Talon lämmitysratkaisut

[Tonnin Seteli]

Mutta täällä V-S suunnalla etelärannikolla Caruna & verot = 0,10-0,11 €/kWh. Siihen ostoenergian hinta päälle.

Esimerkiksi Carunan yleissiirto plus sähkövero on alvillisena noin 8 c/kWh. 10-11c lienee toteutuva hinta joka sisältää kk-maksun. Mielestäni lämmityskuluja laskettaessa on harhaanjohtavaa käyttää jälkimmäistä ja kannattaisi käyttää ensimmäistä. Yleensähän sähköliittymä ja sähkönsiirtosopimus ovat välttämättömyyksiä riippumatta lämmitysmuodosta, jolloin kk-maksu on lämmitykseen liittymätön kulu.

 

[ssg]

Osaako joku sanoa mikä tälläisen selittäisi, joku bugi softassa vai normaalia VILPin toimintaa? Nämä tiedot tulevat Home Assistanttiin Daikinin API:n kautta.

Kysessä on Daikinin VILP, sininen graafi on lattialämmityksen veden lämpötila joka on näillä säillä about 30c, ylempi on vesivaraajan lämpötila joka on säädetty 55c. Nyt kun lämminvesivaraajan lämpötila laskee merkittävästi, eli n. 45c asteeseen niin sen jälkeen myös lähtevä lattialämmityksen vedenlämpötila hyppää korkeaksi noin tunnin ajaksi kun lämminvesivaraajan vettä aletaan lämmittää.

Eikös vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät ole suljettuja järjestelmiä? Lämminvesivaraajan ja lattialämmityksen veden ei pitäisi sekoittua. En sitten tiedä missä tuo lähtevän veden lämpötila-anturi on, jos ne on samassa elementissä jotenkin lähekkäin niin anturihan saattaa lämmetä kun vesivaraajaa lämmitetään, mutta silloihan tuon piikin luulisi olevan koko lämmitysjakson ajan korkea.

 

[Zigh]

Vaihtoventtiili aiheuttaa pienen lämpöpurskeen sinne lattiakiertoon kun pumppu vaihtaa käyttöveden teosta takaisin lämmitykseen. Ihan sama ilmiö kaikilla lämpöpumpuilla.

 

[Euroshopperi 2]

Osaako joku sanoa mikä tälläisen selittäisi, joku bugi softassa vai normaalia VILPin toimintaa? Nämä tiedot tulevat Home Assistanttiin Daikinin API:n kautta.

Kysessä on Daikinin VILP, sininen graafi on lattialämmityksen veden lämpötila joka on näillä säillä about 30c, ylempi on vesivaraajan lämpötila joka on säädetty 55c. Nyt kun lämminvesivaraajan lämpötila laskee merkittävästi, eli n. 45c asteeseen niin sen jälkeen myös lähtevä lattialämmityksen vedenlämpötila hyppää korkeaksi noin tunnin ajaksi kun lämminvesivaraajan vettä aletaan lämmittää.

Eikös vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät ole suljettuja järjestelmiä? Lämminvesivaraajan ja lattialämmityksen veden ei pitäisi sekoittua. En sitten tiedä missä tuo lähtevän veden lämpötila-anturi on, jos ne on samassa elementissä jotenkin lähekkäin niin anturihan saattaa lämmetä kun vesivaraajaa lämmitetään, mutta silloihan tuon piikin luulisi olevan koko lämmitysjakson ajan korkea.

Lämminvesivaraajaa lämmitetään samalla kiertovedellä, joka kiertää lattioissakin. Siellä varaajassa on kierukka, johon ohjataan vaihtoventtiilillä kierto, kun halutaan varaajaa lämmittää. Eli epäsuoralla lämmityksellä käyttöveden lämmitys. Tuosta näyttäisi, että kierukassa voisi lämpö jäädä vähän vajaaksi ja ehkä vastuksia käytetään aina lopulle lämmönnostolle ja se näkyisi sähkönkulutuksen käyrästä helposti.

 

[ssg]

Lämminvesivaraajaa lämmitetään samalla kiertovedellä, joka kiertää lattioissakin. Siellä varaajassa on kierukka, johon ohjataan vaihtoventtiilillä kierto, kun halutaan varaajaa lämmittää. Eli epäsuoralla lämmityksellä käyttöveden lämmitys. Tuosta näyttäisi, että kierukassa voisi lämpö jäädä vähän vajaaksi ja ehkä vastuksia käytetään aina lopulle lämmönnostolle ja se näkyisi sähkönkulutuksen käyrästä helposti.

Ah kiitos. Tuohan käy järkeen enemmän kuin että tuota suoraan lämmitettäisiin.

Sähönkulutuksenkäyrä on vaan tämän API:n kautta pyllystä. Näkyy kumulatiivisena HA:han joten mitään järkevää dataa sieltä ei saa ulos ja Onecta appissäkin se on 1kWh tarkkuudella 2 tunnin blokkeissa. Pitäisi saada tämä suoraan kiinni ESP32 virityksellä jos haluaa parempaa dataa, mutta tuo vaatii pumpun sammuttamisen asentamisen ajaksi ja mahdollisesti wifi moduulin irroittamisen joten ei nyt kehtaa näin talvella alkaa räpläämään. Ensi talvena sitten.

 

[Euroshopperi 2]

Mulla on Froniuksen invertteri aurinkopaneleilla ja sen app kertoo talon kulutuksen jatkuvalla käyrällä. Tuosta oppii kattomaan kaikki piikit erikseen. Kiuas päälle vähän aikaisemmin ja käyttövesi päälle ympyröity käyrä. Pieniä piikkejä näkyy, jotka taitaa olla autotallin ILP sulatuksia. Auton lataus ja ruuanlaitto, pesukoneet näkyy karkeasti jotain tekevän. Käyttövesi tulee 5,8 kW teholla laitoksen sähköä ja puskee n 18 kW teholla lämpöä varaajaan. Nuo lattialämmitys möykyt on 3,6-3,8 kW teholla vajaa tunnin pätkiä lattiaan samalla n 18 kW teholla nyt, kun kaivojen lämmöt on 1,6-2,0 asteen välillä. Kompuralle on oma erillinen sähkömittarinsa ja reilu 11 v on kulutus otettuna sillä talteen. Tuo käyttövesi on vakiomuotoinen käyrä, jonka erottaa yläosan nousevan käyrän muodosta ja n 1 x/vrk tehdään lämmintävettä 390 L varaajaan.

 

[jm82]

Vuoden 1981 talo ja nyt ekaa kertaa tein tulet takkaan. Aika pieni 120 neliöinen talo, niin luulisi lämpöä tulevan aika hyvin. Ulkona -18 pakkasta.

Daikin Perfera 40N ilp on myös takkahuoneessa ja varmaankin puhaltaa takan lämpöä kauemmaksi kolmen makkarin suuntaan talon toiseen päähän. Daikin otti suurimmillaan 2.23 kW tehoa. Voi olla että toista ilpiä ei tarvitsisikaan käynnistää, mutta riippuu toki talvesta, että miten kylmää tulee?



Takassa vasta muutama halko ensimmäisestä pesällisestä. Ilpin teho on kumminkin jo pienempi, 403W. Hyvin lähti takka vetämään ja sitten vaan "ovi" luukut kiinni.

 

[evo201]

Mulla on 15 vuotta vanha Gebwell MLP jossa on aikanaan ollut tekstivisteillä toimiva etäohjaus erillisen modeemin avulla, mutta tämä on mennyt epäkuntoon (ei enää vastaa säännöllisesti).
Onko mitään ideoita mistä tuohon hankkisi ja rakentaisi uuden toimivan etäohjauksen.

 

[Euroshopperi 2]

Sähkön säästön historiaa. 2012 oli viimeinen öljyntilaus. 2010 asennettiin ainavalmis kiuas ja 2011 taisi tulla vähän terassi ja huvimaja lämmittimiä. Vertailuna kuitenkin tuo 2012, joka oli viimeinen täysi öljylämmitysvuosi. 2020 tuli autoksi plugari. 2022 katolle aurinkopanelit. Eli taloon MLP, öljyt pois ja sähköauto, niin kulutusta samanverran taas kuin v 2012. Auton sähkö vajaa 4000 kWh vuodessa.
Tavoitteena ollut ” lämmitys MLP:llä ilmatteeksi” öljyaikaan verrattuna on siis tullut jopa ylitettyä, kun saa auton sähköt vielä kaupanpäälle. Vanhempia kulutuksia en enää löytänyt mistään, mutta noista saa kyllä esiin MLP kehityksen omalla kohdalla.

2010 = 16 771 kWh
2011 = 20 771 kWh
2012 = 22 977 kWh
2013 = 23 575,99 kWh (MLP 20.11.)
2014 = 28 000,39 kWh
2015 = 27 583,66 kWh
2016 = 27 295,86 kWh
2017 = 27 584,69 kWh
2018 = 26 849,27 kWh
2019 = 25 908,90 kWh
2020 = 27 532,68 kWh
2021 = 32 229,69 kWh
2022 = 25 357,93 kWh
2023 = 24 931,52 kWh
2024 = 22 207,65 kWh

 

[Jebaus]

Hulppeita kulutuksia, toki jos talo satoja neliöitä, lämmönjako pattereilla ja sijainti pohjoisessa niin en ihmettele. Itsellä kokemusta useammasta omakotitalon öljy -> vilp konversiosta etelästä, käytännössä vilpit pyörii täällä n. 4 vuosihyötysuhteella, eli käytännössä jos ennen on mennyt 3000 litraa öljyä, sama lämmitysenergia saadaan vilpillä tuotettua n. 6000kwh sähköä. Täytyy kaivella itsekkin verrokiksi noita lukemia tänne muiden hämmästeltäväksi, toki ongelma usein on että talossa on tehty muitakin muutoksia tai hankittu juurikin esim sähköauto, joten tulokset eivät sikäli ole vertailukelpoisia suoraan.

 

[Euroshopperi 2]

Hulppeita kulutuksia, toki jos talo satoja neliöitä, lämmönjako pattereilla ja sijainti pohjoisessa niin en ihmettele. Itsellä kokemusta useammasta omakotitalon öljy -> vilp konversiosta etelästä, käytännössä vilpit pyörii täällä n. 4 vuosihyötysuhteella, eli käytännössä jos ennen on mennyt 3000 litraa öljyä, sama lämmitysenergia saadaan vilpillä tuotettua n. 6000kwh sähköä. Täytyy kaivella itsekkin verrokiksi noita lukemia tänne muiden hämmästeltäväksi, toki ongelma usein on että talossa on tehty muitakin muutoksia tai hankittu juurikin esim sähköauto, joten tulokset eivät sikäli ole vertailukelpoisia suoraan.

No tuossa on pelkästään lämmitykseen ja lämpimään veteen mennyt sähkö. Tämä vastaa siis öljynkulutusta n 83% hyötysuhteisella kattilalla ja öljyä paloi n 4300 L vuodessa ennen.

Ensimmäinen vuosi

Kulutus
8160 kWh
COP 3,8

Toinen vuosi
Kulutus
8 610 kWh
COP ei tullut talteen

No niin. Vuosikatsauksen aika taas.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

4 vuotta täynnä seuraavasti.

32 915 kWh
8184 tuntia
15 741 käynnistystä

5 vuotta täynnä seuraavasti.

40 595 kWh
10 160 tuntia
19 535 käynnistystä

Kulutusluokat

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Viimeisen vuoden sähköt siis 7680 kWh maalämpöpumpulle. Heinäkuussa loppuu lainanmaksu. Käytännössä tähän mennessä ei maalämmön laittaminen ole maksanut oikeestaan yhtään euroa kun oli se öljylaskukin 4 300 L/vuosi+ erinäiset ylläpitokustannukset. Harmittaa ainoastaan, ettei jo 1990 älynnyt laittaa. Olisi sillä saanut Teslan pihalle tähän päivään laskettuna.

6 vuotta täyteen maalämmöllä

No niin. Tänään tuli klo 12.00 täyteen 6 vuotta asennuksen käynnistymisestä.
Kokonaiskulutus 6 vuotta on 48 299 kWh ja viimeinen vuosi oli ennätys 7 635 kWh.
Käynnistyksiä 23 401
Tunteja 12 104
COP 4,5 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,2

7 Vuotta täyteen maalämmöllä
55 189 kWh
COP 4,6 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,3

Vuosikulutus siis 6 890 kWh

8 vuotta täyteen

63 632 kWh
16 374 tuntia
32 086 käynnistystä

COP

Lämmitys 4,4
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Vuosikulutus 8 443 kWh
Eli painepesuristakin alettiin kuumaa vettä käyttämään mattojen pesuun.
Hyvin pyörii kuitenkin laitteet. Käyttöaikasuhteet painottui jo selvästi luokkaan 3.

9 vuotta täyteen

71 746 kWh
18 173 tuntia
35 311 käynnistystä

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 8 114 kWh

Kohtuudella on pärjätty toistaiseksi. Vastusten käyttö edelleen 0 tuntia. Painepesurin kuumanveden käyttö pitäisi kieltää kansallisella määräyksellä, niin ei tarttisi kotona tapella siitäkään. Eli se on jonkinverran nostanut kulutusta sähköllä.
Ei tullut 72 000 kWh täyteen 9 vuodessa, joten ollaan vielä alle 8000 kWh keskikulutuksesta pikkuisen. Tuohon riittäisi sen kuumanveden käyttökielto pihahanasta.

10 vuotta täyteen

79 658 kWh
20 212 tuntia
38 631 käynnistystä

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 7 912 kWh

Keskimäärin siis 10 vuoden aikana on mennyt tuo 7965 kwh sähköä talon lämpöihin ja lämpimänveden tuottamiseen. Lämpimänveden käyttö painepesurille oli nyt pienessä tarkkailussa ja käänsin välillä sen asennon kylmälle. Vaikutusta ehkä pikkuisen huomasi tuosta.
Wilon Stratos para 1-8 on kohtuullisen marginaalinen pumppu 17 kW tehoiselle koneelle ja se vaihdettiin nyt Wilon Yonos 0,5-10 pumppuun, jolla virtaama lisääntyi arviolta 10-15 L/ min, eli lähelle 4000 L/h virtaamaa päästiin tuolla. Vanhat vääntyneet tiivisteet paljastui samalla, jotka aiheuttivat muutoin turhat huoltokäynnit. Mutasihti lisättiin 2023 ja shunttiventtiilit uusittiin moottoreineen.
Kohti seuraavaa dekadia sitten lähdetään menemään
Öljynsäästö siis nyt 11 x 4300 L = 47 300 L
Aurinkosähköä saadaan katolta 8000 kwh vuodessa, joten kohtuu hyvä yhtälö toistaiseksi.

11 vuotta täyteen

86 366 kWh
21 997 tuntia
41 142 käynnistystä

COP

Lämmitys 4,8
Käyttövesi 3,4
Yhteensä 4,6


Vuosikulutus 6 708 kWh

Puhallusvillaa katolle ja uusi liuospumppu.
Harmittavasti aurinkopanelit tuottaa tänä vuonna vain 7 600 kWh, mutta toisaalta MLP sitten taas vain 6 708 kWh kulutus. Tuosta paneleilta suoraan omaan käyttöön 57 %, eli reilut 4300 kWh.

 

[Jebaus]

Silti pakko myöntää että kiinnostaa, millainen kohde kyseessä jos "käyttösähköön" mlp:n ja auton jälkeen palaa 22tkwh?
Mlp kulutukset näyttää juurikin siltä miltä pitää, öljyn määrä tuntuu hulppealta mutta jälkikäteen asioita on aina kovin helppo punnita ja viisastella.

 

[Euroshopperi 2]

Silti pakko myöntää että kiinnostaa, millainen kohde kyseessä jos "käyttösähköön" mlp:n ja auton jälkeen palaa 22tkwh?
Mlp kulutukset näyttää juurikin siltä miltä pitää, öljyn määrä tuntuu hulppealta mutta jälkikäteen asioita on aina kovin helppo punnita ja viisastella.

Siis lämmitys, auto, ainavalmis kiuas ja n 3000 kWh autotallin ILP vähennetään tuosta 22 tkWh lukemasta nyt tuosta viimeisestä. 2012 siis tosiaan poltettiin huoletta sähköjä terasseilla ja huvimajassa ilman sähköautoa ja nykyistä kiuasta ja 4300 L öljyä lisäksi.
Tästä taseesta puuttuu tietysti vielä reilut 3100 kWh, josta sähköyhtiö maksoi mulle rahaa ylituotannosta. Kiuas syönee jotain 2-3000 kWh välillä, eikä ole kunnollista käsitystä mitä mennyt. Mutta ynnätään vähän: 22 000 -6700 - 4000 - 3000 =8 300 kWh käyttösähköä ja kuluista vähennystä tuo 3100 kWh ylituotannosta, josta en nyt tiedä, paljonko ne on maksanut, toistaiseksi.
Hyvin tällä pärjännyt, vaikka tuossa käyttösähkössä onkin vielä nipistämistä. Ja tuon kiukaan kohdalla on vähän niin ja näin pystyykö sitä vähentämään käyttösähköistä, mutta syöppö se on kyllä.
Allekirjoituksesta pitäisi näkyä talon tiedot, jos kääntää kännykän kyljelleen ja käyttää muutoinkin selainnäkymää pöytäkoneelle, eikä kännykälle. Kerrosalaneliötä 408, joista lämpimänä vajaa 350 neliötä.

 

[Tonnin Seteli]

Mulla on 15 vuotta vanha Gebwell MLP jossa on aikanaan ollut tekstivisteillä toimiva etäohjaus erillisen modeemin avulla, mutta tämä on mennyt epäkuntoon (ei enää vastaa säännöllisesti).
Onko mitään ideoita mistä tuohon hankkisi ja rakentaisi uuden toimivan etäohjauksen.

Minä varmaan ensin kyselisin valmistajalta tyhmiä ja sitten lämpöpumppufoorumilta tyhmiä, tai oikeastaan ennen näitä etsisin viime mainitusta jo olemassa olevaa tietoa. Onhan jonkun täytynyt jotain viritellä.

Tietysti siltä varalta että täällä osaa joku sanoa jotain, kerro ihmeessä lisää. Eri suunnista aihetta lähestyen hyödyllistä tietoa olisi kenties

• MLP:n tyyppi
• käyttöliittymä- tai automaatiolaitteen mallimerkintä

Aihe kiinnostaa teoreettisesti periaatetasolla itsekkäistäkin syistä. En nimittäin tiedä, paljonko eri ikäisillä tuon merkin tuotteilla on eroa ja mihin suuntaan uusien pilviohjattujen kehitys menee, ts. onko niitä kannattavaa tai pakko jossain vaiheessa alkaa käyttää omavaltaisesti.

 

[Euroshopperi 2]

Mulla on 15 vuotta vanha Gebwell MLP jossa on aikanaan ollut tekstivisteillä toimiva etäohjaus erillisen modeemin avulla, mutta tämä on mennyt epäkuntoon (ei enää vastaa säännöllisesti).
Onko mitään ideoita mistä tuohon hankkisi ja rakentaisi uuden toimivan etäohjauksen.

Onko tuosta mitään löytynyt josta pääsisi kiinni säätämisiin? Ainakin GSM mainitaan sivujen alalaidassa ja jotain ohjettakin tuolta löytyy.

https://gebwell.fi/app/uploads/2021/10/2-Gebwell_202GW_suomi.pdf

Se vanhempi versio oli joku Tiimi tuolta

Ohjearkisto

Ohjearkistossa on koostettuna Gebwell laitteiden vanhat ohjeet. Päivämäärä tiedoston lopussa kertoo ohjeen julkaisuajankohdan. Mikäli et löydä etsimäsi laitteen ohjetta…

gebwell.fi