Talon lämmitysratkaisut

[Orthas]

Samanlainen lämminvarasto vaan puolet pienempi täällä. Päädyin laittamaan valuun putket vesikiertoiselle lattialämmitykselle.

Vesikierron etu on just se monipuolisuus. Siihen saa mitä vaan kiinni.

 

[Antipro]

Kysellääs viisaammilta mielipiteitä. Tarkoituksena olisi rakentaa Uudenmaan alueelle uusi ok-talo ja lämmitys mietityttää.
Tämän hetken suunnitelmilla tulisi 1,5-kerroksinen talo yläkertavarauksella, jonka tekisin myöhemmin itse valmiiksi. Alakertaan tulisi noin 120-125 m2 ja pihalle kahden auton talli varastolla, noin 75 m2. Tontti yleiskaava-alueella eli tilaa on. Oma kaivo ja imeytyskenttä tulossa. Kaikki suosittelevat sitä maalämpöä mutta vaikka kunka lasken niin en saa siitä kovin kannattavaa verrattuna esim. PILP. Koska uudisrakennus niin mitään alennuksia ei vähennysten muodossa ole tulossa joten se poraus varsinkin nostaa kokonaishintaa.
Laskin Motivan laskurilla kaksi henkeä vedenkulutukseen ja 125 m2 lämmitettävää alakertaa (yläkerta 50 m2 tulee "sitten joskus" jos tarvetta tulee). Sillä laskurilla kuukausittainen keskimääräinen meno olisi noin 20-30 euroa enemmän kuin maalämmöllä. Eli jotain 250-350 euroa per vuosi. Tällä se maalämpö ei maksa itseään takaisin kun aikaisintaan 20 vuoden kuluttua. Kustannuksissa eroa on noin 4000-5000 euroa eli melko kauan sitä saisi maksaa takaisin jos koskaan. Ainakaan Motivan laskuri näytti vielä 15 vuoden jaksolla PILPin eduksi jotain 3000-4000 euroa sis. energian ja rakennuskustannuksen.
Autotalliin tulisi ILP ja mahdollisesti sähköpatteri "just in case" vai olisiko sama laittaa valun sisään sähkökaapelipitämään lattiaa kuivana sulavilta lumilta ym.? Se maalämpö rajautui autotallista pois nopeasti lisäporaamisen ja isomman pumpun upgreidauksen myötä. Siinä tulisi yli 6.000 euroa lisäkuluja puolilämpimään autotalliin jossa ei mielestäni ole mitään järkeä vs. ILP ja lisäsähkö.

Koska taloon tulee lattialämmitys eli se 35 (?) asteinen kiertovesi niin maalämpö ei saa niin isoa etumatkaa kuin jos pitäisi lämmittää patteriverkostoon vettä kuumemmaksi. Mielipiteitä/ehdotuksia?

 

[PornReindeer]

Kysellääs viisaammilta mielipiteitä. Tarkoituksena olisi rakentaa Uudenmaan alueelle uusi ok-talo ja lämmitys mietityttää.
Tämän hetken suunnitelmilla tulisi 1,5-kerroksinen talo yläkertavarauksella, jonka tekisin myöhemmin itse valmiiksi. Alakertaan tulisi noin 120-125 m2 ja pihalle kahden auton talli varastolla, noin 75 m2. Tontti yleiskaava-alueella eli tilaa on. Oma kaivo ja imeytyskenttä tulossa. Kaikki suosittelevat sitä maalämpöä mutta vaikka kunka lasken niin en saa siitä kovin kannattavaa verrattuna esim. PILP. Koska uudisrakennus niin mitään alennuksia ei vähennysten muodossa ole tulossa joten se poraus varsinkin nostaa kokonaishintaa.
Laskin Motivan laskurilla kaksi henkeä vedenkulutukseen ja 125 m2 lämmitettävää alakertaa (yläkerta 50 m2 tulee "sitten joskus" jos tarvetta tulee). Sillä laskurilla kuukausittainen keskimääräinen meno olisi noin 20-30 euroa enemmän kuin maalämmöllä. Eli jotain 250-350 euroa per vuosi. Tällä se maalämpö ei maksa itseään takaisin kun aikaisintaan 20 vuoden kuluttua. Kustannuksissa eroa on noin 4000-5000 euroa eli melko kauan sitä saisi maksaa takaisin jos koskaan. Ainakaan Motivan laskuri näytti vielä 15 vuoden jaksolla PILPin eduksi jotain 3000-4000 euroa sis. energian ja rakennuskustannuksen.
Autotalliin tulisi ILP ja mahdollisesti sähköpatteri "just in case" vai olisiko sama laittaa valun sisään sähkökaapelipitämään lattiaa kuivana sulavilta lumilta ym.? Se maalämpö rajautui autotallista pois nopeasti lisäporaamisen ja isomman pumpun upgreidauksen myötä. Siinä tulisi yli 6.000 euroa lisäkuluja puolilämpimään autotalliin jossa ei mielestäni ole mitään järkeä vs. ILP ja lisäsähkö.

Koska taloon tulee lattialämmitys eli se 35 (?) asteinen kiertovesi niin maalämpö ei saa niin isoa etumatkaa kuin jos pitäisi lämmittää patteriverkostoon vettä kuumemmaksi. Mielipiteitä/ehdotuksia?

Maalämpö saa hyötyä sitten 20 vuoden päästä kun pumput on uusintakunnossa, maalämpökaivo kerran on jo niin uusiminen halvempaa. Laskureista saa aina sellaiset luvut kuin haluaa, varmaan 10 vuoden horisontilla taitaa suora sähkö olla halvin jos laskee viime vuoden sähkönhinnoilla

 

[Orthas]

Kysellääs viisaammilta mielipiteitä. Tarkoituksena olisi rakentaa Uudenmaan alueelle uusi ok-talo ja lämmitys mietityttää.
Tämän hetken suunnitelmilla tulisi 1,5-kerroksinen talo yläkertavarauksella, jonka tekisin myöhemmin itse valmiiksi. Alakertaan tulisi noin 120-125 m2 ja pihalle kahden auton talli varastolla, noin 75 m2. Tontti yleiskaava-alueella eli tilaa on. Oma kaivo ja imeytyskenttä tulossa. Kaikki suosittelevat sitä maalämpöä mutta vaikka kunka lasken niin en saa siitä kovin kannattavaa verrattuna esim. PILP. Koska uudisrakennus niin mitään alennuksia ei vähennysten muodossa ole tulossa joten se poraus varsinkin nostaa kokonaishintaa.
Laskin Motivan laskurilla kaksi henkeä vedenkulutukseen ja 125 m2 lämmitettävää alakertaa (yläkerta 50 m2 tulee "sitten joskus" jos tarvetta tulee). Sillä laskurilla kuukausittainen keskimääräinen meno olisi noin 20-30 euroa enemmän kuin maalämmöllä. Eli jotain 250-350 euroa per vuosi. Tällä se maalämpö ei maksa itseään takaisin kun aikaisintaan 20 vuoden kuluttua. Kustannuksissa eroa on noin 4000-5000 euroa eli melko kauan sitä saisi maksaa takaisin jos koskaan. Ainakaan Motivan laskuri näytti vielä 15 vuoden jaksolla PILPin eduksi jotain 3000-4000 euroa sis. energian ja rakennuskustannuksen.
Autotalliin tulisi ILP ja mahdollisesti sähköpatteri "just in case" vai olisiko sama laittaa valun sisään sähkökaapelipitämään lattiaa kuivana sulavilta lumilta ym.? Se maalämpö rajautui autotallista pois nopeasti lisäporaamisen ja isomman pumpun upgreidauksen myötä. Siinä tulisi yli 6.000 euroa lisäkuluja puolilämpimään autotalliin jossa ei mielestäni ole mitään järkeä vs. ILP ja lisäsähkö.

Koska taloon tulee lattialämmitys eli se 35 (?) asteinen kiertovesi niin maalämpö ei saa niin isoa etumatkaa kuin jos pitäisi lämmittää patteriverkostoon vettä kuumemmaksi. Mielipiteitä/ehdotuksia?

Pienehkössä (120m2) uudessa tiiviissä talossa tosiaan maalämmöllä ei saavuteta mitään kovin isoja hyötyjä. Maalämpö on kustannustehokkaampi kun energiaa menee enemmän (esim. itsellä tulossa juuri 215 neliötä rakennettu 1980). Maalämpö on siinä mielessä kiva että kaivon elinkaari on pitkä, ainakin 50v. Muita maalämmön etuja: ilmainen viilennys vs. PILP/ILP, ei hurisevaa pönttöä pihalla. Lisäksi suojaa sähkön hinnan tulevalta kehitykseltä erityisesti vs suora sähkö (myös VILP suojaa jonku verran). Eli jos et meinaa paljon viilentää, on PILP/VILP varmaan ihan just hyvä sulle.

 

[Serbetli]

Joitakin huomioita:
-Vesikiertoinen lattialämpö on hyvä ajatus
-PILP ei riitä yksin Suomessa lämmitykseen, vaan on lähinnä ilmanvaihtokone paremmilla ominaisuuksilla.
-Uudessa tuon kokoisessa talossa veikkaan perus PILP:in riittävän korkeintaan -5c asti ainoana lämmönlähteenä
-Kannattaa tsekata Ewarco Boosterilla varustettuna. Riittäisi todennäköisesti -15c asti ilman maalämpölkaivoa. Valmistaja on erikoinen, mutta laitteet ovat edistyksellisiä.
-Autotalliinkin tosiaan mieluummin laittaisin kaapelin valuun kuin sähköpatterin seinälle

 

[Antipro]

Niin unohdin hätäpäissäni kirjoittaa, että takka tulee joka tapauksessa (rakennetaan skutsiin niin sähkökatkot saattaa venyä hieman enemmän kuin kaupungissa). Takkaa poltettaisiin talvella varsinkin pakkaspiikkien aikaan. Jäähdytykseen tulisi olohuoneeseen Mitsun (tai vastaava) ILP jähdytystä varten, mutta kyllähän sitä voisi käyttää myös apulämpönä. Taitaa Mitsut ainakin testin mukaan olla ainakin -20 c asti yli 2 SCOP:illa joten kyllä se etelä-Suomen talvessa menee hyvänä apuna. Maalämpö ei siitä takasta hyödy mutta just toi PILP saisi hyvää tukea varaavasta takasta. Onko VILP sitten tuohon hyvä vaihtoehto? Enemmän tehoa kun PILP:ssä mutta vähemmän kun maalämpö. Tuossakin taitaa takan hyöty jäädä marginaaliseksi, tai ainakin vähäisemmäksi kun PILP:llä?

 

[Obi-Lan]

Jos olen oikein käsittänyt niin vanhan IVT 490 PILP kompressorin lämmitysteho on max 2kW ja kun se ei riitä niin apuja otetaan 9kW sähkövastuksesta. Eli ei se talvella riitä muutenkaan, en tiedä onko uudemmissa tehokkaampia kompressoreita.

 

[JuhaH]

Kysellääs viisaammilta mielipiteitä. Tarkoituksena olisi rakentaa Uudenmaan alueelle uusi ok-talo ja lämmitys mietityttää.
Tämän hetken suunnitelmilla tulisi 1,5-kerroksinen talo yläkertavarauksella, jonka tekisin myöhemmin itse valmiiksi. Alakertaan tulisi noin 120-125 m2 ja pihalle kahden auton talli varastolla, noin 75 m2. Tontti yleiskaava-alueella eli tilaa on. Oma kaivo ja imeytyskenttä tulossa. Kaikki suosittelevat sitä maalämpöä mutta vaikka kunka lasken niin en saa siitä kovin kannattavaa verrattuna esim. PILP. Koska uudisrakennus niin mitään alennuksia ei vähennysten muodossa ole tulossa joten se poraus varsinkin nostaa kokonaishintaa.
Laskin Motivan laskurilla kaksi henkeä vedenkulutukseen ja 125 m2 lämmitettävää alakertaa (yläkerta 50 m2 tulee "sitten joskus" jos tarvetta tulee). Sillä laskurilla kuukausittainen keskimääräinen meno olisi noin 20-30 euroa enemmän kuin maalämmöllä. Eli jotain 250-350 euroa per vuosi. Tällä se maalämpö ei maksa itseään takaisin kun aikaisintaan 20 vuoden kuluttua. Kustannuksissa eroa on noin 4000-5000 euroa eli melko kauan sitä saisi maksaa takaisin jos koskaan. Ainakaan Motivan laskuri näytti vielä 15 vuoden jaksolla PILPin eduksi jotain 3000-4000 euroa sis. energian ja rakennuskustannuksen.
Autotalliin tulisi ILP ja mahdollisesti sähköpatteri "just in case" vai olisiko sama laittaa valun sisään sähkökaapelipitämään lattiaa kuivana sulavilta lumilta ym.? Se maalämpö rajautui autotallista pois nopeasti lisäporaamisen ja isomman pumpun upgreidauksen myötä. Siinä tulisi yli 6.000 euroa lisäkuluja puolilämpimään autotalliin jossa ei mielestäni ole mitään järkeä vs. ILP ja lisäsähkö.

Koska taloon tulee lattialämmitys eli se 35 (?) asteinen kiertovesi niin maalämpö ei saa niin isoa etumatkaa kuin jos pitäisi lämmittää patteriverkostoon vettä kuumemmaksi. Mielipiteitä/ehdotuksia?

Maalämpö on perusteltua vanhaan taloon tai trendikkääseen hirsitaloon, joiden seinien eristyskyky on heikko. Jos uuden talon ulkoseinät on jotain muuta kuin massiivipuuta, niin ne on pakko rakentaa sen verran eristäväksi, että maalämmön takasinmaksuajat ei ole järkeviä. Omaan tänävuonna rakentuvaan 107 asuinneliön pientaloon olen valinnut PILP:n ja lisäksi ylimääräisen aurinkokeräimillä lämpiävän lämminvesivaraajan käyttöveden esilämmitykseen. Ei tuollekaan sijoitukselle tahdo saada järkeää takasinmaksuaikaa, mutta tykkään ajatuksesta että kesäkuukausina voi läträtä "ilmaisen" lämminveden kanssa miten huvittaa. Lisäksi extravaraajan vastukset voi laittaa kytkimestä päälle, jos tietää että PILP:n varaaja on poikien saunaillan tms. takia kapasiteetin rajoilla.

 

[janilind]

Vaikea on ennustaa paljonko sähkön hinta nousee jatkossa. Ite oon ollu niin tyytyväinen maalämpöön, että tommoseen isohkoon taloon isohkolla tallilla laittasin ilman muuta maalämmön(myös siis se talli sen taakke). Ollu ainakin meillä todella huoleton vehjes. Kyllä se lopulta ittensä maksaa.

 

[taikamuki]

Jos ilp ja takka tulee joka tapauksessa niin pilpillä pärjää ihan hyvin etelässä ja uudessa talossa. Suosittelen Niben F750 pilppiä ja SAM-tuloilmayksikköä. Laita laite erilliseen tekniseen tilaan ja kiinnitä sen äänieristykseen erityistä huomiota. Täällä mennään -5 asteeseen ilman vastuksia pienellä takan poltolla, ilppiä ei vielä ole.

Ei siitä toki mihinkään pääse että maalämpö on parempi. Pilpin uusiminen maksaa aikanaan enemmän kuin maalämpöpumpun kun ilmanvaihto on samassa laitteessa. Mutta yhtälailla se erillinen iv-kone voi vaatia uusintaa.

Joitakin huomioita:
-Vesikiertoinen lattialämpö on hyvä ajatus
-PILP ei riitä yksin Suomessa lämmitykseen, vaan on lähinnä ilmanvaihtokone paremmilla ominaisuuksilla.
-Uudessa tuon kokoisessa talossa veikkaan perus PILP:in riittävän korkeintaan -5c asti ainoana lämmönlähteenä
-Kannattaa tsekata Ewarco Boosterilla varustettuna.

-5 riittää etelässä suurimman osan vuodesta joten suurimman osan vuodesta lämmittää kämpän ja pesuvedet joten pilp = ilmanvaihtokone? Ewarco on varmaan aika marginaalinen vehje, en välttämättä siihen kelkkaan lähtisi.

Jos olen oikein käsittänyt niin vanhan IVT 490 PILP kompressorin lämmitysteho on max 2kW ja kun se ei riitä niin apuja otetaan 9kW sähkövastuksesta. Eli ei se talvella riitä muutenkaan, en tiedä onko uudemmissa tehokkaampia kompressoreita.

Nibe F750 kompressorin lämmitysteho on 6,5kw.

 

[Serbetli]

Nibe F750 6,5kw kompressori.

Mahtaako olla. Tuo tekisi kolmen COP:lla melkein 20kW tehoa. Sillä lämpenisi rivitalo.

 

[stabbulamus]

Mahtaako olla. Tuo tekisi kolmen COP:lla melkein 20kW tehoa. Sillä lämpenisi rivitalo.

Näissä usein puhutaan antotehosta. Ottoteho on luonnollisesti pienempi.

 

[Antipro]

Jos ilp ja takka tulee joka tapauksessa niin pilpillä pärjää ihan hyvin etelässä ja uudessa talossa. Suosittelen Niben F750 pilppiä ja SAM-tuloilmayksikköä. Laita laite erilliseen tekniseen tilaan ja kiinnitä sen

Tuota 750 mallia katsoin juurikin tuon 6,5 kW antotehon takia. Mutta mitä tuo SAM41-lisäpalikka käytännössä tuossa tekee? Se näyttää maksavan jotain 2000 euroa joten ei aivan ilmainen lisäri? Kun tuota 750-mallia myydään ilman sitäkin ja sillä siis tulisi se 6,5 kW kompura joten miksi maksaa 2000 euro lisää tuosta lisäosasta? Onko se joku sisäänoton esilämmitin? Maksaako sellainen itseään missään vaiheessa takaisin?
Noi normaalit 2 kW PILPit saa varmaan unohtaa, kyllä niilläkin varmaan pärjäisi osin sähköllä mutta noissa se hintaero ei ole niin iso ja saa kolminkertaisen antotehon sekä siinä taisi olla jotain herkkuja mitä ei noissa pienemmissä ole kun lisävarusteina.

 

[Antipro]

Jos ilp ja takka tulee joka tapauksessa niin pilpillä pärjää ihan hyvin etelässä ja uudessa talossa. Suosittelen Niben F750 pilppiä ja SAM-tuloilmayksikköä. Laita laite erilliseen tekniseen tilaan ja kiinnitä sen

Tuota 750 mallia katsoin juurikin tuon 6,5 kW antotehon takia. Mutta mitä tuo SAM41-lisäpalikka käytännössä tuossa tekee? Se näyttää maksavan jotain 2000 euroa joten ei aivan ilmainen lisäri? Kun tuota 750-mallia myydään ilman sitäkin ja sillä siis tulisi se 6,5 kW kompura joten miksi maksaa 2000 euro lisää tuosta lisäosasta? Onko se joku sisäänoton esilämmitin? Maksaako sellainen itseään missään vaiheessa takaisin?
Noi normaalit 2 kW PILPit saa varmaan unohtaa, kyllä niilläkin varmaan pärjäisi osin sähköllä mutta noissa se hintaero ei ole niin iso ja saa kolminkertaisen antotehon sekä siinä taisi olla jotain herkkuja mitä ei noissa pienemmissä ole kun lisävarusteina.

 

[Antipro]

Tuplat...

 

[Coanda]

SAM = supply air module, eli tuolla saat koneellisen tuloilman rakennukseen. Ei tarvi 80-luvun malliin repiä raitisilmaventtiileillä raakaa pakkasilmaa sisään.

 

[taikamuki]

Juu, pelkkä F750 poistaa asunnosta ilman, Sam-yksikössä on sitten tuloilmapuoli. Muissa pilpeissä noi on kaikki yhdessä mutta tuossa ei ole varmaan tila riittänyt.

 

[Euroshopperi 2]

Kysellääs viisaammilta mielipiteitä. Tarkoituksena olisi rakentaa Uudenmaan alueelle uusi ok-talo ja lämmitys mietityttää.
Tämän hetken suunnitelmilla tulisi 1,5-kerroksinen talo yläkertavarauksella, jonka tekisin myöhemmin itse valmiiksi. Alakertaan tulisi noin 120-125 m2 ja pihalle kahden auton talli varastolla, noin 75 m2. Tontti yleiskaava-alueella eli tilaa on. Oma kaivo ja imeytyskenttä tulossa. Kaikki suosittelevat sitä maalämpöä mutta vaikka kunka lasken niin en saa siitä kovin kannattavaa verrattuna esim. PILP. Koska uudisrakennus niin mitään alennuksia ei vähennysten muodossa ole tulossa joten se poraus varsinkin nostaa kokonaishintaa.
Laskin Motivan laskurilla kaksi henkeä vedenkulutukseen ja 125 m2 lämmitettävää alakertaa (yläkerta 50 m2 tulee "sitten joskus" jos tarvetta tulee). Sillä laskurilla kuukausittainen keskimääräinen meno olisi noin 20-30 euroa enemmän kuin maalämmöllä. Eli jotain 250-350 euroa per vuosi. Tällä se maalämpö ei maksa itseään takaisin kun aikaisintaan 20 vuoden kuluttua. Kustannuksissa eroa on noin 4000-5000 euroa eli melko kauan sitä saisi maksaa takaisin jos koskaan. Ainakaan Motivan laskuri näytti vielä 15 vuoden jaksolla PILPin eduksi jotain 3000-4000 euroa sis. energian ja rakennuskustannuksen.
Autotalliin tulisi ILP ja mahdollisesti sähköpatteri "just in case" vai olisiko sama laittaa valun sisään sähkökaapelipitämään lattiaa kuivana sulavilta lumilta ym.? Se maalämpö rajautui autotallista pois nopeasti lisäporaamisen ja isomman pumpun upgreidauksen myötä. Siinä tulisi yli 6.000 euroa lisäkuluja puolilämpimään autotalliin jossa ei mielestäni ole mitään järkeä vs. ILP ja lisäsähkö.

Koska taloon tulee lattialämmitys eli se 35 (?) asteinen kiertovesi niin maalämpö ei saa niin isoa etumatkaa kuin jos pitäisi lämmittää patteriverkostoon vettä kuumemmaksi. Mielipiteitä/ehdotuksia?

Talon arvo kylläkin nousee sen maalämmön verran vähintään, joten ei sitä ihan suoraan kannata takaisinmaksu sarakkeeseen laittaa. PILP ja suorasähkö on suoraan merkittävä ostaessa rasitteeksi ja pudottaa hintaa. Omalla kohdalla 4300 L öljynkulutus muuttui 8000 kWh sähkölaskuun. Eli vastaa n 35 000 kWh suorasähkölämmitystä. Laitteet maksettu jo aikaa sitten reilu 8 v aikana. Uuteen taloon tietysti voi valita laadultaan itsellensä sopivan lämmitysjärjestelmän ja maksaa sen mukaan. Arvo realisoituu joko nyt heti, tai myöhemmin. Maalämpöjårjestelmä on kuitenkin lämpöpumppu, joka imuroi ilmaista lämpöä hyötysuhteella 4-5. Omalla kohdalla 10 vuotta tekisi 350 000 kWh suorasähkölaskua, tai sitten maalämmöllä 80 000 kWh. 270 000 kWh ero maksaa jo jotakin. Vesiputkien laittaminen betoniin rakennusvaiheessa ei käytännössä maksa oikeestaan yhtään mitään. Samaten hintaero 1,5-8 ja 3-12 kWh maalämpöpumpulla on satasia. Kaivon erotus metreinä rahassa on luokkaa max 2-3000 €, jos joutuu 100 m lisää poraamaan. Mulla riittää esim 350 neliön taloon vielä 3 x 25 A sulakkeet ja yhden auton lataus 6 kW teholla helposti. Eikä ole yhtään kuormavahti, aikakytkintä, relettä tms kustantamassa lisää. Sähköputkien vedot ym tilpehööri jää meillä laskematta investoinnista. Sinnekin menee työtä ja materiaa tunti, jos toinenkin. Maalämpö on meillä kyllä osa pääomakasaa ja nuo 2 x 165 m kaivot oli omalla kohdalla kyllä pieni kynnys ylitettäväksi, mutta järjellä siitäkin selvisi. Suosittelen vahvasti kuitenkin maalämpöä. Ottaa vaikka jääkaapiksi ja pesukoneiksi ym Mielen tilalle alkuun jotain han muuta. Säästöillä sitten saa vaihdettua Rolls Roycea ja Rolexia tarpeeseen.
Edittinä. 330 m kaivoa kustansi 11 550 € aikanaan ja aiheutti alkuun kyllä tajutonta päänsärkyä. Nyt ei kaduta pätkääkään, kun alta 6 vuodessa kuoletettiin kaikki kustannukset pois. Eli lyhennykset öljylaskujen suuruisina yhteensä sähkön kanssa. Nyt on jäännöksenä sitten 8000 kWh sähkölaskun lisä vuodessa ja 12 neliötä lisää romuvarastoa käytössä.

 

[Taneli-]

Itsekin sanoisin että tällä hetkellä se maalämpö on järkevin vaihtoehto. TOSIN jos tarkoitus on asua vaan sen vaaditun 2 vuotta ja sitten myydä eteenpäin voitolla niin kait se on sitten ns. sama mikä siinä, ehkä jopa se halvin mahdollinen lämmitys.

Mutta uskoisin että moni kuitenkin tahtoo asua pidempään siinä omassa (jopa itse rakentamassa / rakennuttamassa) talossaan joten onko sillä väliä jos "voittoa" alkaa tulemaan vasta 20 vuoden päästä jos laskee että ehtii asua siinä itse vaikka sen 40-60 vuotta ennen palvelukotia / hautaa ja lapset sen jälkeen ties miten pitkään?

 

[Antipro]

Juu, kyllä tää on ihan eläkekoti joka meille tässä tehdään. 100 metriä porausta on 5000 euroa lisää eli ei nyt ihan pähkinöitä, varsinkin kun edullisimmillakin ratkaisuilla pärjää hyvin eristetyssä talossa. Kyllä mä tän ymmärrän että maalämpö olisi se paras ratkaisu mutta koska budjetti niin sitä rahaa menisi moneen muuhunkin paikkaan. Varsinkin kun takka ja ILP tulee kuitenkin. Maaviileä on kallis (2500 euroa asennettuna tarjous) ja kuulemma melko tehoton joten viilennykseen tulee ILP. Tosin jos näissä olisi helppoja ratkaisuja niin kaikki tekisi sen saman valinnan...

 

[Rimmon]

100 metriä porausta on 5000 euroa lisää eli ei nyt ihan pähkinöitä, varsinkin kun edullisimmillakin ratkaisuilla pärjää hyvin eristetyssä talossa.

Aika kalliilta kuulostaa, oletko kilpailuttanut porauksen. Itse meinaan porautin 200m melkein samaan rahaan.

 

[Euroshopperi 2]

Juu, kyllä tää on ihan eläkekoti joka meille tässä tehdään. 100 metriä porausta on 5000 euroa lisää eli ei nyt ihan pähkinöitä, varsinkin kun edullisimmillakin ratkaisuilla pärjää hyvin eristetyssä talossa. Kyllä mä tän ymmärrän että maalämpö olisi se paras ratkaisu mutta koska budjetti niin sitä rahaa menisi moneen muuhunkin paikkaan. Varsinkin kun takka ja ILP tulee kuitenkin. Maaviileä on kallis (2500 euroa asennettuna tarjous) ja kuulemma melko tehoton joten viilennykseen tulee ILP. Tosin jos näissä olisi helppoja ratkaisuja niin kaikki tekisi sen saman valinnan...

Motivan laskurilla sain omatkin järjestelmät vaivoin kannattaviksi ja hienosti olikin laitettu COP kertoimeksi laskuriin 2,9. Tuo on jo niin huono pohja, etten ole Suomessa kuullut yhtään tuolla kertoimella pyörivää maalämpö konetta. No ehkä jollakin legionella kuumennusta onnistuu tuollaisella kertoimella. Omalla kohdalla on lämmityksen COP 4,5 ja lämminvesi 3,2. Näistä tulee vuosikertoimeksi yhdistettynä lukema 4,3, joka on kohtuu huono moneen lattialämmitystaloon nähden. Kannattaa ainakin ensin oikaista tuo lukema. Melko törkeästi kyllä ohjataan harhaan tuolla Motivan laskurilla, jos ei osaa ottaa huomioon. Et ole kyllä ensimmäinen, joka saa ihan puutaheinää tuolta laskurista ulos. Toisaalta jos olet korjannut oikean luvun jo tuonne maalämpö osaan, niin eihän siihen ole sanomista. Omalla kohdalla virhe oli kuitenkin kymmenissä tuhansissa ja maksuajat samoin jossain epätodelliselta horisontissa, kun oikealla luvulla käyrä ampaisi kattoon ja läpi muista käyristä 5,3 v kohdalla. Ja siis investointikustannuksineen laskettuna. Alkoi tuon koko Motivan motiivi epäilyttää oikeasti. Hyvin tehdyllä maalämpötoteutuksella voidaa talon SCOP saada jo lukemaan 5, joka on melkolailla eri, kuin esim oma ensilaskelma luvulla 2,9. Kokeile vaikkapa muuttaa tuota lukemaa ensin lukuun 4,5.

 

[Euroshopperi 2]

Lisäksi normaali vastavirta periaatteella toimiva ilmanvaihtokone ottaa passiivisesti talteen 80 % lämmöstä, joka vaaditaan ilmanvaihdossa. Poistoilmalämpöpumppu ei kovin paljon tuota enää pysty kompressorilla parantamaan -20 asteen pakkasella, joten se ei edes käy lämmitysjärjestelmäksi. Lämmitysjärjestelmä onkin siinä varsinaisesti se n. 9 kW tehoinen sähkövastus, jota kompressori tukee alkaen -15 asteen lämmöstä. Eli täysin passiivisesti ilman energian lisää saa jo hienosti 80 % talteen siitä n 10-20 % energian osasta, joka tarvitaan koko talon lämmittämiseen. Loput 80 % vähintään siis on PILP tavoittamattomissa, kun se häviää joko johtumalla, säteilemällä tai kulkeutumalla muuta kautta. PILP pystyy tosin pumppaamaan lämpöä poistoilmasta jopa -15 asteiseksi asti esim 0-kelillä, mutta sitten se energiamäärä on kuitenkin kohtuu pieni, kun joku tolkku pitää talossa vaihtuvassa ilmamäärässäkin olla. Mielummin vielä pakkasella hieman vähemmän. 60 asteista lämmintävettä saadaan kyllä tehtyä hieman jo 0 asteen ulkolämpötilassa, mutta COP on tosi huono. Oliskohan alle Motivan ehdotetun maalämpö 2,9 alle jo reilusti ilmalämpöpumpussa.

 

[Euroshopperi 2]

Laitoin omalla kohdalla korjatut arvot laskuriin ja todellisen energiamäärän öljynä. Motiva laski melko lähellä energiantarpeen ja heittoa ei tullut, kuin n .2000 kWh todelliseen. Sen sijaan antamalla pelkkiä numeroita tiloista heitti oikeasta 35 000 kWh lukemasta melkoisesti, kun ehdotti 56 000 kWh menevän.
Mutta tässä käyrää huonolla 4,3 COP lukemalla. Motiva myös käsittääkseni laskee, että PILP sisältää vasta 60 % lämpöenergiasta, joten pistin kertoimen kylmästi lukemaan 2,3, joka saattaa olla törkeästi yläkanttiin.
Edit. Tuo % luku olikin ehdotus oman talon energialuokasta, joka esim passiivitalolla 90 %. Ja perustalolla 60%.

 

[Euroshopperi 2]

Laitoin vielä PILP 10 K€ ja oma maalämpö 25 K€ korjattuna laskuriin. Siinä on vuotuiset kustannukset, eli reaalirahaa palaa n 1200 € vuodessa vähemmän maalämmöllä, jos siis lainaa tapetaan. Laina taas on taputeltu suhteessa PILP n 7 vuodessa. Ja mulla siis kohtuu törkeän hintainen MLP, kun laitoin 25 K€ hankinnaksi.

 

[Euroshopperi 2]

Niin siis laskuri löytyy tuolta. Onhan se ihan kätevä ja voi laittaa esim öljyn kohdalle investointikustannuksiksi pelkästään arvioidut huoltokulut sillä ajalla, jonka arvioi olevan oman lyhennysajan aikana. Tieto energiamäärästä vie kyllä melkein jo melko tarkknaan tulokseen. Mutta tuo COP esitietona maalämmölle on täysin pielessä oleva 2,9. Uutta rakentaessa myös maalämpö laitetaan esim 15 v samaan lyhennyskönttiin. Meillä tehtiin laskelma ensin 5-6 v väliin siten, että öljylaskujen tilalle tuli samansuuruinen maalämpölaskelma sähköineen, eikä taloudessa huomannut muuta, kuin öljyhuoltojen puuttumisen vuosittain. Öljy vielä ostetaan aina vuodeksi eteenpäin ja sähköstä maksetaan 1 kk jälkikäteen, niin yhtälö olikin hyvin kohdallaan.

Laskuri

lammitysvertailu.eneuvonta.fi

 

[taikamuki]

EDIT: Väärin laskettu.

 

[PornReindeer]

Laitoin laskuriin oman pilp-talon kulutuksen (erillistä mittaria lämmitykseen menevään sähköön ei ole mutta arvioin kesäkuukausien kulutuksen mukaan että lämmitys+käyttövesi 8000kwh/vuosi). Coppeja ja muita en muutellut. 140 neliöö, tukilämmityksenä takka johon laitoin 2 irtokuutiota puuta vuodessa. Ei sillä kyllä minäkin sen maalämmön uuteen varmaan ottaisin jos sellaista olisin tekemässä mutta ei sitä hankintaa näissä uusissa ihan heti kuoleteta.
katso liitettä 785079

Lisääpäs suora sähkö vertailuun. Taulukon vakioarvoilla sekin on ihan kilpailukykyinen

 

[taikamuki]

Lisääpäs suora sähkö vertailuun. Taulukon vakioarvoilla sekin on ihan kilpailukykyinen

EDIT: Joo taisin ymmärtää lämmitysenergian väärin, siinähän toki haetaan sitä mikä pelkällä sähköllä lämmittäessä menisi, ei pilpin sähkökulutusta. Tuota on sitten jo vähän vielä vaikeampi arvioida. Jos mennään laskurin oletusarvoilla siinä eli 17500kwh niin mlp ja pilp viivat kohtaa 14 vuoden kohdalla.

 

[PornReindeer]

EDIT: Joo taisin ymmärtää lämmitysenergian väärin, siinähän toki haetaan sitä mikä pelkällä sähköllä lämmittäessä menisi, ei pilpin sähkökulutusta. Tuota on sitten jo vähän vielä vaikeampi arvioida. Jos mennään laskurin oletusarvoilla siinä eli 17500kwh niin mlp ja pilp viivat kohtaa 14 vuoden kohdalla.

Joo en epäile taulukon laskuja, mutta tosiaan tulokset riippuu lähtöarvoista ja niissä pieni muutos tekee monesti paljon lopputulokseen.

 

[JaniKari]

Tältä näytti kokonaiskustannukset 140m2 omakotitalolle pohjoisessa:

Sähkölämmitys näyttää todelta heikolta. 20k€ kalliimpi 15 vuoden ajalle. Tässä ajassa investoinnit on kuoletettu eli puhdas säästö.

 

[Orthas]

Tältä näytti kokonaiskustannukset 140m2 omakotitalolle pohjoisessa:


Sähkölämmitys näyttää todelta heikolta. 20k€ kalliimpi 15 vuoden ajalle. Tässä ajassa investoinnit on kuoletettu eli puhdas säästö.

Olennainen kysymyshän tuossa on että mikä on se ulkopuolinen vaihtoehto lämmitysinvestoinnille. Jos pistät sen 15 kiloa mikä menee maalämpöön vaikka osakeindeksiin jauhamaan keskimääräistä 5/7% tuottoa, meneekö ohi. Tätä vastaan sitten tulee kysymys siitä kuinka paljon nopeammin kuin inflaatio nousee sähkön hinta. Pohjoisessa lämmitystarve toki isompi kuin täällä pk-seudulla, eli maalämpö on parempi.

 

[Orthas]

Juu, kyllä tää on ihan eläkekoti joka meille tässä tehdään. 100 metriä porausta on 5000 euroa lisää eli ei nyt ihan pähkinöitä, varsinkin kun edullisimmillakin ratkaisuilla pärjää hyvin eristetyssä talossa. Kyllä mä tän ymmärrän että maalämpö olisi se paras ratkaisu mutta koska budjetti niin sitä rahaa menisi moneen muuhunkin paikkaan. Varsinkin kun takka ja ILP tulee kuitenkin. Maaviileä on kallis (2500 euroa asennettuna tarjous) ja kuulemma melko tehoton joten viilennykseen tulee ILP. Tosin jos näissä olisi helppoja ratkaisuja niin kaikki tekisi sen saman valinnan...

Jos 100m pelkkä poraus (eikä isomman pumpun hinta mukana) on 5000 niin hinta pielessä. 30e/m saa jos löytää halvalla ja yli 35e/m ei pitäisi mennä. Maaviileä on kyllä paljon fiksumpi kuin ILP. Tehoa löytyy kun ottaa kunnon konvektorin ja siinä on se pointti että kun viilennys on ilmaista niin voi pitää sitä 24/7 päällä kuumilla, jolloin tehontarve on pienempi. ILP kun hönkii ympäri vuorokauden niin eurot vaan vilisee.

 

[pelitys]

Lisäksi normaali vastavirta periaatteella toimiva ilmanvaihtokone ottaa passiivisesti talteen 80 % lämmöstä, joka vaaditaan ilmanvaihdossa. Poistoilmalämpöpumppu ei kovin paljon tuota enää pysty kompressorilla parantamaan -20 asteen pakkasella, joten se ei edes käy lämmitysjärjestelmäksi. Lämmitysjärjestelmä onkin siinä varsinaisesti se n. 9 kW tehoinen sähkövastus, jota kompressori tukee alkaen -15 asteen lämmöstä. Eli täysin passiivisesti ilman energian lisää saa jo hienosti 80 % talteen siitä n 10-20 % energian osasta, joka tarvitaan koko talon lämmittämiseen. Loput 80 % vähintään siis on PILP tavoittamattomissa, kun se häviää joko johtumalla, säteilemällä tai kulkeutumalla muuta kautta. PILP pystyy tosin pumppaamaan lämpöä poistoilmasta jopa -15 asteiseksi asti esim 0-kelillä, mutta sitten se energiamäärä on kuitenkin kohtuu pieni, kun joku tolkku pitää talossa vaihtuvassa ilmamäärässäkin olla. Mielummin vielä pakkasella hieman vähemmän.

Onko tämä nyt ihan oikein, siis kun sanotaan että lämmön talteenoton hyötysuhde on 80%. Jos sisälämpötila on 20c ja ulkoilma 0c, silloin tuo toimisi 100% hyötysuhteella kun poistolla lämmitetään tuloilma 10c lämpötilaan. Lämmin poisto jäähtyy sitä mukaa kun tulo lämpenee ja lopullinen lämpötila asettuu tasapainoon niiden kahden välimaastoon. Eihän tuossa ole silloin kokonais-hyötysuhde todellisuudessa likimainkaan 80%, tai itse ajattelen hyötysuhteen niin että tuossahan jää poistuvaan ilmaan vielä vaikka kuinka paljon lämpöä, koska se on edelleen 10-asteista. Lämpöä hukataan aina kun ollaan absoluuttisen nollapisteen yläpuolella. Ehkä nämä pitäisi laskea celsiuksien sijaan kelvin-asteikolla, niin saisi mukaan tuota "todellista" hyötysuhdetta.

Tulevan ilman lämpötila LTO:n jälkeen: TLTO
Ulkolämpötila: TU
Poistoilma ennen LTO:ta: TP

Hyötysuhde%= (TLTO-TU)/(TP-TU)*100%
(10-0)/(20-10)*100
(10/10)*100=100%

Tälläisessä esimerkkitapauksessa PILP hyötysuhde olisi noin kolminkertainen LTO nähden, eikä suinkaan vaan "10-20%" parempi, koska jos se puristaa poistoilman -10c, silloin se on laskenut poistoilman energian määrän kolmasosaan siitä mihin LTO kykenee (-10, 0, +10, +20).

 

[Zigh]

Olennainen kysymyshän tuossa on että mikä on se ulkopuolinen vaihtoehto lämmitysinvestoinnille. Jos pistät sen 15 kiloa mikä menee maalämpöön vaikka osakeindeksiin jauhamaan keskimääräistä 5/7% tuottoa, meneekö ohi.

No eikö tuosta suoraan näe, että maalämpö maksaa itsensä takaisin jo kuudessa vuodessa, eli tuotto on luokkaa 15%. Saa olla aika seppä jotta tuon takoo jollain sijoituksilla.

Toki tuo 15ke investointikustannus kuulostaa aika matalalta tänä päivänä, varmaan joku 20ke lähempänä totuutta.

 

[Laissez-Faire]

ILP kun hönkii ympäri vuorokauden niin eurot vaan vilisee.

.

 

[Taneli-]

Maaviileä on kyllä paljon fiksumpi kuin ILP. Tehoa löytyy kun ottaa kunnon konvektorin ja siinä on se pointti että kun viilennys on ilmaista niin voi pitää sitä 24/7 päällä kuumilla, jolloin tehontarve on pienempi. ILP kun hönkii ympäri vuorokauden niin eurot vaan vilisee.

Itsekin ajattelin noin, mutta kun se maaviileä tulisi maksamaan vähintään useampia tonneja ja hieman kauempana rivitalossa olevaan osakkeeseen 5-7 000€ per kämppä kun tarjouksena ilppiä saa sitten 1100-1400€ asennettuna ja se vie ehkä 7€/kk kulutuksessa jos sitäkään. Eikä sitä nyt (suurin osa ihmisistä?) pidä 12kk/vuodessa päällä. Tai jos pitää niin lämmitys on säädetty täysin väärin. Eli jos ulkona on nyt esim. päälle +20C uskoisin että tuota viilennystä voi tarvita, mutta jos siellä on joku +15C niin tuskin.

Toki se maaviileä ns. lisäisi maalämmön tehoa kun sitä käyttäisi. Mutta itse aloin laskemaan että jos maaviileä maksaisi esim. sen 3000-5000+€ ENEMMÄN kuin ilppi ja toimisi huonommin (tai miten tehokkaat vehkeet tarvisi että se oikeasti antaisi yhtä hyvin viilennnystä kuin siihen erityisesti suunniteltu ja rakennettu vehje?) se ero ei ole järkevissä vuosilukemissa enää kuroa kiinni. Jos siis vuodessa lisähinta on kympeissä menisi helposti satoja vuosia kuroa tuota.

 

[Euroshopperi 2]

Onko tämä nyt ihan oikein, siis kun sanotaan että lämmön talteenoton hyötysuhde on 80%. Jos sisälämpötila on 20c ja ulkoilma 0c, silloin tuo toimisi 100% hyötysuhteella kun poistolla lämmitetään tuloilma 10c lämpötilaan. Lämmin poisto jäähtyy sitä mukaa kun tulo lämpenee ja lopullinen lämpötila asettuu tasapainoon niiden kahden välimaastoon. Eihän tuossa ole silloin kokonais-hyötysuhde todellisuudessa likimainkaan 80%, tai itse ajattelen hyötysuhteen niin että tuossahan jää poistuvaan ilmaan vielä vaikka kuinka paljon lämpöä, koska se on edelleen 10-asteista. Lämpöä hukataan aina kun ollaan absoluuttisen nollapisteen yläpuolella. Ehkä nämä pitäisi laskea celsiuksien sijaan kelvin-asteikolla, niin saisi mukaan tuota "todellista" hyötysuhdetta.

Tulevan ilman lämpötila LTO:n jälkeen: TLTO
Ulkolämpötila: TU
Poistoilma ennen LTO:ta: TP

Hyötysuhde%= (TLTO-TU)/(TP-TU)*100%
(10-0)/(20-10)*100
(10/10)*100=100%

Tälläisessä esimerkkitapauksessa PILP hyötysuhde olisi noin kolminkertainen LTO nähden, eikä suinkaan vaan "10-20%" parempi, koska jos se puristaa poistoilman -10c, silloin se on laskenut poistoilman energian määrän kolmasosaan siitä mihin LTO kykenee (-10, 0, +10, +20).

Ilmanvaihto energiantarpeesta jos on luokkaa 20 % ja loput 80 % häviää ihan muuta reittiä, joka on PILPin tavoittamattomissa. Tuosta 20%:sta sitten otetaan talteen kuka milläkin menetelmällä. Vastavirtakennolla ei koko tuo poistoilma energia häviä, vaan saadaan siitä 80 % talteen. PILP syöttää kompuralle lisäksi energiaa, jonka COP pakkasilla lähentelee 2:ta. Siitä saadaan, syöttämällä energiaa , hieman lisää energiaa ulos, kuten nyt lämpöpumput yleensäkin tekee. Pakkaset vain pirullisia noiden ilmapumppujen kanssa. Mitä suurempi ero tulee lämpötiloille, niin sen karskimpi on kompuran käyntiääni ja saatava energia pienenee.
Löytyy aika paljon, jos alkaa kahlata. Lainasin jostain ja kadotin sivun.
” 4.1.2 Vastavirtakenno
Vastavirtakennossa on suurempi pinta-ala kennostossa ja ilmavirrat kulkevat osan matkaa vastakkaisiin suuntiin, mikä nostaa lämpötilahyötysuhdetta. Lämpötilahyöty- suhde on noin 70–80 %. Kennon tehonsäätö tapahtuu tässäkin kennon ohituspelleillä.”

 

[Euroshopperi 2]

Itsekin ajattelin noin, mutta kun se maaviileä tulisi maksamaan vähintään useampia tonneja ja hieman kauempana rivitalossa olevaan osakkeeseen 5-7 000€ per kämppä kun tarjouksena ilppiä saa sitten 1100-1400€ asennettuna ja se vie ehkä 7€/kk kulutuksessa jos sitäkään. Eikä sitä nyt (suurin osa ihmisistä?) pidä 12kk/vuodessa päällä. Tai jos pitää niin lämmitys on säädetty täysin väärin. Eli jos ulkona on nyt esim. päälle +20C uskoisin että tuota viilennystä voi tarvita, mutta jos siellä on joku +15C niin tuskin.

Toki se maaviileä ns. lisäisi maalämmön tehoa kun sitä käyttäisi. Mutta itse aloin laskemaan että jos maaviileä maksaisi esim. sen 3000-5000+€ ENEMMÄN kuin ilppi ja toimisi huonommin (tai miten tehokkaat vehkeet tarvisi että se oikeasti antaisi yhtä hyvin viilennnystä kuin siihen erityisesti suunniteltu ja rakennettu vehje?) se ero ei ole järkevissä vuosilukemissa enää kuroa kiinni. Jos siis vuodessa lisähinta on kympeissä menisi helposti satoja vuosia kuroa tuota.

Mulle tarjottiin myös nerokasta aktive cooling pakettia maalämpöpumpun kylkeen. Vaivaisella 6000 € sijoituksella olisi saanut alkaa vielä kaivaa kasetteja kattoon lisäksi. Sama juttu myös passiivisen kanssa. Eristettyä putkea järjettömän työn kanssa olisi pitänyt viedä luokkaa 1500 €/ kpl kattokaseteille, joilla olisi saanut säästettyä luokkaa 50 €/ vuosi, kun saadaan ilmaista kylmää kaivosta. Ainoa järkevähkö tarjous oli esilämmityksen ehdotettu veto tuloilmaputkeen, joka taas saattaisi jäähdyttää kaivoa jo liikaakin kunnon pakkasilla. Siitä olisi saanut suoraan ilmanvaihtoon kesällä sen pari astetta pois, joka monesti olisi ihan riittävä. Kondenssit rupesi kuitenkin pelottamaan ja jätin pähkäilyn siihen.

 

[pelitys]

Ilmanvaihto energiantarpeesta jos on luokkaa 20 % ja loput 80 % häviää ihan muuta reittiä, joka on PILPin tavoittamattomissa. Tuosta 20%:sta sitten otetaan talteen kuka milläkin menetelmällä. Vastavirtakennolla ei koko tuo poistoilma energia häviä, vaan saadaan siitä 80 % talteen. PILP syöttää kompuralle lisäksi energiaa, jonka COP pakkasilla lähentelee 2:ta. Siitä saadaan, syöttämällä energiaa , hieman lisää energiaa ulos, kuten nyt lämpöpumput yleensäkin tekee. Pakkaset vain pirullisia noiden ilmapumppujen kanssa. Mitä suurempi ero tulee lämpötiloille, niin sen karskimpi on kompuran käyntiääni ja saatava energia pienenee.

Sivujen mukaan poistoilmanvaihto ilman LTO käyttää 20-40% lämmitysenergian tarpeesta. Et tainnut lukea viestiäni koska LTO:n 80% hyötysuhde ei tarkoita mitä luulet sen tarkoittavan. Tämä prosenttiluku on siitä fysiikan lakien mukaisesta passiivisesta ideaalitilanteesta missä tulon ja poiston lämpötila on yhtä suuri. Niinhän ei voi fysiikan lakien mukaan tapahtua että ilmavirtojen lämpötilat vaihtavat puolia kuutiossa käytyään. Koska alumiinikuution tmv. lämmönjohtavuus ei ole täydellinen, päästään siihen että 80% hyötysuhteella em. esimerkillä 20c poistolla saadaan lämmitettyä 0-asteinen tuloilma 8-asteiseksi kun tulo/poisto ilmavirrat ovat yhtä suuret. Tällä laskumenetelmällä PILP hyötysuhde olisi yli 100%.

Selkeyden vuoksi olisi parempi puhua esim. laitteen siirtämästä energiasta tuloilman lämmitykseen.

Otetaan vaikkapa talo jossa kuluu 15000kwh/vuosi lämmitykseen. Siitä 30% tarkoittaa että vuodessa 4500kwh puhalletaan harakoille. Tästä 4500kwh LTO ei suinkaan saa talteen 80% vaan (8/20)*100=40%. Siispä LTO tuottaa 1800kwh poistoilmasta. LTO kattaa siten (1800/15000)*100=12% energian tarpeesta.
PILP ottaa tuon 4500kwh ja tuottaa enemmän lämpöä kuin mitä puhalletaan ulos, kerroin on yli 1. LTO:n laskuista voidaan todeta että yhdessä asteessa poistoilmaa on energiaa 225kwh kun lasketaan 4500/20. Kun poistoilma pumpataan -10c, siitä on otettu talteen 30 celsiuksen edestä lämpöenergiaa eli 225*30=6750kwh. Samalla PILP kuluttaa esim. COP 2-3 hyötysuhteella 2250-3375kwh suoraa sähköä eli yhteensä PILP tuottaa yli puolet vuoden lämmitysenergiasta (9000/15000)*100=60%. Viisi kertaa tehokkaampi kuin LTO. Nuo kwh-määrät on tietenkin hatusta heitettyjä mutta suhdeluku lienee pätevä jos pyörittelee että se tuottaa tuon 60-70% lämmitysenergian tarpeesta kohtalaisella sähkönkulutuksella ja hoitaa samalla ilmanvaihdon ja lämpimän veden. Mutta edelleenkään se ei riitä talon ainoaksi lämmityslaitteeksi, paitsi jos käyttää sen mukana tulevia lämmitysvastuksia.

Argumenttisi että PILP ei pysty juurikaan parantamaan LTO:n toiminnasta, ja on siten turha vekotin, on näin ollen todistettu täysin vääräksi. PILP on viisi kertaa tehokkaampi kuin LTO.

 

[JaniKari]

Olennainen kysymyshän tuossa on että mikä on se ulkopuolinen vaihtoehto lämmitysinvestoinnille. Jos pistät sen 15 kiloa mikä menee maalämpöön vaikka osakeindeksiin jauhamaan keskimääräistä 5/7% tuottoa, meneekö ohi. Tätä vastaan sitten tulee kysymys siitä kuinka paljon nopeammin kuin inflaatio nousee sähkön hinta. Pohjoisessa lämmitystarve toki isompi kuin täällä pk-seudulla, eli maalämpö on parempi.

Jos ei näe yhtään arvoa luonnonsuojelulle ja on sen verran luottoa itseensä sijoittajana että pystyy yli 15% keskimääräiseen tuottoon niin voi pitää sähkölämmitystä kannattavana investointina. Me muut emme pidä.

 

[Euroshopperi 2]

Sivujen mukaan poistoilmanvaihto ilman LTO käyttää 20-40% lämmitysenergian tarpeesta. Et tainnut lukea viestiäni koska LTO:n 80% hyötysuhde ei tarkoita mitä luulet sen tarkoittavan. Tämä prosenttiluku on siitä fysiikan lakien mukaisesta passiivisesta ideaalitilanteesta missä tulon ja poiston lämpötila on yhtä suuri. Niinhän ei voi fysiikan lakien mukaan tapahtua että ilmavirtojen lämpötilat vaihtavat puolia kuutiossa käytyään. Koska alumiinikuution tmv. lämmönjohtavuus ei ole täydellinen, päästään siihen että 80% hyötysuhteella em. esimerkillä 20c poistolla saadaan lämmitettyä 0-asteinen tuloilma 8-asteiseksi kun tulo/poisto ilmavirrat ovat yhtä suuret. Tällä laskumenetelmällä PILP hyötysuhde olisi yli 100%.

Selkeyden vuoksi olisi parempi puhua esim. laitteen siirtämästä energiasta tuloilman lämmitykseen.

Otetaan vaikkapa talo jossa kuluu 15000kwh/vuosi lämmitykseen. Siitä 30% tarkoittaa että vuodessa 4500kwh puhalletaan harakoille. Tästä 4500kwh LTO ei suinkaan saa talteen 80% vaan (8/20)*100=40%. Siispä LTO tuottaa 1800kwh poistoilmasta. LTO kattaa siten (1800/15000)*100=12% energian tarpeesta.
PILP ottaa tuon 4500kwh ja tuottaa enemmän lämpöä kuin mitä puhalletaan ulos, kerroin on yli 1. LTO:n laskuista voidaan todeta että yhdessä asteessa poistoilmaa on energiaa 225kwh kun lasketaan 4500/20. Kun poistoilma pumpataan -10c, siitä on otettu talteen 30 celsiuksen edestä lämpöenergiaa eli 225*30=6750kwh. Samalla PILP kuluttaa esim. COP 2-3 hyötysuhteella 2250-3375kwh suoraa sähköä eli yhteensä PILP tuottaa yli puolet vuoden lämmitysenergiasta (9000/15000)*100=60%. Viisi kertaa tehokkaampi kuin LTO. Nuo kwh-määrät on tietenkin hatusta heitettyjä mutta suhdeluku lienee pätevä jos pyörittelee että se tuottaa tuon 60-70% lämmitysenergian tarpeesta kohtalaisella sähkönkulutuksella ja hoitaa samalla ilmanvaihdon ja lämpimän veden. Mutta edelleenkään se ei riitä talon ainoaksi lämmityslaitteeksi, paitsi jos käyttää sen mukana tulevia lämmitysvastuksia.

Argumenttisi että PILP ei pysty juurikaan parantamaan LTO:n toiminnasta, ja on siten turha vekotin, on näin ollen todistettu täysin vääräksi. PILP on viisi kertaa tehokkaampi kuin LTO.

Eihän se PILP mikään turha ole, enkä tainnut niin mainitakaan. Passiivitalon kohdalla alkaa ilmanvaihtoosuus energiaosuus olla jo niin suuri ja energiantarve pieni, että tuo sähkökattila lämpöpumppu alkaa oikeasti olemaan mahdollisuus. Kaikille löytyy varmaan se mikä kelpaa.

 

[Antipro]

Meneekö mun uudet Motiva-laskelmat edes sinne päin?
170 m2, korkeus 2,5 m. Kaksi henkeä, matalaenergiatalo (normaalit seinäpaksuudet jne eli tämä eikä passiivi?). Laskuri antaa vedenlämmitykseen 2.000 kWh ja lämmitykseen 10.000 kWh.

Maalämmölle COP 4,5
PILP COP 2,5. PILP osuus lämmityksestä 60%.
Heittääkö nää pahasti todellisuudesta nää COPit?

Laitoin hintaeroksi 4.000 euroa, en tiedä pitääkö paikkaansa mutta se parempi PILP-konekaan ei ilmainen ole. Näillä laskelmilla kumulatiiviset kustannukset kohtaa jo 7 vuoden kohdalla. 15 vuoden kohdalla maalämpö johtaa jo yli 6.000 eurolla. Eli nyt taas näillä laskelmilla maalämpö olisi aivan ylivoimainen vaihtoehto. Todellisuus on varmaan jossain tässä näiden välissä. Takkaa polttamalla ero varmaan kapenee koska PILP hyötyy enemmän puun polttamisesta, maalämpö ei juurikaan.

 

[pulssi]

Tuli mieleen, että jos on tilaa, sopiiko tontille keruupiiri kaivon sijaan?

 

[Antipro]

Tuli mieleen, että jos on tilaa, sopiiko tontille keruupiiri kaivon sijaan?

Sopii, tilaa on. Ongelma on siinä ettei talovalmistaja hyvitä porauksen poistamisesta juuri paskaakaan. Helposti olisi joku 1.000 m2 käytettävissä pintavetoon putkistolle.

 

[PornReindeer]

Meneekö mun uudet Motiva-laskelmat edes sinne päin?
170 m2, korkeus 2,5 m. Kaksi henkeä, matalaenergiatalo (normaalit seinäpaksuudet jne eli tämä eikä passiivi?). Laskuri antaa vedenlämmitykseen 2.000 kWh ja lämmitykseen 10.000 kWh.

Maalämmölle COP 4,5
PILP COP 2,5. PILP osuus lämmityksestä 60%.
Heittääkö nää pahasti todellisuudesta nää COPit?

Laitoin hintaeroksi 4.000 euroa, en tiedä pitääkö paikkaansa mutta se parempi PILP-konekaan ei ilmainen ole. Näillä laskelmilla kumulatiiviset kustannukset kohtaa jo 7 vuoden kohdalla. 15 vuoden kohdalla maalämpö johtaa jo yli 6.000 eurolla. Eli nyt taas näillä laskelmilla maalämpö olisi aivan ylivoimainen vaihtoehto. Todellisuus on varmaan jossain tässä näiden välissä. Takkaa p.olttamalla ero varmaan kapenee koska PILP hyötyy enemmän puun polttamisesta, maalämpö ei juurikaan.

4,5 cop on kova, noinkohan vuoden kesk.määräinen cop on tuota luokkaa...

 

[Kvarkki]

Lämmitykselle COP on tuota isompi ja käyttövedelle pienempi. Eiköhän tuo "sinnepäin" kuitenkin ole, ei sitä ole syytä paljon pienemmäksikään olettaa.

Kyl mä sanoisin, että ei mitään muuta järkevää voi tehdä kuin pistää koko talon ja autotallin maalämmön piiriin. Tarvittaessa hommaa tekijät sellaisesta paikasta, joka ei yritä maantieryöstää jollain 5000 € ja 100 m hinnalla. Aivan posketon hinta varsinkin, jos kyse oli lisämetreistä. Taloon vievä osuus maksaa tietysti etäisyydestä riippuen tonnin pari "kiinteänä" kuluna, mutta kaivon osuus sen jälkeen pitäisi olla metrihinta, 2018 sai 30 €/m lisää 40 mm turbokollektorilla kahdeltakin eri toimijalta eli pitäisi olla käypä hinta. Mutta jos lasken koko kaivon tuolla 30 €/m hinnalla, niin loppusumma on sama kuin koko toimitus putket talon sisälle asennuspisteeseen asti vedettynä. Eli vaakavedon osuutta jos ottaa hihavakiolla pois, niin reilu 20 €/m olisi se heidän todellinen hinta lisämetrille.

e: Nämä hinnat siis siten, että toimittaja tilasi porarilta, joka käytti alihankkijoita. Voisi kuvitella pari välikättä poistamalla hinnan olevan halvempi sitäkin kautta. Kysy esim. Maalämpö • Saariston Kaivonporaus

 

[Orthas]

Itsekin ajattelin noin, mutta kun se maaviileä tulisi maksamaan vähintään useampia tonneja ja hieman kauempana rivitalossa olevaan osakkeeseen 5-7 000€ per kämppä kun tarjouksena ilppiä saa sitten 1100-1400€ asennettuna ja se vie ehkä 7€/kk kulutuksessa jos sitäkään. Eikä sitä nyt (suurin osa ihmisistä?) pidä 12kk/vuodessa päällä. Tai jos pitää niin lämmitys on säädetty täysin väärin. Eli jos ulkona on nyt esim. päälle +20C uskoisin että tuota viilennystä voi tarvita, mutta jos siellä on joku +15C niin tuskin.

Tuollaisilla hinnoilla ei kyllä kannata. Ei tullut rivarit mieleen, muiltakin kuullut että maksaneet ihan helvetisti viilennysten asennus. Itse katsoin tuossa että maaviileärojut maksaa tonnin ja asennus päälle ehkä 500? Eli samoissa hintaluokissa tai satasia kalliimpi kuin se ILP.

 

[Orthas]

Jos ei näe yhtään arvoa luonnonsuojelulle ja on sen verran luottoa itseensä sijoittajana että pystyy yli 15% keskimääräiseen tuottoon niin voi pitää sähkölämmitystä kannattavana investointina. Me muut emme pidä.

Toki sun luvuilla maalämpö on ihan no-brainer. Jäi viittaus aiempaan viestiin edellisestä. Itse tässä myös laskeskellut lämmitysmuotoja ja ensi viikolla tulee poraus ja mlp asennus. Etelässä 215 neliötä 1980 rakennettu. Jos maksaa itsensä kymmeneen vuoteen takas niin olen iloinen.

 

[PornReindeer]

Lämmitykselle COP on tuota isompi ja käyttövedelle pienempi. Eiköhän tuo "sinnepäin" kuitenkin ole, ei sitä ole syytä paljon pienemmäksikään olettaa.

Itse olen generaatiota jäljessä niin ehkä siksi olen eri lukemissa, kuvittelin että 4,5 spf on jo tosi kova luku.