Talon lämmitysratkaisut

[WestCoast]

Käy tuo poltin vähän turhan hanakasti ja kuukaudessa kulutus voi huidella siellä 6 MWh paikkeillakin joka tämän päivän kaasun arvoon on noin 6x120e pelkkää myyntiä ja siihen kilkkeet päälle..

Asun talossa pääasiassa yksikseen joten suihkussa useamman ihmisen lotraamiset ei kuulu tähän summaan.. pääasiassa pelkästään patteriveden lämmitykset kuuluu tuohon kulutukseen.. eikä tuollakaan kulutuksella vielä saa kunnolla ees joka patteria hohkaamaa riittävän lämpimiks..

Anturia itessään ei ole asetettu mittauslähteeksi oumanissa mutta ei se kyllä tarkemmin ajateltuna sitä voi laskeakkaan siinä tapauksessa mitenkää sitä 7 asteen oletusta mukaan joka tulee silloin kun laittaa sen paluun mittauksen päälle.. mutta jos sen laittas päälle anturin kanssa niin tasottaisiko se sillon kiertoa eikä kävis välttämättä sekottamassa kattilan vettä niin useasti? Kuulostaako tämä nyt ihan typerältä.. Hmmm..

ainoat käytössä olleet mittarit on ollu menovesi, ulkolämpötila ja huonekompensointi tai lämpötilamittari..

Mittausvirhe toki aina mahollinen.. oon ainoastaan ottanu laserilla putkien pinnasta lämmöt jolloin asteet olleet joko melkolailla samat tai sitten 2-4 asteen heittoja menevän sekä tulevan välillä..

Vesitilavuus kattilassa on 235 litraa.. Kenties liian pieni tälläseen torppaan jossa pattereitakin 20 kpl?

 

[stabbulamus]

Paluuvesianturi taitaa olla aika turhake. Kyseinen tilavuus kuulostaa kyl pienelle kun kyseessä on patterit.

 

[tietokonerikki]

Käy tuo poltin vähän turhan hanakasti ja kuukaudessa kulutus voi huidella siellä 6 MWh paikkeillakin joka tämän päivän kaasun arvoon on noin 6x120e pelkkää myyntiä ja siihen kilkkeet päälle..

Asun talossa pääasiassa yksikseen joten suihkussa useamman ihmisen lotraamiset ei kuulu tähän summaan.. pääasiassa pelkästään patteriveden lämmitykset kuuluu tuohon kulutukseen.. eikä tuollakaan kulutuksella vielä saa kunnolla ees joka patteria hohkaamaa riittävän lämpimiks..

Anturia itessään ei ole asetettu mittauslähteeksi oumanissa mutta ei se kyllä tarkemmin ajateltuna sitä voi laskeakkaan siinä tapauksessa mitenkää sitä 7 asteen oletusta mukaan joka tulee silloin kun laittaa sen paluun mittauksen päälle.. mutta jos sen laittas päälle anturin kanssa niin tasottaisiko se sillon kiertoa eikä kävis välttämättä sekottamassa kattilan vettä niin useasti? Kuulostaako tämä nyt ihan typerältä.. Hmmm..

ainoat käytössä olleet mittarit on ollu menovesi, ulkolämpötila ja huonekompensointi tai lämpötilamittari..

Mittausvirhe toki aina mahollinen.. oon ainoastaan ottanu laserilla putkien pinnasta lämmöt jolloin asteet olleet joko melkolailla samat tai sitten 2-4 asteen heittoja menevän sekä tulevan välillä..

Vesitilavuus kattilassa on 235 litraa.. Kenties liian pieni tälläseen torppaan jossa pattereitakin 20 kpl?

Minusta sulla on toi vesitilavuus ihan OK 70-luvun talo ja 270m2/ 6OOO Kwh kulutus ollee aika normaali tai jopa alakanttiin ainakin pakkasilla, ellei taloa ole remontoitu. Katsot, että huoneissa ei ole liikaa lämpöä ja tarvitseeko kaikki huoneet hyvän ilmanvaihdon (IV-vie paljon energiaa ulos talvella).

Oumanin säätökäyrää voit muuttaa, jos tuntuu tasaisesti liian lämpimältä, muuten huoneen patterin termostaattia/ esisäätöä.

 

[PornReindeer]

Minusta sulla on toi vesitilavuus ihan OK 70-luvun talo ja 270m2/ 6OOO Kwh kulutus ollee aika normaali tai jopa alakanttiin ainakin pakkasilla, ellei taloa ole remontoitu. Katsot, että huoneissa ei ole liikaa lämpöä ja tarvitseeko kaikki huoneet hyvän ilmanvaihdon (IV-vie paljon energiaa ulos talvella).

Meillä yli 200 neliötä 70-luvun talossa ja kaksi henkeä, sähköä meni joulukuussa yli 2000 kWh käyttösähköineen. Maalämmön tuottamana voisi kuvitella lämpötehoa kulutetun tuon 6000 kWh verran vaikka käyttösähköjä miinustelisikin pois...

 

[tietokonerikki]

Meillä yli 200 neliötä 70-luvun talossa ja kaksi henkeä, sähköä meni joulukuussa yli 2000 kWh käyttösähköineen. Maalämmön tuottamana voisi kuvitella lämpötehoa kulutetun tuon 6000 kWh verran vaikka käyttösähköjä miinustelisikin pois...

Sori, mutta en oikein ymmärtänyt viestiäsi. 70-luvun talo kulutus 2000kWh ja maalämmön tuottamana 6000kWh?
Olikos teillä joulukuu lämmin kun vain 2000kWh meni? Etelässä oli -16 asteen paikkeilla pitkiä aikoja ja niillä ulkotilalämmöillä arvoin tota 6000kWh kulutusta 70-luvun talolle.

 

[PornReindeer]

Sori, mutta en oikein ymmärtänyt viestiäsi. 70-luvun talo kulutus 2000kWh ja maalämmön tuottamana 6000kWh?
Olikos teillä joulukuu lämmin kun vain 2000kWh meni? Etelässä oli -16 asteen paikkeilla pitkiä aikoja ja niillä ulkotilalämmöillä arvoin tota 6000kWh kulutusta 70-luvun talolle.

Niin jos maalämpöpumppu on kuluttanut noin 2000 kWh sähköä, niin oletan että taloa on lämmitetty ainakin 6000 kWh edestä

 

[tietokonerikki]

Niin jos maalämpöpumppu on kuluttanut noin 2000 kWh sähköä, niin oletan että taloa on lämmitetty ainakin 6000 kWh edestä

Jos noin olisi ollut olisin toki tajunnut paremmin , mutta WestCoast :lla ei olle maalämpöä, mutta joo 6000kWh kulutus ei ole paha 70-luvun 270m2 talolle

 

[WestCoast]

Minusta sulla on toi vesitilavuus ihan OK 70-luvun talo ja 270m2/ 6OOO Kwh kulutus ollee aika normaali tai jopa alakanttiin ainakin pakkasilla, ellei taloa ole remontoitu. Katsot, että huoneissa ei ole liikaa lämpöä ja tarvitseeko kaikki huoneet hyvän ilmanvaihdon (IV-vie paljon energiaa ulos talvella).

Oumanin säätökäyrää voit muuttaa, jos tuntuu tasaisesti liian lämpimältä, muuten huoneen patterin termostaattia/ esisäätöä.

6 MWh maakaasulle näyttää laskussa aika hirveelle ja ohan se kulutuksenakin jokseeki aika rempsee siihekkin nähen että yksin torpassa asun eikä tuu vietettyy pitkiä aikoja suihkussakaan..
Mutta sitten taas toisaalta niin ei kyllä ole hirveästi mihin verratakkaan..

Talossa on koneellinen IV, kone jo vähä vanhempaa mallia tosin ettei ny oo ihan energiatehokkain mutta LTO löytyy kuiteskii ja pääasiassa sitäki 1 nopeudella ajellaan tällee talvella, nopeuksia on 4..

Talo on 2 kerroksinen josta alakerta osaks on rinteessä maan alla ja oumanin lämpötila/kompensointi anturi alakerrassa keskeisellä paikalla..

Toisaalta järjestelmää voi toki käyttää silleeki että patterikierto tulee vasta sitten mukaan kun ilpeistä loppuu pöhinä mikä sit taas tois oman verran säästöjä tässä.. Pitäs kuitenkin selvittää tuo paluuveden anturin toimintamalli että miten se tuossa huomioidaan jos semmosen käyttöön ottaa..

 

[WestCoast]

Mitäs ootte mieltä sellasesta ostopuulla lämmittämisestä tänäpäivänä?

Tässä kun nuo energiamarkkinat on hinnoiltaan vähä mitä on niin pitäisi ens talveks kehittää jotain millä kuluja hieman ns suojata..
Nykyinen halvempi sähkösoppari loppuu tuossa elokuun lopussa ja tällä hintakehityksellä voi olla että tulee jokseenki kalliimpi seuraavasta sopparista niin sähkövastuksellakaan kattilan lämmitys ei oikein napostele edes käyttövedelle.. tällä hetkellä kattilassa vastuksella pelkkä käyttövesi koska kaasun hinnat korkeella eikä maistu maksella isoja kaasulaskuja.. torpan lämmityksen hoitaa pari ilppiä..

Omat tuumailut menny aikalailla seuraavasti:

Maalämpö: Ois iso tontti paksua savimaata mutta 1 luokan pohjavesialue niin maaperään ei tehdä yhtään mitään ei alaspäi eikä sivuttais suuntasesti valitettavasti..

VILP: tulee myös se sähköllä lämmitys tilanne kovemmilla pakkasilla mikä nyt ei varsinaisesti oo mitenkään ideaali tässä tilanteessa ja patterijärjestelmä suurimmaks osaks vanhoi pattereita jotka vaatii kuumaa vettä ajoon niin ei oikein siihekkään sovellu sellanen.. eikä kyllä takapuoli kestä patteri remppojaka tässä vaiheessa tehdä.

PILP: Vaatii jokatapauksessa jonkiilaisen lämmönlähteen kun ei varsinaisesti ite tuota sitä lämpöä..

Muita ideoita ja vaihtoehtoja?

Ainut järkevä idea mihin oon ite päässyt niin tuon jäspin tupla kattilan kaveriks mahdollisimman iso varaaja mitä pannuhuoneeseen mahtuu ja lämmittelee sitten sitä kovemmilla pakkasilla ja kesällä ym aikoina.. Puujumppa ei itteeni haittais kuiteka..
+ tähän vielä kaveriksi vesikiertonen saunan kiuas (koko paketti päälle 2000€) kun nykyinen kiuaskin ruppee pikkuhiljaa olemaan aikalailla vaihtokuntonen ni ostas sit samalla sellasen vähä paremman..
Sais siinäki sitten varaajaa kesälläkin lämmiteltyä samalla hinnalla kun saunoo ja käypi uimassa..

Esim joulukuun yli 1000€ maakaasulaskun summalla ostas ostopuutakin ihan kivasti..
Varsinkin kun kaasu tulee venäjältä eikä nyt tiedä miten tuo hintakehitys tässä etenee ja minkälaisia talvia on tulossa tulevaisuudessa.. Ja miten nuo sähkön hinnat liikkuu tulevaisuudessa..

 

[tietokonerikki]

6 MWh maakaasulle näyttää laskussa aika hirveelle ja ohan se kulutuksenakin jokseeki aika rempsee siihekkin nähen että yksin torpassa asun eikä tuu vietettyy pitkiä aikoja suihkussakaan..
Mutta sitten taas toisaalta niin ei kyllä ole hirveästi mihin verratakkaan..

Talossa on koneellinen IV, kone jo vähä vanhempaa mallia tosin ettei ny oo ihan energiatehokkain mutta LTO löytyy kuiteskii ja pääasiassa sitäki 1 nopeudella ajellaan tällee talvella, nopeuksia on 4..

Talo on 2 kerroksinen josta alakerta osaks on rinteessä maan alla ja oumanin lämpötila/kompensointi anturi alakerrassa keskeisellä paikalla..

Toisaalta järjestelmää voi toki käyttää silleeki että patterikierto tulee vasta sitten mukaan kun ilpeistä loppuu pöhinä mikä sit taas tois oman verran säästöjä tässä.. Pitäs kuitenkin selvittää tuo paluuveden anturin toimintamalli että miten se tuossa huomioidaan jos semmosen käyttöön ottaa..

Se lämpö johtuu ulos rakenteiden pintojen kautta ja 6000kWh ei tosiaan pakkaskaudella tunnu edes pahalta noin isolle talolle, kulutusta voit pienentää vain pudottamalla huoneiden lämpötilaa, jollain tavalla se energia pitää aina tuottaa.

En usko, että mitataanko patteriveden lämpötila menosta (joka on se yleisin tapa) vai paluusta on isoa eroa, koska se talo pitää olla säädetty ja vesi kiertää eli tasaa sen lämmön. Säätökäyrä on vaan eri korkeudella ja ehkä hivenen hitaammin reagoi ulkolämpötilan muutoksiin.

 

[Petroizki]

Mitäs ootte mieltä sellasesta ostopuulla lämmittämisestä tänäpäivänä?

Saan varmaan tästä kommentista MLP:n sun muun seassa turpaani, mutta onhan tuo monille kirosana pelletti myös olemassa jos puuta haluaa välttämättä polttaa. Jos on tilaa siilolle, niin selviää ainakin periaatteessa vähemmällä kantamisella kuin romun mättämisellä käsin kattilaan. Itsellä menee siiloon 7-8 tonnia ja oikeastaan ainut asia mitä pitää oikeastaan tehdä on viedä tuhkat parin kuukauden välein kasvimaalle, kaikki muu itse polttamisessa menee automaagisesti. Toki pelletti tulee meille puhallusautolla, mutta saahan esim. pienemmän siilon täytettyä säkistä myös itse (mielellään ruuvilla, ei lapiolla). Oma poltin (IWABO S1 X) on loppupeleissä aika simppeli ja osoittautunut aika varmatoimiseksi. Toki sekaan mahtuu näitä pommeja jotka onkin sitten varmaan pelletin maineen tuhonneetkin. Hintaerosta ostohalkoon tai tulevaisuuden näkymistä en osaa sitten kyl sanoa mitään.

 

[Toxic]

Mitäs ootte mieltä sellasesta ostopuulla lämmittämisestä tänäpäivänä?

Tässä kun nuo energiamarkkinat on hinnoiltaan vähä mitä on niin pitäisi ens talveks kehittää jotain millä kuluja hieman ns suojata..
Nykyinen halvempi sähkösoppari loppuu tuossa elokuun lopussa ja tällä hintakehityksellä voi olla että tulee jokseenki kalliimpi seuraavasta sopparista niin sähkövastuksellakaan kattilan lämmitys ei oikein napostele edes käyttövedelle.. tällä hetkellä kattilassa vastuksella pelkkä käyttövesi koska kaasun hinnat korkeella eikä maistu maksella isoja kaasulaskuja.. torpan lämmityksen hoitaa pari ilppiä..

Omat tuumailut menny aikalailla seuraavasti:

Maalämpö: Ois iso tontti paksua savimaata mutta 1 luokan pohjavesialue niin maaperään ei tehdä yhtään mitään ei alaspäi eikä sivuttais suuntasesti valitettavasti..

VILP: tulee myös se sähköllä lämmitys tilanne kovemmilla pakkasilla mikä nyt ei varsinaisesti oo mitenkään ideaali tässä tilanteessa ja patterijärjestelmä suurimmaks osaks vanhoi pattereita jotka vaatii kuumaa vettä ajoon niin ei oikein siihekkään sovellu sellanen.. eikä kyllä takapuoli kestä patteri remppojaka tässä vaiheessa tehdä.

PILP: Vaatii jokatapauksessa jonkiilaisen lämmönlähteen kun ei varsinaisesti ite tuota sitä lämpöä..

Muita ideoita ja vaihtoehtoja?

Ainut järkevä idea mihin oon ite päässyt niin tuon jäspin tupla kattilan kaveriks mahdollisimman iso varaaja mitä pannuhuoneeseen mahtuu ja lämmittelee sitten sitä kovemmilla pakkasilla ja kesällä ym aikoina.. Puujumppa ei itteeni haittais kuiteka..
+ tähän vielä kaveriksi vesikiertonen saunan kiuas (koko paketti päälle 2000€) kun nykyinen kiuaskin ruppee pikkuhiljaa olemaan aikalailla vaihtokuntonen ni ostas sit samalla sellasen vähä paremman..
Sais siinäki sitten varaajaa kesälläkin lämmiteltyä samalla hinnalla kun saunoo ja käypi uimassa..

Esim joulukuun yli 1000€ maakaasulaskun summalla ostas ostopuutakin ihan kivasti..
Varsinkin kun kaasu tulee venäjältä eikä nyt tiedä miten tuo hintakehitys tässä etenee ja minkälaisia talvia on tulossa tulevaisuudessa.. Ja miten nuo sähkön hinnat liikkuu tulevaisuudessa..

Noh, puukauppiaat ovat hokanneet, kiitos kallistuneen polttoöljyn ja sähkön, että "hei, nää polttopuuthan pitäiski hinnoitella energiasisällön mukaan!".

On kait tuo vielä kuitenkin edullisempaa lämmittää ostopuullakin, mutta ei se enää ihan ilmasta ole sekään.
Itselläni paraikaa polttopuun haaliminen käynnissä, moottorikelkalla olen kuskannut rankaa pinoon ja semmoset 4 pinokuutiota alkaa olla puuta kasassa. Vielä pitäs semmoset 16 kuutiota kuskata (niin, ja kaataa, karsia ja pätkiä...). Sitte vielä tuoda ne moottorikelkalla reessä semmosen 13km päästä kotiin.
Onneksi on pikkuruokainen kelkka, puukuutiolle tulee hintaa noin 15€ teon ja siirtämisen kanssa kotipihaan.

 

[tietokonerikki]

Saan varmaan tästä kommentista MLP:n sun muun seassa turpaani, mutta onhan tuo monille kirosana pelletti myös olemassa jos puuta haluaa välttämättä polttaa. Jos on tilaa siilolle, niin selviää ainakin periaatteessa vähemmällä kantamisella kuin romun mättämisellä käsin kattilaan. Itsellä menee siiloon 7-8 tonnia ja oikeastaan ainut asia mitä pitää oikeastaan tehdä on viedä tuhkat parin kuukauden välein kasvimaalle, kaikki muu itse polttamisessa menee automaagisesti. Toki pelletti tulee meille puhallusautolla, mutta saahan esim. pienemmän siilon täytettyä säkistä myös itse (mielellään ruuvilla, ei lapiolla). Oma poltin (IWABO S1 X) on loppupeleissä aika simppeli ja osoittautunut aika varmatoimiseksi. Toki sekaan mahtuu näitä pommeja jotka onkin sitten varmaan pelletin maineen tuhonneetkin. Hintaerosta ostohalkoon tai tulevaisuuden näkymistä en osaa sitten kyl sanoa mitään.

Mitäs se pelletti maksaa hyöty kWh kohden, eli kattilan häviöt huomioiden. Entä laitteiston hinta? Hyväähän tossa ainakin on, ettei sähköä tarvitse niin paljon. Varavoima generaattorilla pärjännee sähkökatkojen yli.

 

[haller]

Mitäs se pelletti maksaa hyöty kWh kohden, eli kattilan häviöt huomioiden. Entä laitteiston hinta? Hyväähän tossa ainakin on, ettei sähköä tarvitse niin paljon. Varavoima generaattorilla pärjännee sähkökatkojen yli.

200 € / tn näyttäisi saavan täysinä kuormina, eli luokkaa 4 senttiä / kWh sis alv. Tuosta jos putkeen saa vaikka 85 %, niin alle viiden sentin ollaan per kWh. Hintaa voi verrata vaikka koivukuituun jonka hinta pihaan tuotuna on pitkään ollut luokkaa 40 € / k-m3 alv 0, eli suunnilleen 2 senttiä / kWh sis alv. Jos jalostamisen ulkoistaa klapiyrittäjälle niin hinnan voi kertoa ~2,5 - 3 :lla.

 

[Kvarkki]

150 kg tonnista hukkaan kuulostaa aika paljolta.

 

[Toxic]

150 kg tonnista hukkaan kuulostaa aika paljolta.

Eikä mahda riittää. Riippuu kattilasta todella paljon.

 

[WestCoast]

Jotain bugittaa tuo lainauksien käyttäminen joten tehdään tälleen..

@Petroizki

Ei täällä turpiin jaella Pelletti ei valitettavasti ole vaihtoehto.. ymmärtääksen vaatis uuden kattilankin sitä varten eikä ois riittävästi tilaa siiloonkaan.. ja vissii kuitenkin niidenkii kanssa tartteis sen varajaan...

@Toxic

Kyllähän hyökii mielellään tulee tähän ralliin mukaan ja ottaa pikkasen parempaa makkaraa leivän päälle ettei tarttee pelkkää voita siihen laittaa..

Rahallisesti suoraan ajateltuna siulla ei kuutiolle tuu hirveesti hintaa mutta sit jos rupeis omaa aikaa määrittelee rahassa niin kyllähän siitä euroja kerääntyy.. toisaalta myös saa raitista ulkoilmaa, hyvää hyötyliikuntaa ja touhuumista.. Joku vois inhota tommosta.. joku rakastaa..

Omalla kohdalla kun ruvetaan raa alla laskemisella laskemaan lähi menneisyydenkin kuluja niin Marraskuun pelkkä maakaasu lasku oli vaille 700e, joulukuussa päälle 1000€, tammikuussa 1-17.1 joku about 640e kun jotain noita maita laitoin polttimen vara lähteeks veden lämmölle ja siirsin pelkän käyttöveden teon sähkövastuksille.. pikkasen päälle puoleen kuun kerkes jo tonki verran tekemään laskua.. Plus perus sähkölasku siellä kuussa mikä tulee vielä kaasulaskun päälle on se alle 300e sta sinne >350€.. nyt tammikuun lasku nous kuitenkin 411€ kun heitti vastuksen kattilassa päälle ja 2 x mitsun FH35 sta pumppaamaa lämpöä.. koko kuukaus tota rallia jos lämpötilat pysyy ees osan kuuta matalalla niin arvio sähkölaskusta ois >550-600€
Kun ei sitten taas tiedä hintakehitystä tulevaisuudessa venäjän kaasun hinnalle ja minkälaisen sähkösopparin loppukesällä saa niin pitää ensisijaisesti koittaa kaasu ja sähkövastus eliminoida ensisijaisina energialähteinä..

Siitä jos karkeesti laskeskellaan niin tommosella 700-1000€ kuukauden maakaasu laskulla sais jo hyvän määrän ostopuutakin koko talveks ja varmaan seuraavaks kesäkski..
Siitä jos vielä ruvettas puolittamaan tuota sähkölaskua niin tilanteesta tulee entistä kannattavampaan ostopuullakin omalla kohdallani..

Kesälläkin kaasu lasku lasketaan oisko ollu jossain parin sadan tuntumissa, nyky hinnoilla varmaan enemmänkin.. senkin käyttöveden jos saa lämmitettyä puulla varaajan kanssa joka vois kestää useamman päivän kesällä niin oishan siinä säästöä läpi vuoden.. Varsinkin jos vielä sattus ostamaan sen vesikiertosen kiukaan joka lupailee 7-10kw energiaa niin siinä samoilla saunapuilla lämmittelis käyttövettäki hetkeks ilman että tarttee kattilaan koskea..

Viime kesän hinnoilla täälläpäin 7 heittoa makso alimmilleen mitä löysin niin 360€


Tällä hetkellä siis säästää jo ison summan rahaa niin kauan kun lämpötilat pysyy ilpoille suotusina eikä tarttee tyrkätä pattereita lämmittämään.. sähkövastuksella kun niitä pattereita ei lämmitetä, kaasulla tän hetken MWh hinta oli joku päälle 120€ kipale mitä saa kulutettua reilusti jos pitäs ruveta kylmiä pattereita lämmittää.. Tosin jos tilanne tulis niin hakisin isältä puita ja alkulämmitykset tekisin puulla ja täyttäsin järjestelmän kuumamalla vedellä niiden kanssa.. kattilan oma vesisäiliö kun niin pien et siinä noin pesällinen antaa noin pari tuntia väliä kaasun kulutuksen lopusta kaasun kulutuksen alkuun... voi saada hieman pitemmän ajan kattilavedelle jos lämmittää hieman tasasemmin mutta ilman varaajaa se on pitemmän päälle kuitekin hyödytöntä et puu sopii lähinnä tommoseen nopeen muutoksen tekoon tarvittaessa..

 

[Serbetli]

... kulutettua reilusti jos pitäs ruveta kylmiä pattereita lämmittää.. Tosin jos tilanne tulis niin hakisin isältä puita ja alkulämmitykset tekisin puulla ja täyttäsin järjestelmän kuumamalla vedellä niiden kanssa.. kattilan oma vesisäiliö kun niin pien et siinä noin pesällinen antaa noin pari tuntia väliä kaasun kulutuksen lopusta kaasun kulutuksen alkuun... voi saada hieman pitemmän ajan kattilavedelle jos lämmittää hieman tasasemmin mutta ilman varaajaa se on pitemmän päälle kuitekin hyödytöntä et puu sopii lähinnä tommoseen nopeen muutoksen tekoon tarvittaessa..

Vaikka olet jo luopunut älyttömimmistä jutuista, joissa muutat koko asunnon lämpövuotoa kiertovesipumpun pyörimisnopeudella, eli parannat mitättömillä säädöillä rakennuksen eristysten paksuutta, uskot vieläkin energian häviämiseen. On mitätön asia, ovatko patterit kylmät vai kuumat, kun alat lämmittämään. Kylmäkin patteri on kuitenkin huoneenlämpöinen, eli ei jäähdytä. Sitäpaitsi patterit ovat jäähtyessäänkin luovuttaneet lämmön asuntoon. Vastaavasti patterit alkavavat lämmittää asuntoa heti, kun ylittävät huoneen lämpötilan. Kaiken kaikkiaan merkitystä on kuitenkin vain kuuman käyttöveden kulutuksella ja asunnosta harakoille vuotavalla lämpoöenergialla. Toinen tarina toki on energian hinta.

 

[Toxic]

Kyllähän hyökii mielellään tulee tähän ralliin mukaan ja ottaa pikkasen parempaa makkaraa leivän päälle ettei tarttee pelkkää voita siihen laittaa..

Rahallisesti suoraan ajateltuna siulla ei kuutiolle tuu hirveesti hintaa mutta sit jos rupeis omaa aikaa määrittelee rahassa niin kyllähän siitä euroja kerääntyy.. toisaalta myös saa raitista ulkoilmaa, hyvää hyötyliikuntaa ja touhuumista.. Joku vois inhota tommosta.. joku rakastaa..

Omalla kohdalla kun ruvetaan raa alla laskemisella laskemaan lähi menneisyydenkin kuluja niin Marraskuun pelkkä maakaasu lasku oli vaille 700e, joulukuussa päälle 1000€, tammikuussa 1-17.1 joku about 640e kun jotain noita maita laitoin polttimen vara lähteeks veden lämmölle ja siirsin pelkän käyttöveden teon sähkövastuksille.. pikkasen päälle puoleen kuun kerkes jo tonki verran tekemään laskua.. Plus perus sähkölasku siellä kuussa mikä tulee vielä kaasulaskun päälle on se alle 300e sta sinne >350€.. nyt tammikuun lasku nous kuitenkin 411€ kun heitti vastuksen kattilassa päälle ja 2 x mitsun FH35 sta pumppaamaa lämpöä.. koko kuukaus tota rallia jos lämpötilat pysyy ees osan kuuta matalalla niin arvio sähkölaskusta ois >550-600€
Kun ei sitten taas tiedä hintakehitystä tulevaisuudessa venäjän kaasun hinnalle ja minkälaisen sähkösopparin loppukesällä saa niin pitää ensisijaisesti koittaa kaasu ja sähkövastus eliminoida ensisijaisina energialähteinä..

Siitä jos karkeesti laskeskellaan niin tommosella 700-1000€ kuukauden maakaasu laskulla sais jo hyvän määrän ostopuutakin koko talveks ja varmaan seuraavaks kesäkski..
Siitä jos vielä ruvettas puolittamaan tuota sähkölaskua niin tilanteesta tulee entistä kannattavampaan ostopuullakin omalla kohdallani..

Kesälläkin kaasu lasku lasketaan oisko ollu jossain parin sadan tuntumissa, nyky hinnoilla varmaan enemmänkin.. senkin käyttöveden jos saa lämmitettyä puulla varaajan kanssa joka vois kestää useamman päivän kesällä niin oishan siinä säästöä läpi vuoden.. Varsinkin jos vielä sattus ostamaan sen vesikiertosen kiukaan joka lupailee 7-10kw energiaa niin siinä samoilla saunapuilla lämmittelis käyttövettäki hetkeks ilman että tarttee kattilaan koskea..

Viime kesän hinnoilla täälläpäin 7 heittoa makso alimmilleen mitä löysin niin 360€


Tällä hetkellä siis säästää jo ison summan rahaa niin kauan kun lämpötilat pysyy ilpoille suotusina eikä tarttee tyrkätä pattereita lämmittämään.. sähkövastuksella kun niitä pattereita ei lämmitetä, kaasulla tän hetken MWh hinta oli joku päälle 120€ kipale mitä saa kulutettua reilusti jos pitäs ruveta kylmiä pattereita lämmittää.. Tosin jos tilanne tulis niin hakisin isältä puita ja alkulämmitykset tekisin puulla ja täyttäsin järjestelmän kuumamalla vedellä niiden kanssa.. kattilan oma vesisäiliö kun niin pien et siinä noin pesällinen antaa noin pari tuntia väliä kaasun kulutuksen lopusta kaasun kulutuksen alkuun... voi saada hieman pitemmän ajan kattilavedelle jos lämmittää hieman tasasemmin mutta ilman varaajaa se on pitemmän päälle kuitekin hyödytöntä et puu sopii lähinnä tommoseen nopeen muutoksen tekoon tarvittaessa..

Joo, se se kuitenkin on se joka merkitsee, se tosiasiallisesti toteutuva hinta. Omalle ajalle lasken hintaa vasta siinä vaiheessa kun joku suostuu maksamaan minulle vapaa-ajastani, siitä etten tee mitään.
Lisäksi puuhommat ovat huippuhyvää kuntoilua jota kaltaiseni toimistorotta ei saa arjessa muuten läheskään tarpeeksi, varsinkin kun inhoan kävelyä ja polkupyöräilyä; tehotonta ja erittäin tylsää.

Moottorisahan kanssa munia myöten hangessa kahlaaminen on erittäin tehokasta liikuntaa, ja kaiken lisäksi siitä touhusta tulee kunnon kasvamisen päälle rahallista hyötyä. Ja mikäpä sen mukavampaa hommaa kuin kaadella puita ja nähdä työn jälki.

 

[mikkot]

Vm. 2001 LTO ei toki ole moderni. mutta tuollaisenkin uusimisessa TMA on luokkaa yli 30 vuotta, joten ei sekään ole kannattavaa.

Kolme vai kolmekymmenta vuotta? Toki Valloxilla on hyvä syy liioitella IV-koneen uusimisen säästöä, mutta löytyyköhän totuus jostain tuolta väliltä? Vai onko tuo vertailun Vallox 250 ihan antiikkia ja/tai ilmamäärä posketon?

 

[PornReindeer]

Kolme vai kolmekymmenta vuotta? Toki Valloxilla on hyvä syy liioitella IV-koneen uusimisen säästöä, mutta löytyyköhän totuus jostain tuolta väliltä? Vai onko tuo vertailun Vallox 250 ihan antiikkia ja/tai ilmamäärä posketon?

Eikös tuollainen Ilmava 250 ole ysärilläkin ollut, mutta 100l/s on ymmärtääkseni aika lailla kartanon vaatimus. Puolet riittänee isolle omakotitalolle?

 

[jarhu]

Kyllähän tuo 250 on suurelle talolle, voisi sanoa tosiaan kartanolle tarkoitettu. Ei mikään perusomakotitalon laite.

 

[Zigh]

Kolme vai kolmekymmenta vuotta? Toki Valloxilla on hyvä syy liioitella IV-koneen uusimisen säästöä, mutta löytyyköhän totuus jostain tuolta väliltä? Vai onko tuo vertailun Vallox 250 ihan antiikkia ja/tai ilmamäärä posketon?

En ymmärrä mitä tuossa taulukossa yritetään kuvata. Yhteensä-rivillä oleva luku ei ole ylläolevien rivien summa. Energian hinta on eri yhdellä rivillä. Ja mikä tuo 11,2MWh/v on? Ei mikään pientalojen IV-kone tuollaisia kuluta

Näyttää tuollainen 245 maksavan jonkun 4500e ja asennukset päälle. Jos säästö on 250e/v niin meneehän tuossakin yli 20 vuotta ennen kuin se on maksanut itsensä takaisin.

 

[ississ]

Onhan siellä kuvan lisäksi mainittu "Valloxin valmistamia suurempia ilmanvaihtolaitteita (Ilmava 240, Vallox 250, Vallox 252, Vallox 280) on paljon käytössä kouluissa ja muissa julkisissa rakennuksissa sekä jonkin verran myös isoissa omakotitaloissa" => koulut ja julkiset rakennukset, siksi ilmamäärät ovat isot. Varmaan menisi isossa talossa/kartanossa tietysti pienemmillä puhallinnopeuksilla.
Ja myös "Primäärienergiantarve otetaan rakennuksen lämmitysjärjestelmästä, joten sen hinta voi olla esim. kaukolämmön, öljyn tai sähkön hinta. Puhaltimen energiamuotona on luonnollisesti aina sähkö." => harva koulu/julkinen rakennus lämpiää sähköllä eli tuo on varmaan jonkin vuoden kaukolämpö tai joku keskiarvo jostain.
Yhteensä- rivi näyttää olevan oikein jos IV-energiantarve- rivi jätetään pois.

 

[PornReindeer]

Yhteensä- rivi näyttää olevan oikein jos IV-energiantarve- rivi jätetään pois.

Mutta energian säästö rahana ei täsmää, ei toki montaa euroa pielessä...

Myös yleisesti hyvin epäselvä taulukko, lista lukuja sarakkeessa, mutta "yhteensä" sisältää vain osan niistä.

Ja mikä on IV-energiantarve? Sehän ei ole laskuissa mukana ja näyttää olevan primäärienergia+jälkilämmitys. Osaako joku selittää mitä tuon pitäisi kertoa?

Lisäksi jälkilämmityksen kustannus ei ole 12c/kWh vaan 12-8 c/kWh...

 

[jarhu]

Katsoin tuossa kun omassa kämpässä on Vallox Ilmava 130, että sen korvaava tuote näyttäisi olevan 120 MC (alle 160 neliön luokassa). Näyttäisi olevan ~10% heikompi tehoinen ilmavirralla mitattuna, mutta tuulettimien teho merkattu about 50% pienemmäksi sekä 100W heikompi tehoinen jälkilämmitin. Dokumentaatioissa ei ole merkattu tuulettimien kulutusta oikeassa käyttöpaineessa, joten ei voi sanoa kuluttaako uusi vähemmän kuin vanha. Jos oletetaan, että tuulettimia ajetaan täydellä teholla vuoden ympäri se tekisi noin 1,7MWh eron vuodessa kun lisälämmitintä ei oteta mukaan lukuun (todennäköisesti ei ole edes merkitystä, koska sitä ei ajeta täydellä tehoilla ellei LTO ole ohitettuna). Puhutaan jostain 20 euron kuukausisäästöstä. Ilman käytännön mittauksia paha sanoa mitään, mutta vahva epäilys olemassa ettei ero ole kuin murto-osan tuosta todellisuudessa.

Mahdollisesti tuo 120 ei edes ole korvaava tuote kun tässä talossa on avoin korkea katto yläkerrassa, joten saattaa olla, että 145 on oikeampi tuote, jossa on myös tehokkaammat tuulettimet ja suurempi saavutettava ilmavirta.

 

[PornReindeer]

Katsoin tuossa kun omassa kämpässä on Vallox Ilmava 130, että sen korvaava tuote näyttäisi olevan 120 MC (alle 160 neliön luokassa). Näyttäisi olevan ~10% heikompi tehoinen ilmavirralla mitattuna, mutta tuulettimien teho merkattu about 50% pienemmäksi sekä 100W heikompi tehoinen jälkilämmitin. Dokumentaatioissa ei ole merkattu tuulettimien kulutusta oikeassa käyttöpaineessa, joten ei voi sanoa kuluttaako uusi vähemmän kuin vanha. Jos oletetaan, että tuulettimia ajetaan täydellä teholla vuoden ympäri se tekisi noin 1,7MWh eron vuodessa kun lisälämmitintä ei oteta mukaan lukuun (todennäköisesti ei ole edes merkitystä, koska sitä ei ajeta täydellä tehoilla ellei LTO ole ohitettuna). Puhutaan jostain 20 euron kuukausisäästöstä. Ilman käytännön mittauksia paha sanoa mitään, mutta vahva epäilys olemassa ettei ero ole kuin murto-osan tuosta todellisuudessa.

Mahdollisesti tuo 120 ei edes ole korvaava tuote kun tässä talossa on avoin korkea katto yläkerrassa, joten saattaa olla, että 145 on oikeampi tuote, jossa on myös tehokkaammat tuulettimet ja suurempi saavutettava ilmavirta.

Ainahan kehitys kehittyy ja on pientä parannusta, mutta suurin muutos lähimenneisyydessä taitaa olla energiatehokkaammat EC-puhaltimet. Toki melkein menee vain vaihtamisen ilosta päivitys energiatehokkaampaan jos vanhalla on vielä reilusti käyttöikää jäljellä, mutta jos muutenkin alkaa olla sen ikäinen laitos että vaihto edessä niin voihan päivitys selvästi kulutuksessakin näkyä...

 

[Zigh]

Toki melkein menee vain vaihtamisen ilosta päivitys energiatehokkaampaan jos vanhalla on vielä reilusti käyttöikää jäljellä, mutta jos muutenkin alkaa olla sen ikäinen laitos että vaihto edessä niin voihan päivitys selvästi kulutuksessakin näkyä...

Ainoa vaan, että vanhat on niin yksinkertaisia ja pommin kestävää tekniikkaa, ettei ne käytännössä vanhene millään. Puhaltimia ja jotain kondensaattoreita voi joutua uusimaan, mutta nämä on kustannuksiltaan korkeintaan satasia, jolloin vaihto uuteen on vertailussa aina täysin kannattamatonta.

Näppärähän virittelee noihin vanhoihin myös fiksumpaa logiikkaa, jolloin muutaman kympin osilla voi saada huomattavia parannuksia energiatehokkuuteen.

 

[PornReindeer]

Ainoa vaan, että vanhat on niin yksinkertaisia ja pommin kestävää tekniikkaa, ettei ne käytännössä vanhene millään. Puhaltimia ja jotain kondensaattoreita voi joutua uusimaan, mutta nämä on kustannuksiltaan korkeintaan satasia, jolloin vaihto uuteen on vertailussa aina täysin kannattamatonta.

Jos uusi kuutio on alle pari tonnia ja siitä pois muutama satanen vanhojen puhaltimien uusimisesta, niin puolellatoista tonnilla hyötysuhde nousee vaikka 50-->70%. Takaisinmaksuaika varmaan yli 10v, mutta ei varmaan ihan hirveä riippuen toki arvoista mitä exceliin työntää...

 

[pipo]

Itselle tuli yllätyksenä Vallox 145 MV IV-koneen huoltokulut. 400 euron puhallin hajosi neljän vuoden jälkeen ja lisäksi vaihdon yhteydessä suositellaan ilmamäärämittausta. Meillä tehtiin lisäksi samalla kanavien nuohous, joten kaikkinensa vuosille jyvitettynä tuo toi tässä tapauksessa lisähintaa 250 e/vuosi.

Jos siis vanha kone toimii eikä ole muita huoltotarpeita tiedossa niin en suoralta kädeltä suosittele vanhan IV-koneen uusimista kaikissa tapauksissa.

Eikös tuollainen Ilmava 250 ole ysärilläkin ollut, mutta 100l/s on ymmärtääkseni aika lailla kartanon vaatimus. Puolet riittänee isolle omakotitalolle?

Meillä vajaa parisataa neliöisessä talossa ilmavirta normitilassa on reilu 100 l/s enkä koe taloamme vielä mitenkään kartanoksi.

 

[PornReindeer]

Itselle tuli yllätyksenä Vallox 145 MV IV-koneen huoltokulut. 400 euron puhallin hajosi neljän vuoden jälkeen ja lisäksi vaihdon yhteydessä suositellaan ilmamäärämittausta. Meillä tehtiin lisäksi samalla kanavien nuohous, joten kaikkinensa vuosille jyvitettynä tuo toi tässä tapauksessa lisähintaa 250 e/vuosi.

Jos siis vanha kone toimii eikä ole muita huoltotarpeita tiedossa niin en suoralta kädeltä suosittele vanhan IV-koneen uusimista kaikissa tapauksissa.



Meillä vajaa parisataa neliöisessä talossa ilmavirta normitilassa on reilu 100 l/s enkä koe taloamme vielä mitenkään kartanoksi.

Vanhalla laitteella tuulettimen vaihdon jälkeen säätö on turha, mutta uudella välttämätön? Jos vanhasta pitää uusia tuuletin niin harkitsisin vaihtoa, mutta asia kannattaa toki laskea. Juurihan tuossa ylempänä Valloxin taulukko sanoi 100 l/s ilmanvaihdolla päivityksellä säästävän yli 700€ vuodessa

No jos 200 neliötä niin 100 l/s tarkoittaa 3.6m huonekorkeutta jos mennään sillä talon ilman vaihduttava kahdessa tunnissa -nyrkkisäännöllä (jos en omiani laske päissäni). Minä ajattelen 200 neliöisen talon 3.6m huonekorkeudella kartanoksi, mutta olenkin köyhä insinööri.

 

[jarhu]

Vanhalla laitteella tuulettimen vaihdon jälkeen säätö on turha, mutta uudella välttämätön? Jos vanhasta pitää uusia tuuletin niin harkitsisin vaihtoa, mutta asia kannattaa toki laskea. Juurihan tuossa ylempänä Valloxin taulukko sanoi 100 l/s ilmanvaihdolla päivityksellä säästävän yli 700€ vuodessa

Vielä kun niihin voisi luottaa.

145 MV ny on jo uusi, niin ei taida säästöä tulla korvata samaa mallia uudella samalla mallilla tuossa tapauksessa. En kyllä lähtisi maksamaan ~3000 euroa siitä ilosta vanhankaan osalta, että korvaa vanhasta sen 140 euron tuulettimen (jonka voi korjata itse yleensä 5 euron SKF laakerilla).

Edit. Onhan noissa uusissa vaikka mitä älyä ja keinoja, millä automaattisesti ilmanvaihtoa säädetään onko kotona vai poissa. Silti menee aika marginaaliksi tuo säästö.

 

[pkuitune]

Onko täällä kenelläkään kokemuksia ILP:n ja PILP:n yhteiselosta? Saako näitä lämmityksen osalta toimimaan järkevässä yhteiselossa siten, että asunnon kokonaisenergiankulutus pienenisi mutta asumismukavuus ei kuitenkaan kauheasti kärsisi? Olemme muuttamassa ensi viikolla 94/120 m2 kaksikerroksiseen paritalon puolikkaaseen, jossa alakerrassa on vesikiertoinen lattialämmitys PILP:llä ja yläkerrassa sähkövastukset/-patterit tuloilmakanavissa.

Tähän liittyen olen miettimässä ILP:n hankkimista etunenässä jäähdyttämistarkoituksiin, mutta pohdin myös, että voisiko ILP:llä saada jotain hyvää myös lämmityspuolelle? Pohdiskelen myös sitä, että kannattaisiko mahdollinen ILP hankkia vain yhdellä yläkertaan asennattavalla sisäyksiköllä, vai kannattaisiko tässä yhteydessä työntää kättä syvemmälle taskuun ja investoida sellaiseen kokonaisuuteen, jossa kummassakin kerroksessa olisi omat sisäyksikkönsä

 

[jarhu]

Tuloilmakanavan lämmityshän on yleisesti toteutettu jollain n. 1kW sähkövastuksella, eri asia kuinka suurella teholla niitä ajetaan. Kyllähän tuossa varmasti säästöä on mahdollista saada jos yläkerran lämmitys on käytännössä tehty suoralla sähköllä, niin selkeästi tuolla ILP:llä voisi saada ihan energian käytön kannalta säästöä. Toisaalta kun tuloilman lämmitysvastus kytketään pois, niin se aiheuttaa viileää vetoa tuloilmakanavan luona talvisin.

Ei ole omaa kokemusta ja näin tuntien henkilöitä, joilla on PILP+LTO vesikiertoisella lämmityksellä, niin ILPiä on käytetty lähinnä vain viilennykseen. PILP on itsessään jo kohtuullisen hyvä lämmityslaite, joten ILP ei aina välttämättä tuota kovin suurta sähkön säästöä lämmityskäytössä.

Edit. Itselläkin oli 94,5 neliöisessä kaksikerroksisessa rivarissa PILP+LTO vesikiertoisella lattialämmityksellä molemmissa kerroksissa. Sähkönkulutus yhteensä vuosittain oli 10-11 MWh eli mielestäni kohtuullisen vähän ja mitä kyselin ILPin kannattavuutta itse, niin ei kuulemma ole hyötyä muuten kuin viilennyskäyttöön.

 

[Serbetli]

Veistelisin itsekin niin, että ILP säästää lämmityskäytössä PILP:in rinnalla, mutta takaisinmaksuajaksi tulee pitkä. PILP:n itse "tuottama" lämpö loppuu kesken +5...-5 ulkolämpötilan välimaastossa, eli siitä viileämmällä suoran sähkön korvaaminen ILP:n käytöllä säästää tottakai. Onneksi takaisinmaksuaika on pitkä, koska harmi olisi moista vain säästön takia hankkia. Mukavampaa se on hankkia viilennyskäyttöön.

 

[Taneli-]

Tämän hetken tiedot:
- Lämmitettävät kuutiot; 2900
- Kerrokset: 1
- Lämmitysmuoto: Öljy
- Kulutus: 14 000
- Tehontarve (KW): 33
- Käyttöveden mitoitus (hlö / ltr / vrk ): 25

Pyydetty tarjouksia ja päädyimme maalämpöön, lyhyesti seuraavia speksejä:

- JÄMÄ STAR 30 Kiinteistömaalämpöpumppu 1kpl
- Jäspi VST 20 Käyttöveden vaihtoventtiili 1kpl
- Jäspi Buffer 500 puskurivaraaja 1kpl
- Jäspu vastus 10kW lisä/varalämmitysvastus, asennus lämmityspuskurivaraajaan 2kpl
- Jäspi Buffer 750 puskurivaraaja käyttövedelle 2kpl
- Jäspi Vastus 10kW lisä/varalämmitysvastus, asennus käyttöveden puskurivaraajaan 2kpl
- Jäspi KVV PAK 300 kW käyttövesivaihdinpaketti (tehdasvalmiste, ainoastaan liitos järjestelmään tarvitaan) 1kpl
- Jäspi AXC Lisäkortti 1kpl
- Jäspi AR 1 apurele 4kpl
- Lämpökaivo 250M/45MM Kollektori 3kpl
Energiakaivoporaus, sisältää 3m suojaputkea jonka jälkeen 65€/m
- XL PURKUTYÖ 1kpl
Öljykattila sekä poltin ja piipun purku, jätteiden kierrätys
- ÖLJYSÄILIÖN PURKUTYÖ
Maanalaisen öljysäiliön poistaminen, sisältää maatyöt ja jätteiden poisviennin sekä käytöstäpoistoraportin

Hinta olisi 67 198,71€, mikä on Alv:n jälkeen 83 326,40€
Hintaan sisältyy luonnollisesti 5 vuoden huoltosopimus, kohteen valvonta, vuosihuollot, hälytysten ohjaus huoltohenkilölle, takuita tuotteille jne.

Arvio koko lystistä noin 87 000€ (sisältäen mahdolliset sähköliittymän korotusmaksut, Sim-kortin hankkimisen etävalvontaa varten, suunnittelu ja lupakäsittelyn kulut jne)

Edit: Hankkeelle on haettu ARA:n kautta energia-avustusta, jonka suuruus kustannuksista on yhteensä noin puolet €, mikäli avustus saadaan. Rahoitus saataneen, mikäli valtion v 2022 budjetoimaa määrärahaa on ARA:lla käytössä hakemuksemme käsittelyhetkellä.

Muutostyö alkaa 16.5.2022 kestäen noin 3 viikkoa

Bonus / mahdollisuus:

Asuntokohtainen huoneilmajäähdytin (GREE Bora) asukkaan omakustanteisesti maksamana

Hinnoittelu seuraavasti:

• tilaajia 1-3kpl 1 400 €,
• tilaajia 4-7kpl 1 300 €ja
• tilaajia 7-10kpl 1 200 €

Hinta sisältää pumpun perus asennuksen, tarvikkeineen ja asennustöineen.

Perusasennus pitää sisällään yhden puuläpiviennin, 5m kylmä ja sähkövetoja. Ylittävältä osalta veloitetaan seuraavasti:

• sähkö10 €/m
• kylmä 30 €/m
• Puuläpivienti 40 €
• Kiviläpivienti 150 €

Asennuksessa on työnosuus noin 40 % joka on kotitalousvähennyskelpoista, mikäli asukas on oikeutettu saamaan ko. vähennystä. Verottaja tekee loppukädessä päätöksen.

Kotitalousvähennyksen osuus riippuu tilatusta pumppumäärästä ja mahdollisista lisätöistä jotka lueteltuna yllä.

Laitetieto

GREE Bora (malli Bora 35-A/W). Laite soveltuu sekä kotien että toimistojen viilentämiseen. Laitteiston tyylikäs puhtaanvalkoinen sisäyksikkö istuu yhtä lailla niin kotiin kuin toimistoon. Hiljaista ja huomaamatonta sisäyksikköä ohjaat helppokäyttöisellä kaukosäätimellä. Bora on nimenomaan viilennykseen suunniteltu malli, jonka kehittynyt invertteritekniikka mahdollistaa hyvän energiatehokkuuden ja hiljaisen käyntiäänen.

GREE Bora -huoneilmanjäähdytin

Eli, tuo ylempi nyt ainakin kannattaa ja se on tulossa ensi kesäksi. Otaksuttavasti myös tuo ilmalämpöpumppu voisi olla hyödyllinen kesällä, talvellahan sitä ei tulisi päällä pidettyä. Onko kokemuksia / mielipiteitä tuosta mallista?

Päivitystä tilanteeseen sen verran että:
"
Päätös
Avustusta myönnetään enintään 43 150 euroa.
Avustuksena myönnetään 50 prosenttia avustushakemuksessa ilmoitetuista ja tällä päätöksellä avustettavaksi hyväksytyistä ja toteutuneista korjaustoimenpiteiden kustannuksista.
Avustuksen määrä perustuu energia-avustuksista annetun asetuksen (1341/2019) 3 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohtaan, 6 §:n 1 momenttiin, 7 §:ään ja 8 §:ään.
Hakijan toimittaman selvityksen perusteella avustuksen perusteeksi ovat hyväksytty seuraavat korjaustoimenpiteet toimenpideluokittain (avustusprosentti):
• ”Suunnittelukustannukset” (100 %), yhteensä 700 euroa.
• ”Öljylämmityksestä luopuminen, kun kokonaisratkaisulla saavutetaan tuen saamisen edellyttämä taso” (100 %), yhteensä 85 600 euroa.
Avustuksen perusteeksi hyväksytyt kustannukset yhteensä 86 300 euroa.
Toimenpidekohtaisten avustusprosenttien huomioimisen jälkeen avustuskelpoiset hyväksyttävät kustannukset ovat yhteensä 86 300 euroa. Avustuksen määrä on kuitenkin enintään 50 prosenttia avustettaviksi hyväksyttyjen ja toteutuneiden toimenpiteiden aiheuttamista kustannuksista. Hakijan avustushakemuksessa ilmoittamilla kustannuksilla avustuksen määrä olisi 43 150 euroa.
+
Projektin on tarkoitus käynnistyä toukokuussa. "

Eli parin kuukauden kuluttua projekti etenee toivottavasti valmistumiseen saakka.

 

[kumihanska]

Meillä tarkoituksena rakentaa yksikerroksinen 120 m2 puurakenteinen talo pk-seudulle ensi keväänä. Taloon tulossa takkavaraus, joten mahdollisesti takka. Talopakettifirma tarjoaa oletuksena Nilan EC9 poistoilmalämpöpumppua. Onko täällä käytännön kokemuksia kyseisestä laitteesta? Riittääkö lämmitys pumpulla vai pitääkö käyttää extra-sähköllä? Onko viilennystoiminto oikeasti hyödyllinen vai vaatiiko ilmalämpöpumppua kuitenkin?

Toisena vaihtoehtona itse miettinyt vesi-ilmalämpöpumppua.

 

[Odi_]

Meillä tarkoituksena rakentaa yksikerroksinen 120 m2 puurakenteinen talo pk-seudulle ensi keväänä. Taloon tulossa takkavaraus, joten mahdollisesti takka. Talopakettifirma tarjoaa oletuksena Nilan EC9 poistoilmalämpöpumppua. Onko täällä käytännön kokemuksia kyseisestä laitteesta? Riittääkö lämmitys pumpulla vai pitääkö käyttää extra-sähköllä? Onko viilennystoiminto oikeasti hyödyllinen vai vaatiiko ilmalämpöpumppua kuitenkin?

Toisena vaihtoehtona itse miettinyt vesi-ilmalämpöpumppua.

Uusi talo niin riittänee lämmittämään, mut vaatinee sen takan käyttöä ajoittain talvisin, etenkin kovemmilla pakkasilla.
Ei nuo poistoilmalämpöpumput kunnolla viilennä, ilmalämpöpumppu viilennykseen parempi.

 

[Laissez-Faire]

Talopakettifirma tarjoaa oletuksena Nilan EC9 poistoilmalämpöpumppua. Onko täällä käytännön kokemuksia kyseisestä laitteesta? Riittääkö lämmitys pumpulla vai pitääkö käyttää extra-sähköllä? Onko viilennystoiminto oikeasti hyödyllinen vai vaatiiko ilmalämpöpumppua kuitenkin?

Tuohan ei lämmitä kompuralla kuin tuloilmaa ja käyttövettä. Pilpiä jos meinaa niin Nibe f750 se melkein nykypäivänä olisi.

 

[qtba]

Venäjän energiaministeriö on näköjään päässyt ehdottamaan EU-komissiolle uusia päästövähennyskohteita.

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi

 

[SheikYerbouti]

Kellään kokemusta älytermostaateista? Kämppä valmistunut 2001, kaikki sähköinen lattialämmitys. Mietin, että uusisin kaikki termarit johonkin jota saisi keskitetysti säädettyä ja seurattua. Onko sellaisia? Samalla mietin että uusisin LTO-laitteen, nykyinen alkaa vetelemään viimeisiään.

 

[Mikkos]

Kellään kokemusta älytermostaateista? Kämppä valmistunut 2001, kaikki sähköinen lattialämmitys. Mietin, että uusisin kaikki termarit johonkin jota saisi keskitetysti säädettyä ja seurattua. Onko sellaisia? Samalla mietin että uusisin LTO-laitteen, nykyinen alkaa vetelemään viimeisiään.

On. Täällä puhuttu useasti. Minä väitän että säästää, muut väittää että ei säästä. En jaksa taas käydä samaa keskustelua, mutta voisin väittää että turhien tilojen lämmitys silloin kun niitä ei käytä kuluttaa turhaa energiaa.. (joo joo, riippuu kuinka tiivis talo on ja kauanko lämpö huoneissa pysyy)

 

[SheikYerbouti]

Täällä puhuttu useasti.

No perhana, täytyy etsiä lisää. Tein haun ketjuun "älyterm*" ja tuli vain yksi osuma.

 

[Mikkos]

No perhana, täytyy etsiä lisää. Tein haun ketjuun "älyterm*" ja tuli vain yksi osuma.

Myös tässä alussa paljon vääntöä siitä:

Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

Ajattelin pykätä tällaisen säikeen pystyyn jossa voitaisiin jutella omakotitalossa asumisesta ja sen hyvistä ja huonoista puolista sekä kustannuksista. Itselle olisi ollut tällainen tarpeellinen kuin omakotitaloa suunnittelin. Itse asun 120m2 -92 omakotitalossa jossa suora sähkölämmitys...

bbs.io-tech.fi

 

[Zigh]

Samalla mietin että uusisin LTO-laitteen, nykyinen alkaa vetelemään viimeisiään.

2001 LTO-koneessa ei kyllä pitäisi olla mitään uusimistarvetta. Puhaltimien laakerit korkeintaan.

 

[mikkot]

Kellään kokemusta älytermostaateista? Kämppä valmistunut 2001, kaikki sähköinen lattialämmitys. Mietin, että uusisin kaikki termarit johonkin jota saisi keskitetysti säädettyä ja seurattua. Onko sellaisia? Samalla mietin että uusisin LTO-laitteen, nykyinen alkaa vetelemään viimeisiään.

Täällä on tismalleen sama tilanne. Hetken tutkittuani asiaa päätin, että IV-konetta ei ole mitään syytä vaihtaa. Lattialämmitykseen valitsin itse tavalliset DeviReg Opti -yhdistelmätermarit. Säädän mielummin lämpötilaa kuin 1-5 tehoa. Talossa on termareiden lämpötilan alennussignaalien langoitus yhdelle seinäkytkimelle, niin siihen ajattelin mahdollisesti joskus laittaa wifi-kytkimen, niin voi sitten etänä ohjata alennuksen päälle/pois.

 

[Spocked]

Paljonko maalämpöpumpun asennus ja tarvikkeet uudiskohteeseen maksaa?

Olemme kilpailuttamassa maalämpöurakkaa ja pohdimme mitä jos ottaisikin pumpun, porauksen ja asennuksen erikseen. Tuli yksi tarjous, jossa pumppu+asennus oli 14k ja pumpun saisi erikseen noin 8k hintaan. Erotus asennukseen ja tarvikkeisiin jäävälle osuudelle kuulostaa melko suurelta.

 

[stabbulamus]

Paljonko maalämpöpumpun asennus ja tarvikkeet uudiskohteeseen maksaa?

Olemme kilpailuttamassa maalämpöurakkaa ja pohdimme mitä jos ottaisikin pumpun, porauksen ja asennuksen erikseen. Tuli yksi tarjous, jossa pumppu+asennus oli 14k ja pumpun saisi erikseen noin 8k hintaan. Erotus asennukseen ja tarvikkeisiin jäävälle osuudelle kuulostaa melko suurelta.

Päivä taikka puoltoista töitä ja mitähän nyt tarvikkeisiin menee vaihtelee varmaan vähä kohteittain ja tuleeko pumpun mukana jonkinlainen asennussarja? Pari tonnia luulis olevan jo aika lähelle?

 

[BongisKhan]

Ollaan tässä tekemässä tarjousta kämpästä, joka on muuten jokseenkin täydellinen tarpeisiimme, mutta lämmitys mietityttää. Tällä hetkellä talossa suora sähkölämmitys, sekoitus lattialämmitystä ja seinäpatteria. Lisäksi varaava takka. Kyseessä on kohtuullisen suuri monikerroksinen kivitalo (vajaat parisataa neliötä), jossa on varsinkin kuutioita aika paljon kun yläkerran huonekorkeus on 3-4 metriä. Alakerta taas on kohtuullisen sokkeloinen. Koneellinen poistoilmanvaihto.

Mietin, että kun Etelä-Suomessa ollaan, niin olisiko ihan toivoton idea lyödä päämmönlähteeksi vain kaksi mahdollisimman hyvällä lämmitysteholla varustettua ILP:iä ylä- ja alakertoihin ja sitten kovemmilla pakkasilla polttaa takkaa? Vai voisiko PILP tulla kyseeseen kun valmiiksi jo koneellinen ilmanvaihto löytyy? Maalämpö olisi toki sinänsä ilmeinen valinta, mutta sitten pitäisi vetää putkistot ym. joka olisi varmaan täyskivitalossa vielä vähän tavallistakin tyyriimpää...

 

[Lumimies]

PILPpi vaan ottaa lämpöä talteen poistoilmasta ja siirtää sen lämmitysveteen. Eli joutuisit sillointkin tekemään lämmitysputkistot ja asentelemaan radiaattorit.
Ja aika kallista laittaa PILPpi koska vain koneellinen poisto, eli joutuisi tekemään ulkoilma-, jäteilma- ja raitisilmaputkistot.