Talon lämmitysratkaisut

[Tonnin Seteli]

Mutta täällä V-S suunnalla etelärannikolla Caruna & verot = 0,10-0,11 €/kWh. Siihen ostoenergian hinta päälle.

Esimerkiksi Carunan yleissiirto plus sähkövero on alvillisena noin 8 c/kWh. 10-11c lienee toteutuva hinta joka sisältää kk-maksun. Mielestäni lämmityskuluja laskettaessa on harhaanjohtavaa käyttää jälkimmäistä ja kannattaisi käyttää ensimmäistä. Yleensähän sähköliittymä ja sähkönsiirtosopimus ovat välttämättömyyksiä riippumatta lämmitysmuodosta, jolloin kk-maksu on lämmitykseen liittymätön kulu.

 

[ssg]

Osaako joku sanoa mikä tälläisen selittäisi, joku bugi softassa vai normaalia VILPin toimintaa? Nämä tiedot tulevat Home Assistanttiin Daikinin API:n kautta.

Kysessä on Daikinin VILP, sininen graafi on lattialämmityksen veden lämpötila joka on näillä säillä about 30c, ylempi on vesivaraajan lämpötila joka on säädetty 55c. Nyt kun lämminvesivaraajan lämpötila laskee merkittävästi, eli n. 45c asteeseen niin sen jälkeen myös lähtevä lattialämmityksen vedenlämpötila hyppää korkeaksi noin tunnin ajaksi kun lämminvesivaraajan vettä aletaan lämmittää.

Eikös vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät ole suljettuja järjestelmiä? Lämminvesivaraajan ja lattialämmityksen veden ei pitäisi sekoittua. En sitten tiedä missä tuo lähtevän veden lämpötila-anturi on, jos ne on samassa elementissä jotenkin lähekkäin niin anturihan saattaa lämmetä kun vesivaraajaa lämmitetään, mutta silloihan tuon piikin luulisi olevan koko lämmitysjakson ajan korkea.

 

[Zigh]

Vaihtoventtiili aiheuttaa pienen lämpöpurskeen sinne lattiakiertoon kun pumppu vaihtaa käyttöveden teosta takaisin lämmitykseen. Ihan sama ilmiö kaikilla lämpöpumpuilla.

 

[Euroshopperi 2]

Osaako joku sanoa mikä tälläisen selittäisi, joku bugi softassa vai normaalia VILPin toimintaa? Nämä tiedot tulevat Home Assistanttiin Daikinin API:n kautta.

Kysessä on Daikinin VILP, sininen graafi on lattialämmityksen veden lämpötila joka on näillä säillä about 30c, ylempi on vesivaraajan lämpötila joka on säädetty 55c. Nyt kun lämminvesivaraajan lämpötila laskee merkittävästi, eli n. 45c asteeseen niin sen jälkeen myös lähtevä lattialämmityksen vedenlämpötila hyppää korkeaksi noin tunnin ajaksi kun lämminvesivaraajan vettä aletaan lämmittää.

Eikös vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät ole suljettuja järjestelmiä? Lämminvesivaraajan ja lattialämmityksen veden ei pitäisi sekoittua. En sitten tiedä missä tuo lähtevän veden lämpötila-anturi on, jos ne on samassa elementissä jotenkin lähekkäin niin anturihan saattaa lämmetä kun vesivaraajaa lämmitetään, mutta silloihan tuon piikin luulisi olevan koko lämmitysjakson ajan korkea.

Lämminvesivaraajaa lämmitetään samalla kiertovedellä, joka kiertää lattioissakin. Siellä varaajassa on kierukka, johon ohjataan vaihtoventtiilillä kierto, kun halutaan varaajaa lämmittää. Eli epäsuoralla lämmityksellä käyttöveden lämmitys. Tuosta näyttäisi, että kierukassa voisi lämpö jäädä vähän vajaaksi ja ehkä vastuksia käytetään aina lopulle lämmönnostolle ja se näkyisi sähkönkulutuksen käyrästä helposti.

 

[ssg]

Lämminvesivaraajaa lämmitetään samalla kiertovedellä, joka kiertää lattioissakin. Siellä varaajassa on kierukka, johon ohjataan vaihtoventtiilillä kierto, kun halutaan varaajaa lämmittää. Eli epäsuoralla lämmityksellä käyttöveden lämmitys. Tuosta näyttäisi, että kierukassa voisi lämpö jäädä vähän vajaaksi ja ehkä vastuksia käytetään aina lopulle lämmönnostolle ja se näkyisi sähkönkulutuksen käyrästä helposti.

Ah kiitos. Tuohan käy järkeen enemmän kuin että tuota suoraan lämmitettäisiin.

Sähönkulutuksenkäyrä on vaan tämän API:n kautta pyllystä. Näkyy kumulatiivisena HA:han joten mitään järkevää dataa sieltä ei saa ulos ja Onecta appissäkin se on 1kWh tarkkuudella 2 tunnin blokkeissa. Pitäisi saada tämä suoraan kiinni ESP32 virityksellä jos haluaa parempaa dataa, mutta tuo vaatii pumpun sammuttamisen asentamisen ajaksi ja mahdollisesti wifi moduulin irroittamisen joten ei nyt kehtaa näin talvella alkaa räpläämään. Ensi talvena sitten.

 

[Euroshopperi 2]

Mulla on Froniuksen invertteri aurinkopaneleilla ja sen app kertoo talon kulutuksen jatkuvalla käyrällä. Tuosta oppii kattomaan kaikki piikit erikseen. Kiuas päälle vähän aikaisemmin ja käyttövesi päälle ympyröity käyrä. Pieniä piikkejä näkyy, jotka taitaa olla autotallin ILP sulatuksia. Auton lataus ja ruuanlaitto, pesukoneet näkyy karkeasti jotain tekevän. Käyttövesi tulee 5,8 kW teholla laitoksen sähköä ja puskee n 18 kW teholla lämpöä varaajaan. Nuo lattialämmitys möykyt on 3,6-3,8 kW teholla vajaa tunnin pätkiä lattiaan samalla n 18 kW teholla nyt, kun kaivojen lämmöt on 1,6-2,0 asteen välillä. Kompuralle on oma erillinen sähkömittarinsa ja reilu 11 v on kulutus otettuna sillä talteen. Tuo käyttövesi on vakiomuotoinen käyrä, jonka erottaa yläosan nousevan käyrän muodosta ja n 1 x/vrk tehdään lämmintävettä 390 L varaajaan.

 

[jm82]

Vuoden 1981 talo ja nyt ekaa kertaa tein tulet takkaan. Aika pieni 120 neliöinen talo, niin luulisi lämpöä tulevan aika hyvin. Ulkona -18 pakkasta.

Daikin Perfera 40N ilp on myös takkahuoneessa ja varmaankin puhaltaa takan lämpöä kauemmaksi kolmen makkarin suuntaan talon toiseen päähän. Daikin otti suurimmillaan 2.23 kW tehoa. Voi olla että toista ilpiä ei tarvitsisikaan käynnistää, mutta riippuu toki talvesta, että miten kylmää tulee?



Takassa vasta muutama halko ensimmäisestä pesällisestä. Ilpin teho on kumminkin jo pienempi, 403W. Hyvin lähti takka vetämään ja sitten vaan "ovi" luukut kiinni.