Talon lämmitysratkaisut

[Euroshopperi 2]

Jos mun allekirjoitus näkyy, niin samaa luokkaa talo ja varmaan MLP osalta kokoluokkakin. Laskettaisin kyllä tuolla maalämpö foorumilla Tomppelilla talon todellisen energiantarpeen, niin sieltä voisi löytyä avain lähteä liikkeelle. Kaikki ILP, takat ym pitää ensin karsia pois ja määrittää raaka energian määrä, millä talo pysyy halutussa lämmössä ja mihinkä kylmyyteen asti.
Täysin hihasta vedettynä voi laittaa esim seuraavan laskelman, jos talo on kuluttanut öljyä 5000 L vuodessa.
Hyötysuhteella 80 % on taloon saatu 40 000 kWh energiaa. MLP COP 4:llä ottaa kaivoista tuolloin 30 000 kWh energiaa ja tekee se ottamalla verkosta 10 000 kWh sähköä. Kaivoista voi pitää 100 kWh/m/a ihan ylärajana, mitä voi ottaa, eli yhteen kaivoon minimi syvyys 300 m. Koneen tehona taas reiästä on mahdollista ottaa 50 W/m, josta 15 kW, eli n 20 kW tehoiselle. Äkkiseltään 2 x 180 m kaivot 16 kW invertteri ja laskussa lukee 12 600 € + 9090 € + työt. Maapiirillä saisi kaivoissa säästettyä ihan kunnon rahan jo.
Mutta tuohon suuntaan jotakin ja oma talo on verrokkina kohtuu törkeästi ylitehoisella 17 kW koneella ja tehokkaalla lattialämmityksellä COP 4,6:lla syönyt vuodessa 6708 kWh sähköä käyttöveteen ja lämmitykseen yhteensä. Tähän mennessä on palanut 19 000 kWh tänä vuonna. Siitä 4000 kWh auton lataus ja autotallin lämmitys reilu 3000 kWh ILP (80 neliö). Ainavalmis kiuas ja joka päivä saunaa suurinpiirtein 3000 kWh. Loppusähköt luokkaa 10 000 kWh viihdekäyttöön ja valaisuihin.
Käy tuolla sivustoilla ja ihmettele, mitä joku saa irti Ingalsuon Bergheat laskurista, joka on noin 100-200 kertaa parempi, kuin yhdenkään kauppiaan tulevat laskelmat niiden omilla ohjelmillaan.

Maalämpöfoorumi - Etusivu

Maalämpöfoorumi - Etusivu

www.maalampofoorumi.fi

 

[Euroshopperi 2]

Lisäksi halukkaille. Ne laskentaohjelmat siis löytyy täältä. Niille jotka osaa konetta käyttää.

Index of /

 

[Euroshopperi 2]

VILP verraten seuraavaa huomiota. Viikosta 19 eteenpäin aina viikkoon 37 on lämmityksen tarve käytännössä tasan nolla ja alku ja loppupään COP on MLP n 5,5, jos pitää lämmittää. VILP COP saattaisi olla noilla kuukausilla parempi, mutta MLP tekee lämpimän vedenkin tuolla välillä n 3,7 arvolla, eikä siitä kummoisia tehoeroja kerry pelkällä käyttöveden osalla. Läpi vuoden lämmitys tulee MLP llä ilman ainuttakaan vastustuntia n. COP 4,8-5,0 lukemalla omalla kohdalla, kun lattialämmitys. Lämmitys ei siis mulla ole pois päältä, vaan se kone vain ei lämmitä, joten ei tuossa kovin paljon VILP hyödyttäisi nolla tarpeella.

 

[Jrhh]

Mielestäni tähän taloon tehtiin alunperinkin väärä (eli se halvempi) ratkaisu, kun lämmitysmuoto muutettiin öljystä VILP + öljyyn eikä menty suoraan maalämpöön. Vaikka ohjeessa lukee -25c niin kyllä tälle koneelle tulee raja vastaan -15c jälkeen ja öljy hyppää mukaan aiemminkin jos sitä ei manuaalisesti halua kontrolloida. Muistaakseni talossa oli öljynkulutus jotain 4500-5000l luokkaa ennen VILP asennusta. Täytyy käydä tutustumassa tuohon foorumiin ja laskuriin mistä vinkkasit, kiitos. Ja ehkä myös laskettaa se energiantarve Tomppelilla.

 

[Euroshopperi 2]

Mielestäni tähän taloon tehtiin alunperinkin väärä (eli se halvempi) ratkaisu, kun lämmitysmuoto muutettiin öljystä VILP + öljyyn eikä menty suoraan maalämpöön. Vaikka ohjeessa lukee -25c niin kyllä tälle koneelle tulee raja vastaan -15c jälkeen ja öljy hyppää mukaan aiemminkin jos sitä ei manuaalisesti halua kontrolloida. Muistaakseni talossa oli öljynkulutus jotain 4500-5000l luokkaa ennen VILP asennusta. Täytyy käydä tutustumassa tuohon foorumiin ja laskuriin mistä vinkkasit, kiitos. Ja ehkä myös laskettaa se energiantarve Tomppelilla.

Erittäin hyödyllinen on tieto öljynkulutuksesta, koska sillä yleensä pääsee kiinni suoraan talon oikeaan energiankulutukseen kaikki lämmitys mukaanluettuna. Patterilämmityksessä olisi hyödyllistä tietää kiertoveden lämpötila, kun se tulee rajoittamaan lämpöpumpulla kykyjä huomattavasti. Eli pattereilla on rajallinen kyky levittää lämpöä, kun kiertoveden lämpöä joudutaan laskemaan öljyaikaisesta. Hyvä lähtökohta patteriremontointiin on C22 ja jokaiseen patteripaikkaan kannattaa ottaa niin iso, kuin kooltaan, tai ulkonäöltään sopii. Jättää kaikki energialaskenta vähemmälle ja ylittää tehot vain suorilta yläkanttiin. 60 cm korkeus parantaa konvektiota jne.. parhaimmillaan tiedän, että päästään jopa huonomman lattialämmityksen tehoon pattereilla.
Jotain voi laittaa noista luvuista mieleen. Jos kauppias tarjoaa yli 100 kWh/m/a lukemaa kaivon syvyydessä, on kyseessä epäilyttävä tilanne ja osatehoiset tarjoukset saattaa olla loputtoman riesan alku, jota ei oikeudessa ole helppoa voittaa. Energianpeitto ja tehonpeitto on syytä selvittää käsitteinä ja varmistaa, ettei tuollaisia tule allekirjoitettua. Kokemusta tällaisesta yrityksestä on omallakin kohdalla. Yritti puhumalla 98% energianeitosta ja 75% tehonpeitosta kirjoituttaa alle 180 m kaivon ja 10 kW koneen. Eli laski ja sanoikin, että kaivoa tarvitaan vain 75% täystehoisesta, kun totuus olisi 98%. Tätä samaa huijausta käytetään edelleen ja noita osatehoisia ei kannata oikeestaan kuunnella yhtään. Oikea toiminta on päästä selville tuosta energiantarpeesta itse ja suunnittelee tarjouspyyntöjä tietäen nuo 100 kWh/m/a ja 50 W/m lukemat yläarvoina. Kaikki satuilut erilaisista paremmuuksista eri laitteiden kyvyistä on todellisuudessa COP 0,1-0,2 sisällä olevia totuuksia, eikä niillä saa porattua 100 m matalampia kaivoja. Omalla kohdalla esim totuus olisi ollut 4 m matalampi kaivo, kuin täystehoisessa laskelmassa, mutta hinta olisi selvästi halvin tarjous 75% mitalla. Eli hyvä valmistautuminen hankintaan on erinomainen juttu. Ei kannata esim pyytää laskemaan matalampaa kaivoa hinnan takia, koska kauppias kyllä tähän helposti pystyy omalla ohjelmallaan ja kun kirjoitat paperit alle, niin siinähän sitten ollaan. Pyytää kaikilta tarjoajilta erikseen hinnan saman mittaiselta kaivolta, joka on syvimmän tarjoava, niin on edes vähän turvassa, vaikka siihenkin voi ottaa vielä lisää luokkaa 1000 €:lla lopulta.

 

[stabbulamus]

Mielestäni tähän taloon tehtiin alunperinkin väärä (eli se halvempi) ratkaisu, kun lämmitysmuoto muutettiin öljystä VILP + öljyyn eikä menty suoraan maalämpöön. Vaikka ohjeessa lukee -25c niin kyllä tälle koneelle tulee raja vastaan -15c jälkeen ja öljy hyppää mukaan aiemminkin jos sitä ei manuaalisesti halua kontrolloida. Muistaakseni talossa oli öljynkulutus jotain 4500-5000l luokkaa ennen VILP asennusta. Täytyy käydä tutustumassa tuohon foorumiin ja laskuriin mistä vinkkasit, kiitos. Ja ehkä myös laskettaa se energiantarve Tomppelilla.

Näinhän se on et kun vähän vanhempaa taloa saneerataan niin kyllä se maalämpö on ykkönen.

 

[Kvarkki]

Eli pattereilla on rajallinen kyky levittää lämpöä, kun kiertoveden lämpöä joudutaan laskemaan öljyaikaisesta.

Eihän tämä nyt pidä ollenkaan paikkaansa. Ei se öljykään patteriin mitään 60+ astetta syötä eli kyse on puhtaasti siitä missä kohtaa MLP tarvitsee vastuksia mukaansa. Jos ei ole täysin horo talo pohjoisessa, niin lämmöt pattereissa pysyvät pumpulle tehtävissä olevina. Ihan turha rynnätä sinne patterikauppaankaan samasta syystä, katsoo rauhassa mihin uusi pumppu pystyy.

e: Itse esim. otin suoraan pumpulle säätökäyrän Oumanin hyväksi havaitusta ja en muista montako vuotta sitten säädin viimeksi. -30 pakkasilla menovesi on 55 astetta, pumpun muutamat vastustunnit ovat aiheutuneet käyttöveden priorisoinnista (suihkussa käynti kovilla pakkasilla). 50-luvun 1 tai 2 -lehtiset patterit.

 

[Euroshopperi 2]

En nyt välttämättä tarkoittanut mitään vastusten käyttöä, vaan että railakkaasti mitoitettuina pattereilla on päästy lämmityksessä jopa 4,5 COP lukemiin, joka vastaa vähän kintaalla olevaa lattialämmitystä. Eli kiertoveden lämmöt riittää jo lähellä 40 asteisena ei ole tarvis edes shuntata pesutilojen lattioita alemmas, vaan kaikkia saa pyörittää samalla lämmöllä. Omalla kohdalla oli vanhat patterit jo niin tehottomia, ettei viittinyt edes yrittää jatkaa niiden kanssa, kun putkitus olisi kuristanut liikaa kiertoa, jos olisi yrittänyt matalampaa lämpöä ja maksimaalista kiertomäärää saada aikaiseksi ja vielä 1-putki järjestelmäisiä lenkkejä muutamassa paikassa. Tuo tavoite lämpöpumpulla, kun on mahdollisimman matala kiertolämpö ja lämmönlevityksen hyvä teho tulee seuraavana esiin, niin tulipahan nyt siitäkin mainittua. Putkituksen kyvyt siirtää matalalla lämmöllä samaa tehoa, kuin kuumalla öljyaikaisella saattaa tulla yllättävästikin vastaan joissain tapauksissa. Ei tuossa nyt muuta, mutta kunhan ottaa huomioon, jos ei satu olemaan kaikille tuttua toiminnan optimointi lämpöpumppujen kanssa pelatessa. Ja tehoa jos otetaan hyvällä hyötysuhteella, niin sitä otetaan myös kaivosta enemmän, jonka olisi syytä olla myös hyvä ja senkin putkien virtaama saa olla hyvä. Loppupeleissä sähköyhtiöt tienaa sitten vähemmän.
Parhaiten oman lämmönlevityksen kyvyistä ennakolta pääsee perille, kun laittaa joko termostaatit täysille, tai ottaa ne kokonaan pois. Sen jälkeen alkaa laskemaan kiertoveden lämpöä, kunnes tuntuu oikealta. Ulkolämpötila ohjauksella esim just Oumanilla saa sopivan käyrän ja homma toimii. Ottaa ylös lämmöt jostain esim 10 asteessa 0 asteessa ja -10 asteessa ja kattoo millä kiertovedellä pärjää noissa lämmöissä sisällä. Öljykattilaa ei pitäisi koskaa polttaa alle 60 asteisella kiertovesipinnoilla, tai se pikeentyy kohtuu helposti palopinnoilta kelvottomaan kuntoon, mutta kokeeksi kannattaa penkittää oma patteristo, jos on edes pientä virettä tekniseen tiedonhaluun. 40 000 kWh lämpöihin syövässä talossa on jo mahdollista tehdä merkittäviä energiaoptimointeja, joita oli jo tehtykin. Omalla kohdallakin vuoden sisään tullut pienennystä MLP kulutukseen 1200 kWh, joka on törkeä petraus, kun laittaa tuon COP 4,6 kertoimella reaalienergian säästöksi edelliseen vuoteen. Termostaatit laitoin täysille, puhallusvillaa katolle ja uusi liuospumppu kaivoon. Pari pykälää kiertovesikäyrää loivemmaksi ja pykälä alemmaksi samalla lisäystä kiertopumppuihin, niin 5 520 kWh edellisvuotta pienempi energiankulutus. Täytyy vielä kattoa tammikuussa, mitä sanoo lämmöntarveluvut koko vuodelle, mutta arviona on suunnilleen saman tason lukemat, eikä pysty ynnäilemään kesken vuotta niitä.
Vuonna -23 oli ensimmäiset 10 kk lukema 2 566 ja tänä vuonna ensimmäiset 10 kk on ollut 2 702, joten tähän mennessä ollut kylmempääkin vielä.
Edit. Eikä näitä tarvii niin tosissaan ottaa mitä kirjoittelen. Noilla lämpöpumppujen erkoissivuilla löytyy ihan kunnollisiakin tietäjiä ja osaajia neuvomaan ja mulla on varaa olla väärässäkin jossain kohti.