Talon lämmitysratkaisut

[kilroy1]

Ainakin minusta erittäin järkevä systeemi. Öljynkulutus tippuu murto-osaan entisestä ja potku riittää pakkasella.

Tuotahan voisi jalostaa esim pörssisähkön avulla ja kalleimmat hetket lämmittää öljyllä. Jonkinmoinen logiikka pitäisi rakennella ohjaamaan lämpötilan ja sähkön hinnan optimointia varten.

Nostetaas vanhaa aihetta. Ratkaisuksi tulossa 3x50Kw Vilpit mutta niiden kylkeen jää öljy/kaasulämmitys (tähänkin asti molemmat käytössä hinnan perusteella voi vaihtaa, nyt ajetaan kaasulla)

Järjestelmää piennettiin sen verran että tulistus varaajat jää pois, edullisempaa tehdä lämmin käyttövesi kesällä kaasulla kuin vilpeillä, varsinkin kun järjestelmä tulee 10 asuinrakennuksen (yht. yli 50 asuntoa) ja yhden huoltorakennuksen tarpeisiin n. 1,5ha tontilla. Lämmin käyttövesi pitää ajaa putkistoon väh 65 asteisena koska putkistojen veto niin pitkä.

Vilpit käytössä lämmityskaudella, jos pakkasta yli -15 kaasu/öljy edullisempaa, vilppien hyötysuhde laskee liian huonoksi. Tämäkin tietysti kiinni öljyn, kaasun ja sähkön hinnoista.

Järjestelmän takaisinmaksuaika n. 7-10 vuotta, riippuu niin paljon muuttuvista tekijöistä joiden ennustaminen ei onnistu.

Mielenkiintoista oli nähdä toimittajien tarjoukset, ihan pikkufirmoilta ei voitu tarjousta edes pyytää..tarjoukset olivat joko erilaisia mitä pyydetty tai rankasti alimitoitettu jotta hinta oli houkutteleva..ja ko. yritykset ovat kuitenkin kymmenien millien liikevaihtoa pyörittäviä firmoja.

 

[code.666.]

Onko kukaan pyydellyt tarjousta kryptolouhintalämmityksestä Sunbitiltä? Mietin miten kestävällä pohjalla on

SunBit - Kodin lämmityksestä ilmaista

SunBit tarjoaa markkinoiden edullisimmat lämmitysratkaisut hyödyntämällä rahaa tuottavien datakeskusten hukkalämpöä.

sunbit.fi

Mainos tuli somessa vastaan. Oletko ollut yhteydessä kys. puljuun?

 

[Habazon]

Onkos täällä kokemuksia Niben aurinkosähkö modesta ?

Tuosta löytyy aika heikosti dokumentointia kuinka tuo käyttäytyy.

Ymmärtääkseni Nibe VVM S320 pitäisi toimia Sunspec Modbus TCP/IP kautta.

 

[Oksa]

Vuosi takana sähkölämmitteisessä omakotitalossa jota moni pitää täysin kelvottomana hankintana. Kulutus auton lataus vähennettynä jäi alle 11000 kWh kylmästä talvesta huolimatta, olen tyytyväinen. Kahden hengen käyttövesi tavallisella varaajalla, asuintilojen lämmitys enimmäkseen ilmalämpöpumpulla ja pari viileämpänä olevaa tilaa pattereilla. Mitään säästötoimenpiteitä ei tehty, kaikissa huoneissa oli yli 20 asteen lämpötila läpi talven. Takkapuita meni n. kuution verran.

 

[taski]

Joo, olen tainnut joskus aiemmin mainitakin samasta asiasta. Meilläkin 2008 rakennettu talo, neliöitä hiukan alle 200, talli 67 neliötä joka lämpiää myös sähköllä (tosin vain sinne 12-14 asteeseen talvisin).
Puita käytetty jonkin verran, mutta ei mitään leivinuunia tmv. kuitenkaan ole, ja kulutus tällä hetkellä viimeiseltä vuodelta luokkaa 16 000kwh.
Pienemmälläkin menisi jos alkaisi pihistelemään.

Plussaa sähkölämmityksessä on huolettomuus, huoltovapaus ja sitten aikanaan kun uusitaan pari ilppiä, niin se on vielä suhteellisen edullista touhua.

 

[BongisKhan]

Joo, täällä kanssa kaksi ILPpiä hoitaa n. 200 neliön lämmityksen. Viimeisen vuoden kulutus ollut n. 16500 kWh, josta lämmitys on alle puolet. Iso varaava takka löytyy, mutta pääosin en ole kokenut sen polttamista vaivan arvoisena, enkä muutenkaan ole jaksanut isommin pihistellä.

 

[Boulder]

Monesti pitäisikin erottaa suorasähkölämmitys ilppilämmitteisestä kohteesta. Ei vaan ole suuren iltalehtikansan ymmärrys vielä sillä tasolla, että se onnistuisi.

 

[Shalashaska]

Minulla on 130m² kaksikerroksinen suorasähkölämmitteinen rivari. Yläkerran lämmityksen hoiti 17 vuotias onnlinen Ilp ja alakerrassa pelkät sähköpatterit. Yläkerrassa kovilla pakkasilla oli juuri ja juuri +20c° ja alakerrassa ~ +16c°. Nyt kun olen täällä reilun vuoden asunut niin koko viime vuoden sähkön kulutus oli noin 12000 kwh. Onnlinen pumppu hajosi keväällä ja pari viikkoa sitten tuli uusi mitsubishin multi-split pumppu hoitamaan Ylä- ja alakerran lämmitykset/jäähdytykset. Vuoden päästä näkee tuleeko yhtään säästöä sähkön kulutukseen ja lämpiääkö kämppä enemmän talvella.

 

[PornReindeer]

Minulla on 130m² kaksikerroksinen suorasähkölämmitteinen rivari. Yläkerran lämmityksen hoiti 17 vuotias onnlinen Ilp ja alakerrassa pelkät sähköpatterit. Yläkerrassa kovilla pakkasilla oli juuri ja juuri +20c° ja alakerrassa ~ +16c°. Nyt kun olen täällä reilun vuoden asunut niin koko viime vuoden sähkön kulutus oli noin 12000 kwh. Onnlinen pumppu hajosi keväällä ja pari viikkoa sitten tuli uusi mitsubishin multi-split pumppu hoitamaan Ylä- ja alakerran lämmitykset/jäähdytykset. Vuoden päästä näkee tuleeko yhtään säästöä sähkön kulutukseen ja lämpiääkö kämppä enemmän talvella.

Ihan mielenkiinnosta miksi multi-split vs. kaksi erillistä? Onko siitä jotain muuta etua kuin yksi ulkoyksikkö (tilantarve/ulkonäkö) kun melkein kaikessa kaksi konetta olisi (mutuna) parempi?

 

[Shalashaska]

Ihan mielenkiinnosta miksi multi-split vs. kaksi erillistä? Onko siitä jotain muuta etua kuin yksi ulkoyksikkö (tilantarve/ulkonäkö) kun melkein kaikessa kaksi konetta olisi (mutuna) parempi?

Meillä on niin vähän tilaa takapihalla ettei sinne pysty laittamaan kahta ulkoyksikköä. Olisin ilman muuta ottanut kaksi erillistä kokonaisuutta.

 

[BongisKhan]

Ei onneksi ihan noin paljoa, mutta huippu vrk kulutus on ollut luokkaa 288kW. Thermia Diplomat Duo 16kW:n ottoteho on 6kW kompuralle ja lisävastuksia on 9kW edestä. Tähän lisäksi muu kulutus, niin päästään siihen, että vuorokauden jokaisella tunnilla keskiteho on vähintään 10kW. Mikä muuten vaatii noin julmat määrät sulanapitokaapelia? Tehot on yleensä luokkaa 10W/m, niin sullahan on kaapelia 1200 metriä.



Omalla kohdalla näen, että se puskuri tulee olemaan akusto. Joko auto tai sitten kasa halpoja, mutta tilaa vieviä akkuja. Pannuhuoneessa on tilaa useampi kuutio tällaiselle viritykselle. Paneelisto kuitenkin edelleen työntää 5MWh vuodessa verkkoon, joista vois saada parempaa hintaa, joten akusto tukee myös tätä.

Jättiläisvaraajassa omalla kohdalla paukkupakkasilla on siis se ongelma, että talo vie kaiken kädestä suuhun, kun kompura pyörii 24/7 (kirjaimellisesti), niin ei sinne varaajaan pysty työntämään lämpöä.

Vastaan tänne kun ei oikein tuonne sähköketjuun enää kuulu, mutta pakko ihmetellä että minkälaisessa hiton arktisessa harakanpesä-linnassa sä asut jos sulla menee noin järjettömiä määriä sähköä maalämpöjärjestelmän kanssa?

Yleensähän MLP asennetaan säästöjen vuoksi, mutta sun huippukulutus on mallia 3x verrattuna mun pelkillä ILPeillä lämpiävän vajaa parisataaneliöisen kämpän kulutuksiin. Onkohan laitteisto ihan kunnossa, vai vaan todella pahasti alimitoitettu?

 

[Zigh]

Vajaatehoiseksi mitoitettu MLP niin kyllä sitä sähköä menee.

Parisataa neliöisen vähän vanhemman talon lämmitystehon tarve kovilla pakkasilla helposti 10kW tai ylikin.

 

[soad]

Vajaatehoiseksi mitoitettu MLP niin kyllä sitä sähköä menee.

Parisataa neliöisen vähän vanhemman talon lämmitystehon tarve kovilla pakkasilla helposti 10kW tai ylikin.

10kW tehontarpeseen ei 16kW maalämpöpumppu kuulostaisi vajaatehoiselta.
Tietysti maalämmön keruupiiri voi olla alimitoitettu, mutta silloin ei luulisi että kompressori vie 6kW vaan lämmitys tapahtuisi pelkällä vastuksella.

 

[Morottaja]

Vastaan tänne kun ei oikein tuonne sähköketjuun enää kuulu, mutta pakko ihmetellä että minkälaisessa hiton arktisessa harakanpesä-linnassa sä asut jos sulla menee noin järjettömiä määriä sähköä maalämpöjärjestelmän kanssa?

Yleensähän MLP asennetaan säästöjen vuoksi, mutta sun huippukulutus on mallia 3x verrattuna mun pelkillä ILPeillä lämpiävän vajaa parisataaneliöisen kämpän kulutuksiin. Onkohan laitteisto ihan kunnossa, vai vaan todella pahasti alimitoitettu?

Palan matkaa päälle 400 neliöisen ja melkein satavuotiaan hirsitalon lämmitys vaatii energiaa, vaikka sitä tuotettais ihan OK hyötysuhteella Kuutioita on myös 1500, niin vuotavaa pinta-alaa tässä talossa on jonkin verran. Kulutus on linjassa vastaavien talojen kanssa.

 

[BongisKhan]

Palan matkaa päälle 400 neliöisen ja melkein satavuotiaan hirsitalon lämmitys vaatii energiaa, vaikka sitä tuotettais ihan OK hyötysuhteella Kuutioita on myös 1500, niin vuotavaa pinta-alaa tässä talossa on jonkin verran. Kulutus on linjassa vastaavien talojen kanssa.

Eli vastaus kysymykseeni "asutko arktisessa harakanpesä-linnassa" on ilmeisesti: kyllä

Tosin vähän kyllä tuo vastusten jatkuva huutaminen (oletettavasti) kovemmilla pakkasilla kuulostaa vähän siltä, että mitoitus on ehkä vähän nafti, mutta pahapa tuolle jälkikäteen lähteä mitään tekemään.

 

[Morottaja]

Eli vastaus kysymykseeni "asutko arktisessa harakanpesä-linnassa" on ilmeisesti: kyllä

Tosin vähän kyllä tuo vastusten jatkuva huutaminen (oletettavasti) kovemmilla pakkasilla kuulostaa vähän siltä, että mitoitus on ehkä vähän nafti, mutta pahapa tuolle jälkikäteen lähteä mitään tekemään.

-25 asti menee pelkällä kompuralla. Kohtuu harvinaisia ton alle olevat keskilämmöt onneks on Mut joo vuosikulutus 22MWh, kun monilla menee sataneliöisessä 10MWh. Tässä on hyvä olla

 

[Pakana]

-25 asti menee pelkällä kompuralla. Kohtuu harvinaisia ton alle olevat keskilämmöt onneks on Mut joo vuosikulutus 22MWh, kun monilla menee sataneliöisessä 10MWh. Tässä on hyvä olla

Ettei nyt olisi unohtunut mainita jotain energianlähteitä, tai se että tiloja pidetään kylmillään? Hyvällä kaivolla MLP tekee kyllä paljon, mutta käytännössä tuollainen rakennus tarvii reilun 100MWh vuodessa lämpöenergiaa.

 

[Morottaja]

Ettei nyt olisi unohtunut mainita jotain energianlähteitä, tai se että tiloja pidetään kylmillään? Hyvällä kaivolla MLP tekee kyllä paljon, mutta käytännössä tuollainen rakennus tarvii reilun 100MWh vuodessa lämpöenergiaa.

Entisten omistajien mukaan ennen vuotta 2014, jolloin MLP asennettiin, öljyä kului 10 mottia, eli juuri tuon 100MWh:n verran. Ensimmäinen vuosi oli luokkaa 32MWh. Viime vuoden kulutus 22,7MWh. Plugari tuli taloon maaliskuussa viime vuonna. Kilsoja sille tulee vuodessa 20-25tkm. Latauskertoja kotona luokkaa 200 vuodessa, eli n. 1800kWh Aurinkopaneelien saanto vuositasolla 10MWh, josta puolet menee omaan käyttöön. Talvella sisälämpö on 20-21 astetta. Kaikissa huoneissa vähintään 13 astetta, kun vuotoa ei voi estä millään. Pari makkaria yläkerrassa ja toinen työhuone alakerrassa pääsääntöisesti kylmänä (eli 13 asteessa). Lisälämmön lähteenä on pirtin varaava takka, jossa poltetaan pari koppaa puita kerran tai pari viikossa, jolloin pysyy n. 15-20h lämpöisenä. Takka tarjoaa lähinnä tunnelmaa ja lisää mukavuutta pirtin ja lämpötilaan, jolloin mennään paikallisesti 1-2 astetta tuon peruslämpötilan päälle.

Ei tässä meidän kodissa mitään epätavallista ole, kun katsoo Etuovesta tämän kokoisia taloja, joissa MLP. Kulutus niissä on kokolailla haarukassa 25-30+ MWh.

P.S. Unohtui mainita, että 2022 vaihdettiin öljylämmityksen aikaiset alakerran patterit uusiin kaksilehtisiin konvektiopelleillä oleviin Purmoihin. Yläkerran patterit ovat vuosituhannen vaihteessa asennettu. Samana vuonna myös KPH remppa, jossa tuli talon ensimmäinen lattialämmitys, jonka kulutus n. 1kWh/vrk vuositasolla (parin vuoden kulutuksen ka.). Ehkä isoin vaikutus oli melkein satavuotiaiden ikkunapokien kunnollinen tiivistys luonnonmateriaaleilla ja muovittomalla ikkunateipillä. Sivuvaikutuksena tietysti huonekasvit tykkäsivät kyttyrää

 

[Perkeles]

kun vuotoa ei voi estä millään.

Kuin niin..? On kämppä sitten 100, 200 tai 300 vuotias, niin kyllä ne ilmavuodot on mahdollista saada kuriin. Ja kannattanee laittaa, ennenkuin ilmavuodot tekee tuhoa rakenteille...

 

[Morottaja]

Kuin niin..? On kämppä sitten 100, 200 tai 300 vuotias, niin kyllä ne ilmavuodot on mahdollista saada kuriin. Ja kannattanee laittaa, ennenkuin ilmavuodot tekee tuhoa rakenteille...

Ilmavuodot huoneesta toiseen Eli on ihan mahdotonta pitää huoneita täysin kylmänä. Toki 13 astetta on ihan hyvä lämpötila ylläpitoon, niin eipä tuo haittaa. Alle 10 asteeseen ei kannata mennä.

Ja niinkö meinaat, että korvausilmaa ei tarvita. Taisit lauantai-illan kunniaks heittää vähän leikiks.

 

[Perkeles]

Ja niinkö meinaat, että korvausilmaa ei tarvita. Taisit lauantai-illan kunniaks heittää vähän leikiks.

Ilmanvaihto on toki tarpeellista, ilman vuotaminen rakenteiden läpi haitallista.

 

[Habazon]

Onnistui kuin onnistuikin Huawein invertterin yhdistäminen Niben S320 ilma-vesilämpöpumppuun.

Huawein invertteri tukee uusimman päivityksen jälkeen Sunspec protocollaa.

Pieni ihmettely oli Huawein päässä asetuksista mutta taikasana oli RS485 valikon alla oleva protocolla määritys mikä piti vaihtaa "MODBUS" asetuksesta "SunSpec" protocollaksi niin alkoi toimia.

Laite on yhdistettynä modbus tcp/ip yhteydellä wifillä mutta hassusti tuo protocolla asetus oli modbus rtu valikon puolella.

Nibe asetukset:

Protocolla: SunSpec
IP: Huawei donglen ip
Portti: 502
Laite ID: 1

 

[Pakana]

Ilmanvaihto on toki tarpeellista, ilman vuotaminen rakenteiden läpi haitallista.

Tuollainen vanha hirsitalo toimii vähän eri tavalla, ja siinä on eri ongelmat kuin nykyaikaisessa talossa.

Hirsi ei ole tiivis, joten seinän idea on että se hengittää ilmaa läpi, jolloin sinne joutuva kosteus myös poistuu sieltä, jos sen tiivistää esim muovilla alkaa lahoaminen. Tuon hengittämisen takia myös lämpöä menee n. 6x enemmän läpi kuin nyky-normaaliseinästä.

 

[Perkeles]

Tuollainen vanha hirsitalo toimii vähän eri tavalla, ja siinä on eri ongelmat kuin nykyaikaisessa talossa.

Hirsi ei ole tiivis, joten seinän idea on että se hengittää ilmaa läpi, jolloin sinne joutuva kosteus myös poistuu sieltä, jos sen tiivistää esim muovilla alkaa lahoaminen. Tuon hengittämisen takia myös lämpöä menee n. 6x enemmän läpi kuin nyky-normaaliseinästä.

Tiiveys ja hengittävyys on kaksi täysin eri asiaa. Hengittävä rakenne voi olla täysin tiivis ja mitä tiiviimpi, niin sitä paremmin se toimii. Ilmavuodot tekee äkkiä pistemäisiä kosteusrasituksia jotka aiheuttaa ongelmia rakenteessa.

Eli suomeksi. Hengittävyys tarkoitaa rakenteiden kykyä sitoa ja luovuttaa ilmasta kosteutta. Eli vanha hirsitalokin voi ollla sisältä paperoitu täysin tiiviiksi ilmansulkupaperilla. Paperi päästää kosteuden lävitseen hallitusti koko alalta.
Taas ilmavuoto rakenteen läpi tekee äkkiä sen, että talvella sisäilman kosteus tiivistyy rakenteen sisään.

 

[JKAVS]

Hankala laskea kannattaisiko pörssisähkön hyödyntäminen energiavaraajan lämmitykseen. Normaalisti se lämpiää omasta metsästä saatavilla puilla, joille saa jonkinlaisen lähes olemattoman kilowattituntihinnan laskettua suorista kustannuksista kuten traktorin ja moottorisahan polttoaineesta.

Mutta omalle työlleen määritellyllä hinnalla laskun saakin käännettyä täysin kannattamattomasta todella kannattavaan.

Tavallaan homma toimisi hyvinkin. Useimpina öinä talvellakin sähkön hinta käy hyvin alhaalla ainakin hetkellisesti. Riittävän tehokas vastus, niin lyhyetkin hinnanlaskut saisi hyödynnettyä tehokkaasti. Sähköliittymässä olisi varaa käyttää vaikka 20 kW vastusta, jota ei tarvitsisi käyttää kuin 2-3 tuntia yössä ja vuorokauden lämmöntarve olisi hoidettu.

Klapit voisi sitten säästää niille päiville kun sähkön hinta on korkeammalla. Oma työ vähentyisi sekä klapien teosta että niiden polttamisesta. Aika houkutteleva ajatus.

 

[zomeone]

Minkälaisia keskimääräisiä käyntiaikoja VILPeissä? Täällä 6.67h, kohta 2 vuotta ollut ajossa.

 

[Nik97]

Laitan nyt tähän ketjuun kun vähän väliä mietin yhtä asiaa. Kauanko teillä kestää talon rakenteet viiletä helteiden jälkeen? Nyt on jo useampi viikko ollut öisin sellasta 10-15 asteista lämpötilaa ja meillä silti sisälämpötila 22-23 astetta ja ilmalämpöpumppu viilentämässä, asetettu jäähdykselle ja pyynti 23. Tuo 22-23 on tuntunut aivan hyvältä kylläkin ja en tiedä käykö ilpin kompura öisin kun en ole käynyt katsomassa aamuisin ulkoyksikköä mutta yleensä ainakin tuntuisi tulevan vaan puhallusta eikä jäähdytystä.

Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys ja khh:ssa, ph:ssa ja saunassa virtaa n. 25 asteinen vesi ja muissa tiloissa n. 20-22. Onko tuo 20 asteinen vesi liikaa kesällä ? Meinaan jos se on liikaa ja ilp haluaa jäähdyttää siksi enemmän..? 2 automix 10:ä on asennettu ja olen koittanut laittaa ei märkätilojen automixin asetuksia niin minimille kuin saa mutta silti lykkää tuota 20 asteista vettä kiertoon, tiedän että jotkut kääntää kiertovesipumpun kiinni kesäksi mutta itse en ole näin tehnyt. Vessassa kun on kaakelilattia niin ei se ihan jääkylmä kyllä ole joten puskeeko turhan lämmintä vettä kiertoon eli tuhlaanko turhaan energiaa? 1800litran varaajaa kun lämmittelen arimax 35:lla, kesällä 1-2 pesällistä puita viikossa, talvella vähintään joka toinen päivä pesällinen, kovilla pakkasilla ehkä joka päivä.

Sisäilma on kyllä ollut hyvä läpi kesän, kiitos ilpin mutta mielessä on käynyt että pääsisikö samaan vähemmällä jäähdytyksellä eli onko mulla lattia liian lämmin? Tulipa pitkä selostus, toivottavasti saatte selvää

 

[Dokker]

Täällä ilman varaaja oleva lattialämmitys. Pelkkä veden kierto on ollut käytössä ilman sen lämmitystä. Veden menolämpötila näytti nyt olevan 22c. Maaperästä tulee niin paljon lämpöä, että ei lattialämmityksen veden lämpötilaa oikein alle 20c ilman veden viilennystä.

 

[Juh44]

Täällä ilman varaaja oleva lattialämmitys. Pelkkä veden kierto on ollut käytössä ilman sen lämmitystä. Veden menolämpötila näytti nyt olevan 22c. Maaperästä tulee niin paljon lämpöä, että ei lattialämmityksen veden lämpötilaa oikein alle 20c ilman veden viilennystä.

Kyllä se huoneilmasta tulee se lämpö lattiaan.
Mulla parhaillaan 24c vesi lattiassa ja huonelämpö 27c kun ei ollut vielä viilennyksiä käytössä.

Ja mistä tiedän että lämpö tulee ylhäältä= siellä on styroxit alla, ja esim. Itsellä ryömintätilainen alapohja jonka lämpötila ollut koko kesän alle 20c ja maalämmön maapiirin lämpötila oli ennen käyttöönottoa 10-11c = maaperä on n. 11c

 

[Nik97]

Täällä ilman varaaja oleva lattialämmitys. Pelkkä veden kierto on ollut käytössä ilman sen lämmitystä. Veden menolämpötila näytti nyt olevan 22c. Maaperästä tulee niin paljon lämpöä, että ei lattialämmityksen veden lämpötilaa oikein alle 20c ilman veden viilennystä.

Joo, näin se varmaan menee. Käyttöveden takia lämmittelen, tuo 20 asteinen mikä mullakin kiertää niin tuppaa olemaan suihkussa vähän kylmää

 

[Dokker]

Joo, näin se varmaan menee. Käyttöveden takia lämmittelen, tuo 20 asteinen mikä mullakin kiertää niin tuppaa olemaan suihkussa vähän kylmää

Onko siis käyttövesi ja lattialämmitys saman varaajan takana ? Eikö tuollainen ole aika harvinainen ratkaisu ?

Eise lattialämmitys energiaa kuluta juurikaan näillä keleillä, kun vesi ei viilene kierron aikana.

 

[Nik97]

Onko siis käyttövesi ja lattialämmitys saman varaajan takana ? Eikö tuollainen ole aika harvinainen ratkaisu ?

Eise lattialämmitys energiaa kuluta juurikaan näillä keleillä, kun vesi ei viilene kierron aikana.

Joo kyllä näin taitaa olla. Varaajassa kierukka yläosassa mistä menee käyttöveteen vesi. Varaajaa toki voisi myös vastuksilla lämmittää mutta se ainakin talvessa veisi tuhottomasti kilowattitunteja, ja kun mulla vielä yhdeksi kaudeksi ilmaisia puitakin on.

 

[Ethos]

Joo kyllä näin taitaa olla. Varaajassa kierukka yläosassa mistä menee käyttöveteen vesi. Varaajaa toki voisi myös vastuksilla lämmittää mutta se ainakin talvessa veisi tuhottomasti kilowattitunteja, ja kun mulla vielä yhdeksi kaudeksi ilmaisia puitakin on.

Esilämmität lämpimän käyttöveden varaajassa oleva kierukan läpi? Eli siellä virtaa kylmä joka menee lopulliseen lämmityspaikkaan vai kuinka?

 

[Nik97]

Esilämmität lämpimän käyttöveden varaajassa oleva kierukan läpi? Eli siellä virtaa kylmä joka menee lopulliseen lämmityspaikkaan vai kuinka?

En ole asiantuntija enkä putkimies, enkä sähkömies mutta kutakuinkin näin: arimax 35 lämmittää vettä mikä menee 1800 litran varaajaan ja varaajasta lähtee yläosasta lattialämmityskiertoon vettä ja palaa alaosaan, käyttövesikierukka on varaajan yläosassa myös mistä menee tietenkin hanoille lämmintä käyttövettä. Halutessaan voi lopettaa puiden polton ja lämmittää varaajaa sähkövastuksilla, tätä en tosin ole tehnyt juurikaan

 

[Ethos]

Joo, näin se varmaan menee. Käyttöveden takia lämmittelen, tuo 20 asteinen mikä mullakin kiertää niin tuppaa olemaan suihkussa vähän kylmää

En ole asiantuntija enkä putkimies, enkä sähkömies mutta kutakuinkin näin: arimax 35 lämmittää vettä mikä menee 1800 litran varaajaan ja varaajasta lähtee yläosasta lattialämmityskiertoon vettä ja palaa alaosaan, käyttövesikierukka on varaajan yläosassa myös mistä menee tietenkin hanoille lämmintä käyttövettä. Halutessaan voi lopettaa puiden polton ja lämmittää varaajaa sähkövastuksilla, tätä en tosin ole tehnyt juurikaan

Eihän silloin lattialämmitys liity käyttöveteen muuten kuin, että kierukan kautta vain menee omalle käyttövesivaraajalle vesi.

 

[Nik97]

Eihän silloin lattialämmitys liity käyttöveteen muuten kuin, että kierukan kautta vain menee omalle käyttövesivaraajalle vesi.

Ei mulla ole kuin 1 varaaja.

Jos nyt kiinnostaa niin tässä kuva systeemistä. Oikealla puolella punainen on öljykattila ja poltin, sitä tulee harvakseltaan käytettyä mutta se ei liity lämminvesivaraajaan millään lailla.

 

[Lumimies]

Varsinkin puukattiloiden kanssa taitaa olla ihan normaalia että on puskurivaraaja ja on noita myös nähty ihan pelkästään sähköllä lämmitettävinä.
Ei tuommoinen enään tarvitse käyttövedelle omaa varaajaa kun puskurivaraajan lämpötila pidetään sen verran korkealla että pelkkä käyttövesikierukka riittää.

 

[oestrus taurus]

Kävipäs tänään sosiaaliseti pätevä nuohoaja, että uskalsi muistamiani pohdintoja kysymään. Taisin olla itse alkoholin vaikutuksen alaisena, joten uskalsin myös juttuun mennä.

Aiempi mainitsemani Talon lämmitysratkaisut oli oikein ja väärin. Tässä tapauksessa oli johtanut kitupolttoon ja kuulemma aines kuin bitumia. Toisissa uuneissa homma toimii, kuten esitelty oli, mutta tässä tapauksessa näin ei käynnyt,
Käyn sen "yliviivaamassa", ettei kukaan googlettaja ota virheestä mahd. koppia.
Sanon vain,että kysykää nuohoojalta suoraan.

@turaukko

 

[Tonnin Seteli]

Aiempi mainitsemani Talon lämmitysratkaisut oli oikein ja väärin. Tässä tapauksessa oli johtanut kitupolttoon ja kuulemma aines kuin bitumia. Toisissa uuneissa homma toimii, kuten esitelty oli, mutta tässä tapauksessa näin ei käynnyt,

Pellit on kumminkin hyvä varmistaa osaavalla, jos niihin epäilystä jää ja talosta puuttuu häkävaroitin.

Hyvä juttu. Mainittakoon samalla tähän vanhaan viitaten, että sellaista tilannettahan ei saisi 2020-luvulla olla, että talosta puuttuu häkävaroitin vaikka poltetaan tulisijassa puuta. Käytän itse häkävaroitinta palovaroittimen lisänä muussakin tapauksessa, ja mikäli huoneistossa on tulisijoja, häkävaroittimia tulisi mielellään olla kaikkien tulisijojen yhteydessä ja kaikissa makuuhuoneissa.

Tulisijojen kunto ja oikea käyttö on syytä olla tiedossa, oli häkävaroitin tai ei, ja häkävaroitin on syytä olla.

 

[oestrus taurus]

***poistoon****

 

[Raaka]

Kannattaako jotain ottaa huomioon jos savupiippuun lisää toiset sulkupellit yläkertaan?

Piipussa on siis valmiina jo aukot sulkupelleillä yläkerrassa, mutta edellinen omistaja on vaan tukkinut ne, koska ei jaksanut sitä ylös-alas rumbaa yläkertaan.
Tuohon jos nyt lisää toiset pellit. Niin eihän sen pitäisi käytön kannalta kummoisesti muuttua? Molemmat pellit vaan auki ja alakerran pelillä hoitaa lämmityksen & säädön ja lopuksi sitten vaan sulkee molemmat pellit.

Ei ole aikaisemmin tullut lämmiteltyä tupla-pellillistä piippua.

 

[tietokonerikki]

Kannattaako jotain ottaa huomioon jos savupiippuun lisää toiset sulkupellit yläkertaan?

Piipussa on siis valmiina jo aukot sulkupelleillä yläkerrassa, mutta edellinen omistaja on vaan tukkinut ne, koska ei jaksanut sitä ylös-alas rumbaa yläkertaan.
Tuohon jos nyt lisää toiset pellit. Niin eihän sen pitäisi käytön kannalta kummoisesti muuttua? Molemmat pellit vaan auki ja alakerran pelillä hoitaa lämmityksen & säädön ja lopuksi sitten vaan sulkee molemmat pellit.

Ei ole aikaisemmin tullut lämmiteltyä tupla-pellillistä piippua.

Eihän tossa muuta olle kuin, että jos sen unohtaa kiinni ja laittaa tulta. Savu levinee sinne yläkertaankin.
Sekä häkävaroittimen laittoa suosittelisin. Hyöty tossa on, että se piippu ei jäähdy niin nopeasti, joten saat sen lämmön paremmin hyödyksi. Noiden peltien välisellä alueella. Hyöty rahassa?

Ei mulla ole kuin 1 varaaja.

Jos nyt kiinnostaa niin tässä kuva systeemistä. Oikealla puolella punainen on öljykattila ja poltin, sitä tulee harvakseltaan käytettyä mutta se ei liity lämminvesivaraajaan millään lailla.

Onkos sulla laittaa kytkentäkaaviota/-kuvaa, tosta järjestelmästäsi? Eli öljykattilan kierto järjestelyt kiinnostaisi.
Hieno toi pyöreä vesivaraaja?

 

[Nik97]

Eihän tossa muuta olle kuin, että jos sen unohtaa kiinni ja laittaa tulta. Savu levinee sinne yläkertaankin.
Sekä häkävaroittimen laittoa suosittelisin. Hyöty tossa on, että se piippu ei jäähdy niin nopeasti, joten saat sen lämmön paremmin hyödyksi. Noiden peltien välisellä alueella. Hyöty rahassa?

Onkos sulla laittaa kytkentäkaaviota/-kuvaa, tosta järjestelmästäsi? Eli öljykattilan kierto järjestelyt kiinnostaisi.
Hieno toi pyöreä vesivaraaja?

Öljykattilasta lähtee ihan normaalisti lämmin vesi kiertoon ja yleensä olen sulkenut varaajan sulut siksi aikaa kun lämmittelen öljyllä. Tietysti tuon öljykattilan yläpuolelle on asennettu paisuntasäiliö mikä ei näy kuvassa. Sen enempää speksejä en tiedä.

Eli kutakuinkin näin: Kun lämmitän puulla tuossa puukattilassa niin varaajan/puukattilan sulut ovat auki ja lataan varaajaa josta lähtee kiertoon lämmin vesi. Samalla öljykattilan sulut ovat kiinni ja poltin pois päältä ja kun lämmitän öljyllä niin varaajan ja puukattilan sulut ovat kiinni ja öljykattilan sulut auki.

Varaaja on arimaxin 1800 litrainen, sitä kaiketi oli joskus 3000 litraisenakin. Tuo on pyöritetty tonne pannuhuoneeseen sisään, tietysti ovea ei vielä ollut varmaankaan asennettu silloin.

Tosiaan ollaan 2v asuttu tässä talossa ja öljyä kulunut varmaan reilusti alle 1000l enkä ole edes vielä huoltanut poltinta. Säiliö kyllä olisi aika tyhjä että olisi varmaan hyvä jonkun verran täytellä ja samalla tehdä huolto. Lähinnä se on vaan varalämmityksenä jos ei jaksa puun kanssa pelata tai lähtee matkoille.

 

[Jukkem]

Oliko maalämmöstä ymmärtäviä hoodeilla? Mietin että laitanko tänne vai ihan dedikoidulle foorumille, mutta kokeillaas täältäkin.

Tuli vastaan eräs mielenkiintoinen kiinteistö, ennen 2010 valmistunut, lähemmäs 500m2 jossa toisessa päässä reilu 200m2 asunto kahdessa kerroksessa ja n. 120m2 asunto sekä n. 120m2 harrastetilaa päällekkäin toisessa päässä.

Tiilirunko kaiketi, oisko harkkoa ollut alakerta kun osin maata vasten. Maalämpö ja 3 iv-konetta, joka huoneistoon omansa. Noita Gebwellin maalämpö-pöniköitä oli 2 joista toisessa teksti 6kw.

Myyjä sanoi että tässä on ollut "hieman korkea sähkönkulutus", jälkeenpäin heitti sähköpostilla, että kulutus olisi 60-70000kwh per vuosi kun molemmat asunnot oli asuttuja.

Eli onhan se iso kulutus, mutta mikä tämmöisessä maalämpöjärjestelmässä voi aiheuttaa tuollaisen kulutuksen? Onko se mitoitettu väärin eli liian pienitehoinen, jolloin pumppu kävisi jatkuvasti? Liian pieni kaivo?

Alkaahan tuo toki myös olla jo elinkaarensa ehtoopuolellakin... Mulla ei vielä ole mahdollista kysellä valmistajalta tms mutta kokeillaas täältä ensin löytyykö alaan perehtyneitä, että mikä tämmöisessä himmelissä voisi kuluttaa noin paljon sähköä?

Jos joku ihmettelee että miksi ei nykyinen omistaja selvitä tai ole selvittänyt niin kuolinpesä.

 

[Tonnin Seteli]

Eli onhan se iso kulutus, mutta mikä tämmöisessä maalämpöjärjestelmässä voi aiheuttaa tuollaisen kulutuksen? Onko se mitoitettu väärin eli liian pienitehoinen, jolloin pumppu kävisi jatkuvasti? Liian pieni kaivo?

Alkaahan tuo toki myös olla jo elinkaarensa ehtoopuolellakin... Mulla ei vielä ole mahdollista kysellä valmistajalta tms mutta kokeillaas täältä ensin löytyykö alaan perehtyneitä, että mikä tämmöisessä himmelissä voisi kuluttaa noin paljon sähköä?

Jos joku ihmettelee että miksi ei nykyinen omistaja selvitä tai ole selvittänyt niin kuolinpesä.

Eiköhän sen voi aiheuttaa melkein mikä tahansa mutta yleensä tähän liittyy se, että vastuksilla lämmitetään. Suomessa lienee vähintään satoja, kenties tuhansia "maalämpötaloja" joissa epätekninen asukas vuodesta toiseen lämmittää tyytyväisenä pelkästään vastuksin eikä huomaa kompuran sipanneen jo aikaa sitten.

Voi olla siis niin hölmöläisten homma, että siellä on esimerkiksi vikakoodi kuittaamatta ja tämän takia kuolinpesä maksaa 40 000 kWh ylimääräistä sähköä vuodessa, kun kukaan ei piittaa mistään.

Edellä sanottu pätee yhtäläisesti sekä osatehomitoitettuun että täystehomitoitettuun MLP-järjestelmään. Tietysti ensinmainitulla lasku on isossa talossa tuuhea ilman mokailuakin.

 

[Taneli-]

mutta mikä tämmöisessä maalämpöjärjestelmässä voi aiheuttaa tuollaisen kulutuksen?

Kuten itse totesit voi olla että liian pienitehoinen jolloin kylmällä se on ns. suorasähkölämmitys.
Mutta todella moni muukin asia voi vaikuttaa.
Jotkut saunovat päivittäin, jotkut kerran kuukaudessa. Saunasta tulee helposti se +10-15kWh lisää per käyttökerta pelkästään kiukaasta (tietysti mitä isompi kiuas ja pidempään pitää sen enempi kulutusta).
Jotkut tykkäävät (varsinkin jos on reumaa tai vanhempia ihmisiä) pitää "liiallisen kuumalla" lämmön jatkuvasti. Eli jopa päälle +25C eikä puhettakaan mistään "+18C nukkuu mukavasti" lämmöistä.
Paljon lämmintä vettä lutrataan, jotkut vanhukset (yleensä jotka eivät itse maksa sitä lämmintä vettä) jopa saavat "mukavan höyryn aikaan" kun jättävät kuuman veden valumaan pesuhuoneeseen tuntia tai paria ennen kuin menevät sinne eivätkä välttämättä käytä itse saunapuolta...
Onko ollut paljua / allasta käytössä? Saahan siihenkin lämmintä vettä kulutettua varsinkin jos tyhjentää ja täyttää sen päivittäin jne..

 

[Tonnin Seteli]

3 iv-konetta, joka huoneistoon omansa

Ai niin, tässäkin on mahdollisuus laitteista riippuen käyttäjäperäisellä virheellä käyttää melkoinen määrä sähköä suorasähköiseen ilmalämmitykseen. Ainakin jos talteenotto on jäänyt pois käytöstä.

 

[Jukkem]

Kiitoksia pohdinnoista.

Eiköhän sen voi aiheuttaa melkein mikä tahansa mutta yleensä tähän liittyy se, että vastuksilla lämmitetään. Suomessa lienee vähintään satoja, kenties tuhansia "maalämpötaloja" joissa epätekninen asukas vuodesta toiseen lämmittää tyytyväisenä pelkästään vastuksin eikä huomaa kompuran sipanneen jo aikaa sitten.

Voi olla siis niin hölmöläisten homma, että siellä on esimerkiksi vikakoodi kuittaamatta...

Onkohan tämä "vastuksen puuttuminen pelistä" sellainen, jonka puolimaalikko voisi tutkia esim laitteen ohjainpaneelista, jos sellasein sattuisi asuntonäytöllä löytämään? Kävin kyllä siellä teknisessä tilassa, mutta en muista nähneeni kyllä mitään digitaalista näyttöä/paneelia tms kuten esim omassa Oumanissa (EH-105) on.

Jotkut saunovat päivittäin, jotkut kerran kuukaudessa. Saunasta tulee helposti se +10-15kWh lisää per käyttökerta pelkästään kiukaasta (tietysti mitä isompi kiuas ja pidempään pitää sen enempi kulutusta).
......
Onko ollut paljua / allasta käytössä? Saahan siihenkin lämmintä vettä kulutettua varsinkin jos tyhjentää ja täyttää sen päivittäin jne..

Onhan siellä, 2 sellaista mukavan kokoista sähkösaunaa ja 1 kpl infrapunasauna. Lisäksi pihalla messevä uima-allas sekä palju. Tosin nämä pihalla olevat oli jo hieman rapistuneet, niin tuskin ovat olleet moniin vuosiin käytössä.

Mutta tosiaan tuo sähkönkulutus silloin kun ns 100% käyttöaste, eli asukkaita molemmissa asunnoissa. Tästä on ajallisesti varmasti yli 2-3 vuotta. Eli jos sielä on maalämmön kompura pois pelistä, niin on sitten ollut aika pitkään...



//EDITTIÄ: Sehän välittäjä kertoi, että siellä oli kuuleman mukaan käynyt ihan Gebwellin huollon puolesta paikalla, mutta toistaiseksi ei ole tiedossa, että mitä siellä käynnillä on tehty/selvinnyt. Voisi kuvitella että kompuran toiminta kuuluisi vianselvitykseen, jos tuomoisen asian myötä kaverit sinne paikalle tilataan.

 

[Boulder]

Selviääkö mistään, minkä verran on porattu sitä maalämpökaivoa?

 

[Jukkem]

Selviääkö mistään, minkä verran on porattu sitä maalämpökaivoa?

Ilmeisen kehnosti on nyt myynti-tilanteessa juuri mitään infoa saatavilla.

Siellä ei sellaista "talokansiota" oikein ollut eikä ole juuri ketään kuka osaisi talon historiasta sekä dokumenteista kertoa...