Talon lämmitysratkaisut

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja TMK
  • Aloitettu Aloitettu
VILP verraten seuraavaa huomiota. Viikosta 19 eteenpäin aina viikkoon 37 on lämmityksen tarve käytännössä tasan nolla ja alku ja loppupään COP on MLP n 5,5, jos pitää lämmittää. VILP COP saattaisi olla noilla kuukausilla parempi, mutta MLP tekee lämpimän vedenkin tuolla välillä n 3,7 arvolla, eikä siitä kummoisia tehoeroja kerry pelkällä käyttöveden osalla. Läpi vuoden lämmitys tulee MLP llä ilman ainuttakaan vastustuntia n. COP 4,8-5,0 lukemalla omalla kohdalla, kun lattialämmitys. Lämmitys ei siis mulla ole pois päältä, vaan se kone vain ei lämmitä, joten ei tuossa kovin paljon VILP hyödyttäisi nolla tarpeella.
IMG_4208.png
 
Mielestäni tähän taloon tehtiin alunperinkin väärä (eli se halvempi) ratkaisu, kun lämmitysmuoto muutettiin öljystä VILP + öljyyn eikä menty suoraan maalämpöön. Vaikka ohjeessa lukee -25c niin kyllä tälle koneelle tulee raja vastaan -15c jälkeen ja öljy hyppää mukaan aiemminkin jos sitä ei manuaalisesti halua kontrolloida. Muistaakseni talossa oli öljynkulutus jotain 4500-5000l luokkaa ennen VILP asennusta. Täytyy käydä tutustumassa tuohon foorumiin ja laskuriin mistä vinkkasit, kiitos. Ja ehkä myös laskettaa se energiantarve Tomppelilla.
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni tähän taloon tehtiin alunperinkin väärä (eli se halvempi) ratkaisu, kun lämmitysmuoto muutettiin öljystä VILP + öljyyn eikä menty suoraan maalämpöön. Vaikka ohjeessa lukee -25c niin kyllä tälle koneelle tulee raja vastaan -15c jälkeen ja öljy hyppää mukaan aiemminkin jos sitä ei manuaalisesti halua kontrolloida. Muistaakseni talossa oli öljynkulutus jotain 4500-5000l luokkaa ennen VILP asennusta. Täytyy käydä tutustumassa tuohon foorumiin ja laskuriin mistä vinkkasit, kiitos. Ja ehkä myös laskettaa se energiantarve Tomppelilla.
Erittäin hyödyllinen on tieto öljynkulutuksesta, koska sillä yleensä pääsee kiinni suoraan talon oikeaan energiankulutukseen kaikki lämmitys mukaanluettuna. Patterilämmityksessä olisi hyödyllistä tietää kiertoveden lämpötila, kun se tulee rajoittamaan lämpöpumpulla kykyjä huomattavasti. Eli pattereilla on rajallinen kyky levittää lämpöä, kun kiertoveden lämpöä joudutaan laskemaan öljyaikaisesta. Hyvä lähtökohta patteriremontointiin on C22 ja jokaiseen patteripaikkaan kannattaa ottaa niin iso, kuin kooltaan, tai ulkonäöltään sopii. Jättää kaikki energialaskenta vähemmälle ja ylittää tehot vain suorilta yläkanttiin. 60 cm korkeus parantaa konvektiota jne.. parhaimmillaan tiedän, että päästään jopa huonomman lattialämmityksen tehoon pattereilla.
Jotain voi laittaa noista luvuista mieleen. Jos kauppias tarjoaa yli 100 kWh/m/a lukemaa kaivon syvyydessä, on kyseessä epäilyttävä tilanne ja osatehoiset tarjoukset saattaa olla loputtoman riesan alku, jota ei oikeudessa ole helppoa voittaa. Energianpeitto ja tehonpeitto on syytä selvittää käsitteinä ja varmistaa, ettei tuollaisia tule allekirjoitettua. Kokemusta tällaisesta yrityksestä on omallakin kohdalla. Yritti puhumalla 98% energianeitosta ja 75% tehonpeitosta kirjoituttaa alle 180 m kaivon ja 10 kW koneen. Eli laski ja sanoikin, että kaivoa tarvitaan vain 75% täystehoisesta, kun totuus olisi 98%. Tätä samaa huijausta käytetään edelleen ja noita osatehoisia ei kannata oikeestaan kuunnella yhtään. Oikea toiminta on päästä selville tuosta energiantarpeesta itse ja suunnittelee tarjouspyyntöjä tietäen nuo 100 kWh/m/a ja 50 W/m lukemat yläarvoina. Kaikki satuilut erilaisista paremmuuksista eri laitteiden kyvyistä on todellisuudessa COP 0,1-0,2 sisällä olevia totuuksia, eikä niillä saa porattua 100 m matalampia kaivoja. Omalla kohdalla esim totuus olisi ollut 4 m matalampi kaivo, kuin täystehoisessa laskelmassa, mutta hinta olisi selvästi halvin tarjous 75% mitalla. Eli hyvä valmistautuminen hankintaan on erinomainen juttu. Ei kannata esim pyytää laskemaan matalampaa kaivoa hinnan takia, koska kauppias kyllä tähän helposti pystyy omalla ohjelmallaan ja kun kirjoitat paperit alle, niin siinähän sitten ollaan. Pyytää kaikilta tarjoajilta erikseen hinnan saman mittaiselta kaivolta, joka on syvimmän tarjoava, niin on edes vähän turvassa, vaikka siihenkin voi ottaa vielä lisää luokkaa 1000 €:lla lopulta.
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni tähän taloon tehtiin alunperinkin väärä (eli se halvempi) ratkaisu, kun lämmitysmuoto muutettiin öljystä VILP + öljyyn eikä menty suoraan maalämpöön. Vaikka ohjeessa lukee -25c niin kyllä tälle koneelle tulee raja vastaan -15c jälkeen ja öljy hyppää mukaan aiemminkin jos sitä ei manuaalisesti halua kontrolloida. Muistaakseni talossa oli öljynkulutus jotain 4500-5000l luokkaa ennen VILP asennusta. Täytyy käydä tutustumassa tuohon foorumiin ja laskuriin mistä vinkkasit, kiitos. Ja ehkä myös laskettaa se energiantarve Tomppelilla.

Näinhän se on et kun vähän vanhempaa taloa saneerataan niin kyllä se maalämpö on ykkönen.
 
Eli pattereilla on rajallinen kyky levittää lämpöä, kun kiertoveden lämpöä joudutaan laskemaan öljyaikaisesta.
Eihän tämä nyt pidä ollenkaan paikkaansa. Ei se öljykään patteriin mitään 60+ astetta syötä eli kyse on puhtaasti siitä missä kohtaa MLP tarvitsee vastuksia mukaansa. Jos ei ole täysin horo talo pohjoisessa, niin lämmöt pattereissa pysyvät pumpulle tehtävissä olevina. Ihan turha rynnätä sinne patterikauppaankaan samasta syystä, katsoo rauhassa mihin uusi pumppu pystyy.

e: Itse esim. otin suoraan pumpulle säätökäyrän Oumanin hyväksi havaitusta ja en muista montako vuotta sitten säädin viimeksi. -30 pakkasilla menovesi on 55 astetta, pumpun muutamat vastustunnit ovat aiheutuneet käyttöveden priorisoinnista (suihkussa käynti kovilla pakkasilla). 50-luvun 1 tai 2 -lehtiset patterit.
 
En nyt välttämättä tarkoittanut mitään vastusten käyttöä, vaan että railakkaasti mitoitettuina pattereilla on päästy lämmityksessä jopa 4,5 COP lukemiin, joka vastaa vähän kintaalla olevaa lattialämmitystä. Eli kiertoveden lämmöt riittää jo lähellä 40 asteisena ei ole tarvis edes shuntata pesutilojen lattioita alemmas, vaan kaikkia saa pyörittää samalla lämmöllä. Omalla kohdalla oli vanhat patterit jo niin tehottomia, ettei viittinyt edes yrittää jatkaa niiden kanssa, kun putkitus olisi kuristanut liikaa kiertoa, jos olisi yrittänyt matalampaa lämpöä ja maksimaalista kiertomäärää saada aikaiseksi ja vielä 1-putki järjestelmäisiä lenkkejä muutamassa paikassa. Tuo tavoite lämpöpumpulla, kun on mahdollisimman matala kiertolämpö ja lämmönlevityksen hyvä teho tulee seuraavana esiin, niin tulipahan nyt siitäkin mainittua. Putkituksen kyvyt siirtää matalalla lämmöllä samaa tehoa, kuin kuumalla öljyaikaisella saattaa tulla yllättävästikin vastaan joissain tapauksissa. Ei tuossa nyt muuta, mutta kunhan ottaa huomioon, jos ei satu olemaan kaikille tuttua toiminnan optimointi lämpöpumppujen kanssa pelatessa. Ja tehoa jos otetaan hyvällä hyötysuhteella, niin sitä otetaan myös kaivosta enemmän, jonka olisi syytä olla myös hyvä ja senkin putkien virtaama saa olla hyvä. Loppupeleissä sähköyhtiöt tienaa sitten vähemmän.
Parhaiten oman lämmönlevityksen kyvyistä ennakolta pääsee perille, kun laittaa joko termostaatit täysille, tai ottaa ne kokonaan pois. Sen jälkeen alkaa laskemaan kiertoveden lämpöä, kunnes tuntuu oikealta. Ulkolämpötila ohjauksella esim just Oumanilla saa sopivan käyrän ja homma toimii. Ottaa ylös lämmöt jostain esim 10 asteessa 0 asteessa ja -10 asteessa ja kattoo millä kiertovedellä pärjää noissa lämmöissä sisällä. Öljykattilaa ei pitäisi koskaa polttaa alle 60 asteisella kiertovesipinnoilla, tai se pikeentyy kohtuu helposti palopinnoilta kelvottomaan kuntoon, mutta kokeeksi kannattaa penkittää oma patteristo, jos on edes pientä virettä tekniseen tiedonhaluun. 40 000 kWh lämpöihin syövässä talossa on jo mahdollista tehdä merkittäviä energiaoptimointeja, joita oli jo tehtykin. Omalla kohdallakin vuoden sisään tullut pienennystä MLP kulutukseen 1200 kWh, joka on törkeä petraus, kun laittaa tuon COP 4,6 kertoimella reaalienergian säästöksi edelliseen vuoteen. Termostaatit laitoin täysille, puhallusvillaa katolle ja uusi liuospumppu kaivoon. Pari pykälää kiertovesikäyrää loivemmaksi ja pykälä alemmaksi samalla lisäystä kiertopumppuihin, niin 5 520 kWh edellisvuotta pienempi energiankulutus. Täytyy vielä kattoa tammikuussa, mitä sanoo lämmöntarveluvut koko vuodelle, mutta arviona on suunnilleen saman tason lukemat, eikä pysty ynnäilemään kesken vuotta niitä.
Vuonna -23 oli ensimmäiset 10 kk lukema 2 566 ja tänä vuonna ensimmäiset 10 kk on ollut 2 702, joten tähän mennessä ollut kylmempääkin vielä.
Edit. Eikä näitä tarvii niin tosissaan ottaa mitä kirjoittelen. Noilla lämpöpumppujen erkoissivuilla löytyy ihan kunnollisiakin tietäjiä ja osaajia neuvomaan ja mulla on varaa olla väärässäkin jossain kohti.
 
Viimeksi muokattu:
Onko kukaan tehostanut pattereita tuulettimella? Lämpötila kytkin tuohon että on päällä vain kun on tarvetta. 3D printaamalla saisi tehtyä ilmavirtaa ohjavaan ja siistin kotelon. Mitään valtavaa puhallintahan tuohon ei tarvitaisi vain pieni teho riittäisi. Samalla äänikin olisi pieni.
 
Nuohan on varsin hyvän näköisiä laitteita, mutta hinnoista ei ole tullut tietoa. Kaveri oli vain vetänyt 60 m korkeita pattereita C22 ikkunan alle pelkästään leveys mielessä sopivina ja jätti teholaskennat vähän sivummalle. Ylitehoa reippaasti, mutta putkisto vaihdettiin reilumpiin komposiitteihin, niin kiertoa lisäämällä pattereista lähti heti 15 astetta lämpöjä alemmas. Tuossa on kohtuu silmälle sopiva versio toho pattereista Purmolta.


Tuossa vielä Tuolta Tomppelilta pöllitty kuva kiertolämpöjen vaikutuksesta lämpöpumppujen hyötysuhteeseen

IMG_4212.png
 
Viimeksi muokattu:
En nyt välttämättä tarkoittanut mitään vastusten käyttöä, vaan että railakkaasti mitoitettuina pattereilla on päästy lämmityksessä jopa 4,5 COP lukemiin, joka vastaa vähän kintaalla olevaa lattialämmitystä. Eli kiertoveden lämmöt riittää jo lähellä 40 asteisena ei ole tarvis edes shuntata pesutilojen lattioita alemmas, vaan kaikkia saa pyörittää samalla lämmöllä. Omalla kohdalla oli vanhat patterit jo niin tehottomia, ettei viittinyt edes yrittää jatkaa niiden kanssa, kun putkitus olisi kuristanut liikaa kiertoa, jos olisi yrittänyt matalampaa lämpöä ja maksimaalista kiertomäärää saada aikaiseksi ja vielä 1-putki järjestelmäisiä lenkkejä muutamassa paikassa. Tuo tavoite lämpöpumpulla, kun on mahdollisimman matala kiertolämpö ja lämmönlevityksen hyvä teho tulee seuraavana esiin, niin tulipahan nyt siitäkin mainittua. Putkituksen kyvyt siirtää matalalla lämmöllä samaa tehoa, kuin kuumalla öljyaikaisella saattaa tulla yllättävästikin vastaan joissain tapauksissa. Ei tuossa nyt muuta, mutta kunhan ottaa huomioon, jos ei satu olemaan kaikille tuttua toiminnan optimointi lämpöpumppujen kanssa pelatessa. Ja tehoa jos otetaan hyvällä hyötysuhteella, niin sitä otetaan myös kaivosta enemmän, jonka olisi syytä olla myös hyvä ja senkin putkien virtaama saa olla hyvä. Loppupeleissä sähköyhtiöt tienaa sitten vähemmän.
Parhaiten oman lämmönlevityksen kyvyistä ennakolta pääsee perille, kun laittaa joko termostaatit täysille, tai ottaa ne kokonaan pois. Sen jälkeen alkaa laskemaan kiertoveden lämpöä, kunnes tuntuu oikealta. Ulkolämpötila ohjauksella esim just Oumanilla saa sopivan käyrän ja homma toimii. Ottaa ylös lämmöt jostain esim 10 asteessa 0 asteessa ja -10 asteessa ja kattoo millä kiertovedellä pärjää noissa lämmöissä sisällä. Öljykattilaa ei pitäisi koskaa polttaa alle 60 asteisella kiertovesipinnoilla, tai se pikeentyy kohtuu helposti palopinnoilta kelvottomaan kuntoon, mutta kokeeksi kannattaa penkittää oma patteristo, jos on edes pientä virettä tekniseen tiedonhaluun. 40 000 kWh lämpöihin syövässä talossa on jo mahdollista tehdä merkittäviä energiaoptimointeja, joita oli jo tehtykin. Omalla kohdallakin vuoden sisään tullut pienennystä MLP kulutukseen 1200 kWh, joka on törkeä petraus, kun laittaa tuon COP 4,6 kertoimella reaalienergian säästöksi edelliseen vuoteen. Termostaatit laitoin täysille, puhallusvillaa katolle ja uusi liuospumppu kaivoon. Pari pykälää kiertovesikäyrää loivemmaksi ja pykälä alemmaksi samalla lisäystä kiertopumppuihin, niin 5 520 kWh edellisvuotta pienempi energiankulutus. Täytyy vielä kattoa tammikuussa, mitä sanoo lämmöntarveluvut koko vuodelle, mutta arviona on suunnilleen saman tason lukemat, eikä pysty ynnäilemään kesken vuotta niitä.
Vuonna -23 oli ensimmäiset 10 kk lukema 2 566 ja tänä vuonna ensimmäiset 10 kk on ollut 2 702, joten tähän mennessä ollut kylmempääkin vielä.
Edit. Eikä näitä tarvii niin tosissaan ottaa mitä kirjoittelen. Noilla lämpöpumppujen erkoissivuilla löytyy ihan kunnollisiakin tietäjiä ja osaajia neuvomaan ja mulla on varaa olla väärässäkin jossain kohti.
Harrastaa saa jos haluaa, mutta ei ole mitään tolkkua/pakkoa investoida pattereihin, jos se torppa pysyy lämpimänä vanhoilla MLP:n kanssa. Kuten se varmasti pysyy, jos käyrä on sama kuin ennen. Energian tuotto MLP:n avulla on niin halpaa, ettö vähän vähemmilläkin optimoinneilla tulos on erinomainen. Vaikka 1000 kWh saisi vuodessa säästettyä lisää, niin takaisinmaksuaika uusille pattereille on ihan tolkuton.

e: Omassa talossa sain tulokseksi takaisinmaksulle 36 vuotta ilman asennuksia. Ei taida uudet älyä ja puhallusta sisältävät patterit edes kestää tuonne asti.
 
Harrastaa saa jos, mutta ei ole mitään tolkkua/pakkoa investoida pattereihin, jos se torppa pysyy lämpimänä vanhoilla MLP:n kanssa. Kuten se varmasti pysyy, jos käyrä on sama kuin ennen. Energian tuotto MLP:n avulla on niin halpaa, ettö vähän vähemmilläkin optimoinneilla tulos on erinomainen. Vaikka 1000 kWh saisi vuodessa säästettyä lisää, niin takaisinmaksuaika uusille pattereille on ihan tolkuton.
Etelä-Pohjanmaalla 1973 tehdyssä on vielä alkuperäiset patteriputket ja patterit. Paitsi kolme pattereista on hieman uudempia ja samoin pesuhuoneen lattialämmitys, joka lämpeää samalla lämmitysvedellä. Nibe 1217-10kW.

Nuo vanhatkin patterit saa "pestyä" sisältä, jos ovat menneet tukkoon. Se niissä vanhoissa voi olla yksi ongelma. Toki samalla vaivallahan sitä voisi ostaa kokonaan uuden patterin, jos se ei lämpeä? Lämpöpumpun roskasihti sitten kerää pahimmat roskat pois, mutta sihti tulee ainakin alkuun puhdistaa melko tiheästi, että vesi pääsee hyvin kiertämään.
 
Harrastaa saa jos haluaa, mutta ei ole mitään tolkkua/pakkoa investoida pattereihin, jos se torppa pysyy lämpimänä vanhoilla MLP:n kanssa. Kuten se varmasti pysyy, jos käyrä on sama kuin ennen. Energian tuotto MLP:n avulla on niin halpaa, ettö vähän vähemmilläkin optimoinneilla tulos on erinomainen. Vaikka 1000 kWh saisi vuodessa säästettyä lisää, niin takaisinmaksuaika uusille pattereille on ihan tolkuton.

e: Omassa talossa sain tulokseksi takaisinmaksulle 36 vuotta ilman asennuksia. Ei taida uudet älyä ja puhallusta sisältävät patterit edes kestää tuonne asti.
Otin tuon nyt vain esiin lähinnä sen takia, että joillekin voi olla hyvä tietää, jos meinaa laittaa maalämmön, mutta mikään infernaalinen lattialämmitys saneeraus ei kiinnosta. Pattereillakin voi rakentaa melkoisen siistin systeemin sähköpattereiden tai muun lämmityksen tilalle pintavedoilla. Jos tähän ryhtyy, niin pattereiden teho on hyvä järkeillä, että mitä se käytännössä merkitsee. Tehon suurentaminen lämmönluovutuksessa on ihan peanuts siinä kohtaa, kun älyää varautua. Sama juttu rakentamisen yhteydessä, kun laittaa putket betoniin heti alkuunsa, niin ei kummosia kustanna. Ja tietysti jokaisen kannattaa pitää kiertolämmöt niin korkeina kun tarvitaan.
 
Toivottavasti oikea ketju, mutta pohdintaa lämmityksestä. Kellaritiloissa on sähköinen lattialämmitys, n.9cm betonissa. Alapuolella 20cm eristys (styroksi ja riisisuklaa). Termostaattini mahdollistaa ohjelmoinnin, niin onko järkeä pudottaa lämpötiloja yöaikaan ja nostella niitä taas päivällä ku kellarissa ollaan? Meneekö enemmän energiaa, kun lämpötilaa pumpataan eestaas vrt. tasalämpö? Ja nyt käytössä päivä/yösähkö, niin kannattaako sittenkin nostella yöllä lämpöjä, ja päivällä ei? Onko noin ohuessa laatassa varauskykyä paljonkin?
 
Toivottavasti oikea ketju, mutta pohdintaa lämmityksestä. Kellaritiloissa on sähköinen lattialämmitys, n.9cm betonissa. Alapuolella 20cm eristys (styroksi ja riisisuklaa). Termostaattini mahdollistaa ohjelmoinnin, niin onko järkeä pudottaa lämpötiloja yöaikaan ja nostella niitä taas päivällä ku kellarissa ollaan? Meneekö enemmän energiaa, kun lämpötilaa pumpataan eestaas vrt. tasalämpö? Ja nyt käytössä päivä/yösähkö, niin kannattaako sittenkin nostella yöllä lämpöjä, ja päivällä ei? Onko noin ohuessa laatassa varauskykyä paljonkin?
Siis energiaahan kuluu käytännössä sama määrä kun se mikä pitää lämmittää kuluttaa energiaa x-määrä siihen tiettyyn lämpötilaan. Se että jos sitä pystyy ohjaamaan niin että suurin osa lämmityksestä tapahtuu kun sähkö on halpaa pörssi/ tai yösähkön siirtohinta, niin edes auttaa jotenkin.

Eli yöllä vaikka lämmittää astetta pari lämpimämmäksi kuin normaalisti ja päivällä sitten antaa vähän tippua kun on sähkö kallimpaa.

Itse yleensä laitan yöksi lattialämmityksen inan lämpimälle ja aamulla sitten normaalilämpötilaan, vielä toistaiseksi manuaalisesti.
 
Nyt käytössä päivä/yösähkö, niin kannattaako sittenkin nostella yöllä lämpöjä, ja päivällä ei? Onko noin ohuessa laatassa varauskykyä paljonkin?
Täällä 1981 talossa vuonna 2000 uusittu pesuhuone, jossa sähkölattia. Kyllä siinä varaus pysyy yllättävän hyvin. Kiinteähintainen sähkö, mutta pörssisähköllä voisi hieman optimoida (jos vaan olisi helppoa). Tosin en tiedä miten tuo laattalattia on tehty. Nytkin lattialämmitys on pois päältä, kun 21 vielä lämpöä siellä.

Energiaa tosiaan kuluu sama määrä. Koska teillä vielä yösähkö, niin lämmitys sopivaksi yöksi ja päivällä riittävän pienelle, että lattiavastukset pysyisi kokonaan pois päältä.
 
Onko kukaan tehostanut pattereita tuulettimella? Lämpötila kytkin tuohon että on päällä vain kun on tarvetta. 3D printaamalla saisi tehtyä ilmavirtaa ohjavaan ja siistin kotelon. Mitään valtavaa puhallintahan tuohon ei tarvitaisi vain pieni teho riittäisi. Samalla äänikin olisi pieni.

On. Neodyynimagneeteilla L-muotoinen lista patterin alareunaan kiinni, johon 2kpl äänetöntä laitetuuletinta kiinni puhaltamaan ylöspäin. Virtalähteenä "mikälie" 12V:n pistorasiamuuntaja. Kustannukset muutama kymppi vs. uusi patteri asennettuna 840€. Huoneen lämpö nousi 18 asteesta johonkin 22:een.
 
Otin tuon nyt vain esiin lähinnä sen takia, että joillekin voi olla hyvä tietää, jos meinaa laittaa maalämmön, mutta mikään infernaalinen lattialämmitys saneeraus ei kiinnosta. Pattereillakin voi rakentaa melkoisen siistin systeemin sähköpattereiden tai muun lämmityksen tilalle pintavedoilla. Jos tähän ryhtyy, niin pattereiden teho on hyvä järkeillä, että mitä se käytännössä merkitsee. Tehon suurentaminen lämmönluovutuksessa on ihan peanuts siinä kohtaa, kun älyää varautua. Sama juttu rakentamisen yhteydessä, kun laittaa putket betoniin heti alkuunsa, niin ei kummosia kustanna. Ja tietysti jokaisen kannattaa pitää kiertolämmöt niin korkeina kun tarvitaan.
No se mun pointti oli edelleenkin, että mikään pakko ei ole pattereilla lämpötilaa laskea MLP:n myötä. Se oli täysin väärä väite sinulta. Ja rahallinen hyöty uusista pattereista on peanuts siinä missä niihin investointi vaatii aivan turhan monta oravannahkaa. Ei kannata, jos ei katso järjestelmän optimointia harrastukseksi joka maksaa. Perustalossa pattereiden huono kunto tai jos alkujaankin joku patteri on väärin mitoitettu aiheuttaa todellisen vaihtotarpeen, ei liity mlp mitenkään.
 
Viimeksi muokattu:
On. Neodyynimagneeteilla L-muotoinen lista patterin alareunaan kiinni, johon 2kpl äänetöntä laitetuuletinta kiinni puhaltamaan ylöspäin. Virtalähteenä "mikälie" 12V:n pistorasiamuuntaja. Kustannukset muutama kymppi vs. uusi patteri asennettuna 840€. Huoneen lämpö nousi 18 asteesta johonkin 22:een.
Mulla on pöytä-pc siten, että sen käynnissäolon huomaa huoneen lämpötilassa. Ensin ajattelin, että kone itsessään lämmittäisi, mutta ei taida se <100 W idle paljoa auttaa. Ilmavirta ohjaantuu kotelon takaa patterin suuntaan. Ero on/off ei tietysti ole samaa luokkaa kuin sinulla, kun kyseessä on ”vahinko”efekti, ruuvin sensorilla sen näkee vaikka ei itse oleskelisi huoneessa.
 
Meneekö enemmän energiaa, kun lämpötilaa pumpataan eestaas vrt. tasalämpö?
Perusfysiikkaa. Jos keskilämpötila tuon pumppaamisen vuoksi nousee, niin energiaa kuluu enemmän. Todennäköisesti keskilämpötila kuitenkin laskee jos osan aikaa lämmöt on pienemmällä, joten energiaa kuluu vähemmän.
 
No se mun pointti oli edelleenkin, että mikään pakko ei ole pattereilla lämpötilaa laskea MLP:n myötä. Se oli täysin väärä väite sinulta. Ja rahallinen hyöty uusista pattereista on peanuts siinä missä niihin investointi vaatii aivan turhan monta oravannahkaa. Ei kannata, jos ei katso järjestelmän optimointia harrastukseksi joka maksaa. Perustalossa pattereiden huono kunto tai jos alkujaankin joku patteri on väärin mitoitettu aiheuttaa todellisen vaihtotarpeen, ei liity mlp mitenkään.
Peanuts mainitsin, että jos laittaa patterikierron suorasähkötaloon, niin se että ottaa tehokkaammat patterit mitä mahtuu, ei kustanna kyllä kummoisesti enempää, kuin laskennan tuottamat pienemmät kelpuullisetkaan. Eihän tuossa kyseessä olevassa talossa tarvitse mitään patteriremonttia tehdä, jos testattu jo VILP järjestelmällä patteristo toimivan. Joku muukin saattaa lukea ja pähkäilee esim sähköpatteri huushollissa, että pystyykö laittamaan lämpöpumpulla toimivan lämmityksen ja kannattaako. Pattereillakin voi laittaa, jos siis ei ole mielestään valmis lattiaremontin. Ja jos pattereilla laittaa, niin on ”peanuts” laittaa pattereiden koko maksimiin samaan syssyyn.
Omalla kohdalla, kun sattui olemaan öljyaikaan 1-putkijärjestelmällä useampi lenkki ”radiaattoreilla” tehtyjä, niin ensin ajattelin laittaa kunnon konvektoreilla ne, mutta putkitukset kun olisi pitänyt uusia, niin tein uudet lattiat. Jos pärjää joku radiaattoreillansa, niin ei kannata varmaan uusia mitään. Jos joutuu rakentamaan kokonaan uuden vesikierron, niin kannattaa tehdä se kunnon konvektoreilla ja laittaa ne niin isoina kun silmälle, tai tilaan mahtuu, niin käyttökustannukset kuitttaa helposti noiden konvektoreiden isontamisen kustannukset hankittaessa.
 
Peanuts mainitsin, että jos laittaa patterikierron suorasähkötaloon, niin se että ottaa tehokkaammat patterit mitä mahtuu, ei kustanna kyllä kummoisesti enempää, kuin laskennan tuottamat pienemmät kelpuullisetkaan. Eihän tuossa kyseessä olevassa talossa tarvitse mitään patteriremonttia tehdä, jos testattu jo VILP järjestelmällä patteristo toimivan. Joku muukin saattaa lukea ja pähkäilee esim sähköpatteri huushollissa, että pystyykö laittamaan lämpöpumpulla toimivan lämmityksen ja kannattaako. Pattereillakin voi laittaa, jos siis ei ole mielestään valmis lattiaremontin. Ja jos pattereilla laittaa, niin on ”peanuts” laittaa pattereiden koko maksimiin samaan syssyyn.
Omalla kohdalla, kun sattui olemaan öljyaikaan 1-putkijärjestelmällä useampi lenkki ”radiaattoreilla” tehtyjä, niin ensin ajattelin laittaa kunnon konvektoreilla ne, mutta putkitukset kun olisi pitänyt uusia, niin tein uudet lattiat. Jos pärjää joku radiaattoreillansa, niin ei kannata varmaan uusia mitään. Jos joutuu rakentamaan kokonaan uuden vesikierron, niin kannattaa tehdä se kunnon konvektoreilla ja laittaa ne niin isoina kun silmälle, tai tilaan mahtuu, niin käyttökustannukset kuitttaa helposti noiden konvektoreiden isontamisen kustannukset hankittaessa.
Keskustelu kun lähti vesipatterillisesta talosta, niin en tiedä mitä ihmettä sinä nyt selität jostain sähkökonversiosta :confused: Eihän se sinun aiempikaan vastaus ollut mitenkään tolkullinen siihen minun alkuperäiseen kommenttiin, vaahtosit vaan lisää matalasta lämmöstä patterikierrossa :confused: Oleellista tässä on ainoastaan tietää, että kiertoveden lämpöä ei tarvitse laskea pätkääkään, kun siirtyy öljystä maalämpöön. Järjestelmä ei varmasti ole optimi, mutta hukatun energian tuottaminen maksaa niin vähän, että mikään parannusinvestointi ei kannata ellei halua tehdä sitä mukavuussyistä tai hajoamisten takia

Mutta jos tähän sinun vastauksesi aiheeseen mennään, niin patterikierron laittaminen suorasähkötaloon taitaa olla typerimpiä ideoita mitä voi tehdä heti VILPin jälkeen. Hirveät kulut ja silti järjestelmä ei ole kovin kummoinen. Paikat lähteävt kuitenkin auki, niin lattialämmityskin menee samalla vauhdilla. Ennemmin kuitenkin kannattaa ottaa laskin käteen ja verrata moisia aivopieruja ilpin-parin asennushintaan. Ilpeihin investoimalla säästetyillä rahoilla makselee muiden järjestelmien hintaerotuksia jonkun vuosikymmenen.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
260 542
Viestejä
4 524 204
Jäsenet
74 641
Uusin jäsen
Repolaine

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom