silloin, kun työ on tarpeen käsitellä ylimääräisessä hallituksen kokouksessa tai yhtiön on itse hankittava lisäselvitystä hankkeen arviointia varten."

Niin? Juuri tuotahan yritin sanoa. Osakkaalta voidaan velottaa valvontakuluja sekä muita käsittelykuluja. Jos osakas saa isännöitsijältä laskun otsikolla "Veloitetaan osakkailta Kiinteistöliiton veloitus ilmalämpöpumppujen muutostyöilmoituksen ja käyttöönottopöytäkirjan käsittelystä" niin kyse ei ole valvontakulusta vaan näistä muista kuluista. Osakas voi olla tyytyväinen siitä, että ei saanut vielä lisäksi toista laskua muutostyön valvonnasta...
Se, onko tuollainen kiinteistöliiton konsultointi kohtuullista ja tarpeellista ILP:n asentamisen yhteydessä on oma asiansa.

Tuossa nyt vertaat appelsiineja ja omenoita. Mainitsemasi tilanne on varmaan aika tavallinen taloyhtiöissä ja siinä vähän venytetään tulkintaa yhdenvertaisuudesta. Mutta minä otin kantaa tilanteeseen, jossa laki selvästi sanoo, että remonttia tekevän osakas maksaa valvontakulut. Lain yli ei voi kävellä enemmistöpäätöksellä. Itse asiassa vähän samantyyppinen asia on kirjattu edelle linkkaamaasi ohjeeseen

Onko tietokonerikki sinulla ignoressa ? Enhän minä sinulle mitään vastannutkaan tai ottanut minkäänlaista kantaa siihen saako valvontakuluja maksattaa yhtiöllä. Tai ehkä minulla vaan on luetunymmärtämisessä jotain ongelmia.

Olkamme sovussa eri mieltä tuosta yhdenvertaisuudesta. Ei jaksa vängätä.

Edit: Pahoitteluni @Rollerix nyt vasta havaitsin, että mokasin alunperin lainauksen kanssa. Piti siis olla tietokonerikki:n tekstiä jota kommentoin, ei sinun.

 

[tietokonerikki]

Olkamme sovussa eri mieltä tuosta yhdenvertaisuudesta. Ei jaksa vängätä.

Joo ei tosta kannata vängätä, jos ei ole oikeudenpäätöstä esittää. On muutenkin aika harvinaista? toi, että vasta 5-vuoden päästä korjattaisiin, ellei kyse ole selkeästi eriaikoihin rakennetuista rakennuksista, jolloin minäkin (talojen kesken, niitä eriaikaan korjattaessa) vaihtaisin kantaani ihan järkisyistä.
Tosin luulisi, että yhtiöjärjestyksessä olisi jo selkeät ohjeet miten eri talojen kesken toimitaan.

Mutta muuten tää (mitä sivusin) on aika uusi ongelma (ettei lainoitusta saa) ja varmasti tulee oikeudenkäyntejä ja sitä kautta hallituksetkin saavat selkänojaa miten toimia, ehkäpä jopa lakiin tarkennuksia.

 

[jad]

Joo tästä me juurikin keskustelemme. Sä tulkitsen noin, mutta minä en jaa sitä kanssasi, siksi kyselin niitä oikeuden päätöksiä. Asiaa on ehkä hankalampi miettiä, jos on itselle ajankohtainen.
Minulla ei siis ole tietoa, vaan ihan tarkastelen asiaa kaikkien kannalta, näinhän sen hallituksenkin pitäisi tehdä.

En edelleenkään päässyt kärryille siitä, minkälaista oikeuden päätöstä nyt kaipaat. Esitin paria eri vaihtoehtoa, mutta ilmeisesti kyse on jostain muusta ? Vähän kuin kysyisi kahvipöydässä, että maito vai kerma ja toinen vastaa kyllä.

Hallitus ei tee remonttipäätöksiä, yhtiökokous tekee.

Oikeuden päätös kiinnostaa siitä, mitä tolla tarkoitetaan silloin, jos rempat tehdään selkeästi eri aikaan ja minun mielestäni, se joka saa sen ensin on selkeästi paremmassa (siis eriarvoisessa) asemassa kuin toi joka saa sen vasta 5-vuoden päästä. Eli ei minusta enää ole yhdenvertaista kohtelua. Ton 77-vuotiaan otin vain esimerkiksi, jotta se ero tulee esiin (hänen toden näköinen hyöty voi olla jopa nolla.)

Sotket nyt poliittisesti värittyneen tasa-arvokeskustelun ja yhdenvertaiseen kohteluun. Poista yhtälöstä kokonaan ihmiset.

Esim. 5 huoneiston rivitalo, yhtiökokous päättää remontoida kylpyhuoneet 5v aikajänteellä, eli yksi kylpyhuone per vuosi. Järjestys arvotaan vaikka nopalla.

Väännä nyt ratakiskosta, miten huoneisto 1 jonka kph remontoidaan ensimmäisenä vuonna saa hyötyä huoneiston 5 kustannuksella, jonka kph rementoidaan viidentenä vuonna.

Tätä voi halutessaan skaalata ylöspäin ottamalla esimerkkiyhtiöksi useasta rivitalosta koostuvan taloyhtiön jossa remontit tehdään vuosi per rivitalo. Tai kerrostalo, jossa remontit tehdään vuosi per rappu. Tai useasta kerrostalosta koostuva yhtiö, joka remontoidaan kerrostalo per vuosi.

 

[tietokonerikki]

En edelleenkään päässyt kärryille siitä, minkälaista oikeuden päätöstä nyt kaipaat. Esitin paria eri vaihtoehtoa, mutta ilmeisesti kyse on jostain muusta ? Vähän kuin kysyisi kahvipöydässä, että maito vai kerma ja toinen vastaa kyllä.

Sitä, että onko enää yhdenvertaista kohtelua jos esim. samassa rapussa korjataan kph toiselle 5-vuoden päästä ja toiselle 4kk. Minusta ei ole. Toinen oli onko yhdemvertaista kohtelua, että kukin saa tehdä kph rempan milloin haluaa ja yhtiö makssa. Minusta ei ole, myöskään sen takia, että kulut ovat erilaiset ja laatutasokin voi vaihdella.

Hallitus ei tee remonttipäätöksiä, yhtiökokous tekee.

Ei tee, mutta hallitus tekee pääasiassa (toki 10-osakkaista voi myös vaatia yhtiökokouksen) ne esitykset ja ennakkovalmistelut, joilla voidaan paljon vaikuttaa siihen miten asiat etenee.

Sotket nyt poliittisesti värittyneen tasa-arvokeskustelun ja yhdenvertaiseen kohteluun. Poista yhtälöstä kokonaan ihmiset.
Esim. 5 huoneiston rivitalo, yhtiökokous päättää remontoida kylpyhuoneet 5v aikajänteellä, eli yksi kylpyhuone per vuosi. Järjestys arvotaan vaikka nopalla.

Ei ihmisiä voi poistaa, heitähän se laki juuri suojelee. Arvonta ja ei kustannustehokas korjaustapa. Siinäpä tuomarille pähkäilemistä. Jos kaikille sopii, niin miksipä ei. Eikä ehkä sille 77-vuotiaalle?

Väännä nyt ratakiskosta, miten huoneisto 1 jonka kph remontoidaan ensimmäisenä vuonna saa hyötyä huoneiston 5 kustannuksella, jonka kph rementoidaan viidentenä vuonna.

Johan mä sulle sen esitin. Se 77-vuotias ei luultavasti edes pääse nauttimaan siitä muille maksamastaan kph-rempasta. Ei ole hänen kannaltaa oikeuden mukaista ja yhdenvertaista.

Tätä voi halutessaan skaalata ylöspäin ottamalla esimerkkiyhtiöksi useasta rivitalosta koostuvan taloyhtiön jossa remontit tehdään vuosi per rivitalo. Tai kerrostalo, jossa remontit tehdään vuosi per rappu. Tai useasta kerrostalosta koostuva yhtiö, joka remontoidaan kerrostalo per vuosi.

Joo, mutta ne tehdään vuoden välein eikä yleensä samassa rapussa kestä kuin linjarempaa km. 3-4kk.
Tässäkin siis vähän mitä tehdään kph-remppa on aivan eri asia kuin julkisivu.

Tässä mistä keskustellaan se aika väli on 5-vuotta. Eikä se aikaväli kph:n kohdalla ole minusta enää kohtuullista eikä täytä yhdenvertaisuutta.

 

[jetblack]

meidän taloyhtiössä (70 luvun rivareita n. 40
huoneistoa, eri kokoisia) teetettiin kylpyhuoneiden kuntokartoitus jonka perusteella päätettiin alkaa rempata kiirellisyysjärjestyksessä 2kph/vuodessa. Kaikkia ei järkeä rempata samaan aikaan kun on kunto välillä alkuperäinen 70-luvun muovimatto - 80 luvulla Teeseitse rempattu ilman vesieristeutä - 5 vuoden sisään ammattilaisten tekemä. ja kukaan ei oo kitissyt mistään yhdenvertaisuudesta. jotkut vanhukset vielä halusivat jopa lykätä remonttia. asukkaista moni vanhempaa väkeä. Tällä tavalla kulut per vuosi pysyy kurissa ja ei tartte rempata kylppäreitä jotka eivät ole sen tarpeessa oikeasti.

 

[Taneli-]

Sitä, että onko enää yhdenvertaista kohtelua jos esim. samassa rapussa korjataan kph toiselle 5-vuoden päästä ja toiselle 4kk. Minusta ei ole. Toinen oli onko yhdemvertaista kohtelua, että kukin saa tehdä kph rempan milloin haluaa ja yhtiö makssa. Minusta ei ole, myöskään sen takia, että kulut ovat erilaiset ja laatutasokin voi vaihdella.

Mutta jos se asukas / osakas saa itse päättää koska se tehdään. Tästä tietysti päästään (teoreettiseen) kysymykseen onko se sitten siitä asukkaasta enää kuinka mukavaa joka esim. 2015 päätti uusia kylpyhuoneensa ja oli siitä hetken tyytyväinen kun muut odottivat ja päättävät tehdä sen esim. vasta 2030 jolloin hänellä on se 15 vuotta vanha kylppäri ja muilla uutuuttaan kiiltävä.
Toki voidaan kääntää myös kysymys että onko se muista oikein että joku tekee ja saa sen remontin 15 vuotta aiemmin, mutta jos ja kun he voivat saada sen myös heti jos pyytävät niin ehkä siinä on se suurin ero.

Eli jos on "vaihtoehto" että sen saa uusittua kun pyytää vs "uusimme yhden kylppärin vuodessa seuraavat 20 vuotta kunnes kaikille se on uusittu eikä tähän voi mitenkään vaikuttaa" <= uskoisin että todella moni valittaisi erinäisistä syistä jälkimmäistä mutta edellisessä tapauksessa ainakin täällä ovat asukkaat olleet tyytyväisiä.

Tämä on myös 100% "yhdenvertaista" koska se koskee kaikkia ja sen saa kun pyytää (kerran). Toki teoriassa joku voi kikkailla ja tehdä esim. juuri ennenkuin myy asuntonsa mutta se on hänen päätöksensä.

 

[tietokonerikki]

Mutta jos se asukas / osakas saa itse päättää koska se tehdään. Tästä tietysti päästään (teoreettiseen) kysymykseen onko se sitten siitä asukkaasta enää kuinka mukavaa joka esim. 2015 päätti uusia kylpyhuoneensa ja oli siitä hetken tyytyväinen kun muut odottivat ja päättävät tehdä sen esim. vasta 2030 jolloin hänellä on se 15 vuotta vanha kylppäri ja muilla uutuuttaan kiiltävä.
Toki voidaan kääntää myös kysymys että onko se muista oikein että joku tekee ja saa sen remontin 15 vuotta aiemmin, mutta jos ja kun he voivat saada sen myös heti jos pyytävät niin ehkä siinä on se suurin ero.

Ihan alkuu tää kaikki alla siis teoreettista ja meillä on tuomarit, jotka viime kädessä sitten lakia tulkitsevat.

Joo asia on aina miltä kannalta sitä haluaa katsoa ja ja miten se kaikille sopii ja jos sopii eihän siinä sitten mitään. Eikä kukaan myy kämppäänsä.
Olleellistahan tässä on se kuka maksaa ja milloin sen maksamansa työn saa itselleen. Jos teet omalla kustannuksellasi ja asiallisesti eihän se kenenkään mieltä pahoittane (toki positiivisesti kateellisia voidaan olla).
Aikoinaan kun tein noin olivat hyvin tyytyväisä, kun taloyhtiön ei tarvinnut maksaa mitään.
Seuraavissa rempoissa sitten miettinevät mihin tasoo taloyhtiön kuuluu tilat yhtiön piikkiin kunnostaa.

Eli jos on "vaihtoehto" että sen saa uusittua kun pyytää vs "uusimme yhden kylppärin vuodessa seuraavat 20 vuotta kunnes kaikille se on uusittu eikä tähän voi mitenkään vaikuttaa" <= uskoisin että todella moni valittaisi erinäisistä syistä jälkimmäistä mutta edellisessä tapauksessa ainakin täällä ovat asukkaat olleet tyytyväisiä.

Tämä on myös 100% "yhdenvertaista" koska se koskee kaikkia ja sen saa kun pyytää (kerran). Toki teoriassa joku voi kikkailla ja tehdä esim. juuri ennenkuin myy asuntonsa mutta se on hänen päätöksensä.

Toi 20-vuotta kylppäri vuodessa on taloudellisesti aivan kestämätön tapa korjata ja tosiaa varmasti valitettaisiin (ainakin he jotka myöhemmin taloon muuttaisivat)
Ei se ole 100% "yhdenvertaista", jos toisen reppa on laadultaan parempi ja kulut erilaiset eivät kaikki saa samaa varustetasoa.
Sitten kph kohdalla on vielä niin, että se vasta uusittu 5-19 vuoden muita myöhemmin) kph voidaan joutua purkamaan heti seuraavana vuonna jonkun kaikille tehtävän putkirempan takia jolloin he taas saavat yhtiön laskuun uuden "kylppärin".

 

[Taneli-]

Ei se ole 100% "yhdenvertaista", jos toisen reppa on laadultaan parempi ja kulut erilaiset eivät kaikki saa samaa varustetasoa.

Käsittääkseni (aina?) se tehdään ns. halvimmilla laatoilla ja perus jutuilla, jos haluaa maksaa extraa saa parempaa. Esimerkkinä yksi kunnanherra asui yhdessä näistä ja hänelle oli erikseen "pihakiveys" mutta se oli tehty hänen toimestaan ja alla oli sama asvaltti kuin muillakin. Jos joku haluaisi samanlaisen kiveyksen etupihalleen niin rahalla saa, kunhan itse maksaa. Samaten jos haluaa marmoria kylpyhuoneeseen niin siitä vaan, kunhan itse maksaa.

Tosin uskallan väittää että jos ja kun nyt uusitaan ei tule enää muovimattoa vaan (halpa)laatoitus, minkä voi tietysti itse maksaen vaihtaa kauniimpaan. Samaten jos haluaa käyttää vanhaa suihkupäätä tai ei halua sitä halvinta mahdollista niin rahalla siitä selviää, kunhan sen maksaa itse (erotuksen siis).

Tietysti se on totta että 100% samaa määrää rahaa ei varmaan työhön kulu ja 100% samat henkilöt eivät ole sitä aina tekemässä vaikka samasta firmasta se työ saataisiinkin tilattua.

Olisi sekin toisaalta hassua jos yhdenvertaisuuden mukaisesti pakotettaisiin jokainen ottamaan esim. katettu terassi (tai edes terassi). Ne jotka sitä ovat halunneet ovat sen saaneet ja muistaakseni nyt sanottiin että jos joku sen myöhemmin haluaa saa itse maksaa luvat ja selvittelyt sekä työt (jos ei tähän mennessä ole sitä halunnut). Koska se kuitenkin vaatii aina luvan naapureilta ja teoriassa ainakin tarkistuksen kaupungilta (vaikka sen tähän mennessä on aina saanutkin).

Eli ihan kaikissa hommissa ei voida odottaa "ikuisesti" jos joku ei jotain halua nyt ja ehkä joskus mieli muuttuu. Samaa uskoisin olevan myös ilpeissä. Ne jotka sen maalämpöprojektin aikana halusivat ottaa saivat sen oliko nyt 1300€ asennettuna itselleen ja jos ei sitä halunnut joutuu sitten omin neuvoineen myöhemmin kysymään (varmaankin luvan saa), hankkimaan ja makselemaan asentajalle sekä firmalle mistä sen hankkii.

 

[jad]

Alkuperäinen kirjoitus, jonka jäkimainingeissa tämä yhdenvertaisuusvänkäys lähti valloilleen:

Tosin on myös todettu ihan suoraan että jos joku kokee ja haluaa että hänen pesuhuoneensa uudistetaan se menee taloyhtiön piikkiin

Sinä jotenkin onnistuit tuomaan mukaan erilaisen laatutason ja kustannukset:

Toinen oli onko yhdemvertaista kohtelua, että kukin saa tehdä kph rempan milloin haluaa ja yhtiö makssa. Minusta ei ole, myöskään sen takia, että kulut ovat erilaiset ja laatutasokin voi vaihdella.

Ei se ole 100% "yhdenvertaista", jos toisen reppa on laadultaan parempi ja kulut erilaiset eivät kaikki saa samaa varustetasoa.

Alunperin kyse oli yhtiön teettämästä remontista osakkaan haluamana ajankohtana. Tottakai yhtiö tekee remontin juuri siihen perustasoon mikä on alunperin ollut tai myöhemmin yhtiökokouksen päätöksellä hyväksytty. Minä yritin tuoda esiin näkökulman, että tuollainen remonttien jaksotus on kohtalaisen yleinen käytäntö varsinkin pienemmissä yhtiöissä.

Ei ihmisiä voi poistaa, heitähän se laki juuri suojelee. Arvonta ja ei kustannustehokas korjaustapa. Siinäpä tuomarille pähkäilemistä. Jos kaikille sopii, niin miksipä ei. Eikä ehkä sille 77-vuotiaalle?

Ei As Oy lain yhdenvertaisuuspykälä suojele ihmisiä, se suojelee osakkaita. Tottakai As Oy:n yhdenvertaisuutta pohdittaessa pitää unohtaa ihmiset ja käsitellä asioita osakkaina/huoneistoina. Sehän nimenomaan vaarantaa yhdenvertaisen käsittelyn jos osakkaan iän tai muun seikan annetaan vaikuttaa päätökseen.

Johan mä sulle sen esitin. Se 77-vuotias ei luultavasti edes pääse nauttimaan siitä muille maksamastaan kph-rempasta. Ei ole hänen kannaltaa oikeuden mukaista ja yhdenvertaista.

Ja miten tässä nyt se ensimmäisenä remontoitu huoneisto sai etua 77 vuotiaan Irmelin huoneiston kustannuksella ?

Tässä mistä keskustellaan se aika väli on 5-vuotta.

Takerruit siis sittenkin tähän kuvitteellisen esimerkin kuvitteelliseen viiteen vuoteen ? Miten asia muuttuu jos lyhennetään aika 2 vuoteen ? Tai pidennetään 10 vuoteen ? Jokainen huoneisto saa sen yhden kph rempan jokatapauksessa.

Olleellistahan tässä on se kuka maksaa ja milloin sen maksamansa työn saa itselleen.

Jos haluttaisiin halkoa hiuksia, niin ei kukaan yksittäinen osakas maksa kuluja itselleen. Osakas maksaa vastiketta ja sillä vastikkeella pyöritetään koko taloyhtiön taloutta ja tehdään niitä remontteja.

 

[jad]

Käsittääkseni (aina?) se tehdään ns. halvimmilla laatoilla ja perus jutuilla, jos haluaa maksaa extraa saa parempaa. Esimerkkinä yksi kunnanherra asui yhdessä näistä ja hänelle oli erikseen "pihakiveys" mutta se oli tehty hänen toimestaan ja alla oli sama asvaltti kuin muillakin. Jos joku haluaisi samanlaisen kiveyksen etupihalleen niin rahalla saa, kunhan itse maksaa. Samaten jos haluaa marmoria kylpyhuoneeseen niin siitä vaan, kunhan itse maksaa.

Juuri näin. Ei välttämättä halvimmilla, mutta joko siihen tasoon joka on ollut rakennusaikana tai jos yhtiökokous on myöhemmin päättänyt tason korotuksesta, niin sitten siihen. Muovimatto => laatoitus hyvä esimerkki tälläisestä tason korotuksesta. Kullatuista hanoista ja marmorilaatasta osakas sitten maksaa sen normitason ja oman tason välisen erotuksen.

 

[tietokonerikki]

Käsittääkseni (aina?) se tehdään ns. halvimmilla laatoilla ja perus jutuilla, jos haluaa maksaa extraa saa parempaa. Esimerkkinä yksi kunnanherra asui yhdessä näistä ja hänelle oli erikseen "pihakiveys" mutta se oli tehty hänen toimestaan ja alla oli sama asvaltti kuin muillakin. Jos joku haluaisi samanlaisen kiveyksen etupihalleen niin rahalla saa, kunhan itse maksaa. Samaten jos haluaa marmoria kylpyhuoneeseen niin siitä vaan, kunhan itse maksaa.

Joo normaaleissa linjarempoissakin asukas saa laittattaa parempaa (tai ainkin kalliimpaa ) laatua omalla kustannuksellaan. Pinnoissahan se on nykyään niin, että ne menee osakkaan piikkiin jos rikkoutuvat.
Mutta, jos talon putket pettävät ja sen takia koko kylppäri uusiksi, niin... onko edelleen niin, että taloyhtiö maksaa vain sen yleisen halvimman tason mukaan vai joutuuko ostamaan ne järkyttävän kalliit italialaiset erikoislaatat, jotka rahahemmo on kämppäänsä laitattanut.

Tietysti se on totta että 100% samaa määrää rahaa ei varmaan työhön kulu ja 100% samat henkilöt eivät ole sitä aina tekemässä vaikka samasta firmasta se työ saataisiinkin tilattua.

Joo ja niissä voi olla 100% erokin jopa isompi.

Olisi sekin toisaalta hassua jos yhdenvertaisuuden mukaisesti pakotettaisiin jokainen ottamaan esim. katettu terassi (tai edes terassi). Ne jotka sitä ovat halunneet ovat sen saaneet ja muistaakseni nyt sanottiin että jos joku sen myöhemmin haluaa saa itse maksaa luvat ja selvittelyt sekä työt (jos ei tähän mennessä ole sitä halunnut). Koska se kuitenkin vaatii aina luvan naapureilta ja teoriassa ainakin tarkistuksen kaupungilta (vaikka sen tähän mennessä on aina saanutkin).

Kun mennään ns. tervellä järjellä ja toiset asiallisesti huomioiden, niin miks sitä naapuriaan pitäisi aiheetomasti
"härnätä".

Eli ihan kaikissa hommissa ei voida odottaa "ikuisesti" jos joku ei jotain halua nyt ja ehkä joskus mieli muuttuu. Samaa uskoisin olevan myös ilpeissä. Ne jotka sen maalämpöprojektin aikana halusivat ottaa saivat sen oliko nyt 1300€ asennettuna itselleen ja jos ei sitä halunnut joutuu sitten omin neuvoineen myöhemmin kysymään (varmaankin luvan saa), hankkimaan ja makselemaan asentajalle sekä firmalle mistä sen hankkii.

Vastustus on yleensä aika pientä, jos kaikki tajuavat sen olevan meille yhteinen etu eikä se mene omasta lompakosta. Noi maalämmöt yleistynevät niissä missä on mahdollista toita toteuttaa,

Alunperin kyse oli yhtiön teettämästä remontista osakkaan haluamana ajankohtana. Tottakai yhtiö tekee remontin juuri siihen perustasoon mikä on alunperin ollut tai myöhemmin yhtiökokouksen päätöksellä hyväksytty. Minä yritin tuoda esiin näkökulman, että tuollainen remonttien jaksotus on kohtalaisen yleinen käytäntö varsinkin pienemmissä yhtiöissä.

Niin oli ja että 5 vuioden päästä voi tehdä sen yhtiön piikkiin

Ei As Oy lain yhdenvertaisuuspykälä suojele ihmisiä, se suojelee osakkaita. Tottakai As Oy:n yhdenvertaisuutta pohdittaessa pitää unohtaa ihmiset ja käsitellä asioita osakkaina/huoneistoina. Sehän nimenomaan vaarantaa yhdenvertaisen käsittelyn jos osakkaan iän tai muun seikan annetaan vaikuttaa päätökseen.

Eikähän ne tuomarit kuitenkin asiaa mieti sen osakkaan (eli ihmisen kannalta), ikä sinällään ei olle peruste, mutta tässä esimerkissä melkoisella varmuudella vaikuttaisi (ihmisiä ne tuomaritkin ovat, ja ainakin ennen heillä oli "se mikä ei ole oikeus ja kohtuus ei voi olla lakikaan" epäsuorana ohjenuorana)

Ja miten tässä nyt se ensimmäisenä remontoitu huoneisto sai etua 77 vuotiaan Irmelin huoneiston kustannuksella ?

Siksi, että Irmelin piti maksaa sen remppa vastikkeessaan (tai ainakin osa siitä, riippuen saiko taloyhtiö lainaa ja millä ajalla se maksetaan (kaikkihan tehtiin yhtiön piikkiin).

Takerruit siis sittenkin tähän kuvitteellisen esimerkin kuvitteelliseen viiteen vuoteen ? Miten asia muuttuu jos lyhennetään aika 2 vuoteen ? Tai pidennetään 10 vuoteen ? Jokainen huoneisto saa sen yhden kph rempan jokatapauksessa.

2 vuottakin ollee jo aika pitkä aika, ellei siihen liity teknillispakottavia syitä. Edelleen tää vain minun mielestä,
niitä oikeuden päätöksiä puoleen tai toiseen olis mielenkiintoista nähdä.

Jos haluttaisiin halkoa hiuksia, niin ei kukaan yksittäinen osakas maksa kuluja itselleen. Osakas maksaa vastiketta ja sillä vastikkeella pyöritetään koko taloyhtiön taloutta ja tehdään niitä remontteja.

Mä nyt jotenkin oletin että taloyhtion hallitus keskustelussa tää olis itsestään selvyys.

 

[Taneli-]

onko edelleen niin, että taloyhtiö maksaa vain sen yleisen halvimman tason mukaan vai joutuuko ostamaan ne järkyttävän kalliit italialaiset erikoislaatat, jotka rahahemmo on kämppäänsä laitattanut.

Tietysti sen halvimman mukaan, vaikka joku erikseen olisi valanut kultaa putkistoon ja tehnyt pinnoitteen siitä kun se vaihdetaan niin samaa putkea sinne tulee kuin kaikkiin muihinkin asuntoihin. Jos haluaa parempaa niin maksaa sitten paremmasta itse, niin se on aina toiminut. Tosin sitten ON olemassa kotivakuutus (mikä on toki vapaaehtoinen mutta luulen että kaikilla on sellainen?), mikä teoriassa korvaisi sitten niitä itse maksettavia esim. laattoja jos kyseessä olisi yllättävä ei itsestä johtuva vika.

Ei taloyhtiö ole mikään joulupukki. Esim. kun tänne tuli "ilmainen" taloyhtiö laajakaista niin jokainen saa sen 10mb netin mikä sisältyy vastikkeeseen. Kun itse maksan 9,9€ saan 100mb, mikä nyt marraskuussa nousee 150mb ja hinta nousee 11€. Jos en sitä halua voin käyttää täysin tyytyväisenä ilmaista 10mb nettiä.

Jos sattuisi vaikka tilanne että netti ei toimisi viikkoon (ei ole tapahtunut mutta leikitään) ja valittaisin siitä saisin (luultavasti) Elisalta yhden kuukauden ilmaiseksi, mutta se täytyisi minun itse tehdä. Samaten (ehkä) taloyhtiö saisi sen perusmaksunsa mitä nyt maksaa niin kuukauden ilmaiseksi jos tajuaisi soitella Elisalle ja valittaa siitä. Mutta nuo olisivat erillisiä asioita (toki voisin vinkata isännöitsijää että soittaa ja valittaa koska itsekin sain alennuksen).

2 vuottakin ollee jo aika pitkä aika, ellei siihen liity teknillispakottavia syitä. Edelleen tää vain minun mielestä,
niitä oikeuden päätöksiä puoleen tai toiseen olis mielenkiintoista nähdä.

Miksi tähän tarvittaisiin oikeuden päätös? Toki asia erikseen jos yhtiö ei vaan pysty tekemään remonttia vaan joutuu jakamaan sen useammalle vuodelle ja osiin. Tällöinkin uskoisin että mieluummin osakkaat tekevät sen noin kuin alkavat haastamaan yhtiötä ja kuluttamaan sen vähiä rahoja koska "haluan että KAIKKI saavat uudistuksen nyt, ei sillä väliä että yhdessä asunnossa putket hajosivat ja sinne se on pakko tehdä nyt emmekä saa tarpeeksi lainaa".

Mutta jos kyseessä on ns. vapaaehtoinen päätös ja osakkaat itse äänestävät sen puolesta miksi ei? Esim. en itse turhaan halua moista remonttia, se häiritsisi kissoja ja elämää. Vielä ei ole mitään pakottavaa tarvetta ja vanha toimii hyvin. Enempi minua haittaisi jos nyt tehtäisiin "turhaan" kaikille remontti ja ehkä 10-20v päästä jouduttaisiin tekemään pakosta uusi kun putkiremontti tulisi eteen.

 

[jad]

Siksi, että Irmelin piti maksaa sen remppa vastikkeessaan (tai ainakin osa siitä, riippuen saiko taloyhtiö lainaa ja millä ajalla se maksetaan (kaikkihan tehtiin yhtiön piikkiin).

Niin, ja kun Irmelin kph remontoidaan, niin ensimmäisenä remontoitu huoneisto osallistuu vastaavasti omalla vastikeosuudellaan Irmelin remonttiin. Missä kohtaa loukataan yhdenvertaisuutta ?

Mä nyt jotenkin oletin että taloyhtion hallitus keskustelussa tää olis itsestään selvyys.

Niin minäkin, mutta jatkuvasti kun puhut osakkaiden maksavan toisten remontteja, niin piti nyt varmistaa.

 

[pulatunnus]

Siksi, että Irmelin piti maksaa sen remppa vastikkeessaan (tai ainakin osa siitä, riippuen saiko taloyhtiö lainaa ja millä ajalla se maksetaan (kaikkihan tehtiin yhtiön piikkiin).

Yritin kelata takaisin päin.

Ensin varmista että ymmärsin oikein.

taloyhtiö, ilrmeli on se osakas.

Taloyhtiön rakennuksessa oli jotain korjattavaa mikä kuului taloyhtiön korjata. tyyliin talkkari kopin vessan putki, tai jo jonkin asunnon vesiputki.

Nyt Irmeli vetää herneen nenään että se maksettiin taloyhtiön varoista ja siis välillisesti vastikkeesta.

Irmeli ei nyt ole ihan tajunnut mitä omistaa, Irmeli omistaa taloyhtiön osakkeita.

Vertaa vuokrataloyhtiö, jos Irmeli omistaisi myös sellaisen osakkeita, kiinteistössä korjattavaa joka kuuluu yhtiölle, onko Irmeli nyt sitä mieltä että ei ne kuulu yhtillö, koska ne vähentää hänen osinkoa.

 

[alikessu]

~

Yritin kelata takaisin päin.

Ensin varmista että ymmärsin oikein.

taloyhtiö, ilrmeli on se osakas.

Taloyhtiön rakennuksessa oli jotain korjattavaa mikä kuului taloyhtiön korjata. tyyliin talkkari kopin vessan putki, tai jo jonkin asunnon vesiputki.

Nyt Irmeli vetää herneen nenään että se maksettiin taloyhtiön varoista ja siis välillisesti vastikkeesta.

Irmeli ei nyt ole ihan tajunnut mitä omistaa, Irmeli omistaa taloyhtiön osakkeita.

Vertaa vuokrataloyhtiö, jos Irmeli omistaisi myös sellaisen osakkeita, kiinteistössä korjattavaa joka kuuluu yhtiölle, onko Irmeli nyt sitä mieltä että ei ne kuulu yhtillö, koska ne vähentää hänen osinkoa.

Tätä keskustelua lukiessa muistuu taas mieleen se n. 10 vuoden ajanjakso kun pyöritin pientä taloyhtiötä hpj:n roolissa. Kun korjattiin jossakin asunnossa yhtiön vastuulla oleva vika, eräs osakas sai tästä herneen nenään kun nyt jollekin muulle laitettiin uutta pintaa mutta hänelle ei. Myöhemmin meille tuli eteen remontti joka oli järkevä tehdä kaikkiin asuntoihin (vesivaraajissa oli tyyppivika, niistä hajosi jotakin n. 15 vuoden ikäisinä, minkä johdosta lämmintä vettä riitti ehkä n. 1-2 suihkuun). Saimme hyvän tarjouksen kaikkien varaajien vahdosta, ja yhtiökokous hyväksyi työn, mutta tietenkin tuo samainen osakas (jota ei koskaan näkynyt kokouksissa) valitti että nyt tuhlattiin rahaa vaihtamalla hänen toimiva varaajansa. Joka olisi mennyt tyyppivian takia todennäköisesti rikki lähivuosina.

Tuo pesti vaati kyllä lehmän hermoja. Koskaan ei kiitosta saanut asioiden hoitamisesta, mutta jos jokin ei mennyt osakkaan oman mielen mukaan, siitä kyllä sai kuulla.

 

[tietokonerikki]

Yritin kelata takaisin päin.

Ensin varmista että ymmärsin oikein.

taloyhtiö, ilrmeli on se osakas.

Taloyhtiön rakennuksessa oli jotain korjattavaa mikä kuului taloyhtiön korjata. tyyliin talkkari kopin vessan putki, tai jo jonkin asunnon vesiputki.

Nyt Irmeli vetää herneen nenään että se maksettiin taloyhtiön varoista ja siis välillisesti vastikkeesta.

Irmeli ei nyt ole ihan tajunnut mitä omistaa, Irmeli omistaa taloyhtiön osakkeita.

Vertaa vuokrataloyhtiö, jos Irmeli omistaisi myös sellaisen osakkeita, kiinteistössä korjattavaa joka kuuluu yhtiölle, onko Irmeli nyt sitä mieltä että ei ne kuulu yhtillö, koska ne vähentää hänen osinkoa.

Tässä siis osin kuvitteellinen esimerkki (siitä onko oikein että 77 vuotias maksaa rahoitusvastikkeessaan yhtiön asuntoihin tehtävän kph remomontin ja hänen asuntonsa kylpyhuoneeseen se tehdään vasta 5-vuoden kuluttua, kun ensimmäiset saa sen ja esim. n.4kk päästä, eikä siis kaikkiin esim. 1 vuoden aikana.
-eli mielestäni (tuomarit sitten viimekädessä sen miettivät) kohtuuttoman pitkä aika odottaa suhteessa muihin osakkaisiin, eli Irmeli ei saa yhdenvertaista kohtelua (eikä välttämättä edes kerkiä saada sitä kph:tta ennen täältä poistumistaan, kyllä tolla jo se ero pitäisi ymmärtää)
-Muuten taitaa edelleen olla niin? että rahoitusvastiketta tuleviin remontteihin voidaan verovapaasti kerätä toi 5 vuotta.

(Ja vielä hullummaksi se menee, jos kaikki osakkaat voivat teettää remontin taloyhtiön kustannuksella (siis Irmelikin maksaa siitä asuntonsa koon/osakkeiden määrän mukaan) milloin tahansa ja kenen tahansa tekemänä.) Hinnat voivat vaihdella vaikka yli 100% tekijöistä riippuen.

 

[pulatunnus]

Tässä siis osin kuvitteellinen esimerkki (siitä onko oikein että 77 vuotias maksaa rahoitusvastikkeessaan yhtiön asuntoihin tehtävän kph remomontin ja hänen asuntonsa kylpyhuoneeseen se tehdään vasta 5-vuoden kuluttua, kun ensimmäiset saa sen ja esim. n.4kk päästä, eikä siis kaikkiin esim. 1 vuoden aikana.

5v voi olla paljon tai vähän, yhtiöitä on erilaisia, ja kiinteistö massa voi olla kirjavaa.

Jos irmeli ajattelisi asuvansa vuokralla, niin ehkä helpompi mieltää kuvio.

Ymmärtääkseni edelleen on kuvoita missä tiettyjä investointeja voidaan jyvittää hyödyn mukaan, poiketen osakejaosta.

(Ja vielä hullummaksi se menee, jos kaikki osakkaat voivat teettää remontin taloyhtiön kustannuksella (siis Irmelikin maksaa siitä asuntonsa koon/osakkeiden määrän mukaan) milloin tahansa ja kenen tahansa tekemänä.) Hinnat voivat vaihdella vaikka yli 100% tekijöistä riippuen.

Lait on muuttuneet ja siinämielessä vähän epäoikeuden mukaista joissain tapauksissa jos ja kun osakas on hinnoittelut ostonsa vanhan lain mukaan.

Yhtiön ja sen edustajien tehtävä valvoa yhtiön etua. jos nyt kommenttisi ymmärsin oikein.

 

[tietokonerikki]

Niin, mutta se Irmeli EI asu vuokralla vaan omistaa (lue sijoittanut järkyttävän määrän euroja) asunnon yhdenvertaiseen hallintaan oikeuttavan osakkeen, hänen tulisi olla yhdenvertainen ja Osakeyhtiölain tarkoitus on suojata myös niitä yhtiökokouksessa vähemmistöön jääviä osakkeenomistajia/henkilöitä.

Tässä siis todella harvinainen esimerkki, eihän noita yleensä noin tehdä.

 

[pulatunnus]

Niin, mutta se Irmeli EI asu vuokralla vaan omistaa (lue sijoittanut järkyttävän määrän euroja) asunnon yhdenvertaiseen hallintaan oikeuttavan osakkeen, hänen tulisi olla yhdenvertainen ja Osakeyhtiölain tarkoitus on suojata myös niitä yhtiökokouksessa vähemmistöön jääviä osakkeenomistajia/henkilöitä.

Tässä siis todella harvinainen esimerkki, eihän noita yleensä noin tehdä.

Toki, mutta ymmärsin että tässä nyt Ilmeriä harmittaa kun omistaa osakkeita yhtiöstä ja yhtiön omistamasta rakennuksesta tarvitaan korjauksia.
Ilmeri ei osakkaana tykkää siitä että osakkaat yhdenvertaisesti osallistuu yhtiön kunossapitomenoihin. Koska nimenomaan hänen hallitsemassa huoneistossa ei juuri nyt tarvi ja kannata tehdä rempaa.

Ilmerin asunnossa todennäköisesti jossain vaiheessa tulee myös tarve tehdä remonttia, jos hän sitä ennen muuttaa pois, niin kuullostaa melkein siltä että hän on onnekas, sillä ei esim ne putkiremontit oli mitään kivoja juttuja, ei varsinkaan jos on iän tuomia haasteita.

Jos siis kyse ei ole siitä että Ilmerin asunnossa nyt jotain tarvetta tehdä remppaa, ja ei myöskään tarvetta / järkevää tehdä jotain laajaa linjasto saneerausta. Isoissa yhtiöissä tuo korjataan vikoja vuosiakausia on ihan tavallista, ja isompi saneraasuremppa tehdää sitten kun sopiva aika. se on niin tapauskohtaista. sekä rakennusten että asukkaiden kannalta. Yhtiöitä joilla 10v mennyt että heilahtaa, menee toki vanhan lain aikaan, nyt taasen tilanne että osalla voi olla hyvin epäedullista tai mahdotonta tehdä isoa remppaa. Hankalaksi heittämisestä voi seurata vain omistuksen arvonalaneminen/romahtaminen.

 

[jetblack]

Niin, mutta se Irmeli EI asu vuokralla vaan omistaa (lue sijoittanut järkyttävän määrän euroja) asunnon yhdenvertaiseen hallintaan oikeuttavan osakkeen, hänen tulisi olla yhdenvertainen ja Osakeyhtiölain tarkoitus on suojata myös niitä yhtiökokouksessa vähemmistöön jääviä osakkeenomistajia/henkilöitä.

Tässä siis todella harvinainen esimerkki, eihän noita yleensä noin tehdä.

eli jos esimerkiksi meidän taloyhtiössä rempataan taloyhtiön kunnossapitovastuulla oleva kylpyhuone vuodelta -77 jossa vesieristeenä olevat muovimatot ja tapetit ovat halkeilleet niin jottei rikota lakia pitää myös muut 39 kylppäriä rempata? vaikka 20 niistä olisi tehty 10 vuoden sisään ja 3kpl 5 vuoden sisään asukkaiden omasta toimesta. jos yhden kämpän katto vuotaa niin kaikki 40 kattoa pitää uusia? koska yhdenvertaisuus. vessanpönttö halkesi ja pitää uusia eli koko taloyhtiön pöntöt pitää uusia?

 

[Taneli-]

Niin, mutta se Irmeli EI asu vuokralla vaan omistaa (lue sijoittanut järkyttävän määrän euroja) asunnon yhdenvertaiseen hallintaan oikeuttavan osakkeen, hänen tulisi olla yhdenvertainen ja Osakeyhtiölain tarkoitus on suojata myös niitä yhtiökokouksessa vähemmistöön jääviä osakkeenomistajia/henkilöitä.

Tässä siis todella harvinainen esimerkki, eihän noita yleensä noin tehdä.

Mutta kun se laki ei "voi" suojella niitä esim. juuri ja juuri jonkun 800€ käteen saavia eläkeläisiä joilta menee se 200€ vastikkeeseen, 150€ ruokaan, 150€ lääkkeisiin, 150€ sähköön (siirtoineen) ja lopuilla 150€ pitäisi elää se kuukausi, käydä bingossakin ja maksella taksi / puhelin / sanomalehti jne. tuolla rahalla ja sitten aina äänestävät vastaan ettei mitään saisi uudistaa kun se maksaa ja miten nyt jos korjausvastiketta tulisi jopa se 100€ seuraavaksi 10 vuodeksi, ei täällä mitään tarvitse korjata.

Koska kuitenkin lähes jokaisesta taloyhtiöstä löytyy vähintään yksi, yleensä parikin niitä "Irmeleitä" jotka aina äänestävät ettei mitään uudistusta tehdä tai jos on aivan pakollista tehdä otetaan se halvin mahdollinen. Esim. täällä oli jopa äänestys missä yksi rouva äityi kertoimaan ettei "koskaan" ole jouduttu äänestämään ja se että on tupla ikkunat ja että ne ikkunat saa auki ja niissä on erikseen ylhäällä suodatinta sun muuta on niin huono asia kun "joutuu pesemään tuplamäärän ikkunoita, ei suodattimiin sinne ylös edes yllä, miksi sälekaihtimien pitäisi olla ikkunoiden välissä kun ennenkin ne olivat ulkopuolella jne". Eli kun vanhoilla on kuitenkin noin 40 vuotta menty ja ovetkin on vanhat että turha sitä mitään vaihtaa vaikka olisi parempi eristys. (Entisistä kun tuuli kohtuu selvästi lävitse)

Lähti hallituksesta ja oli hyvin tuohtunut kun kuitenkin tehtiin äänestys ja epäili että minä ja toinen ääntenlaskija "voidaan laskea keskenämme ihan mitä vaan" hallituksen puheenjohtajan kanssa.. Eli kaikkia ei nyt vaan voi mielyttää.

 

[tietokonerikki]

Toki, mutta ymmärsin että tässä nyt Ilmeriä harmittaa kun omistaa osakkeita yhtiöstä ja yhtiön omistamasta rakennuksesta tarvitaan korjauksia.
Ilmeri ei osakkaana tykkää siitä että osakkaat yhdenvertaisesti osallistuu yhtiön kunossapitomenoihin. Koska nimenomaan hänen hallitsemassa huoneistossa ei juuri nyt tarvi ja kannata tehdä rempaa.

Ilmerin asunnossa todennäköisesti jossain vaiheessa tulee myös tarve tehdä remonttia, jos hän sitä ennen muuttaa pois, niin kuullostaa melkein siltä että hän on onnekas, sillä ei esim ne putkiremontit oli mitään kivoja juttuja, ei varsinkaan jos on iän tuomia haasteita.

Jos siis kyse ei ole siitä että Ilmerin asunnossa nyt jotain tarvetta tehdä remppaa, ja ei myöskään tarvetta / järkevää tehdä jotain laajaa linjasto saneerausta. Isoissa yhtiöissä tuo korjataan vikoja vuosiakausia on ihan tavallista, ja isompi saneraasuremppa tehdää sitten kun sopiva aika. se on niin tapauskohtaista. sekä rakennusten että asukkaiden kannalta. Yhtiöitä joilla 10v mennyt että heilahtaa, menee toki vanhan lain aikaan, nyt taasen tilanne että osalla voi olla hyvin epäedullista tai mahdotonta tehdä isoa remppaa. Hankalaksi heittämisestä voi seurata vain omistuksen arvonalaneminen/romahtaminen.

Irmeliä harmittaa että hän ei pääse nauttimaan siitä uudeesta hienosta kph, vaan joutuu maksamaan toisille tehtävästä kph remontista ja eritoten häntä harmittaa kaikkien muidenkin puolesta, että taloyhtiö toteuttaa se kalleimmalla mahdollisella tavalla 5 vuoden aikana sen sijaan että tehtäisiin suoraan linja kerrallaan.
Mutta eiköhän tää tullut selväksi.

eli jos esimerkiksi meidän taloyhtiössä rempataan taloyhtiön kunnossapitovastuulla oleva kylpyhuone vuodelta -77 jossa vesieristeenä olevat muovimatot ja tapetit ovat halkeilleet niin jottei rikota lakia pitää myös muut 39 kylppäriä rempata? vaikka 20 niistä olisi tehty 10 vuoden sisään ja 3kpl 5 vuoden sisään asukkaiden omasta toimesta. jos yhden kämpän katto vuotaa niin kaikki 40 kattoa pitää uusia? koska yhdenvertaisuus. vessanpönttö halkesi ja pitää uusia eli koko taloyhtiön pöntöt pitää uusia?

Ei tarvise, mutta ei silloin koko kylppäriä uusita toki vahingot pitää korjata ja niihin on vakuutuksetkin olemassa. Mutta yleensä tuonaikaisissa taloissa pitää jo tehdä isompikin remppa ja miettiä asiaa taloyhtiön kokonaistaloudenpidon kannalta. Tapetit taitavat nykyään kuulua asukkaan itsensä korjattaviski?

Nyt kun sitä lainaa ei tollaseen taloon enää joka paikassa välttämättä saa (eli korjauksella ei pankit usko olevan taloudellista katetta) Olisi selkeästi tarvetta tarkentaa laintulkintaa miten muiden pitää kustantaa toisten asumista. Mm. siksi kyselin niitä oikeuden päätöksiä. Tää ongelma tulee ajankohtaiseksi tulevina vuosina hyvin monelle.

 

[jetblack]

Irmeliä harmittaa että hän ei pääse nauttimaan siitä uudeesta hienosta kph, vaan joutuu maksamaan toisille tehtävästä kph remontista ja eritoten häntä harmittaa kaikkien muidenkin puolesta, että taloyhtiö toteuttaa se kalleimmalla mahdollisella tavalla 5 vuoden aikana sen sijaan että tehtäisiin suoraan linja kerrallaan.
Mutta eiköhän tää tullut selväksi.


Ei tarvise, mutta ei silloin koko kylppäriä uusita toki vahingot pitää korjata ja niihin on vakuutuksetkin olemassa. Mutta yleensä tuonaikaisissa taloissa pitää jo tehdä isompikin remppa ja miettiä asiaa taloyhtiön kokonaistaloudenpidon kannalta. Tapetit taitavat nykyään kuulua asukkaan itsensä korjattaviski?

Nyt kun sitä lainaa ei tollaseen taloon enää joka paikassa välttämättä saa (eli korjauksella ei pankit usko olevan taloudellista katetta) Olisi selkeästi tarvetta tarkentaa laintulkintaa miten muiden pitää kustantaa toisten asumista. Mm. siksi kyselin niitä oikeuden päätöksiä. Tää ongelma tulee ajankohtaiseksi tulevina vuosina hyvin monelle.

tässä tapauksessa tapetit ovat vesieriste. eli muovitapetti kylppärissä seinillä ja muovimatto lattiassa. ja kaksi kph/vuosi vauhdilla ei tarvittu lainaa eikä ylimääräistä vastiketta. mahtui remonttibudjettiin. rivareissa ei samalla tavalla voida tehdä linja kerrallaan. eikä yhden remontti häiritse koko taloyhtiön kaikkia asukkaita.

 

[tietokonerikki]

tässä tapauksessa tapetit ovat vesieriste. eli muovitapetti kylppärissä seinillä ja muovimatto lattiassa. ja kaksi kph/vuosi vauhdilla ei tarvittu lainaa eikä ylimääräistä vastiketta. mahtui remonttibudjettiin. rivareissa ei samalla tavalla voida tehdä linja kerrallaan. eikä yhden remontti häiritse koko taloyhtiön kaikkia asukkaita.

OT. Se muovitapetti siellä seinällä ei oikeasti tarvitse olla kunnossa (vesieristeenä) kuin sen suihkun alueella ja sen vierustassa muualla se on vain ulkonäkösyistä ja niiden saumat avautuvat sen takia, että ne on asentaessa liikaa venytetty, jos haluatte säästää niin saumojen kunnostus on halvin tapa ja odotatte sitä linjarempaa mikä teille ollee kohta tulossa.
Jos siellä suikun takana on tuulettumaan pääsevä kivi seinä, niin ei pitäisi tulla ongelmaa vaikka ne pystysaumat ovat auki 1-2mm siinä suihkunkin kohdalla, mutta lattiamaton ylösnosto pitää olla kunnossa ja nurkat vesitiiviinä.

 

[Rollerix]

Niin, mutta se Irmeli EI asu vuokralla vaan omistaa (lue sijoittanut järkyttävän määrän euroja) asunnon yhdenvertaiseen hallintaan oikeuttavan osakkeen, hänen tulisi olla yhdenvertainen ja Osakeyhtiölain tarkoitus on suojata myös niitä yhtiökokouksessa vähemmistöön jääviä osakkeenomistajia/henkilöitä.

Tässä siis todella harvinainen esimerkki, eihän noita yleensä noin tehdä.

Kyllä se vaan käytännössä ilmeisesti on niin, että yhtiöissä voidaan levittää kylppärikorjauksia usean vuoden ajalle. Ainakin olen sellaisesta kuullut useammasta yhtiöstä. Kyllähän siinä yhdenvertaisuutta koetellaan, jos aika on useita vuosia ja useita huonokuntoisia kylppäreitä, eikä välttämättä ole viisasta muutenkaan. Mutta ei ole tainnut kukaan tuon käytännön lainmukaisuutta oikeudessa asti kokeilla. Voi tulla kalliiksi.

 

[kibe]

Kyllä se vaan käytännössä ilmeisesti on niin, että yhtiöissä voidaan levittää kylppärikorjauksia usean vuoden ajalle. Ainakin olen sellaisesta kuullut useammasta yhtiöstä. Kyllähän siinä yhdenvertaisuutta koetellaan, jos aika on useita vuosia ja useita huonokuntoisia kylppäreitä, eikä välttämättä ole viisasta muutenkaan. Mutta ei ole tainnut kukaan tuon käytännön lainmukaisuutta oikeudessa asti kokeilla. Voi tulla kalliiksi.

Vaikea tuollaisesta on järkeä löytää. Jokainen remontti tuo x määrän lainaa yhtiöön. Ei siinä tietysti välttämättä ole järkeä lyödä jokaiseen asuntoon kerralla pienessä yhtiössä käyttökieltoa vaikka se vähän urakkaa nopeuttaisi, mutta tehdä nyt ainakin yksi tai kaksi kerrallaan.

 

[tietokonerikki]

Kyllä se vaan käytännössä ilmeisesti on niin, että yhtiöissä voidaan levittää kylppärikorjauksia usean vuoden ajalle. Ainakin olen sellaisesta kuullut useammasta yhtiöstä. Kyllähän siinä yhdenvertaisuutta koetellaan, jos aika on useita vuosia ja useita huonokuntoisia kylppäreitä, eikä välttämättä ole viisasta muutenkaan. Mutta ei ole tainnut kukaan tuon käytännön lainmukaisuutta oikeudessa asti kokeilla. Voi tulla kalliiksi.

Joo siinähän sitä olisi sille 77-vuotiaalle Irmelille hyvä teko elämänsä viimeisinä vuosina, vähävaraisena saisi luultavasti ilmaisen oikeudenkäynninkin. Kyllä siinä taloytiön hallituskin silloin joutuu pähkäilemään, "entä jos me häviämmekin tään jutun" .
Vakavammin olis hyvä, että noihin tosiaan olisi selkeät oikeudenpitävät ohjeet, varsinkin kun noita vanhoja, pankille arvottomia, taloja on paljon.

 

[Rollerix]

Joo siinähän sitä olisi sille 77-vuotiaalle Irmelille hyvä teko elämänsä viimeisinä vuosina, vähävaraisena saisi luultavasti ilmaisen oikeudenkäynninkin. Kyllä siinä taloytiön hallituskin silloin joutuu pähkäilemään, "entä jos me häviämmekin tään jutun" .
Vakavammin olis hyvä, että noihin tosiaan olsi selkeät oikeudenpitävät ohjeet, varsinkin kun noita vanhoja, pankille arvottomia, taloja on paljon.

Nykyisin Irmeli voi toki hyvin elää vielä yli 20 vuotta, eli näkee ehkä seuraavankin kylppäriremppakierroksen.

 

[jad]

Irmeliä harmittaa että hän ei pääse nauttimaan siitä uudeesta hienosta kph, vaan joutuu maksamaan toisille tehtävästä kph remontista ja eritoten häntä harmittaa kaikkien muidenkin puolesta, että taloyhtiö toteuttaa se kalleimmalla mahdollisella tavalla 5 vuoden aikana sen sijaan että tehtäisiin suoraan linja kerrallaan.

Miten Irmelin harmitus vertautuu Yrjön harmitukseen, jolle tehtiin kph remppa ensimmäisenä vuonna ja joutuu nauttimaan viisi vuotta vanhasta kph:sta silloin kun Irmeli saa uuden kph?

Miten tilanne muuttuu jos päätetäänkin perustaa rahasto kph remontteja varten ja viiden vuoden kuluttua remontoidaan kaikki kerralla ja sitten Irmeli maksettuaan 4 v 11 kk rahastoon ylimääräistä, kuolla kupsahtaakin juuri ennen remontin aloitusta ? Kohdeltiinko Irmeliä yhdenvertaisesti kun hän ei päässytkään nauttimaan uudesta hienosta kph:sta ?

Edelleen sanon, että unohdetaan ne ihmiset ja tarkastellaan yhdenvertaisuutta huoneistoina/osakkeina. Jokainen saa viiden vuoden aikana uuden kph:n. Joku asukas siitä uudesta kph:sta pääsee nauttimaan, toinen ei edes käytä ja kolmannen perikunta on tyytyväinen kun kuolinpesä omistaa osakkeen, jossa juuri remontoitu kph.

Olisi selkeästi tarvetta tarkentaa laintulkintaa miten muiden pitää kustantaa toisten asumista.

Näissä ylläolevissa lainauksissa taas näkyy väärä asenteesi yhtiömuotoiseen asumiseen. Yhtiö on yhteistä omaisuutta, eikä kukaan maksa toisten asumista. Tai pikemminkin kaikki maksaa kaikkien asumista. Juuri tälläisen asenteen takia taloyhtiöissä jää sitä korjausvelkaa kun jäärät yhtiökokouksissa vastusta kaikenlaista remontointia, koska MINULLA on ihan hyvä kph, enkä MINÄ tarvitse remonttia, enkä halua maksaa MUIDEN kylpyhuoneita/asumista.

Ei tarvise, mutta ei silloin koko kylppäriä uusita toki vahingot pitää korjata ja niihin on vakuutuksetkin olemassa.

Mistä saa noin hyviä vakuutuksia ? Oman kokemuksen mukaan vakuutusyhtiöt korvaavat äkillisiä odottamattomia vahinkoja. Märkätiloissa harvemmin lienee kyse äkillisestä vahingosta, yleisempi lienee vuosien saatossa puutteellisen vesieristyksen tms. takia syntynyt kosteusvaurio rakenteissa.
Nykyisen laintulkinnan johdosta pienikin kosteusvaurio usein johtaa koko kph:n remontointiin.

Kyllä se vaan käytännössä ilmeisesti on niin, että yhtiöissä voidaan levittää kylppärikorjauksia usean vuoden ajalle. Ainakin olen sellaisesta kuullut useammasta yhtiöstä. Kyllähän siinä yhdenvertaisuutta koetellaan, jos aika on useita vuosia ja useita huonokuntoisia kylppäreitä, eikä välttämättä ole viisasta muutenkaan.

Vaikea tuollaisesta on järkeä löytää. Jokainen remontti tuo x määrän lainaa yhtiöön. Ei siinä tietysti välttämättä ole järkeä lyödä jokaiseen asuntoon kerralla pienessä yhtiössä käyttökieltoa vaikka se vähän urakkaa nopeuttaisi, mutta tehdä nyt ainakin yksi tai kaksi kerrallaan.

Koko tässä yhdenvertaisen kohtelun keskustelussa on ehkä liikaa takerrettu tuohon hatusta vedettyyn viiteen vuoteen ja jokainen tuntuu ajattelevan asiaa oman kuplansa mukaisessa mittakaavassa. Yksi on tekemässä linjaremonttia kun toinen mieltää kph remontin pintamateriaalien vaihdoksi ja kaikkea tältä väliltä.

Järkevyyttä ja kustannuksia miettiessä on aivan eri asia onko mielessä 500 huoneiston kerrostalokompleksi (100 kph/vuosi) vai kahden huoneiston yhtiömuotoinen paritalo (0,4 kph/vuosi).

Esimerkiksi omalla kohdalla kuplaani kuuluu 25 huoneston rivitaloyhtiö. Joka vuosi budjetissa varataan n. 10 k€ yhtiön vastuulle kuuluviin korjauksiin. Nykyinen vastike on kohtuullisen edullinen. Viemäri tai putkiremonttia ei ole ainkakaan seuraavaan 10-15 vuoteen tiedossa. Joinain vuosina korjausbudjetti ylitetään, välillä alitetan, keskimäärin tuo on aika hyvin kohdillaan. Alkuperäinen kph pintamateriaali on muovimatto, jossakin kohtaa tasoa on hieman korotettu ja perustasona nykyään halpis laatta.

Lähes poikkeuksetta kun joku huoneistoista tekee omaehtoisesti kph remontin, koska rouva on kyllästynyt muovimattoon tai laatan väriin, löytyy purkuvaiheessa jonkinlainen kosteusvaurio, joka johtaa siihen, että kph remppa menee yhtiön piikkiin.

Jos nyt ehdottaisi,että tehdään kerralla kaikkiin huoneistoihin kph remppa, jotta saadaan kaikki ajanmukaiseen kuntoon ja vältytään jatkossa kosteusvauriokorjauksilta, niin:

Osa osakkaista vastustaisi koska:
* on tehnyt rempan lähivuosina
* oma kph on ihan hyvä
* maksaa jo nyt rahoitusvastiketta maalämpösaneerauksesta, eikä ole varaa uuteen rahoitusvastikkeeseen
* nyt vaan pitää vastustaa

Ehdotuksen läpimeno olisi melko epävarmaa.

Myös yhtiön koko on hieman ongelmallinen. Pienemmillä rakennusyrityksillä ei välttämättä riitä rahkeet 25 kph remontointiin kerralla ja suuria rakennusyrityksiä ei kiinnosta näin pienet urakat. Kilpailutusta saa tehdä ihan tosissaan.

Jos sensijaan ehdottaisi, että tehdään seuraavan 10 vuoden aikana kaikille kph remontti ikärjestyksessä niin:
* vastikkeen nousu olisi kohtuullinen, ei välttämättä tarvita lainkaan lainaa
* lähivuosina rempan tehneet hyväksyisivät helpommin
* ei kuormittaisi niin paljoa mlp vastiketta maksavien kukkaroa
* edelleen osa vastustaisi, koska nyt vaan pitää vastustaa
* minimoidaan asumishaitta (esim. ajoittamalla remppoja Mallorcan matkan ajalle)
* säästyy lainakuluja, mutta remontit todennäköisesti hieman hintavampia vs kerralla kaikkiin tehtynä
* voidaan käyttää pienempiäkin firmoja (ehkä jopa edullisia sellaisia)

Saattaisi jopa mennä ehdotus yhtiökokouksessa läpi.

Viiden vuoden aikajänteellä remonttien tekeminen tarkoittaisi jo sitä, että lainaa olisi pakko ottaa, 5 kph / vuosi ei enää helposti menisi remonttibudjettia nostalmalla. Toki lainan voisi neuvotella kerralla, mutta nostaa sitä vain tarvittaessa, niin säästyy vähän lainakuluissa.

En ole ihan varma miten itsekään suhtautuisin mihinkään näistä vaihtoehdoista. Nykyinen 'yhtiö maksaa kun löytyy kosteusvaurio' -käytäntö toimii kuitenkin ihan hyvin Enkä välttämättä tule tässä seuraavaa 10 vuotta edes asumaan...

 

[tietokonerikki]

Miten Irmelin harmitus vertautuu Yrjön harmitukseen, jolle tehtiin kph remppa ensimmäisenä vuonna ja joutuu nauttimaan viisi vuotta vanhasta kph:sta silloin kun Irmeli saa uuden kph?

Siten, että sillä yrjöllä on vain 5vuotta vanha erittäin nykyaikainen kylppäri ja Irmelillä on sen 5-vuoden ajan se rittäin alkeellinen "45-50" vuotta sitten tehty kylppäri. Niissä on valtava ero.

Miten tilanne muuttuu jos päätetäänkin perustaa rahasto kph remontteja varten ja viiden vuoden kuluttua remontoidaan kaikki kerralla ja sitten Irmeli maksettuaan 4 v 11 kk rahastoon ylimääräistä, kuolla kupsahtaakin juuri ennen remontin aloitusta ? Kohdeltiinko Irmeliä yhdenvertaisesti kun hän ei päässytkään nauttimaan uudesta hienosta kph:sta ?

Kyllä kohdeltiin, koska kukaan ei saanut sitä kph:tta ennen Irmelin menehtymistä, se on meidän jokaisen kohdalle tuleva aikanaan.

Edelleen sanon, että unohdetaan ne ihmiset ja tarkastellaan yhdenvertaisuutta huoneistoina/osakkeina. Jokainen saa viiden vuoden aikana uuden kph:n. Joku asukas siitä uudesta kph:sta pääsee nauttimaan, toinen ei edes käytä ja kolmannen perikunta on tyytyväinen kun kuolinpesä omistaa osakkeen, jossa juuri remontoitu kph.

Eikä unohdeta ne asunnot ja kimppa/säännöt elää niissä on luotu asukkaita varten, siksi meillä on osakeyhtiölain lisäksi asuntoosakeyhtiölaki.

Näissä ylläolevissa lainauksissa taas näkyy väärä asenteesi yhtiömuotoiseen asumiseen. Yhtiö on yhteistä omaisuutta, eikä kukaan maksa toisten asumista. Tai pikemminkin kaikki maksaa kaikkien asumista. Juuri tälläisen asenteen takia taloyhtiöissä jää sitä korjausvelkaa kun jäärät yhtiökokouksissa vastusta kaikenlaista remontointia, koska MINULLA on ihan hyvä kph, enkä MINÄ tarvitse remonttia, enkä halua maksaa MUIDEN kylpyhuoneita/asumista.

Ei mun asenteessa mitään väärää ole. Puheenjohtajanakin mietin asioita kaikkien kannalta, välillä vastoin omaa taloudellista hyötyänikin.
Taisin muuten jo mainitakin, että tein täydellisen rempan (myös sähköt) ihan omalla kustanuksellani enkä pyytänyt taloyhtiöltä mitään, toki tyhmäähän se luultavasti monesta oli. Mutta mulla oli yksi parhaista asunnoista, missä oli mukava asua. Enkä myynyt tappiolla

Mutta olet mielestäni väärässä ettei kukaan maksa toisen asumista. Korjauskuluja ei makseta aivan tasa-arvoisesti esim. parvekkeita ei ole aina kaikilla. Tai nyt hyvin ajankohtainen, minä otan 30minuutin suihkun ja sinä taloyhtiön lämpölaskua säästääkseni? vain 1-2 minuutin. Me kuitenkin maksamme samassa suhteessa kuluista kuin ennenkin. Voinet keksiä lisää, jos haluat.

Mistä saa noin hyviä vakuutuksia ? Oman kokemuksen mukaan vakuutusyhtiöt korvaavat äkillisiä odottamattomia vahinkoja. Märkätiloissa harvemmin lienee kyse äkillisestä vahingosta, yleisempi lienee vuosien saatossa puutteellisen vesieristyksen tms. takia syntynyt kosteusvaurio rakenteissa.
Nykyisen laintulkinnan johdosta pienikin kosteusvaurio usein johtaa koko kph:n remontointiin.

Niin eikös ne suurimmalta osalta ole niitä äkillisiä vuotoja, mistä yksittäiset korjaukset joudutaan tekemään.
Jossain vaiheessa sitten vakuutusyhtiö irtisanoo/muuttaa sopparia, jos alkaa liian kalliiksi tulla ja niissä ollee
arvonalennukset korvauksissa.
Kosteusvaurioita kuivatetaa todella paljon, ne on niin tapauskohtaisia asioita. Sitten on niitä, jotka ovat korjattava kokonaisvaltaisemmin, mutta usein niitäkin korjataan ns. liian hyvin vaikka riittäisi sen ongelmakohdan korjaus.

 

[mikkot]

Taloyhtiön hallitus tilasi kuntotarkastuksen omistamaani yksiöön. Tarkastuksesta on tehty raportti. Olen tätä raporttia kolmesti sähköpostilla hallitukselta ja isännöitsijältä pyytänyt sitä kuitenkaan saamatta. Linjaksi näyttää valikoituneen radiohiljaisuus. Onko minulla osakkeenomistajana oikeus ko. dokumentti saada luettavaksi?

 

[weebee]

Taloyhtiön hallitus tilasi kuntotarkastuksen omistamaani yksiöön. Tarkastuksesta on tehty raportti. Olen tätä raporttia kolmesti sähköpostilla hallitukselta ja isännöitsijältä pyytänyt sitä kuitenkaan saamatta. Linjaksi näyttää valikoituneen radiohiljaisuus. Onko minulla osakkeenomistajana oikeus ko. dokumentti saada luettavaksi?

Ottamatta kantaa tuohon oikeuteen saada tuota raporttia, niin kiinnostaa taustat miksi kuntotarkastus on tehty? Jos mitään maksuja tai toimenpiteitä tuosta tarkastuksesta ei sinulle koidu, niin väliäkö tuolla, mitä siinä raportissa lukee. Ei sillä, kyllä itseänikin kiinnostaisi vastaavassa tilanteessa.

 

[Taneli-]

Taloyhtiön hallitus tilasi kuntotarkastuksen omistamaani yksiöön. Tarkastuksesta on tehty raportti. Olen tätä raporttia kolmesti sähköpostilla hallitukselta ja isännöitsijältä pyytänyt sitä kuitenkaan saamatta. Linjaksi näyttää valikoituneen radiohiljaisuus. Onko minulla osakkeenomistajana oikeus ko. dokumentti saada luettavaksi?

Tämä on vain henkilökohtainen mielipiteeni mutta:
Kyllä.
Koska kyseessä on osakkaan rahoilla (yhteisillä siis) tehty asia. Jos ei muuta niin pyydä että asia käsitellään seuraavassa yhtiökokouksessa. Tietysti et saa itsellesi alkuperäistä kappaletta mutta en ymmärrä syytä (varsinkin jos nyt oikeasti alkavat kitupiikkeillä) että et saisi edes kopiota JOS tarjoudut vielä maksamaan tulostuspalkkion (ei pitäisi edes tulla mainituksi)

Minusta tuo on vähän sama kuin jos hallitus teettää kunnossapito tai 5 vuotis / 10 vuotis korjaussuunnitelmaa niin kyllä osakkaillakin on oikeus ne nähdä ja saada (ainakin halutessaan) niistä kopio.

Normaalistihan tuollaisista tulee kopiota yhtiökutsun mukana tms. (siis viimeistään) tai sellainen jaetaan siellä. Tosin jos se toimenpide on vain yhteen asuntoon sijoittuva luulisi että sen saisi vain em. talon asukas. (Esim. itselleni riitti oikein hyvin pieni sivuviite että asunnon X [ei oikeasti mutta laita nyt joku numero tai kirjain tuohon] omistajalle uusittiin WC, mikä luki yhtiökokouksen asiakirjassa mikä käytiin lävitse (kuten muutkin yhtiön asiat) kokouksessa..

Jos itse olisin em. asunnon omistaja niin sitten se voisi teoriassa kiinnostaa enempi. (Nyt aivan yksi ja sama minkä pytyn sai)

 

[leripe]

Jos tarkistettu osakkaan vastuulla olevia asioita, niin niistä vähintään kuuluu raportti osakkaalle itselleen. Kuntotarkastuskin on oletettavasti teetetty yhtiön rahoilla, joten osakkailla on oikeus se nähdä, koska ovat siitä maksaneet.
Toki keissihän kuulostaa siltä, että osakkaan epäillään laiminlyöneen asunnon kunnossapitoa syistä xyz ja siksi tälläinen on jouduttu teettämään. Se ei silti poista sitä, että raportti pitää saada myös muidenkin kuin ylimielisen hallituksen.

 

[Lexy]

Taloyhtiön hallitus tilasi kuntotarkastuksen omistamaani yksiöön. Tarkastuksesta on tehty raportti. Olen tätä raporttia kolmesti sähköpostilla hallitukselta ja isännöitsijältä pyytänyt sitä kuitenkaan saamatta. Linjaksi näyttää valikoituneen radiohiljaisuus. Onko minulla osakkeenomistajana oikeus ko. dokumentti saada luettavaksi?

Menemättä pitääkö saada niin jos kyseessä on Raksystemsin raportit niin voi joutua odottamaan ihan heistäkin jojtuvista syistä. Muutenkin homma mennyt vaan alaspäin.

/offtopic

(Ja kyllä, pitää saada. Ihan oikeusturvankin kannalta meillä jaetaan aina)

 

[mikkot]

Ottamatta kantaa tuohon oikeuteen saada tuota raporttia, niin kiinnostaa taustat miksi kuntotarkastus on tehty? Jos mitään maksuja tai toimenpiteitä tuosta tarkastuksesta ei sinulle koidu, niin väliäkö tuolla, mitä siinä raportissa lukee. Ei sillä, kyllä itseänikin kiinnostaisi vastaavassa tilanteessa.

Tarkastus tehtiin syyskuun alussa ja tarkastaja lupasi raportin viikossa. Syy tarkastukselle oli se, että 100-vuotiaassa puutalo-osakkeessa on kesäisin rakenteiden lämmittyä liuotinmainen haju. Tarkastuksessa ei löytynyt asiaan syytä, vaikka paikkojakin vähän availtiin. Olin itse paikalla. Epäilen, että raportin suosituksissa sanotaan jotain, mitä minun ei haluta nähtävän. Yhtiö maksoi tarkastuksen.

 

[Jarmot]

Turhaa spekulaatiota, siksi poistin.

 

[Rantakemisti]

Tämä on vain henkilökohtainen mielipiteeni mutta:
Kyllä.
Koska kyseessä on osakkaan rahoilla (yhteisillä siis) tehty asia. Jos ei muuta niin pyydä että asia käsitellään seuraavassa yhtiökokouksessa. Tietysti et saa itsellesi alkuperäistä kappaletta mutta en ymmärrä syytä (varsinkin jos nyt oikeasti alkavat kitupiikkeillä) että et saisi edes kopiota JOS tarjoudut vielä maksamaan tulostuspalkkion (ei pitäisi edes tulla mainituksi)

Minusta tuo on vähän sama kuin jos hallitus teettää kunnossapito tai 5 vuotis / 10 vuotis korjaussuunnitelmaa niin kyllä osakkaillakin on oikeus ne nähdä ja saada (ainakin halutessaan) niistä kopio.

Normaalistihan tuollaisista tulee kopiota yhtiökutsun mukana tms. (siis viimeistään) tai sellainen jaetaan siellä. Tosin jos se toimenpide on vain yhteen asuntoon sijoittuva luulisi että sen saisi vain em. talon asukas. (Esim. itselleni riitti oikein hyvin pieni sivuviite että asunnon X [ei oikeasti mutta laita nyt joku numero tai kirjain tuohon] omistajalle uusittiin WC, mikä luki yhtiökokouksen asiakirjassa mikä käytiin lävitse (kuten muutkin yhtiön asiat) kokouksessa..

Jos itse olisin em. asunnon omistaja niin sitten se voisi teoriassa kiinnostaa enempi. (Nyt aivan yksi ja sama minkä pytyn sai)

Samaa mieltä, että viimeistään yhtiökokouksessa voi vaatia todistuksen läpikäyntiä. Varsinkin jos siinä on löytöjä, jotka voivat vaikuttaa viisivuotissuunnitelmaan ja muiden asuntojen käyttöön.

Toinen tapa on pyytää maksullinen isännöitsijäntodistus, jonka liitteenä tuo käsittääkseni pitää olla.

En oikein ymmärrä näitä taloyhtiöitä, joissa hallitus salailee asioita. Omassa yhtiössä olen yrittänyt puheenjohtajana olemaan vähän turhankin avoin asioista mitä hallitus milloinkin työstää. Ei se kaikki tieto kaikkia kiinnosta, mutta selkeästi on joidenkin kohdalla lisännyt mielenkiintoa siihen mitä yhtiössä tapahtuu ja mihin asioihin pitäisi keskittyä minäkin vuonna. On myös selkeästi vaikuttanut yhtiökokousaktiivisuuteen. Tähän varmasti vaikuttaa myös nykyinen tapa osallistua myös etänä, mutta joka tapauksessa on ollut mukava nähdä paikalla muitakin kuin hallitus ja muutama vakikasvo.

 

[murpur]

Taloyhtiön hallitus tilasi kuntotarkastuksen omistamaani yksiöön. Tarkastuksesta on tehty raportti. Olen tätä raporttia kolmesti sähköpostilla hallitukselta ja isännöitsijältä pyytänyt sitä kuitenkaan saamatta. Linjaksi näyttää valikoituneen radiohiljaisuus. Onko minulla osakkeenomistajana oikeus ko. dokumentti saada luettavaksi?

Soita isännöitsijälle ja kysy.

 

[mikkot]

Soita isännöitsijälle ja kysy.

Olen yrittänyt tavoitella pari kolme kertaa puhelimitse, mutta ei ole vastannut tai soittanut takaisin. Sellainenkin juonenkäänne tässä on, että ko. uudehko isännöitsijä oli menestyksekkäästi viime keväänä mukana juonimassa hallituksen vaihtoa, kun ei edellisen kanssa tullut toimeen. Ajattelin seuraavaksi soitella tuntemattomasta numerosta ja sen jälkeen esihenkilölle.

 

[murpur]

Olen yrittänyt tavoitella pari kolme kertaa puhelimitse, mutta ei ole vastannut tai soittanut takaisin. Sellainenkin juonenkäänne tässä on, että ko. uudehko isännöitsijä oli menestyksekkäästi viime keväänä mukana juonimassa hallituksen vaihtoa, kun ei edellisen kanssa tullut toimeen. Ajattelin seuraavaksi soitella tuntemattomasta numerosta ja sen jälkeen esihenkilölle.

Soitat isännöitsijän esimiehelle/firmaan ja esität asia ettei isännöitsijä käyttäydy asiallisesti. Keväällä VYK:ssä sitten asialistalle isännöitsijän käyttäytyminen ja vaihto kilpailutuksen kautta. Kokouksessa sitten esität asiasi asiallisesti.

Kaikki tuollaiset "juonimispaskapuheet" jätät sanomatta. Niitä ei usko kukaan, ei VYK:Ssä eikä täällä.

 

[mikkot]

Soitat isännöitsijän esimiehelle/firmaan ja esität asia ettei isännöitsijä käyttäydy asiallisesti. Keväällä VYK:ssä sitten asialistalle isännöitsijän käyttäytyminen ja vaihto kilpailutuksen kautta. Kokouksessa sitten esität asiasi asiallisesti.

Kaikki tuollaiset "juonimispaskapuheet" jätät sanomatta. Niitä ei usko kukaan, ei VYK:Ssä eikä täällä.

Ei se juoniminen ole mitään paskapuhetta ja on yhtiössä muitakin asiasta tietoisia. Asia on toki toisen käden tietoa, mutta ei minulla ole syytä epäillä henkilöä, joka siitä oli suoraan hyötymässä, kun halusi ja sai paikan hallituksessa. Yhden VYK:n perusteella isännöitsijämme on vähän erikoisempi persoona. Itse en yhtiössä asu ja minulle riittää, että saan tämän yhden asian hoidettua. Isännöitsijän vaihto tuskin tällä hetkellä onnistuu, vaikka sitä lähtisi perusteluiden kanssa esittämään. Hallitus on samassa veneessä ja hieman laajennettuna hallitsee lähes puolta äänivallasta. Hallituksen toiminnasta ei tätä yksittäistä tapausta lukuunottamatta ole moitittavaa. Dokumenttia olisi helpompi siltä esihenkilöltä vaatia, jos tietäisi siihen olevan lailliset perusteet. Ei pitäisi olla suuri vaiva forwardoida sähköposti liitetiedostoineen.

 

[Rollerix]

Tarkastus tehtiin syyskuun alussa ja tarkastaja lupasi raportin viikossa. Syy tarkastukselle oli se, että 100-vuotiaassa puutalo-osakkeessa on kesäisin rakenteiden lämmittyä liuotinmainen haju. Tarkastuksessa ei löytynyt asiaan syytä, vaikka paikkojakin vähän availtiin. Olin itse paikalla. Epäilen, että raportin suosituksissa sanotaan jotain, mitä minun ei haluta nähtävän. Yhtiö maksoi tarkastuksen.

Tuommoisen syyn vuoksi tehtynä kunnan terveystarkastaja on todennäköisesti myös asiasta kiinnostunut. Pyytäisin vielä kertaalleen isännöitsijältä ja hallitukselta mainiten että ellei raporttia tule, otat mukaan viranomaistahon. Jos tiedon pihtaamisen syynä on se että eivät halua alkaa remontoimaan jotain tarpeellista, vie terveystarkastajan mukanaolo sen mahdollisuuden. Kokeilisin myös soittaa suoraan sille Raksystemsin kaverille, joka tarkastuksen teki ja pyytäisin kopiota.

 

[mikkot]

Taloyhtiön hallitus tilasi kuntotarkastuksen omistamaani yksiöön. Tarkastuksesta on tehty raportti. Olen tätä raporttia kolmesti sähköpostilla hallitukselta ja isännöitsijältä pyytänyt sitä kuitenkaan saamatta. Linjaksi näyttää valikoituneen radiohiljaisuus. Onko minulla osakkeenomistajana oikeus ko. dokumentti saada luettavaksi?

Homma etenee. Pyysin pari viikkoa sitten hallituksen puheenjohtajalta raporttia tekstiviestillä. Hän väitti, että oli pyytänyt jo paljon aiemmin isännöitsijää sen välittämään. Lupasi myös, että esittää pyynnön uudelleen. En alkanut vänkäämään, että olisihan PJ voinut samalla vaivalla myös itse sen raportin forwardoida. Hän oli paikalla kuntotutkimuksessa ja siellä sovittiin, että PJ saa raportin sähköpostiin. No kuten arvata saattoi, niin ei sitä raporttia kuulunut. Tänään sain isännöitsijän langan päähän ja sovittiin, että hän laittaa rapsan minulle. Juuri kilahti sähköposti gmailiin, mutta koko raportin sijaan siellä oli kuvakaapattu kokoelma parhaita paloja. Pyysin koko raporttia, tuskin tulen saamaan.

Kävi myös ilmi, että koska tarkastuksessa ei hajun syytä löytynyt, hallitus suunnittelee minun maksavan osan kustannuksista. Siis osakas maksaisi siitä, että hallituksen valitsema tarkastustoimenpide ei tuottanut tulosta. Siitä ei pitäisi olla kiistaa, että hajuhaitta on olemassa, kun hallituksen jäsen on sen itse omalla nenällään todennut. Että tällaista tällä kertaa.

 

[Make]

Onkohan seuraava nyt ihan laillista:
Tein keväällä ilmoituksen ILP asentamisesta kerrostalon parvekkeelle jäähdytyskäyttöön. Asensin, toimitin paperit jne.

Nyt isännöitsijältä tuli lasku selitteellä "Veloitetaan osakkailta Kiinteistöliiton veloitus ilmalämpöpumppujen muutostyöilmoituksen ja käyttöönottopöytäkirjan käsittelystä", 161€. Summa ei ole suuren suuri kun mitään taloyhtiön valvojaa ei tarvittu tms... mutta onkohan tuo nyt pykälien mukaista? Mistään tälläisesta ei ole sovittu, paitsi ohimennen hallituksen puheenjohtaja joskus keväällä puheli pihalla että "Laitetaan Jarille sitten niin voi tarkistaa ja osakas sitten maksaa jälkikäteen". Tämä siis ennen edes muutostyöilmoituksen tekemistä, mutta voidaanko tuon perusteella ajatella että olen hyväksynyt kulun?

Selityksenä on siis se että hallituksen PJ:llä on tuttu Kiinteistöliitossa jonka tahtoo ottaa kaikkeen taloyhtiössä tapahtuvaan mukaan ja ILP kohdalla lähetti muutostyöilmoituksen sinne arviointiin ja sitten asennuksen jälkeen asennuspöytäkirjan tarkistettavaksi. Sama "Jari" oli ihan vitun pihalla myös yhtiökokouksessa jossa oli sekoittamassa pakkaa ILPpien osalta. Mitä jos tuo hallituksen käyttämän konsultin palkkio olisi vaikka tonnin? Tai viisi? Niin syntyykö muutostyöilmoituksen tekemisen yhteydessä maksuvelvoite millaisiin kuluihin tahansa?

Vastaan vanhaan viestiin, mutta meillä edellinen isännöitsijä ilmoitti kesällä että tästä lähtien muutostyöilmoituksen käsittely maksaa 90€/kpl. Asunto-osakeyhtiölain mukaan muutostyöilmoituksen käsittelystä osakkaalta saa periä "kohtuulliset kulut". Olisi kuitenkin varmaan reilua että nämä kulut ovat etukäteen osakkaan tiedossa.

 

[roelloe]

Vastaan vanhaan viestiin, mutta meillä edellinen isännöitsijä ilmoitti kesällä että tästä lähtien muutostyöilmoituksen käsittely maksaa 90€/kpl. Asunto-osakeyhtiölain mukaan muutostyöilmoituksen käsittelystä osakkaalta saa periä "kohtuulliset kulut". Olisi kuitenkin varmaan reilua että nämä kulut ovat etukäteen osakkaan tiedossa.

Sama 90e veloitetaan meilläkin aikalailla tyhjästä, toki hinta on tiedossa etukäteen kuten kuuluukin.

Nämä ovat samaa sarjaa kuin isännöitsijäntodistuksen tulostamisesta veloitettavat kulut — otetaan löysät rahat pois kun "asiakas" ei voi asioida muualla.