Talon lämmitysratkaisut

[Euroshopperi 2]

VILP verraten seuraavaa huomiota. Viikosta 19 eteenpäin aina viikkoon 37 on lämmityksen tarve käytännössä tasan nolla ja alku ja loppupään COP on MLP n 5,5, jos pitää lämmittää. VILP COP saattaisi olla noilla kuukausilla parempi, mutta MLP tekee lämpimän vedenkin tuolla välillä n 3,7 arvolla, eikä siitä kummoisia tehoeroja kerry pelkällä käyttöveden osalla. Läpi vuoden lämmitys tulee MLP llä ilman ainuttakaan vastustuntia n. COP 4,8-5,0 lukemalla omalla kohdalla, kun lattialämmitys. Lämmitys ei siis mulla ole pois päältä, vaan se kone vain ei lämmitä, joten ei tuossa kovin paljon VILP hyödyttäisi nolla tarpeella.

 

[Jrhh]

Mielestäni tähän taloon tehtiin alunperinkin väärä (eli se halvempi) ratkaisu, kun lämmitysmuoto muutettiin öljystä VILP + öljyyn eikä menty suoraan maalämpöön. Vaikka ohjeessa lukee -25c niin kyllä tälle koneelle tulee raja vastaan -15c jälkeen ja öljy hyppää mukaan aiemminkin jos sitä ei manuaalisesti halua kontrolloida. Muistaakseni talossa oli öljynkulutus jotain 4500-5000l luokkaa ennen VILP asennusta. Täytyy käydä tutustumassa tuohon foorumiin ja laskuriin mistä vinkkasit, kiitos. Ja ehkä myös laskettaa se energiantarve Tomppelilla.

 

[Euroshopperi 2]

Mielestäni tähän taloon tehtiin alunperinkin väärä (eli se halvempi) ratkaisu, kun lämmitysmuoto muutettiin öljystä VILP + öljyyn eikä menty suoraan maalämpöön. Vaikka ohjeessa lukee -25c niin kyllä tälle koneelle tulee raja vastaan -15c jälkeen ja öljy hyppää mukaan aiemminkin jos sitä ei manuaalisesti halua kontrolloida. Muistaakseni talossa oli öljynkulutus jotain 4500-5000l luokkaa ennen VILP asennusta. Täytyy käydä tutustumassa tuohon foorumiin ja laskuriin mistä vinkkasit, kiitos. Ja ehkä myös laskettaa se energiantarve Tomppelilla.

Erittäin hyödyllinen on tieto öljynkulutuksesta, koska sillä yleensä pääsee kiinni suoraan talon oikeaan energiankulutukseen kaikki lämmitys mukaanluettuna. Patterilämmityksessä olisi hyödyllistä tietää kiertoveden lämpötila, kun se tulee rajoittamaan lämpöpumpulla kykyjä huomattavasti. Eli pattereilla on rajallinen kyky levittää lämpöä, jos kiertoveden lämpöä joudutaan laskemaan öljyaikaisesta. Hyvä lähtökohta patteriremontointiin on C22 ja jokaiseen patteripaikkaan kannattaa ottaa niin iso, kuin kooltaan, tai ulkonäöltään sopii. Jättää kaikki energialaskenta vähemmälle ja ylittää tehot vain suorilta yläkanttiin. 60 cm korkeus parantaa konvektiota jne.. parhaimmillaan tiedän, että päästään jopa huonomman lattialämmityksen tehoon pattereilla.
Jotain voi laittaa noista luvuista mieleen. Jos kauppias tarjoaa yli 100 kWh/m/a lukemaa kaivon syvyydessä, on kyseessä epäilyttävä tilanne ja osatehoiset tarjoukset saattaa olla loputtoman riesan alku, jota ei oikeudessa ole helppoa voittaa. Energianpeitto ja tehonpeitto on syytä selvittää käsitteinä ja varmistaa, ettei tuollaisia tule allekirjoitettua. Kokemusta tällaisesta yrityksestä on omallakin kohdalla. Yritti puhumalla 98% energianeitosta ja 75% tehonpeitosta kirjoituttaa alle 180 m kaivon ja 10 kW koneen. Eli laski ja sanoikin, että kaivoa tarvitaan vain 75% täystehoisesta, kun totuus olisi 98%. Tätä samaa huijausta käytetään edelleen ja noita osatehoisia ei kannata oikeestaan kuunnella yhtään. Oikea toiminta on päästä selville tuosta energiantarpeesta itse ja suunnittelee tarjouspyyntöjä tietäen nuo 100 kWh/m/a ja 50 W/m lukemat yläarvoina. Kaikki satuilut erilaisista paremmuuksista eri laitteiden kyvyistä on todellisuudessa COP 0,1-0,2 sisällä olevia totuuksia, eikä niillä saa porattua 100 m matalampia kaivoja. Omalla kohdalla esim totuus olisi ollut 4 m matalampi kaivo, kuin täystehoisessa laskelmassa, mutta hinta olisi selvästi halvin tarjous 75% mitalla. Eli hyvä valmistautuminen hankintaan on erinomainen juttu. Ei kannata esim pyytää laskemaan matalampaa kaivoa hinnan takia, koska kauppias kyllä tähän helposti pystyy omalla ohjelmallaan ja kun kirjoitat paperit alle, niin siinähän sitten ollaan. Pyytää kaikilta tarjoajilta erikseen hinnan saman mittaiselta kaivolta, joka on syvimmän tarjoava, niin on edes vähän turvassa, vaikka siihenkin voi ottaa vielä lisää luokkaa 1000 €:lla lopulta.

Edit: kun sana vaihdettu jos sanaan. Lämpöjen laskeminen on ehdollinen, eikä se ole kaikille tarpeen.

 

[stabbulamus]

Mielestäni tähän taloon tehtiin alunperinkin väärä (eli se halvempi) ratkaisu, kun lämmitysmuoto muutettiin öljystä VILP + öljyyn eikä menty suoraan maalämpöön. Vaikka ohjeessa lukee -25c niin kyllä tälle koneelle tulee raja vastaan -15c jälkeen ja öljy hyppää mukaan aiemminkin jos sitä ei manuaalisesti halua kontrolloida. Muistaakseni talossa oli öljynkulutus jotain 4500-5000l luokkaa ennen VILP asennusta. Täytyy käydä tutustumassa tuohon foorumiin ja laskuriin mistä vinkkasit, kiitos. Ja ehkä myös laskettaa se energiantarve Tomppelilla.

Näinhän se on et kun vähän vanhempaa taloa saneerataan niin kyllä se maalämpö on ykkönen.

 

[Kvarkki]

Eli pattereilla on rajallinen kyky levittää lämpöä, kun kiertoveden lämpöä joudutaan laskemaan öljyaikaisesta.

Eihän tämä nyt pidä ollenkaan paikkaansa. Ei se öljykään patteriin mitään 60+ astetta syötä eli kyse on puhtaasti siitä missä kohtaa MLP tarvitsee vastuksia mukaansa. Jos ei ole täysin horo talo pohjoisessa, niin lämmöt pattereissa pysyvät pumpulle tehtävissä olevina. Ihan turha rynnätä sinne patterikauppaankaan samasta syystä, katsoo rauhassa mihin uusi pumppu pystyy.

e: Itse esim. otin suoraan pumpulle säätökäyrän Oumanin hyväksi havaitusta ja en muista montako vuotta sitten säädin viimeksi. -30 pakkasilla menovesi on 55 astetta, pumpun muutamat vastustunnit ovat aiheutuneet käyttöveden priorisoinnista (suihkussa käynti kovilla pakkasilla). 50-luvun 1 tai 2 -lehtiset patterit.

 

[Euroshopperi 2]

En nyt välttämättä tarkoittanut mitään vastusten käyttöä, vaan että railakkaasti mitoitettuina pattereilla on päästy lämmityksessä jopa 4,5 COP lukemiin, joka vastaa vähän kintaalla olevaa lattialämmitystä. Eli kiertoveden lämmöt riittää jo lähellä 40 asteisena ei ole tarvis edes shuntata pesutilojen lattioita alemmas, vaan kaikkia saa pyörittää samalla lämmöllä. Omalla kohdalla oli vanhat patterit jo niin tehottomia, ettei viittinyt edes yrittää jatkaa niiden kanssa, kun putkitus olisi kuristanut liikaa kiertoa, jos olisi yrittänyt matalampaa lämpöä ja maksimaalista kiertomäärää saada aikaiseksi ja vielä 1-putki järjestelmäisiä lenkkejä muutamassa paikassa. Tuo tavoite lämpöpumpulla, kun on mahdollisimman matala kiertolämpö ja lämmönlevityksen hyvä teho tulee seuraavana esiin, niin tulipahan nyt siitäkin mainittua. Putkituksen kyvyt siirtää matalalla lämmöllä samaa tehoa, kuin kuumalla öljyaikaisella saattaa tulla yllättävästikin vastaan joissain tapauksissa. Ei tuossa nyt muuta, mutta kunhan ottaa huomioon, jos ei satu olemaan kaikille tuttua toiminnan optimointi lämpöpumppujen kanssa pelatessa. Ja tehoa jos otetaan hyvällä hyötysuhteella, niin sitä otetaan myös kaivosta enemmän, jonka olisi syytä olla myös hyvä ja senkin putkien virtaama saa olla hyvä. Loppupeleissä sähköyhtiöt tienaa sitten vähemmän.
Parhaiten oman lämmönlevityksen kyvyistä ennakolta pääsee perille, kun laittaa joko termostaatit täysille, tai ottaa ne kokonaan pois. Sen jälkeen alkaa laskemaan kiertoveden lämpöä, kunnes tuntuu oikealta. Ulkolämpötila ohjauksella esim just Oumanilla saa sopivan käyrän ja homma toimii. Ottaa ylös lämmöt jostain esim 10 asteessa 0 asteessa ja -10 asteessa ja kattoo millä kiertovedellä pärjää noissa lämmöissä sisällä. Öljykattilaa ei pitäisi koskaa polttaa alle 60 asteisella kiertovesipinnoilla, tai se pikeentyy kohtuu helposti palopinnoilta kelvottomaan kuntoon, mutta kokeeksi kannattaa penkittää oma patteristo, jos on edes pientä virettä tekniseen tiedonhaluun. 40 000 kWh lämpöihin syövässä talossa on jo mahdollista tehdä merkittäviä energiaoptimointeja, joita oli jo tehtykin. Omalla kohdallakin vuoden sisään tullut pienennystä MLP kulutukseen 1200 kWh, joka on törkeä petraus, kun laittaa tuon COP 4,6 kertoimella reaalienergian säästöksi edelliseen vuoteen. Termostaatit laitoin täysille, puhallusvillaa katolle ja uusi liuospumppu kaivoon. Pari pykälää kiertovesikäyrää loivemmaksi ja pykälä alemmaksi samalla lisäystä kiertopumppuihin, niin 5 520 kWh edellisvuotta pienempi energiankulutus. Täytyy vielä kattoa tammikuussa, mitä sanoo lämmöntarveluvut koko vuodelle, mutta arviona on suunnilleen saman tason lukemat, eikä pysty ynnäilemään kesken vuotta niitä.
Vuonna -23 oli ensimmäiset 10 kk lukema 2 566 ja tänä vuonna ensimmäiset 10 kk on ollut 2 702, joten tähän mennessä ollut kylmempääkin vielä.
Edit. Eikä näitä tarvii niin tosissaan ottaa mitä kirjoittelen. Noilla lämpöpumppujen erkoissivuilla löytyy ihan kunnollisiakin tietäjiä ja osaajia neuvomaan ja mulla on varaa olla väärässäkin jossain kohti.

 

[JaniKari]

Onko kukaan tehostanut pattereita tuulettimella? Lämpötila kytkin tuohon että on päällä vain kun on tarvetta. 3D printaamalla saisi tehtyä ilmavirtaa ohjavaan ja siistin kotelon. Mitään valtavaa puhallintahan tuohon ei tarvitaisi vain pieni teho riittäisi. Samalla äänikin olisi pieni.

 

[Euroshopperi 2]

Nuohan on varsin hyvän näköisiä laitteita, mutta hinnoista ei ole tullut tietoa. Kaveri oli vain vetänyt 60 m korkeita pattereita C22 ikkunan alle pelkästään leveys mielessä sopivina ja jätti teholaskennat vähän sivummalle. Ylitehoa reippaasti, mutta putkisto vaihdettiin reilumpiin komposiitteihin, niin kiertoa lisäämällä pattereista lähti heti 15 astetta lämpöjä alemmas. Tuossa on kohtuu silmälle sopiva versio toho pattereista Purmolta.

Ulow E2 -matalalämpöpatterin edut

E2-tekniikalla varustetuissa ja esteettisesti miellyttävissä Ulow E2 -matalalämpöpattereissa toteutuu ainutlaatuinen tuotekonsepti, jonka avulla on mahdollista saada aikaan tehokas ja taloudellinen lämmönluovutus alhaisilla lämpötiloilla. Matalalämpöpatterilla on useita etuja

www.purmo.com

Tuossa vielä Tuolta Tomppelilta pöllitty kuva kiertolämpöjen vaikutuksesta lämpöpumppujen hyötysuhteeseen

 

[Kvarkki]

En nyt välttämättä tarkoittanut mitään vastusten käyttöä, vaan että railakkaasti mitoitettuina pattereilla on päästy lämmityksessä jopa 4,5 COP lukemiin, joka vastaa vähän kintaalla olevaa lattialämmitystä. Eli kiertoveden lämmöt riittää jo lähellä 40 asteisena ei ole tarvis edes shuntata pesutilojen lattioita alemmas, vaan kaikkia saa pyörittää samalla lämmöllä. Omalla kohdalla oli vanhat patterit jo niin tehottomia, ettei viittinyt edes yrittää jatkaa niiden kanssa, kun putkitus olisi kuristanut liikaa kiertoa, jos olisi yrittänyt matalampaa lämpöä ja maksimaalista kiertomäärää saada aikaiseksi ja vielä 1-putki järjestelmäisiä lenkkejä muutamassa paikassa. Tuo tavoite lämpöpumpulla, kun on mahdollisimman matala kiertolämpö ja lämmönlevityksen hyvä teho tulee seuraavana esiin, niin tulipahan nyt siitäkin mainittua. Putkituksen kyvyt siirtää matalalla lämmöllä samaa tehoa, kuin kuumalla öljyaikaisella saattaa tulla yllättävästikin vastaan joissain tapauksissa. Ei tuossa nyt muuta, mutta kunhan ottaa huomioon, jos ei satu olemaan kaikille tuttua toiminnan optimointi lämpöpumppujen kanssa pelatessa. Ja tehoa jos otetaan hyvällä hyötysuhteella, niin sitä otetaan myös kaivosta enemmän, jonka olisi syytä olla myös hyvä ja senkin putkien virtaama saa olla hyvä. Loppupeleissä sähköyhtiöt tienaa sitten vähemmän.
Parhaiten oman lämmönlevityksen kyvyistä ennakolta pääsee perille, kun laittaa joko termostaatit täysille, tai ottaa ne kokonaan pois. Sen jälkeen alkaa laskemaan kiertoveden lämpöä, kunnes tuntuu oikealta. Ulkolämpötila ohjauksella esim just Oumanilla saa sopivan käyrän ja homma toimii. Ottaa ylös lämmöt jostain esim 10 asteessa 0 asteessa ja -10 asteessa ja kattoo millä kiertovedellä pärjää noissa lämmöissä sisällä. Öljykattilaa ei pitäisi koskaa polttaa alle 60 asteisella kiertovesipinnoilla, tai se pikeentyy kohtuu helposti palopinnoilta kelvottomaan kuntoon, mutta kokeeksi kannattaa penkittää oma patteristo, jos on edes pientä virettä tekniseen tiedonhaluun. 40 000 kWh lämpöihin syövässä talossa on jo mahdollista tehdä merkittäviä energiaoptimointeja, joita oli jo tehtykin. Omalla kohdallakin vuoden sisään tullut pienennystä MLP kulutukseen 1200 kWh, joka on törkeä petraus, kun laittaa tuon COP 4,6 kertoimella reaalienergian säästöksi edelliseen vuoteen. Termostaatit laitoin täysille, puhallusvillaa katolle ja uusi liuospumppu kaivoon. Pari pykälää kiertovesikäyrää loivemmaksi ja pykälä alemmaksi samalla lisäystä kiertopumppuihin, niin 5 520 kWh edellisvuotta pienempi energiankulutus. Täytyy vielä kattoa tammikuussa, mitä sanoo lämmöntarveluvut koko vuodelle, mutta arviona on suunnilleen saman tason lukemat, eikä pysty ynnäilemään kesken vuotta niitä.
Vuonna -23 oli ensimmäiset 10 kk lukema 2 566 ja tänä vuonna ensimmäiset 10 kk on ollut 2 702, joten tähän mennessä ollut kylmempääkin vielä.
Edit. Eikä näitä tarvii niin tosissaan ottaa mitä kirjoittelen. Noilla lämpöpumppujen erkoissivuilla löytyy ihan kunnollisiakin tietäjiä ja osaajia neuvomaan ja mulla on varaa olla väärässäkin jossain kohti.

Harrastaa saa jos haluaa, mutta ei ole mitään tolkkua/pakkoa investoida pattereihin, jos se torppa pysyy lämpimänä vanhoilla MLP:n kanssa. Kuten se varmasti pysyy, jos käyrä on sama kuin ennen. Energian tuotto MLP:n avulla on niin halpaa, ettö vähän vähemmilläkin optimoinneilla tulos on erinomainen. Vaikka 1000 kWh saisi vuodessa säästettyä lisää, niin takaisinmaksuaika uusille pattereille on ihan tolkuton.

e: Omassa talossa sain tulokseksi takaisinmaksulle 36 vuotta ilman asennuksia. Ei taida uudet älyä ja puhallusta sisältävät patterit edes kestää tuonne asti.

 

[jm82]

Harrastaa saa jos, mutta ei ole mitään tolkkua/pakkoa investoida pattereihin, jos se torppa pysyy lämpimänä vanhoilla MLP:n kanssa. Kuten se varmasti pysyy, jos käyrä on sama kuin ennen. Energian tuotto MLP:n avulla on niin halpaa, ettö vähän vähemmilläkin optimoinneilla tulos on erinomainen. Vaikka 1000 kWh saisi vuodessa säästettyä lisää, niin takaisinmaksuaika uusille pattereille on ihan tolkuton.

Etelä-Pohjanmaalla 1973 tehdyssä on vielä alkuperäiset patteriputket ja patterit. Paitsi kolme pattereista on hieman uudempia ja samoin pesuhuoneen lattialämmitys, joka lämpeää samalla lämmitysvedellä. Nibe 1217-10kW.

Nuo vanhatkin patterit saa "pestyä" sisältä, jos ovat menneet tukkoon. Se niissä vanhoissa voi olla yksi ongelma. Toki samalla vaivallahan sitä voisi ostaa kokonaan uuden patterin, jos se ei lämpeä? Lämpöpumpun roskasihti sitten kerää pahimmat roskat pois, mutta sihti tulee ainakin alkuun puhdistaa melko tiheästi, että vesi pääsee hyvin kiertämään.

 

[Euroshopperi 2]

Harrastaa saa jos haluaa, mutta ei ole mitään tolkkua/pakkoa investoida pattereihin, jos se torppa pysyy lämpimänä vanhoilla MLP:n kanssa. Kuten se varmasti pysyy, jos käyrä on sama kuin ennen. Energian tuotto MLP:n avulla on niin halpaa, ettö vähän vähemmilläkin optimoinneilla tulos on erinomainen. Vaikka 1000 kWh saisi vuodessa säästettyä lisää, niin takaisinmaksuaika uusille pattereille on ihan tolkuton.

e: Omassa talossa sain tulokseksi takaisinmaksulle 36 vuotta ilman asennuksia. Ei taida uudet älyä ja puhallusta sisältävät patterit edes kestää tuonne asti.

Otin tuon nyt vain esiin lähinnä sen takia, että joillekin voi olla hyvä tietää, jos meinaa laittaa maalämmön, mutta mikään infernaalinen lattialämmitys saneeraus ei kiinnosta. Pattereillakin voi rakentaa melkoisen siistin systeemin sähköpattereiden tai muun lämmityksen tilalle pintavedoilla. Jos tähän ryhtyy, niin pattereiden teho on hyvä järkeillä, että mitä se käytännössä merkitsee. Tehon suurentaminen lämmönluovutuksessa on ihan peanuts siinä kohtaa, kun älyää varautua. Sama juttu rakentamisen yhteydessä, kun laittaa putket betoniin heti alkuunsa, niin ei kummosia kustanna. Ja tietysti jokaisen kannattaa pitää kiertolämmöt niin korkeina kun tarvitaan.

 

[Riihis]

Toivottavasti oikea ketju, mutta pohdintaa lämmityksestä. Kellaritiloissa on sähköinen lattialämmitys, n.9cm betonissa. Alapuolella 20cm eristys (styroksi ja riisisuklaa). Termostaattini mahdollistaa ohjelmoinnin, niin onko järkeä pudottaa lämpötiloja yöaikaan ja nostella niitä taas päivällä ku kellarissa ollaan? Meneekö enemmän energiaa, kun lämpötilaa pumpataan eestaas vrt. tasalämpö? Ja nyt käytössä päivä/yösähkö, niin kannattaako sittenkin nostella yöllä lämpöjä, ja päivällä ei? Onko noin ohuessa laatassa varauskykyä paljonkin?

 

[gearheadi]

Toivottavasti oikea ketju, mutta pohdintaa lämmityksestä. Kellaritiloissa on sähköinen lattialämmitys, n.9cm betonissa. Alapuolella 20cm eristys (styroksi ja riisisuklaa). Termostaattini mahdollistaa ohjelmoinnin, niin onko järkeä pudottaa lämpötiloja yöaikaan ja nostella niitä taas päivällä ku kellarissa ollaan? Meneekö enemmän energiaa, kun lämpötilaa pumpataan eestaas vrt. tasalämpö? Ja nyt käytössä päivä/yösähkö, niin kannattaako sittenkin nostella yöllä lämpöjä, ja päivällä ei? Onko noin ohuessa laatassa varauskykyä paljonkin?

Siis energiaahan kuluu käytännössä sama määrä kun se mikä pitää lämmittää kuluttaa energiaa x-määrä siihen tiettyyn lämpötilaan. Se että jos sitä pystyy ohjaamaan niin että suurin osa lämmityksestä tapahtuu kun sähkö on halpaa pörssi/ tai yösähkön siirtohinta, niin edes auttaa jotenkin.

Eli yöllä vaikka lämmittää astetta pari lämpimämmäksi kuin normaalisti ja päivällä sitten antaa vähän tippua kun on sähkö kallimpaa.

Itse yleensä laitan yöksi lattialämmityksen inan lämpimälle ja aamulla sitten normaalilämpötilaan, vielä toistaiseksi manuaalisesti.

 

[jm82]

Nyt käytössä päivä/yösähkö, niin kannattaako sittenkin nostella yöllä lämpöjä, ja päivällä ei? Onko noin ohuessa laatassa varauskykyä paljonkin?

Täällä 1981 talossa vuonna 2000 uusittu pesuhuone, jossa sähkölattia. Kyllä siinä varaus pysyy yllättävän hyvin. Kiinteähintainen sähkö, mutta pörssisähköllä voisi hieman optimoida (jos vaan olisi helppoa). Tosin en tiedä miten tuo laattalattia on tehty. Nytkin lattialämmitys on pois päältä, kun 21 vielä lämpöä siellä.

Energiaa tosiaan kuluu sama määrä. Koska teillä vielä yösähkö, niin lämmitys sopivaksi yöksi ja päivällä riittävän pienelle, että lattiavastukset pysyisi kokonaan pois päältä.

 

[sammy123]

Onko kukaan tehostanut pattereita tuulettimella? Lämpötila kytkin tuohon että on päällä vain kun on tarvetta. 3D printaamalla saisi tehtyä ilmavirtaa ohjavaan ja siistin kotelon. Mitään valtavaa puhallintahan tuohon ei tarvitaisi vain pieni teho riittäisi. Samalla äänikin olisi pieni.

On. Neodyynimagneeteilla L-muotoinen lista patterin alareunaan kiinni, johon 2kpl äänetöntä laitetuuletinta kiinni puhaltamaan ylöspäin. Virtalähteenä "mikälie" 12V:n pistorasiamuuntaja. Kustannukset muutama kymppi vs. uusi patteri asennettuna 840€. Huoneen lämpö nousi 18 asteesta johonkin 22:een.

 

[Kvarkki]

Otin tuon nyt vain esiin lähinnä sen takia, että joillekin voi olla hyvä tietää, jos meinaa laittaa maalämmön, mutta mikään infernaalinen lattialämmitys saneeraus ei kiinnosta. Pattereillakin voi rakentaa melkoisen siistin systeemin sähköpattereiden tai muun lämmityksen tilalle pintavedoilla. Jos tähän ryhtyy, niin pattereiden teho on hyvä järkeillä, että mitä se käytännössä merkitsee. Tehon suurentaminen lämmönluovutuksessa on ihan peanuts siinä kohtaa, kun älyää varautua. Sama juttu rakentamisen yhteydessä, kun laittaa putket betoniin heti alkuunsa, niin ei kummosia kustanna. Ja tietysti jokaisen kannattaa pitää kiertolämmöt niin korkeina kun tarvitaan.

No se mun pointti oli edelleenkin, että mikään pakko ei ole pattereilla lämpötilaa laskea MLP:n myötä. Se oli täysin väärä väite sinulta. Ja rahallinen hyöty uusista pattereista on peanuts siinä missä niihin investointi vaatii aivan turhan monta oravannahkaa. Ei kannata, jos ei katso järjestelmän optimointia harrastukseksi joka maksaa. Perustalossa pattereiden huono kunto tai jos alkujaankin joku patteri on väärin mitoitettu aiheuttaa todellisen vaihtotarpeen, ei liity mlp mitenkään.

 

[Kvarkki]

On. Neodyynimagneeteilla L-muotoinen lista patterin alareunaan kiinni, johon 2kpl äänetöntä laitetuuletinta kiinni puhaltamaan ylöspäin. Virtalähteenä "mikälie" 12V:n pistorasiamuuntaja. Kustannukset muutama kymppi vs. uusi patteri asennettuna 840€. Huoneen lämpö nousi 18 asteesta johonkin 22:een.

Mulla on pöytä-pc siten, että sen käynnissäolon huomaa huoneen lämpötilassa. Ensin ajattelin, että kone itsessään lämmittäisi, mutta ei taida se <100 W idle paljoa auttaa. Ilmavirta ohjaantuu kotelon takaa patterin suuntaan. Ero on/off ei tietysti ole samaa luokkaa kuin sinulla, kun kyseessä on ”vahinko”efekti, ruuvin sensorilla sen näkee vaikka ei itse oleskelisi huoneessa.

 

[Zigh]

Meneekö enemmän energiaa, kun lämpötilaa pumpataan eestaas vrt. tasalämpö?

Perusfysiikkaa. Jos keskilämpötila tuon pumppaamisen vuoksi nousee, niin energiaa kuluu enemmän. Todennäköisesti keskilämpötila kuitenkin laskee jos osan aikaa lämmöt on pienemmällä, joten energiaa kuluu vähemmän.

 

[Euroshopperi 2]

No se mun pointti oli edelleenkin, että mikään pakko ei ole pattereilla lämpötilaa laskea MLP:n myötä. Se oli täysin väärä väite sinulta. Ja rahallinen hyöty uusista pattereista on peanuts siinä missä niihin investointi vaatii aivan turhan monta oravannahkaa. Ei kannata, jos ei katso järjestelmän optimointia harrastukseksi joka maksaa. Perustalossa pattereiden huono kunto tai jos alkujaankin joku patteri on väärin mitoitettu aiheuttaa todellisen vaihtotarpeen, ei liity mlp mitenkään.

Peanuts mainitsin, että jos laittaa patterikierron suorasähkötaloon, niin se että ottaa tehokkaammat patterit mitä mahtuu, ei kustanna kyllä kummoisesti enempää, kuin laskennan tuottamat pienemmät kelpuullisetkaan. Eihän tuossa kyseessä olevassa talossa tarvitse mitään patteriremonttia tehdä, jos testattu jo VILP järjestelmällä patteristo toimivan. Joku muukin saattaa lukea ja pähkäilee esim sähköpatteri huushollissa, että pystyykö laittamaan lämpöpumpulla toimivan lämmityksen ja kannattaako. Pattereillakin voi laittaa, jos siis ei ole mielestään valmis lattiaremontin. Ja jos pattereilla laittaa, niin on ”peanuts” laittaa pattereiden koko maksimiin samaan syssyyn.
Omalla kohdalla, kun sattui olemaan öljyaikaan 1-putkijärjestelmällä useampi lenkki ”radiaattoreilla” tehtyjä, niin ensin ajattelin laittaa kunnon konvektoreilla ne, mutta putkitukset kun olisi pitänyt uusia, niin tein uudet lattiat. Jos pärjää joku radiaattoreillansa, niin ei kannata varmaan uusia mitään. Jos joutuu rakentamaan kokonaan uuden vesikierron, niin kannattaa tehdä se kunnon konvektoreilla ja laittaa ne niin isoina kun silmälle, tai tilaan mahtuu, niin käyttökustannukset kuitttaa helposti noiden konvektoreiden isontamisen kustannukset hankittaessa.

 

[Kvarkki]

Peanuts mainitsin, että jos laittaa patterikierron suorasähkötaloon, niin se että ottaa tehokkaammat patterit mitä mahtuu, ei kustanna kyllä kummoisesti enempää, kuin laskennan tuottamat pienemmät kelpuullisetkaan. Eihän tuossa kyseessä olevassa talossa tarvitse mitään patteriremonttia tehdä, jos testattu jo VILP järjestelmällä patteristo toimivan. Joku muukin saattaa lukea ja pähkäilee esim sähköpatteri huushollissa, että pystyykö laittamaan lämpöpumpulla toimivan lämmityksen ja kannattaako. Pattereillakin voi laittaa, jos siis ei ole mielestään valmis lattiaremontin. Ja jos pattereilla laittaa, niin on ”peanuts” laittaa pattereiden koko maksimiin samaan syssyyn.
Omalla kohdalla, kun sattui olemaan öljyaikaan 1-putkijärjestelmällä useampi lenkki ”radiaattoreilla” tehtyjä, niin ensin ajattelin laittaa kunnon konvektoreilla ne, mutta putkitukset kun olisi pitänyt uusia, niin tein uudet lattiat. Jos pärjää joku radiaattoreillansa, niin ei kannata varmaan uusia mitään. Jos joutuu rakentamaan kokonaan uuden vesikierron, niin kannattaa tehdä se kunnon konvektoreilla ja laittaa ne niin isoina kun silmälle, tai tilaan mahtuu, niin käyttökustannukset kuitttaa helposti noiden konvektoreiden isontamisen kustannukset hankittaessa.

Keskustelu kun lähti vesipatterillisesta talosta, niin en tiedä mitä ihmettä sinä nyt selität jostain sähkökonversiosta Eihän se sinun aiempikaan vastaus ollut mitenkään tolkullinen siihen minun alkuperäiseen kommenttiin, vaahtosit vaan lisää matalasta lämmöstä patterikierrossa Oleellista tässä on ainoastaan tietää, että kiertoveden lämpöä ei tarvitse laskea pätkääkään, kun siirtyy öljystä maalämpöön. Järjestelmä ei varmasti ole optimi, mutta hukatun energian tuottaminen maksaa niin vähän, että mikään parannusinvestointi ei kannata ellei halua tehdä sitä mukavuussyistä tai hajoamisten takia

Mutta jos tähän sinun vastauksesi aiheeseen mennään, niin patterikierron laittaminen suorasähkötaloon taitaa olla typerimpiä ideoita mitä voi tehdä heti VILPin jälkeen. Hirveät kulut ja silti järjestelmä ei ole kovin kummoinen. Paikat lähteävt kuitenkin auki, niin lattialämmityskin menee samalla vauhdilla. Ennemmin kuitenkin kannattaa ottaa laskin käteen ja verrata moisia aivopieruja ilpin-parin asennushintaan. Ilpeihin investoimalla säästetyillä rahoilla makselee muiden järjestelmien hintaerotuksia jonkun vuosikymmenen.

 

[soad]

Hirveät kulut ja silti järjestelmä ei ole kovin kummoinen.

Mitä tarkoitat ettei ole kovin kummoinen?
Visuaalisesti vai onko mielestäsi jokin asia mikä ei toimi pattereilla hyvin?

 

[Kvarkki]

Mitä tarkoitat ettei ole kovin kummoinen?
Visuaalisesti vai onko mielestäsi jokin asia mikä ei toimi pattereilla hyvin?

Hyötysuhde huonompi kiertolämpötilan ollessa korkeampi kuin lattiapiirissä. VILPissä vastaavasti hyötysuhde tippuu, kun tulee kylmempi. Siinä lisäksi visuaalinen & meluhaitta ulkopömpelistä. Sama ulkoyksikön ongelma on myös ILPissä, mutta hintaa 1/5 - 1/10 siitä mitä VILPin kanssa. Antaa jo paljon anteeksi. Ts. isolla investoinnilla olisi syytä saada priimaa.

 

[vermont]

Hyötysuhde huonompi kiertolämpötilan ollessa korkeampi kuin lattiapiirissä. VILPissä vastaavasti hyötysuhde tippuu, kun tulee kylmempi. Siinä lisäksi visuaalinen & meluhaitta ulkopömpelistä. Sama ulkoyksikön ongelma on myös ILPissä, mutta hintaa 1/5 - 1/10 siitä mitä VILPin kanssa. Antaa jo paljon anteeksi. Ts. isolla investoinnilla olisi syytä saada priimaa.

3-lehtisiin pattereihin voinee saada menoveden huipun jonnekin 45 asteen tietämille vs lattiaan 35 asteista. 80% lattiakierron hyötysuhteesta siis karkeasti COP:n kautta laskettuna. Nyt jos vaihdetaan 120m2 taloon kaikki lattiat vaikkei olisi tarvinnut à 35e/m2, pelkästään sitä ekstraa maksaa takaisin jo +20 vuotta.

 

[jm82]

Ennemmin kuitenkin kannattaa ottaa laskin käteen ja verrata moisia aivopieruja ilpin-parin asennushintaan. Ilpeihin investoimalla säästetyillä rahoilla makselee muiden järjestelmien hintaerotuksia jonkun vuosikymmenen.

Taitaa olla tosiaan ilp (x 2) aika lyömätön sähkölämmitteiseen taloon tai miksei johonkin muuhunkin taloon myös.

Vanhassa 1966 pari ilpiä toimii hyvin ja uudemmassa 1981 tehdyssä vielä paremmin, kun esim seinäeristeet 10cm -> 20cm.

Toki vanhassa talossa varmaan tulee suurimmat säästöt esim maalämmöllä, kun lämmitysenergiaa kuluu paljon. Toisaalta se ilp on siinäkin hyvä olla kesäksi viilentämään.

 

[soad]

Hyötysuhde huonompi kiertolämpötilan ollessa korkeampi kuin lattiapiirissä. VILPissä vastaavasti hyötysuhde tippuu, kun tulee kylmempi. Siinä lisäksi visuaalinen & meluhaitta ulkopömpelistä. Sama ulkoyksikön ongelma on myös ILPissä, mutta hintaa 1/5 - 1/10 siitä mitä VILPin kanssa. Antaa jo paljon anteeksi. Ts. isolla investoinnilla olisi syytä saada priimaa.

Toki näin, minulla on uudet patterit ja -26 asteessa tarvitaan 40 asteista vettä.
Lattialämmöllä riittäisi alempi, mutta ei se ero hyötysuhteessa ole kovin merkittävä.
Rumiahan patterit on seinällä, oli ne minkä kokoisia tahansa.
Eikä niihin onnistu varata lämpöä samalla tavalla kuin laattaan.
Jos minulla olisi lattian alla nykyaikaiset eristeet niin olisin laittanut lattialämmitykseen.

Suurin syy valita tehokkaat patterit oli meillä asumismukavuus, en pitänyt siitä kun aikaisemmin patterit hohkasivat niin kuumana.
Mutta sekin on makuasia.

 

[HTK12]

Vastaillaan tänne, niin ei mene muilla tuolla soppari keskustelussa palkokasvit nenään

Tai sitten sitä lattiaa hehkutetaan 30 asteisena.

Luultavasti.

Varmaan siellä on kahdessa huoneessa sähköllä lämpiävä lattialämmitys paistamassa 24/7.

kahdessa kylppärissä lattialämmöt.

Pitää kyllä todellla hehkuttaa, että noin paljon menee kerrostalossa.

Siirrot toki päälle siis.

Ja just näin, kahden kylpyhuoneen lämmöt silleen että tuntuu talvella jalan alla lämpimältä. Termostaatti asteikon mukaan jopa pienellä jossain 2-3 välimaastossa mutta äkkiä hörppää sähköä jos ei ota yöksi viileämmälle.

Meinaan että noita jos loimuttaa vahingossa jollain 50snt pörssisähköllä öisinkin niin on siinä kaukolämmöt mukaan laskettuna ihan röyhkeästi kustannuksia.

3kk toteutunut käyttö oli 2021 talvella 2400kWh mutta laskua siis tulee yli satku /kk vaikka oli alle 5snt soppari silloin.

Siis hetkinen, 3kk kulutus oli 2021 talvella 2400kWh/3kk eli kuukaudessa meinaa 800kWh/kk? Jos se kulutus olisi ollut 2000kWh/kk, niin silloinhan sähköä olisi kolmessa kuukaudessa pitänyt mennä 6000kWh. Vai ymmärsinkö mä nyt jotain väärin? Tuo 2000 kWh/kk kun kuulostaa siltä, että melkein koko kämppä on lämmitetty sähköllä. Tuo 800kWh/kk taas kuulostaa jo järkevältä kaukolämmöllä. En kyllä nyt ihan ymmärrä miten satasen lasku kuukaudessa tuli jos sähkö maksaa alle 5snt/kWh ja kulutus on keskimäärin 800kWh/kk.

 

[latee77]

Vastaillaan tänne, niin ei mene muilla tuolla soppari keskustelussa palkokasvit nenään


Luultavasti.

Pitää kyllä todellla hehkuttaa, että noin paljon menee kerrostalossa.

Siis hetkinen, 3kk kulutus oli 2021 talvella 2400kWh/3kk eli kuukaudessa meinaa 800kWh/kk? Jos se kulutus olisi ollut 2000kWh/kk, niin silloinhan sähköä olisi kolmessa kuukaudessa pitänyt mennä 6000kWh. Vai ymmärsinkö mä nyt jotain väärin? Tuo 2000 kWh/kk kun kuulostaa siltä, että melkein koko kämppä on lämmitetty sähköllä. Tuo 800kWh/kk taas kuulostaa jo järkevältä kaukolämmöllä. En kyllä nyt ihan ymmärrä miten satasen lasku kuukaudessa tuli jos sähkö maksaa alle 5snt/kWh ja kulutus on keskimäärin 800kWh/kk.

Lasku tuolta ajalta oli 305€, siirrot siis toki mukana, nehän sitä hintaa tekee enemmän kuin pelkkä sähkön hinta niin sotkee varmasti kun puhuin kokonaislaskusta. Mutta en ole vielä löytänyt yhtiötä jolle ei siirroista tarvis maksaa

Normaalisti selvästi pienempi kulutus.

 

[Tonnin Seteli]

Lasku tuolta ajalta oli 305€, siirrot siis toki mukana, nehän sitä hintaa tekee enemmän kuin pelkkä sähkön hinta niin sotkee varmasti kun puhuin kokonaislaskusta. Mutta en ole vielä löytänyt yhtiötä jolle ei siirroista tarvis maksaa

Normaalisti selvästi pienempi kulutus.

Energian ja siirron kokonaissummasta puhuminen tosiaan sotkee asioita silloin kun ei puhuta pelkästään rahasta vaan vaikka energia-asioista. Sehän on hirveän vaikea arvioida euroista sähkönkulutusta koska ensinnäkin siirron kWh-hinta vaihtelee niin kovasti ja toisaalta joillakin yhtiöillä on niin kova kk-maksu että se muodostaa ison osan laskusta noinkin pienillä kulutuksilla.

Mutta tosiaan siinä on eroa, onko kuukausikulutus ei-sähkölämmityksessä 2*kph lattialämmityksellä 800 vai 2000 kWh. Ensimmäinen kuulostaa hirveän tavalliselta, jälkimmäinen on saavutus. Meillä meni tontilla viime kuussa 2000 ja lähes kaikki lämpiää sähköllä lämpöpumppujen kautta, vain vähäisiä vastuslämmityksiä käytössä. Lämmitettäviä neliöitä on reilu 200 ja tähän kulutukseen sisältyy ulkovalaistusta ja tallilla kulutettavaa sähköä joka ei tule lämmityshyödyksi.

 

[HTK12]

Lasku tuolta ajalta oli 305€, siirrot siis toki mukana, nehän sitä hintaa tekee enemmän kuin pelkkä sähkön hinta niin sotkee varmasti kun puhuin kokonaislaskusta. Mutta en ole vielä löytänyt yhtiötä jolle ei siirroista tarvis maksaa

Normaalisti selvästi pienempi kulutus.

No nyt käy järkeen. Itse vaan ymmärsin, että siirrot ei tuossa olleet mukana kun vielä toisessa viestissä kirjoitti "siirrot toki päälle". Kun tuo ketju oli sähkösopimukset niin ajattelin että puhutaan pelkästä energiasta, ei kokonais summasta siirtoinen.

 

[latee77]

No nyt käy järkeen. Itse vaan ymmärsin, että siirrot ei tuossa olleet mukana kun vielä toisessa viestissä kirjoitti "siirrot toki päälle". Kun tuo ketju oli sähkösopimukset niin ajattelin että puhutaan pelkästä energiasta, ei kokonais summasta siirtoinen.

Joo mun moka kun puhuin laskusta ja muut pelkästä sähkön hinnasta

Mutta pointtina tosiaan että kaukolämmössäkin on kyllä mahis turhan isoihin sähkölaskuihin jos kuivattelee kylppäreitä lattialämmityksellä kalliiden pörssihintojen aikaan.

 

[Kvarkki]

3-lehtisiin pattereihin voinee saada menoveden huipun jonnekin 45 asteen tietämille vs lattiaan 35 asteista. 80% lattiakierron hyötysuhteesta siis karkeasti COP:n kautta laskettuna. Nyt jos vaihdetaan 120m2 taloon kaikki lattiat vaikkei olisi tarvinnut à 35e/m2, pelkästään sitä ekstraa maksaa takaisin jo +20 vuotta.

Yhden patterin hinnalla saa jo satoja metrejä lattianlämmitysputkea. Eikä ne patteritkaan ilman remontteja paikalleen ilmesty, varsinkin jos tavoittelee jotain muuta kuin lestaremontti-lookkia. Silloin varmaan menis lattiaan se hinnat alkaen 10 e/m2 laminaattikin. Sinällään ihan sama, typeristä typerin investointi joka tapauksessa, kun ilpillä pääsee pitkälle. Jossain talon peruskorjauksessa noi isot muutokset kannattaa tehdä jos tekee (kun muutenkin paikat menevät uusiksi).

 

[Kvarkki]

Toki näin, minulla on uudet patterit ja -26 asteessa tarvitaan 40 asteista vettä.
Lattialämmöllä riittäisi alempi, mutta ei se ero hyötysuhteessa ole kovin merkittävä.
Rumiahan patterit on seinällä, oli ne minkä kokoisia tahansa.
Eikä niihin onnistu varata lämpöä samalla tavalla kuin laattaan.
Jos minulla olisi lattian alla nykyaikaiset eristeet niin olisin laittanut lattialämmitykseen.

Suurin syy valita tehokkaat patterit oli meillä asumismukavuus, en pitänyt siitä kun aikaisemmin patterit hohkasivat niin kuumana.
Mutta sekin on makuasia.

Siis vesikiertoiseen taloon vaihdoit uudet patterit isolla rahalla? En ole enää ihan varma, kun vastasit viestiin joka liittyi tähän uudempaan sähkötalo-älyttömyyteen. Sinällään hyvähän syy sinulla oli vaihtaa, jos vanhat häiritsivät kuumuudellaan. Taloudellisesti toki huonohko ratkaisu, kun takaisinmaksuaika on niin pitkä. Meillä talon perusremontissa kellariin tulee aivan varmasti putket lattialaattaan jo varaamiskyvynkin takia, ylemmissä kerroksissa vähän niin ja näin, kun lattia on muutenkin lämmin. Toisaalta kaikki pinnat menee uusiksi muutenkin, niin lattialämmitys on halpa toteuttaa siinä sivussa.

 

[HTK12]

Joo mun moka kun puhuin laskusta ja muut pelkästä sähkön hinnasta

Mutta pointtina tosiaan että kaukolämmössäkin on kyllä mahis turhan isoihin sähkölaskuihin jos kuivattelee kylppäreitä lattialämmityksellä kalliiden pörssihintojen aikaan.

Niin joo kyllähän siinä mahis on, mutta suuruusluokka on täysin toinen silloin kun okt lämmitetään kokonaan sähköllä. Kulutus on paljon tasaisempi ympärivuoden kaukolämmöllä, joten pörssi aika hyvä valinta. Pörssin kuluvan vuoden keskiarvo on tälllä hetkellä 5,77snt/kWh, joten aika paljon pitäisi saada kulutusta niille kalliille tunneille, että päästäisiin edes samaan kiinteän kanssa.

 

[jm82]

Nyt jos vaihdetaan 120m2 taloon kaikki lattiat vaikkei olisi tarvinnut à 35e/m2, pelkästään sitä ekstraa maksaa takaisin jo +20 vuotta.

Yhden patterin hinnalla saa jo satoja metrejä lattianlämmitysputkea. Eikä ne patteritkaan ilman remontteja paikalleen ilmesty, varsinkin jos tavoittelee jotain muuta kuin lestaremontti-lookkia. Silloin varmaan menis lattiaan se hinnat alkaen 10 e/m2 laminaattikin. Sinällään ihan sama, typeristä typerin investointi joka tapauksessa, kun ilpillä pääsee pitkälle. Jossain talon peruskorjauksessa noi isot muutokset kannattaa tehdä jos tekee (kun muutenkin paikat menevät uusiksi).

120 neliön taloon kysyin pelkkää puulattioiden hiontaa pariin kertaan ja lakkausta. Hinta 35€ neliö.

Tuli mieleen kuinhahan tällaiseen vanhaan 1981 taloon olisi ollut toteutettavissa lattialämmitys? Puulattian olisi varmaan pitänyt purkaa ensin pois? Vai olisiko joku kikka, että puulattian päälle joku lattialämmitys "härpäke"?

Ei siis tullut lattioiden hiontaa vaan juuri laadukas 32, 8mm laminaatti. Laminaatin normaali neliöhinta oli 26€ neliö (mutta tarjouksessa halvempi). Joskus tullut kokeiltua niitä huonommin kestäviä ja ohuempia, mutta ne oli tosiaan aika roskaa, ei kestä kulutusta niin.


Nyt täällä varauduttu talveen Daikin ilp + Panasonic ilp + takka + puuhella + pesuhuoneen lattia sähköllä. Hätävarana sitten sähköpatterit ihan viimeisenä.


---
Toinen juttu. Näköjään sähköauton lataus toimii 13A virralla. Tänään tarkastin sulakkeen, niin se onkin vaan 10A. Täytyy varmaan laittaa hieman hitaammin latautumaan Testimielessä laitoin latauksen 16A, niin se kyllä poltti heti sulakkeen.

 

[stabbulamus]

Esim. tämmösiä käytetään jos ei oo laattaa mihin roilottaa uria.

Flooré-lattialämmitysratkaisu - Saneeraukseen ja uudiskohteisiin!

Flooré-lattialämmitysratkaisu on tehokas ja nopea ratkaisu saneerauskohteisiin, mutta soveltuu myös uudisrakentamiseen.

www.floore.fi

 

[soad]

Siis vesikiertoiseen taloon vaihdoit uudet patterit isolla rahalla?

Vaihdoin sähköpattereiden tilalle.
Sähköpattereiden kanssa lämmitin ILP:lla mutta ei sekään varsinaisesti mitenkään mukavaa ole kun laite puhkuu ja puhisee seinällä.
Tosiaan ei ole kyseessä uusi talo vaan vanha ja isohko.
Uudessa pienehkössä talossa sähkölämmitys olisi kyllä vaivaton, eikä edes kovin kallis.

Mikä on iso raha ja mikä ei on aika suhteellista, henkilöauton jos jättää vaihtamatta uudempaan tai etelän reissun käymättä niin sillä rahalla tekee jo paljon.
Puoliso halusi parkettilattiat niin sekin muutaman asteen nostaisi lattialämmityksessä lämpöjä.
Taloudellisesti oli huonompi ratkaisu repiä laminaatit pois ja pistää 200m2 lankkuparkettia, ei maksa koskaan itseään takaisin..

Kuinka paksu eriste sinulla on siellä lattialaatan alla?
Ei se tosiaan niin iso homma olisi laittaa jos ei laattaa tarvitse piikata pois.

 

[Kvarkki]

Vaihdoin sähköpattereiden tilalle.
Sähköpattereiden kanssa lämmitin ILP:lla mutta ei sekään varsinaisesti mitenkään mukavaa ole kun laite puhkuu ja puhisee seinällä.
Tosiaan ei ole kyseessä uusi talo vaan vanha ja isohko.
Uudessa pienehkössä talossa sähkölämmitys olisi kyllä vaivaton, eikä edes kovin kallis.

Mikä on iso raha ja mikä ei on aika suhteellista, henkilöauton jos jättää vaihtamatta uudempaan tai etelän reissun käymättä niin sillä rahalla tekee jo paljon.
Puoliso halusi parkettilattiat niin sekin muutaman asteen nostaisi lattialämmityksessä lämpöjä.
Taloudellisesti oli huonompi ratkaisu repiä laminaatit pois ja pistää 200m2 lankkuparkettia, ei maksa koskaan itseään takaisin..

Kuinka paksu eriste sinulla on siellä lattialaatan alla?
Ei se tosiaan niin iso homma olisi laittaa jos ei laattaa tarvitse piikata pois.

Isolla rahalla tarkoitin sitä, että ei maksa koskaan itseään energiansäästönä takaisin. Näin jälkiviisastellen olisin ehkä mieluummin sinuna päivittänyt lattian eristeitä ja pistänyt lattiakierron, kun kerran lattian uusitte samalla.

Laatan (joka siis toistaiseksi valamatta) alle tulee 20 cm salaojittavaa eristettä, sen alle vielä tasoituskerros leca-soralla tai vastaavalla jonkun verran eristävällä ratkaisulla.

 

[soad]

kun kerran lattian uusitte samalla.

Emme uusineet lattiaa, pelkästään lattian pintamateriaalin.
Sitäkin sai repiä monta kerrosta pois kun edellinen omista oli aina laittanut vanhan päälle

Jos olisimme piikanneet lattialaatan pois niin toki lämmitysputket ja viemärit putket olisi olisi tehty samalla.
Meillä lattian alla vain 100mm styroksia niin ei kannata maata alkaa lämmittämään, menee niin paljon energiaa hukkaan.

 

[Euroshopperi 2]

Esim. tämmösiä käytetään jos ei oo laattaa mihin roilottaa uria.

Flooré-lattialämmitysratkaisu - Saneeraukseen ja uudiskohteisiin!

Flooré-lattialämmitysratkaisu on tehokas ja nopea ratkaisu saneerauskohteisiin, mutta soveltuu myös uudisrakentamiseen.

www.floore.fi

Jos tuo Floore on sama kuin ennenkin ja päällystetty alumiinifoliolla, niin saattaisin jättää sen nykyäänkin ottamatta. Laitoin omaan yläkertaan LK systemsin EPS 16 järjestelmän ja se on päällystetty alumiinipellillä, jossa lämpö leviää todella tehokkaasti. 130 neliötä tuli laitettua ja tehokkaampaa lämmitystä en ole tavannut. Lattiat 60 cm x 60 cm laattaa suoraan laastilla kiinni alumiinipeltiin ja reagointiaika on minuutteja. Eli esim yölämpötilan pudotus toimii hyvin. Tuli aikanaan noita tutkittua ja ainoa missä tuo alumiini on oikeasti peltiä, eikä folio filmiä. Mattoveitsellä ei oikein pysty, mutta sirkkelillä menee helposti. Nuo foliot menee kyllä veitsellä, kuin karkkipaperia vetelisi.

LKS0026

www.lksystems.fi

 

[PornReindeer]

Yhden patterin hinnalla saa jo satoja metrejä lattianlämmitysputkea. Eikä ne patteritkaan ilman remontteja paikalleen ilmesty, varsinkin jos tavoittelee jotain muuta kuin lestaremontti-lookkia. Silloin varmaan menis lattiaan se hinnat alkaen 10 e/m2 laminaattikin. Sinällään ihan sama, typeristä typerin investointi joka tapauksessa, kun ilpillä pääsee pitkälle. Jossain talon peruskorjauksessa noi isot muutokset kannattaa tehdä jos tekee (kun muutenkin paikat menevät uusiksi).

Se lattianlämmitysputki on yleensä halvin osa remonttia, tuossa ylempänäkin puhutaan uralevyistä jotka on yli 50€ neliö. Itse patteritkin ovat halpoja, tonnilla saat koko kämpän patterit tilattua.

Itselläni on uudet patterit ja putket, mutta ei se muistaakseni ihan hirveän montaa tonnia ollut asennuksineen kun edellisen omistajan remppalaskuja katselin. Toki vedetty "lesta-tyyliin" pintavetoina mennen missä sattuu. Jos on jo sähköpatterit niin aika kevyesti tuo sujuu kun on n.s. paikat olemassa.
Se onko monessakaan rempassa järkeä takaisinmaksuaikaa miettiessä on sitten eri asia, saati sitten jos pitää ottaa vaikeasti arvotettavia mukavuus-/ulkonäköasioita huomioon...

 

[Kvarkki]

Se lattianlämmitysputki on yleensä halvin osa remonttia, tuossa ylempänäkin puhutaan uralevyistä jotka on yli 50€ neliö. Itse patteritkin ovat halpoja, tonnilla saat koko kämpän patterit tilattua.

Wut? Hyvä kun yhden tuollaisen suositellun saa.

 

[jm82]

Se lattianlämmitysputki on yleensä halvin osa remonttia, tuossa ylempänäkin puhutaan uralevyistä jotka on yli 50€ neliö. Itse patteritkin ovat halpoja, tonnilla saat koko kämpän patterit tilattua.

Itselläni on uudet patterit ja putket, mutta ei se muistaakseni ihan hirveän montaa tonnia ollut asennuksineen kun edellisen omistajan remppalaskuja katselin. Toki vedetty "lesta-tyyliin" pintavetoina mennen missä sattuu. Jos on jo sähköpatterit niin aika kevyesti tuo sujuu kun on n.s. paikat olemassa.
Se onko monessakaan rempassa järkeä takaisinmaksuaikaa miettiessä on sitten eri asia, saati sitten jos pitää ottaa vaikeasti arvotettavia mukavuus-/ulkonäköasioita huomioon...

Jos on jo vesikiertoinen patterilämmitys, niin ne alkuperäiset patteriputket (sekä myös patterit) on ilmeisesti aika pitkäikäisiä. Patterikierron vedessä kun ei ole happea?

Reilu 5 vuotta sitten ostin 1966 tehdyn talon, johon nuo patteriputket oli uusittu pintavetoina. Samoin myös käyttövesiputket pintavetoina, mutta se varmasti ihan hyödyllistäkin. Käyttövesiputket kun ruostuu usein tukkoon?

Alkuperäiset patteriputket kun meni betonilattian alla, niin aika pakko tehdä pintavetoina uudet.

Tosin itsellehän sitä teetetään tai tehdään, niin jossain vaiheessa aina pakkokin jollain lailla remppailla.


Yhden välittäjän mukaan esim yksi ilp ei nosta asunnon arvoa, mutta tuleehan siitä tavallaan asumishyötyä, että sähkölasku on pienempi ja kesällä pystyy viilentämään. Halutuin varmasti olisi lattia- tai patterilämmitys ja nykyaikainen maalämpö + ilp (viilennys).

Asunnon vuokrauskin helpompaa, jos löytyy vaikka 2 ilpiä ja käyttövesi sähköllä tai öljyllä. Koska omakotitalossa olisi muuten aika "huikeat" lämmityskulut.

 

[PornReindeer]

Wut? Hyvä kun yhden tuollaisen suositellun saa.

Mulla luki tuossa ensin "kärjistettynä", eihän tonni oikeasti yhtään isomman kämpän pattereihin riitä. Meilläkin ~230 lämmintä neliötä niin kyllä niitä pattereita aika monta on, toki vastaavasti ei mikään lattilämmityskään ihan helpolla tulisi. Tässähän itseasiassa on ollut lattialämmitys kylppärissä jne. mutta putkirempassa eivät halunneet halunneet tehdä kylppäriä, vessaa ja kodinhoitohuonetta uusiksi. Kunhan itse remppaan ne niin varmaan paluu siltä osalta lattialömmitykseen on edesä...

Tosiaan riippuu talon koosta yms. eli tarvittavien patterien määrästä, mutta moderni peruspatteri (joka hakkaa kyllä sen 50-vuotta vanhan yksilehtisen) taitaa lähteä jostain satasesta. Se satasen malli on toki pienikokoisin, esim. meidän makkareissa taisi olla 450x1200 tai 500x1200 ja nuo on jotain paria sataa kpl. Toki siihen lisäksi tarvikkeita, putkia ja työtä, ei se patteri pahvilaatikossa vielä lämmitä...

En ole varma mitä suositeltiin, jotain hifimpää kuin modernia perusmallia?

Edit. se on sitten eri asia kannattiko tai pitikö tuo remppa tehdä, mutta en nyt hirveästi syyttele edellistä omistajaa jos 40 vuotta vanhaan taloon kauppamies sai kaupat tehtyä...

 

[Charlie Glide]

Tuli mieleen kuinhahan tällaiseen vanhaan 1981 taloon olisi ollut toteutettavissa lattialämmitys? Puulattian olisi varmaan pitänyt purkaa ensin pois? Vai olisiko joku kikka, että puulattian päälle joku lattialämmitys "härpäke"?

Meillä taas talon alkuperäinen osa vuodelta 1880, rossipohja jossa lattialaudat päälimmäisenä. Vuosien saatossa päällystetty eri materiaaleilla, oli linoleumia ja muovimattoa ym.
Revittiin nuo kaikki matot ja vanhat lattialaudat pois, vanhat eristeet (turvetta yms) imuroitiin pois, puhallusvillat tilalle.
Päälle sitten 15mm vanerit, sen päälle lattialämmitysputket ja kipsivalu 30-60mm päälle.

Lattialämmitysputket ja jakotukit termostaatteineen kustansi noin 35€/m2, kipsivalu 50€/m2. Toisena vaihtoehtona mietin niitä valmiita uritettuja lattialämmityslevyjä mutta nekin taisi tuolloin maksaa aika paljon ja toisaalta meidän piti joka tapauksessa pureutua ns. pintaa syvemmälle niin tehtiin tällä tavalla.

 

[bombjack]

Mietiskellyt maakaasusta luopumista.

Täällä lämpenee käyttövesi ja vesikiertoisten patterien vesi maakaasulla. Patterit tosin säädetty viileämmälle kun ILP ja pönttöuuni hoitaa lämmitystä hyvin pitkälti. Maakaasun hinta kaikkine maksuineen (toimitusmaksu, perusmaksu, energiamaksu, huoltovarmuusmaksu, energiasisältövero ja hiilidioksidivero) on tällä hetkellä noin 140€/MWh. Maakaasun hinnasta riippuen tuo liikkuu varmaan siinä 120-180€ ikkunassa.

Energiatodistuksen mukaan maakaasun kulutus olisi 21MWh vuodessa. Luulen että tuo on vähän yläkanttiin kuitenkin, ellei sitten talvikuukausina mene reilusti enemmän, nyt on mennyt huhti-marraskuussa reilu 6MWh.

Jos maakaasusta luopuisi ja hommaisi VILP:n, niin tuo kaiketi hoitaisi hommat noin 7500kWh vuosikulutuksella(?) Jos sähkön hinta siirtoineen olisi vaikka 0,15c/kWh niin kustannukset olisi 1125€ vuodessa. Maakaasulla esim 15MWh vuodessa maksaisi 140€ keskihinnalla 2100€. Säästöä tulisi siis noin 1000€ vuodessa tällä matematiikalla?

Onko VILP ihan no-brainer? Tuohon saisi kaiketi vielä 4 000€ tukea. Talo on 1966 rakennettu, kohta 4 hengen talous, pattereista on osa uudempia ja osa vanhempia. Lämmitettäviä neliöitä on 125. Minkä tehoinen vilp olisi järkevä?

 

[dot1q]

Jos sähkön hinta siirtoineen olisi vaikka 0,15c/kWh niin kustannukset olisi 1125€ vuodessa.

Vähän arveluttaa tähän pääseminen. Pörssillä ja optimoinnilla ehkä. Mutta täällä V-S suunnalla etelärannikolla Caruna & verot = 0,10-0,11 c/kWh. Siihen ostoenergian hinta päälle.
Lopen IVLP:ssä oli 4 vuotta sitten olemattomat pörssisähkö-optimointimahdollisuudet. Vaatis RS486 väylän kautta neppailua tai useiden satkujen lisäosia ja silti neppailua.
9kW Estia tällä about saman ikäluokan mökissä jossa alkuperäiset 1-2-3 lehtiset patterit ja 30mm nurkissa patteriputkien paksuus. Näyttäis 2024 vuonna kuluneen Tossun Estiassa 5,19MW tähän mennessä. 6-hengen talous. 100 neliön nurkissa keskikerros, yläkerta matala ja noin 25 neliöö. Kellarissa 80m2, mutta vain yksi vesikiertoinenpatteri siellä, joten lämpö tulee sähköpattereista suurelta olin tässä tilassa.
Helkkari, mulla menee näemmä muuhun melko paljon sähköö 19MW vuosikulutuksella. Toki kaks PEHV talossa, näkyy varmasti sähkön kulutuksessa..