Talon lämmitysratkaisut

[Lumimies]

Lattialämmitys ja radiaattorit käyttävät normaalisti eri lämpötiloja.
Jos haluaa ottaa lattialämmitysverkoston patteriverkostosta niin yleensä se toteutetaan jälkishuntauksella.

 

[j1m2]

En ole punninnut koskaan määrää mutta puita kuljetan vanhalla täysikokoisella lihalaatikolla ja kovemmilla pakkasilla nuo taisi kulua kerta lämmityksessä,sekapuuta suurin osa.Tosin nyt kun olen noita savukaasuja mittaillut niin vaikuttaa että on tullut poltettua liian paljon kerralla ja liian kovalla vedolla aiemmin.Aika pienellä pitää polttaa jos haluaa alle 200 asteessa pitää mittarin,toki tuohon vaikuttaa se että uunia on lämmitetty joka päivä jo pari kuukautta ja uuni on valmiiksi sisältä 50-100 asteinen uunin mittarin mukaan.

Päivitystä uunin lämmitykseen.On muuten yllättävän suuri ero nokisen ja vasta nuohatun uunin lämmönvastaanotolla.Ennen piti polttaa aika pieni puumäärä kerrallaan ja lisäksi säännöstellä vetoa ettei poistokaasujen lämmöt mennyt yli 250 asteen,nyt voi tehdä kaksi kolme kertaa isommat tulet reilulla vedolla ja silti lämmöt pysyy alle 200 asteessa.

 

[ssg]

Päivitystä uunin lämmitykseen.On muuten yllättävän suuri ero nokisen ja vasta nuohatun uunin lämmönvastaanotolla.Ennen piti polttaa aika pieni puumäärä kerrallaan ja lisäksi säännöstellä vetoa ettei poistokaasujen lämmöt mennyt yli 250 asteen,nyt voi tehdä kaksi kolme kertaa isommat tulet reilulla vedolla ja silti lämmöt pysyy alle 200 asteessa.

Minkälaisella mittarilla mittaat tätä?

 

[j1m2]

Minkälaisella mittarilla mittaat tätä?

SL leivinuunimittari 63mm No 425 Tuontapainen 50-400 astetta,karan pituus joko 200 tai 250 mm.

 

[ssg]

SL leivinuunimittari 63mm No 425 Tuontapainen 50-400 astetta,karan pituus joko 200 tai 250 mm.

Tuo ei itselle toimi, mutta tuosta sainkin idean olisiko jotain mittaria jossa on anturi jonka saisin ujutettua savupellin aukosta hormiin tai joku langaton ihan piipun nokkaan katolle. Voisi ihan mielenkiinnosta katsoa mitä lukemia sieltä tulee.

 

[mikkot]

Tuo ei itselle toimi, mutta tuosta sainkin idean olisiko jotain mittaria jossa on anturi jonka saisin ujutettua savupellin aukosta hormiin tai joku langaton ihan piipun nokkaan katolle. Voisi ihan mielenkiinnosta katsoa mitä lukemia sieltä tulee.

Mä joskus ujutin yleismittarin lämpötila-anturin savupellin raosta ja mittailin sillä. Valmiiksi lämpimän takan savukaasun lämmöt nousi kevythormin alkupäässä 300-asteeseen, jos vetoa ei rajoittanut. Tiedä sitten mikä se optimi lämpötila olisi, kun 200-asteeseen rajoittamalla alkoi tulipesäkin jo reilusti nokeentua.

 

[j1m2]

Tuo ei itselle toimi, mutta tuosta sainkin idean olisiko jotain mittaria jossa on anturi jonka saisin ujutettua savupellin aukosta hormiin tai joku langaton ihan piipun nokkaan katolle. Voisi ihan mielenkiinnosta katsoa mitä lukemia sieltä tulee.

K-tyypin lämpömittariin saa erilaisia mittapäitä ainakin 1300 asteeseen asti. Esim Lämpötila-anturit, K-tyyppi ja Lämpömittari, K-tyyppi

 

[veikkaaja]

Tuohon lattialämmityksen jälkishunttaamiseen patteriverkosta, niin meillä on juurikin tehty niin ja on ihan käsin säädettävä venttiili. Lämmityksenä on Daikinin VILP, eikä ole puskurivaraajaa

Ja kun kesäksi haluaisi pelkästään tuon kylppärinlattialämmityksen käyttöön, meneekö homma jotenkin näin?

Suljen nuo alla olevat venttiilit kiinni, niin veden ei pitäisi kiertää patteriverkossa.


Alakuvassa näkyy kylpyhuoneen ja saunan lattialämmitystukit, shunttiventtiili pitää varmaan kääntää kokonaan kiinnipäin?
Kokeilin kerran ilman shunttiventtiiliin kajoamista, niin vilp ilmoitti hetken kuluttua liian suuresta paineesta tms.(en muista enää tarkkaan)
Tarviiko myös noihin lattialämmityksen virtauksiin tehdä samalla muutoksia?(toinen "mittari" on jumissa)
Ja tietysti samalla vilpistä säätää sopivan lämpötilan vedelle.

 

[Ploro]

Onko kellään tiedossa nettisivua josta löytyisi MLP tarjouksia/hintoja. Olisi MLP osto ajankohtainen lähikuukausina ja kauhea homma selata eri sivuja erikseen, koska tarve ei ole nyt heti niin voisi koittaa kytätä jotain tarjouksia.

 

[noreth]

Onko kellään tiedossa nettisivua josta löytyisi MLP tarjouksia/hintoja. Olisi MLP osto ajankohtainen lähikuukausina ja kauhea homma selata eri sivuja erikseen, koska tarve ei ole nyt heti niin voisi koittaa kytätä jotain tarjouksia.

Tämä on eniten käytetty, keskustelua ja tarjouksia esim.

Nibe S1255-6 7860€ / F1226-6 5650€

https://www.maalampotukku.fi/product/3448/nibe-s1255-68-r Näin halvalla otsikon konetta ei liene saanut hetkeen? Kesällä tätä myytiin vielä noin 1000€ kalliimmalla. Taitavat tehdä tilaa S1256 alta. Edit: Makkosen Pumppu ja Panelin hintatiedustelun tulos: 7860,00€.

lampopumput.info

 

[Cumbo]

Mikä viilennystapa/-muoto on järkevin maalämmön kanssa? Talo siis suunnitteilla ja mahdollisuus laittaa mikä vaan. Nibe-mies suositteli lattiaviilennystä, joku toinen kattokonvektoria. Nibe-miehen mukaan kattokonvektori sama kuin seinäkonvektori, erinäköinen vaan.

Onko maalämpöpumpuista joku erityisen hyvä? Etäohjaus ym. toimintoja pitäisi olla. Talo tulee olemaan 160-180-nelioinen, 2-kerroksinen puutalo.

 

[Taneli-]

Mikä viilennystapa/-muoto on järkevin maalämmön kanssa? Talo siis suunnitteilla ja mahdollisuus laittaa mikä vaan.

Maaviileä tehostaa maalämpöä ja on hyväksi tuolle lämpökaivolle. Ongelma on vaan siinä että se EI ole yhtä tehokas kuin ilmanlämpöpumppu. Minkä käyttämä sähkö (pelkästään viilentämiseen) ei maksa paljoa per kesä. Jos siis lähtee ideasta että pitää sitä jollain +24C. Suosittelen että niitä on 2kpl, kumpaankin kerrokseen omansa.

TOSIN voi olla ihan järkevää jos ei ihan euron päälle ole että ei osta pelkästään viilentävää vaan pistää muutaman sata euroa lisää (ei siis pelkkä esim. itselläni käytössä oleva Gree Bora 35 x2) ja sellaisen millä voi myös lämmittää esim. -20/-24C saakka "jos tulee tarve". Eli on sitten varalle joku mitä voi käyttää jos maalämpö hajoaa osittain (toki siinä tarvittaessa VOI lämmittää sitä vettä pelkällä sähköllä mutta se on kallista) ja joutuu odottamaan osia.

Kun tänne oli tulossa maalämpö lueskelin esim. tämän netistä löytyvän jutun, ihan suositeltava teos missä oli ainakin itselleni uusia juttuja myös: https://www.theseus.fi/bitstream/ha...iakaivojen mitoitukseen liittyvat tekijat.pdf

 

[repairman]

Usein niihin maaviileäsysteemeihin laitetaan ihan liian alimittainen kiertovesipumppu ja putket. Jos siihen laittaa vaikka saman kokoisen kuin vaikkapa 10kw mlp:ssä ja vastaavalla kierrolla saa dT:n 3 asteeseen, niin kyllä se silloin viilentääkin 10kW. Tosin ei sitä konvektoriakaan kannattaisi halvinta (ja pienintä) ostaa.

Lattiaviilennyksessä myös melkoiset riskit. Konvektori voi päivässä kondensoida parikymmentä litraa poistoputkesta. En haluaisi, että murto-osakaan tuosta kondensoituu lattiarakenteisiin. Siellä kun ei mitään poistoputkea ole.

 

[Juh44]

Mikä viilennystapa/-muoto on järkevin maalämmön kanssa? Talo siis suunnitteilla ja mahdollisuus laittaa mikä vaan. Nibe-mies suositteli lattiaviilennystä, joku toinen kattokonvektoria. Nibe-miehen mukaan kattokonvektori sama kuin seinäkonvektori, erinäköinen vaan.

Onko maalämpöpumpuista joku erityisen hyvä? Etäohjaus ym. toimintoja pitäisi olla. Talo tulee olemaan 160-180-nelioinen, 2-kerroksinen puutalo.

Itsellä tosiaan talo rakenteilla, löytyy ilmanvaihto ja lattiaviilennys, jos vaan minnekkään (ei makuuhuonetiloihin) saat mahtumaan konvektorin tai muutaman niin laita ne..

Kattokonvektoreissa kannattaa huomioida että ne tarvitsee aika reilusti tilaa yläpuolelleen, ja kaikissa konvektoreissa että kondenssivedet pitää johtaa jotenkin pois...

Ja se että miksi konvektorit =
Kuten edellä mainittua niin se on kutakuinkin ilmaista viilennystä, lämmittää kaivoa kesällä ja kulutus on kiertovesipumpun ja puhaltimen verran = ei juuri mitään..

Ja sitten ne toiset syyt, ilmanvaihtoviilennys vaatii huolellisesti asennetut armaflexit tulokanaviin = maksaa oikeasti aika paljon tai sit on melkoinen työmaa itsellä ne sinne kanavien asennuksen yhteydessä laitella..
Toki sillä saa myös talvella esilämmitettyä ulkoilmaa iv-koneeseen joka vähentää vastuksen käyttöä iv-koneessa.

Lattiaviilennys vaatii lämmönvaihtimen, ylimääräisiä jakotukkeja, muutaman kiertovesipumpun ja pari venttiiliä. Ja aika harva ohjauskaan ymmärtää viilennyksen päälle= osiin menee jo enemmän kuin asennetun konvektorin hinta...

Itselle laitettiin iv ja lattiakylmä lähinnä siksi että ei pidetty konvektorien ulkonäöstä, melusta tai löydetty niille sopivaa paikkaa..

 

[Juh44]

Lattiaviilennyksessä myös melkoiset riskit. Konvektori voi päivässä kondensoida parikymmentä litraa poistoputkesta. En haluaisi, että murto-osakaan tuosta kondensoituu lattiarakenteisiin. Siellä kun ei mitään poistoputkea ole.

Oikaisen muutaman asian..
-Ne putket menee valussa = sinne ei kondensoi mitään.
-Vesi mikä siellä kiertää ei ole mitään maalämpökaivon nestettä vaan se on shuntattua = miltei huoneilman lämpöistä.
-Esim. Uponorin järjestelmä/termarit laskee kastepistettä ja pitävät huolen että kiertävä vesi on riittävän lämmintä.
-Se kierron lämpötila voidaan pitää yllättävän korkealla koska on käytössä valtava pinta-ala jolla jäähdytystä tarjotaan, muutenhan se palelisi jalkapohjissakin..
-Lämpökuormaa tulee paljon auringonvalosta -> se lattiaan paistava aurinko ei lämmitäkkään huonetta vaan se pumpataan maankamaraan...

 

[KanOl]

Nytpä unohdatte kokonaisuudesta kaikista tärkeimmän, eli kun käytössä maaviileäpatteri asennettuna ulkoilmakanavaan, niin kun laitat sen kiertovesipumpun talvipakkasilla päälle et tarvitse IV-koneen sähkövastuksia ollenkaan. Toki IV-koneen lämmönvaihtimella on vähemmän tekemistä, mutta IV-koneelle saapuvan raitisilman lämpötilan ollessa lämpimämpää ratkeaa niin moni ilmanvaihtotekninen ongelma, että mielestäni tämä on ihan "no brainer". Tässä joku randomilla valittu ajankohta viime talvelta:

Viilennyskäytössä ei ole ollut ongelmia, kanavat eristetty armaflexillä ja kaikenlisäksi lämpötilaero on niin pieni etten ole kovin huolissani kondenssista. Helteellä sisäilmanlaatu on hyvin miellyttävä, mutta kylmäkoneeseen MLV-patteria ei kannata rinnastaa. Tässä joku lämpimämpi päivä:

Speksit:
SunAir RW 130 EC omalla ohjainkortilla, johon ei ole kytketty lämmitysvastuksia ollenkaan
55W Kiertovesipumppu, putket MLV-patterille ehkä 20mm sisähalkaisijaltaan
Vallox MLV 200 "maaviileäpatteri"

Meidän taloudessa ollaan oltu tosi tyytyväisiä tähän nykyiseen toteutukseen. Sijainti Pohjois-Pohjanmaa, eli eteläisemmässä Suomessa tarve saattaa olla erilainen (toki olisihan patteria ja sille meneviä putkia mahdollista suurentaa).

 

[Lucas]

Mikä viilennystapa/-muoto on järkevin maalämmön kanssa? Talo siis suunnitteilla ja mahdollisuus laittaa mikä vaan. Nibe-mies suositteli lattiaviilennystä, joku toinen kattokonvektoria. Nibe-miehen mukaan kattokonvektori sama kuin seinäkonvektori, erinäköinen vaan.

Onko maalämpöpumpuista joku erityisen hyvä? Etäohjaus ym. toimintoja pitäisi olla. Talo tulee olemaan 160-180-nelioinen, 2-kerroksinen puutalo.

Se lattiaviilennys on aivan kamala kun se viilentää sisäilmaa, mutta ei poista kosteutta ilmasta. Lopputulos on vimeisen päälle tukala ilma.

Maalämpökaivon kylmää nestettä hyödyntävä konvektori olisi oma valinta. Samanlainen suunnilleen se kuin ilmalämpöpumpun sisäyksikkö. Paitsi että kaasun sijasta se maalämpökaivon vesi kiertää siinä ja viilentää ilmaa.

Ellen väärin muista, niin Sampsa Kurri taisi ainakin pohtia, tämän palstan ylläpidosta, sellaisen laittamista omaan taloonsa.

Kattokonvektorit ovat ehkä enemmänkin hinnankin puolesta julkisen rakentamisen juttuja.

Kannattanee myös pistää maalämpöpiirin lämmönvaihdin tuloilmakanavaan. Maksaa muutaman sata euroa sellainen. Sillä saa esilämmitettyä tuloilman talvipakkasilla ja LTO kone ei pätki ja säästyy noin 1000 kWh vuodessa energiaa. Tosin maalämmön kanssa säästö on sen COPin verran pienempi. Sillä voi myös viilentää, mutta teho jää pariin sataan wattiin tai alle. Ja pitää olla joko kondenssieristetyt tuloilmakanavat tai rajoittaa viilennys muuten sellaiseksi ettei sisäilman kondenssipisteen alle mene tuloilman lämpötila.

Teettää aika tavalla hommaa tuo tuloilmakanavien kondessieristys ja hintaa tulee helposti sille neljänumeroinen summa euroja. Voin kokemuksesta sanoa, että siinä riittää hommaa jos itse solukumilevystä leikkaa ne kaikenlaiset Y-haarat ja 180 asteen ja 45 asteen mutkakappaleet. Saa nimittäin oikeasti miettiä millainen pala leikataan, että se peittää sen haaran tai mutkan kokonaan kun sen liimaa siihen. Valmiita paloja on myytävänä niihin mutkiin ja haaroihin, mutta niillä taas on oma hintansa esimerkiksi Armaflexillä.

 

[Coanda]

Muistakaa huomioida maalämpökaivon mitoituksessa, jos sieltä maapiiristä otetaan talvella IV-koneen esilämmitys. Kesäajan viilennyskäyttö tosiaan tekee sitten puolestaan hyvää kaivolle.

On tullut vastaan kohteita, joissa mitoittajalle ei ole esilämmityspatterista kerrottu, eikä sitä ole missään suunnitelmissakaan esitetty. Ja tuloksena on sitten ollut yskivä kaivo.

 

[Juh44]

Se lattiaviilennys on aivan kamala kun se viilentää sisäilmaa, mutta ei poista kosteutta ilmasta. Lopputulos on vimeisen päälle tukala ilma.

Onko sulla tästä ihan kokemusta kun lukemani mukaan on ollut varsin tyytyväisiä käyttäjiä?

Kannattanee myös pistää maalämpöpiirin lämmönvaihdin tuloilmakanavaan. Maksaa muutaman sata euroa sellainen. Sillä saa esilämmitettyä tuloilman talvipakkasilla ja LTO kone ei pätki ja säästyy noin 1000 kWh vuodessa energiaa. Tosin maalämmön kanssa säästö on sen COPin verran pienempi. Sillä voi myös viilentää, mutta teho jää pariin sataan wattiin tai alle. Ja pitää olla joko kondenssieristetyt tuloilmakanavat tai rajoittaa viilennys muuten sellaiseksi ettei sisäilman kondenssipisteen alle mene tuloilman lämpötila.

Teettää aika tavalla hommaa tuo tuloilmakanavien kondessieristys ja hintaa tulee helposti sille neljänumeroinen summa euroja. Voin kokemuksesta sanoa, että siinä riittää hommaa jos itse solukumilevystä leikkaa ne kaikenlaiset Y-haarat ja 180 asteen ja 45 asteen mutkakappaleet. Saa nimittäin oikeasti miettiä millainen pala leikataan, että se peittää sen haaran tai mutkan kokonaan kun sen liimaa siihen. Valmiita paloja on myytävänä niihin mutkiin ja haaroihin, mutta niillä taas on oma hintansa esimerkiksi Armaflexillä.

-Ihan kohtuu litroilla ja lämpötilaerolla laskien saa tulokseksi 1kw jäähdytystehon.
-kulmakappaleita voi ostaa yksittäisiä mallikappaleiksi jotka sitten itse kopioi ja leikkelee levytavarasta, itse otin kyllä kaikki valmiina.
-putket kannattaa vetää sukalla, se menee ainakin 45° käyristäkin hyvin läpi ja venyttämällä onnistuu myös t-haarat.
-Oikea armaflex liima on huomattavasti parempaa kuin perus kontaktiliima, tulee kivalla pensselillisellä purkilla ja tarttuu nopeammin.
-teipit oli kaikki samaa tavaraa ja sitäkin menee tyyliin 20 rullaa jos huolellisesti tekee...

 

[Lucas]

Onko sulla tästä ihan kokemusta kun lukemani mukaan on ollut varsin tyytyväisiä käyttäjiä?
-

Jossain 1980-luvulla rakennetussa kauppakeskuksessa oli sellainen. En saa nyt millään päähän missä se kauppakeskus oli. Ulkona hirveä helle ja viimeisen päälle kostea ilma ja sisällä sitten viileämpi, mutta vielä tukalampi ilma kun suhteellinen kosteus vielä isompi.

Toisella foorumilla asiaa on muutkin miettineet:

Lattiaviilennys - kokemuksia?

Lattiaviilennys - kokemuksia?

www.maalampofoorumi.fi

Sivulla oli tuollainen taulukko, jossa näkyy mielletyvä sisäilman kosteus eri lämpötiloissa.

 

[Charlie Glide]

Alkaa olemaan pian vuosi takana talossa johon laitettiin maalämpö osana remonttia jossa öljylämmitteisistä pattereista siirryttiin vesikiertoiseen lattialämmitykseen.
Talon ilmoitettu öljynkulutus oli 2500 litraa vuodessa ja Nesteen päivän laskurilla, kesälaatuna tuo määrä maksaisi vajaa 3600 euroa.

Sähköä tänä aikana (vajaa 12kk) on kulunut yhteensä 11000kWh. Minulla ei ole lämpöpumpussa kulutusmittaria erikseen mutta leijonanosa tuosta on mennyt toki lämmitykseen.
Tästä sähköstä siirtoineen on nyt maksettu 1467,61 euroa.

Maalämmön laitto maksoi lattialämmityksen kanssa noin 25000 euroa (5000 eur lattialämmityksen osuus noin). Tuosta 4000 euroa saatiin takaisin ELY-keskukselta kun heivattiin öljykattila pois. Eli maalämmön osuus kaivoineen, ELY:n tuella maksoi siis noin 16000 euroa.
Nyt jos näin karkeasti laskee että vuodessa säästyy 2000 euroa lämmityskuluja, oikeastaan enemmänkin, on takaisinmaksuaika noin 8 vuotta meidän kohdalla - tämä siis vielä niin että sisältää kotitalouden käyttösähkön. Lämmitettäviä neliöitä kämpässä on 160m2 (sis kylppärit) ja rakennus on alunperin vuodelta 1880 jota on pariin otteeseen laajennettu tosin.

 

[KanOl]

Meille on maalämpö (Nibe F1145 + n. 200l LVV) laitettu jo rakennusvaiheessa vuonna 2012 ja se on toiminut nykyhetkeen saakka ilman mitään isompia remontteja. Pari kertaa maapiiriin on vaihdettu yks helmiliitos (mutterit halkeaa muutaman vuoden välein) ja mutasihti on puhdistettu satunnaisesti. Itselläni on kokemusta öljy- ja pellettilämmityksestä parissa eri taloudessa vuosien ajalta, sekä myös näiden värkkien huoltamisesta ja korjaamisesta. Öljylämmitys on melko huoleton, mutta pelletin kanssa saa säätää useamman kerran talvessa. Maalämpö on ollut edellämainittuihin verrattuna ylivertainen huolettomuudellaan.

Mielestäni tuo 8v takaisinmaksuaika kuulostaa tosi kohtuulliselta, harmi että sääntö-Suomessa kannustetaan toimivan öljykattilan poistamiseen, se nimittäin olisi täydellinen toissijainen lämmitysmuoto...

 

[Purulumi]

Mielestäni tuo 8v takaisinmaksuaika kuulostaa tosi kohtuulliselta, harmi että sääntö-Suomessa kannustetaan toimivan öljykattilan poistamiseen, se nimittäin olisi täydellinen toissijainen lämmitysmuoto...

Varalämpönä ja varsinkin Vilpin kaverina kovemmille pakkasille oikein hyvä. Lisäksi menee todella pienellä agregaatti sähköllä, jos tulee jokin pidempi katko sähköverkkoon talvella. Toimivaa (joskin hieman kallista) lämmitystä olisi turha purkaa pois, jos elinikää on jäljellä ja soveltuu toissijaiseksi lämmitykseksi ilman Elyn avustusta. Toki olettaen uusien laitteiden sopivan tekniseen tilaan vanhojen kaveriksi.

 

[KukkeliQ]

Alkaa olemaan pian vuosi takana talossa johon laitettiin maalämpö osana remonttia jossa öljylämmitteisistä pattereista siirryttiin vesikiertoiseen lattialämmitykseen.
Talon ilmoitettu öljynkulutus oli 2500 litraa vuodessa ja Nesteen päivän laskurilla, kesälaatuna tuo määrä maksaisi vajaa 3600 euroa.

Sähköä tänä aikana (vajaa 12kk) on kulunut yhteensä 11000kWh. Minulla ei ole lämpöpumpussa kulutusmittaria erikseen mutta leijonanosa tuosta on mennyt toki lämmitykseen.
Tästä sähköstä siirtoineen on nyt maksettu 1467,61 euroa.

Maalämmön laitto maksoi lattialämmityksen kanssa noin 25000 euroa (5000 eur lattialämmityksen osuus noin). Tuosta 4000 euroa saatiin takaisin ELY-keskukselta kun heivattiin öljykattila pois. Eli maalämmön osuus kaivoineen, ELY:n tuella maksoi siis noin 16000 euroa.
Nyt jos näin karkeasti laskee että vuodessa säästyy 2000 euroa lämmityskuluja, oikeastaan enemmänkin, on takaisinmaksuaika noin 8 vuotta meidän kohdalla - tämä siis vielä niin että sisältää kotitalouden käyttösähkön. Lämmitettäviä neliöitä kämpässä on 160m2 (sis kylppärit) ja rakennus on alunperin vuodelta 1880 jota on pariin otteeseen laajennettu tosin.

Miten lattialämmitys toteutettiin?

 

[Charlie Glide]

Miten lattialämmitys toteutettiin?

Kipsivalun sisään asuinkerrokseen, kellariin betonivaluun. Sitä ennen purettiin käytännössä kaikki.

 

[Arranger]

Edit: Nvm, heitin asian suoraan lämpöpumppufoorumille.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Alkaa olemaan pian vuosi takana talossa johon laitettiin maalämpö osana remonttia jossa öljylämmitteisistä pattereista siirryttiin vesikiertoiseen lattialämmitykseen.
Talon ilmoitettu öljynkulutus oli 2500 litraa vuodessa ja Nesteen päivän laskurilla, kesälaatuna tuo määrä maksaisi vajaa 3600 euroa.

Sähköä tänä aikana (vajaa 12kk) on kulunut yhteensä 11000kWh. Minulla ei ole lämpöpumpussa kulutusmittaria erikseen mutta leijonanosa tuosta on mennyt toki lämmitykseen.
Tästä sähköstä siirtoineen on nyt maksettu 1467,61 euroa.

Maalämmön laitto maksoi lattialämmityksen kanssa noin 25000 euroa (5000 eur lattialämmityksen osuus noin). Tuosta 4000 euroa saatiin takaisin ELY-keskukselta kun heivattiin öljykattila pois. Eli maalämmön osuus kaivoineen, ELY:n tuella maksoi siis noin 16000 euroa.
Nyt jos näin karkeasti laskee että vuodessa säästyy 2000 euroa lämmityskuluja, oikeastaan enemmänkin, on takaisinmaksuaika noin 8 vuotta meidän kohdalla - tämä siis vielä niin että sisältää kotitalouden käyttösähkön. Lämmitettäviä neliöitä kämpässä on 160m2 (sis kylppärit) ja rakennus on alunperin vuodelta 1880 jota on pariin otteeseen laajennettu tosin.

Meillä pitkälti samoja lukuja kuin Teidän tapauksessa. Vuosi tulee täyteen vasta lokakuussa, mutta tähän asti on näyttänyt hyvältä. Meille maalämpöprojekti tulee vähennysten jälkeen maksamaan n. 16t euroa. Öljykulutus oli tismalleen sama kuin Teillä ja täytyy sitten lokakuussa ynnäillä lukuja yhteen ja katsoa paljon sähkönkulutus vuodessa kasvoi. Kovilla pakkasilla lisävastus on päällä, eli sähkönkulutus siis riippuu ihan siitä kuinka pitkä ja kylmä talvi on. Kompurahan muuten kyllä käynnistelee harvemmin, joten sinällään peruskulutusta ei ihan hirveästi pitäisi olla. Takaisinmaksuajaksi olen ounastellut n. 8 vuotta. Meillä tosin otettiin remppalaina, joten ihan ilmaisella rahalla ei maalämpöprojektia toteutettu ja se täytyy valitettavasti kuoletusajassakin huomioida. Saattaa tosin olla, että maksellaan laina suunniteltua nopeammin pois niin minimoidaan alkuperäisen plänin lainakustannukset sitten sitä kautta.

 

[Charlie Glide]

Kovilla pakkasilla lisävastus on päällä, eli sähkönkulutus siis riippuu ihan siitä kuinka pitkä ja kylmä talvi on.

Sen verran lisään että meillä eivät maalämpöpumpun sähkövastukset ole olleet kertaakaan päällä tähän saakka, edes kovimmillakaan pakkaskeleillä.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Sen verran lisään että meillä eivät maalämpöpumpun sähkövastukset ole olleet kertaakaan päällä tähän saakka, edes kovimmillakaan pakkaskeleillä.

Aina parempi tuolla tavalla. Meillä ei kaivosta lämpö riittänyt käyttöveden ja talon lämmitykseen kun pakkaset oli -20c.

 

[Charlie Glide]

Aina parempi tuolla tavalla. Meillä ei kaivosta lämpö riittänyt käyttöveden ja talon lämmitykseen kun pakkaset oli -20c.

Mikähän tuon aiheuttaa? Maalämmönhän pitäisi käytännössä aina riittää ainoaksi lämmitysmuodoksi. Liian matala kaivo vai pumpussa ei tarpeeksi paukkuja?

 

[Taneli-]

Mikähän tuon aiheuttaa? Maalämmönhän pitäisi käytännössä aina riittää ainoaksi lämmitysmuodoksi. Liian matala kaivo vai pumpussa ei tarpeeksi paukkuja?

suosittelen lukemaan tämän opuksen (ilmainen, linkki tässä: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/108157/Energiakaivojen mitoitukseen liittyvat tekijat.pdf )
Eli siihen vaikuttaa moni asia, kaivon syvyys, materiaali mihin kaivo on porattu (EI, se materiaali ei ole "maa"), kaivon ikä, onko myös maaviileä käytössä, lömpöpumppu itse, lämmönjakotavat jne jne.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Mikähän tuon aiheuttaa? Maalämmönhän pitäisi käytännössä aina riittää ainoaksi lämmitysmuodoksi. Liian matala kaivo vai pumpussa ei tarpeeksi paukkuja?

Mun oma tulkinta on, että se on se mistä olen maksanut. Etelä-Suomessa kohtuullisesti.. Eli ei kovin hyvin eristetty talo. Pakkasjaksolla otin toimittajaan yhteyttä ja sanoin, että eihän tää toimi kun vastus on päällä. Toimittajan kommentti oli se, että kaivon syvyyteen ja pumpun tehoon nähden on juuri se mitä kuuluukin ja toimii oikein. Eli ne - 20c on meikäläisen tapauksessa se missä lisäjeesiä sähköstä tarvitaan.

Laskelmia kun katsoin niin kyllä tämä todennäköisesti koko vuoden osalta tulee olemaan tarjouksen mukainen ja sähkönkäyttökin siis laskelmien mukaista. Kovia pakkasjaksoja ei pitäisi etelässä usein olla joten vastuksen käyttö pitäisi olla usein kohtuullista. Tosin kuka näistä nyt tietää..

Sä et ole ensimmäinen kuka kertoo, että ei tarvitse vastuksia lainkaan. Kyllä mä vähän kateellinen olen Teille..

Samaan hengen vetoon.. Mä en ole ensimmäinen kenellä avut sähköstä tulee samoissa ulkolämpötilalukemissa.

 

[Charlie Glide]

Mun oma tulkinta on, että se on se mistä olen maksanut. Etelä-Suomessa kohtuullisesti.. Eli ei kovin hyvin eristetty talo. Pakkasjaksolla otin toimittajaan yhteyttä ja sanoin, että eihän tää toimi kun vastus on päällä. Toimittajan kommentti oli se, että kaivon syvyyteen ja pumpun tehoon nähden on juuri se mitä kuuluukin ja toimii oikein. Eli ne - 20c on meikäläisen tapauksessa se missä lisäjeesiä sähköstä tarvitaan.

Laskelmia kun katsoin niin kyllä tämä todennäköisesti koko vuoden osalta tulee olemaan tarjouksen mukainen ja sähkönkäyttökin siis laskelmien mukaista. Kovia pakkasjaksoja ei pitäisi etelässä usein olla joten vastuksen käyttö pitäisi olla usein kohtuullista. Tosin kuka näistä nyt tietää..

Sä et ole ensimmäinen kuka kertoo, että ei tarvitse vastuksia lainkaan. Kyllä mä vähän kateellinen olen Teille..

Samaan hengen vetoon.. Mä en ole ensimmäinen kenellä avut sähköstä tulee samoissa ulkolämpötilalukemissa.

Eristyksien riittävyyden lisäksi vaikuttaa myös onko patteri- vai lattialämmitys, teillä vissiin patterit? Siinä lämmitysvaatimukset toki kovemmat kuin lattoakierrossa. Meilläkään ei ole kovin ihmeellisiä eristyksiä talossa, varsinkaan yläpohjassa josta suuri osa lämmöistä haihtuu.

VILP-ratkaisuissa olen kuullukuinka pumppuja joskus alimitoitetaan jotta saadaan hankintahintaa alaspäin. Toki noissa loppuu tehot/hyötysuhde joka tapauksessa kovilla pakkasilla.

Toisaalta näillä leveyspiireillä noita -20c pakkasia ei onneksi kovin paljoa ole.

 

[Taneli-]

Toimittajan kommentti oli se, että kaivon syvyyteen ja pumpun tehoon nähden on juuri se mitä kuuluukin ja toimii oikein. Eli ne - 20c on meikäläisen tapauksessa se missä lisäjeesiä sähköstä tarvitaan.

Mitä sanoi ja lupasi etukäteen? Meillä esim. totesi että johonkin -28C toimisi hyvin ilman lisäapuja, mutta käytännössä kun lukee tuota teosta ja kun kyselin tarkemmin että miten sitten muutaman kuukauden jälkeen ja ns. muutaman vuoden jälkeen myönsi että joku -25C on se realistisempi kun kaivo ei ole juuri porattu. Tiedä sitten mikä on tilanne esim. 25 vuoden jälkeen.
"
Kun energiakaivosta otetaan lämpöä, viilenevät kaivo sekä sitä ympäröivä kallio läm-
pövirtauksen seurauksena. Aluksi kallion ja lämpökaivon välinen lämpövirtaus on
radiaalista. Mitä pidempään lämpöä kaivosta otetaan, sitä suurempi osa lämpövirrasta
on peräisin maanpinnalta. 25 käyttövuoden jälkeen noin 32 % lämpökaivoon virtaa-
vasta lämmöstä on peräisin maanpinnalta ja loput 68 % kaivoa ympäröivästä maasta ja
kalliosta. Kuvassa 14 on esitetty lämpökaivossa tapahtuva lämpöenergian latautumi-
sen muutos alku- ja stationääritilanteen välillä.

Kaivon sisäinen lämpötila laskee ajan kuluessa, kun sieltä otetaan lämpöä. Kun läm-
mönotto kaivosta aloitetaan, laskee kaivon lämpötila ensimmäisen päivän aikana kol-
masosan stationääritilanteeseen verrattuna ja kaksi kolmasosaa kahden ensimmäisen
kuukauden aikana. Kun lämmönoton aloittamisesta on kulunut viisi vuotta, kaivon
lämpötila on lähes vakiintunut. 25 - 100 vuoden kuluttua lämmönoton aloituksesta
tapahtuu noin 5 % lasku kaivon lämpötilassa.
"
EDIT toki myös se maapohja vaikuttaa:
6.3.1 Kallioperä
Suomen kallioperässä graniittiset kivilajit ovat yleisin kivilajiryhmä. Suomen kallio-
perän kokonaispinta-alasta 52,5 % on graniittisia kivilajeja.

Taulukosta 3 nähdään, että kvartsipitoisella kalliolla on selkeästi paras lämmönjohto-
kyky verrattuna muihin kivilajeihin.
TAULUKKO 3. Kallio- ja maaperässä olevien aineiden lämmönjohtavuuksia /18,
s.14, muokattu/
Kallio- tai maalaji Lämmönjohtavuus
(W/mK)
Savi (kuiva) 0,4-0,9
Savi (märkä) 0,9-2,2
Hiekka (kuiva) 0,4
Hiekka (märkä) 1,4
Gneissi 1,9- 4,0
Graniitti 2,1- 4,1
Kvartsi 3,6- 6,6
Vesi 0,6
Jää 2,2
Kallioperän rikkonaisuudella on suuri vaikutus energiakaivosta saatavaan energiamää-
rään. Mikäli kallio on rikkonaista ja sen raoissa liikkuu paljon vettä, voidaan saada
enemmän energiaa, kuin "ehjästä" kalliosta veden lämmönjohtavuuden ansiosta. Rik-
konaiseen kallioon poraamisessa on kuitenkin riskinä porakaivon sortuminen, joka
aiheuttaa lisäkustannuksia
"

Eli se alun esittelyssä luvattu ja puhuttu -28C (Pirkanmaan alueella) muuttui sitten työn jälkeen virallisesti paperilla olevaksi: " Mikäli ulkona on jatkuvasti yli 25 astetta pakkasta (useamman viikon), eikä maalämpö pysty tuottamaan enää tarvittavaa lämpöä, järjestelmä kytkeytyy sähkölle ja tehokkaat sähkövastukset huolehtii lämmön tuotosta "

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Mitä sanoi ja lupasi etukäteen? Meillä esim. totesi että johonkin -28C toimisi hyvin ilman lisäapuja, mutta käytännössä kun lukee tuota teosta ja kun kyselin tarkemmin että miten sitten muutaman kuukauden jälkeen ja ns. muutaman vuoden jälkeen myönsi että joku -25C on se realistisempi kun kaivo ei ole juuri porattu. Tiedä sitten mikä on tilanne esim. 25 vuoden jälkeen.
"
Kun energiakaivosta otetaan lämpöä, viilenevät kaivo sekä sitä ympäröivä kallio läm-
pövirtauksen seurauksena. Aluksi kallion ja lämpökaivon välinen lämpövirtaus on
radiaalista. Mitä pidempään lämpöä kaivosta otetaan, sitä suurempi osa lämpövirrasta
on peräisin maanpinnalta. 25 käyttövuoden jälkeen noin 32 % lämpökaivoon virtaa-
vasta lämmöstä on peräisin maanpinnalta ja loput 68 % kaivoa ympäröivästä maasta ja
kalliosta. Kuvassa 14 on esitetty lämpökaivossa tapahtuva lämpöenergian latautumi-
sen muutos alku- ja stationääritilanteen välillä.

Kaivon sisäinen lämpötila laskee ajan kuluessa, kun sieltä otetaan lämpöä. Kun läm-
mönotto kaivosta aloitetaan, laskee kaivon lämpötila ensimmäisen päivän aikana kol-
masosan stationääritilanteeseen verrattuna ja kaksi kolmasosaa kahden ensimmäisen
kuukauden aikana. Kun lämmönoton aloittamisesta on kulunut viisi vuotta, kaivon
lämpötila on lähes vakiintunut. 25 - 100 vuoden kuluttua lämmönoton aloituksesta
tapahtuu noin 5 % lasku kaivon lämpötilassa.
"
EDIT toki myös se maapohja vaikuttaa:
6.3.1 Kallioperä
Suomen kallioperässä graniittiset kivilajit ovat yleisin kivilajiryhmä. Suomen kallio-
perän kokonaispinta-alasta 52,5 % on graniittisia kivilajeja.

Taulukosta 3 nähdään, että kvartsipitoisella kalliolla on selkeästi paras lämmönjohto-
kyky verrattuna muihin kivilajeihin.
TAULUKKO 3. Kallio- ja maaperässä olevien aineiden lämmönjohtavuuksia /18,
s.14, muokattu/
Kallio- tai maalaji Lämmönjohtavuus
(W/mK)
Savi (kuiva) 0,4-0,9
Savi (märkä) 0,9-2,2
Hiekka (kuiva) 0,4
Hiekka (märkä) 1,4
Gneissi 1,9- 4,0
Graniitti 2,1- 4,1
Kvartsi 3,6- 6,6
Vesi 0,6
Jää 2,2
Kallioperän rikkonaisuudella on suuri vaikutus energiakaivosta saatavaan energiamää-
rään. Mikäli kallio on rikkonaista ja sen raoissa liikkuu paljon vettä, voidaan saada
enemmän energiaa, kuin "ehjästä" kalliosta veden lämmönjohtavuuden ansiosta. Rik-
konaiseen kallioon poraamisessa on kuitenkin riskinä porakaivon sortuminen, joka
aiheuttaa lisäkustannuksia
"

Mun täytyy kaivaa tarjouspaperit esille ja katsoa siitä graafista miten toi oli mitoitettu. En muista suoraan mikä se laskennallinen maksimi kaivolle oli. Palailen tästä.

 

[Kvarkki]

Aina parempi tuolla tavalla. Meillä ei kaivosta lämpö riittänyt käyttöveden ja talon lämmitykseen kun pakkaset oli -20c.

Tuskin se kaivosta jäi kiinni vaan siitä, että koneen priorisointi ei piisannut molempiin. Meilläkin hyppää vastusta päälle siinä kohtaa, kun on huippukylmä ja samanaikaisesti kuormapiikki käyttövedessä. Vastusten päälle lähdön saisi kyllä estettyä ottamalla priorisoinnin pois jolloin käyttövesi lämmittäisiin rauhallisemmalla tahdilla. Tai sallimalla kämpän lämpötilan laskea käyttöveden lämmityksen aikana. Lopputuloksena hieman nihkeämpi asumiskokemus.

Meillä viiden vuoden aikana lämmintä vettä on vastuksilla tehty parin sadan kWh edestä ja siitäkin suurin osa johtuu legionella-korotuksesta ja tahallaan "luksus"-moodiin pistämisestä, että 180 l vesi riittää koko perheelle talvellakin (syöttölinja turhan lähellä maanpintaa eli korvausvesi jääkylmää talvisin). Lämmityksestä muutama % hoidettu vastuksilla, johtuen pääasiassa käyttöveden voimakkaasta priorisointiasetuksesta ja satunnaisesta pumpun tehorajoituksesta sähköauton takia (jolloin latauksen päätyttyä pumppu joutuu vetämään 110% lasissa lämpöä).

Etelän yksittäisen -30 pakkaset ei paljoa näy, mutta viime talven pitkän kylmät pätkät alkoi näkyä merkittävästi järjestelmän kapasiteetissa. Talon normaalisti lämpöä pitävät rakenteetkin (sokkelikerroksessa) meni hyvin kylmäksi, autot vaati enemmän lataamista, syöttöveden jäätyminen todennäköisesti lähellä...

e: Kaivo 180 metriä, pumppu Jämän 3-12 kW invertteri. Tarjousvaiheessa toinen yritys laski tarpeeksi 120 m, toinen 150 metriä. Porauksen hinta taisi olla 30 e/m, joten pistettiin tonnilla lisää. Halpaa lystiä, kun homma pääasiassa kotitalousvähennyskelpoista. Harmittaa ettei porauttanut vielä vähän enemmän.

 

[Cumbo]

Onko täällä selkeitä mielipiteitä siitä, mikä maaviileäjärjestelmä on fiksuin maalämmön kylkeen?

Paljonko esim. kanavapatterisysteemin rakentaminen tuo lisäkustannuksia? Nimenomaan alkuinvestointina, en tarkoita käyttökustannuksia.

Onko lattiaviilennyksestä kokemuksia? Konvektorit ilmeisesti arvokkaita - onko niissä ideaa?

 

[pipo]

Meillä on tuplakanavapatterit (IV-koneen molemmin puolin) eristetyissä kanavissa. Teho on 30 asteen lämmöissä rajallinen, sisälämpö nousee yläkerrassa jo 25 asteeseen. Nyt vaihtaisin toisen patterin yläkerran konvektoriin. Tällaista yhdistelmää toivottiin suunnitteluvaiheessa, mutta LVI-suunnittelijalta taisi loppua taito ja tilalle tuli toinen patteri.

 

[JKAVS]

Vanhemmilla edessä vanhan talon remontti, ja myös lämmitysjärjestelmä pitäisi päivittää. Lämmitettävää on n. 150 neliötä Lounais-Suomessa. Toiveina pienet sähkökustannukset, puuhella ja pienehköt investointikustannukset. Ainakin osa talon lattioista on menossa remonttiin, muttei välttämättä kaikki.

Itselleni tuli ilmiselvänä ajatuksena mieleen lattialämpöputket mieluiten koko taloon, mutta ainakin niihin huoneisiin joiden lattia otetaan ylös muutenkin. Reilusti mitoitetut vesipatterit sitten niihin huoneisiin, joihin ei tule lattialämpöä. Lämpöä tuottamaan vesi-ilmalämpöpumppu ja sen kaveriksi ehkä 500-litrainen energiavaraaja. Kylkeen vielä keskuslämmitysliesi, niin saa sähkönkulutusta pienennettyä entisestään puita polttamalla. Pattereiden paluuvettä saa ehkä hyödynnettyä lattialämmityksen syötössä?

Perustelut: vesi-ilmalämpöpumppu toimii täällä hyvin, kun kovia pakkasia on yhteensä ehkä viikko vuodessa. Klapeja polttamalla saisi autettua lämpöpumppua, ja kun kyseessä on keskuslämmitysliesi niin lämpö menisi koko taloon eikä vain keittiöön. Kuitenkin kun päälämmönlähteenä on lämpöpumppu niin lämpö ei lopu, vaikkei klapeja jaksaisikaan polttaa. Varaajan kierukasta saisi käyttövedelle esilämmityksen ja lopullinen lämmitys sähkövaraajalla.

Vaihtoehtoisista järjestelmistä maalämpö on kallis ja ilmalämpöpumppuja täytyisi olla suuressa ja sokkeloisessa kaksikerroksisessa talossa monta, eikä lämpö silti olisi tasainen. Pesutilojen lattialämmitys + lämmin käyttövesi lisäksi lämpenisi silloin suoralla sähköllä.

Onko jotain mitä en ole muistanut huomioida?

 

[Kvarkki]

Tulee varmaan aikamoinen viritelmä, jos on patteria ja lattiaa sekaisin, kun lattian syöttölämpö on alakanttiin pattereille ja toisinpäin taas yläkanttiin. VILPikin on vähän niin ja näin, maksaa pumppuna käytännössä saman mitä maalämpö ja kun jättää puukattilan pois, niin kotitalousvähennyksien kera maalämpökin on jo lähellä. Toki varmaan hinnat ovat edelleen koholla tukipäätösten kanssa. Ts. en lähtis pelleilemään vaan tekisin suoraviivaisen maalämpö+lattialämpö ratkaisun puskurivaraajan kera. Voi siihen toki sitten vielä lämminvesivaraajankin tunkea, jota MLP syöttää. Veikkaisin, että 180 l intergoitu pumpussa kyllä riittää vähintäänkin riittävän hyvin.

 

[Juh44]

Onko täällä selkeitä mielipiteitä siitä, mikä maaviileäjärjestelmä on fiksuin maalämmön kylkeen?

Paljonko esim. kanavapatterisysteemin rakentaminen tuo lisäkustannuksia? Nimenomaan alkuinvestointina, en tarkoita käyttökustannuksia.

Onko lattiaviilennyksestä kokemuksia? Konvektorit ilmeisesti arvokkaita - onko niissä ideaa?

Se kanavapatteri, kiertovesipumppu ja venttiili maksaa yhteensä jotain tonnin luokkaa.
= Ei paljoa mitään..
Mutta se että kun ilmanvaihdolla jäähdytetään niin tuloilmakanavat pitää kondenssieristää = joku vetää armaflex sukkaa, liimaa, teippiä ja levy-armaflexiä sinne kanaviin, mutkiin, haaroihin ja äänenvaimentimiin ainakin viikon ajan ja se taas maksaa..

Lattiaviilennyskin maksaa myös jonkinverran kun pitää olla perustasoa fiksummat termarit ja lattialämmityksen ohjaus.
Kiertovesipumppu ja lämmönvaihdin pitää myös jonnekkin asentaa.
= romut maksaa tonnin-2 ja asennus hoituu parissa tunnissa.


Konvektoreissa olisi siis ideaa...

Käyttökokemusta itsellä ei mistään noista vielä ole mutta ilmanvaihto- ja lattiaviilennys on maapiiriä vaille asennettu...

 

[maustevoi]

Nyt on vesi-ilmalämpöpumppu heitellyt itseään pois pelistä ts. vesi talossa kylmää. En ole joutanut kiireiltäni ja laiskuuttani perehtymään laitteistoon. Tuo punaisella töherretty putki oli likipitäen jääkylmää äsken. Miksi näin? Onko vika isompikin? Kuittailin L9 vikakoodin (riittämätön virtaus muistaakseni), ja noista mustista kahvoista laskinpainetta reilusti lisää (2 bar tienoille, normaalisti olen 1,2-1.5bar välillä pidellyt).
Mitähän vikaa laitteistossa voisi olla? Pitääkö tuonne jostain lisätä vaikka vettä tms. puhdistaa jotain?

Toki minun varmastikin pitäisi tilata huolto tälle osaavasta paikkaa, mutta kun eikö nämä itse huollettavia pitäisi olla?

 

[Fact0ry]

Miksi näin? Onko vika isompikin? Kuittailin L9 vikakoodin (riittämätön virtaus muistaakseni), ja noista mustista kahvoista laskinpainetta reilusti lisää (2 bar tienoille, normaalisti olen 1,2-1.5bar välillä pidellyt).
Mitähän vikaa laitteistossa voisi olla? Pitääkö tuonne jostain lisätä vaikka vettä tms. puhdistaa jotain?

Tsekkaa nyt ensin että mitä se vikakoodi tarkoittaa. Jos se on veden kierrosta kyse, niin kiertääkö siellä vesi? Kuvasta nyt ei voi päätellä millainen systeemi tuossa on, joten kysymykseen on yhtä helppoa vastata kun "auto ei käynnisty, missä vika". Hieman lisätietoja ja kuvia siis, jos toivoo nettiyhteisöltä saavansa apuja.

E: kuvasta näyttää kyllä siltä, että tuo viivaamasi putki saattaisi tuoda lämminvesivaraajalle kylmän veden. Vasemmalla alhaalla on eri vesipisteisiin kuumat ja kylmät vedet.

 

[Zigh]

Nyt on vesi-ilmalämpöpumppu heitellyt itseään pois pelistä ts. vesi talossa kylmää. En ole joutanut kiireiltäni ja laiskuuttani perehtymään laitteistoon. Tuo punaisella töherretty putki oli likipitäen jääkylmää äsken. Miksi näin? Onko vika isompikin? Kuittailin L9 vikakoodin (riittämätön virtaus muistaakseni), ja noista mustista kahvoista laskinpainetta reilusti lisää (2 bar tienoille, normaalisti olen 1,2-1.5bar välillä pidellyt).
Mitähän vikaa laitteistossa voisi olla? Pitääkö tuonne jostain lisätä vaikka vettä tms. puhdistaa jotain?

Toki minun varmastikin pitäisi tilata huolto tälle osaavasta paikkaa, mutta kun eikö nämä itse huollettavia pitäisi olla?

Siis käyttövesi kylmää? Varaajan lämmöt ei nouse?
Vaihtoventtiili jumissa? Tää varmaan se yleisin vika vilpien ja mlp:n kanssa. Huoltoukko vaan paikalle.

Noi mustat venttiilit ei liity käyttöveteen, niillä lisätään vettä lämmityskiertoon. Ja kuten yllä jo epäiltiin niin merkkaamasi putki luultavasti kylmä käyttövesi niin siksi se on kylmä etenkin jos lämmintä vettä on juuri laskettu.

 

[Pakana]

Vanhemmilla edessä vanhan talon remontti, ja myös lämmitysjärjestelmä pitäisi päivittää. Lämmitettävää on n. 150 neliötä Lounais-Suomessa. Toiveina pienet sähkökustannukset, puuhella ja pienehköt investointikustannukset. Ainakin osa talon lattioista on menossa remonttiin, muttei välttämättä kaikki.

Itselleni tuli ilmiselvänä ajatuksena mieleen lattialämpöputket mieluiten koko taloon, mutta ainakin niihin huoneisiin joiden lattia otetaan ylös muutenkin. Reilusti mitoitetut vesipatterit sitten niihin huoneisiin, joihin ei tule lattialämpöä. Lämpöä tuottamaan vesi-ilmalämpöpumppu ja sen kaveriksi ehkä 500-litrainen energiavaraaja. Kylkeen vielä keskuslämmitysliesi, niin saa sähkönkulutusta pienennettyä entisestään puita polttamalla. Pattereiden paluuvettä saa ehkä hyödynnettyä lattialämmityksen syötössä?

Perustelut: vesi-ilmalämpöpumppu toimii täällä hyvin, kun kovia pakkasia on yhteensä ehkä viikko vuodessa. Klapeja polttamalla saisi autettua lämpöpumppua, ja kun kyseessä on keskuslämmitysliesi niin lämpö menisi koko taloon eikä vain keittiöön. Kuitenkin kun päälämmönlähteenä on lämpöpumppu niin lämpö ei lopu, vaikkei klapeja jaksaisikaan polttaa. Varaajan kierukasta saisi käyttövedelle esilämmityksen ja lopullinen lämmitys sähkövaraajalla.

Vaihtoehtoisista järjestelmistä maalämpö on kallis ja ilmalämpöpumppuja täytyisi olla suuressa ja sokkeloisessa kaksikerroksisessa talossa monta, eikä lämpö silti olisi tasainen. Pesutilojen lattialämmitys + lämmin käyttövesi lisäksi lämpenisi silloin suoralla sähköllä.

Onko jotain mitä en ole muistanut huomioida?

Jos merkittäväosa lattioista uusitaan, niin siinätapauksessa kannattaa loputkin lattiat muuttaa lattialämmitykselle. Isot radiaattorit jotka toimivat tyydyttävästi lattialämpöisellä vedellä ovat kalliita, niin ettei niiden asentaminen ole taloudellisesti järkevää, jos lattiassa itsessään ei ole mitään erikoista.

500l energiavaraaja on aila turha, jos haluaa varata esim puulla/suoralla sähköllä tuotettua energiaa kannattaisi varaajan olla isompi. Lämpöpumpulla ei lähtökohtaisesti kannata varata energiaa.

Tulee varmaan aikamoinen viritelmä, jos on patteria ja lattiaa sekaisin, kun lattian syöttölämpö on alakanttiin pattereille ja toisinpäin taas yläkanttiin. VILPikin on vähän niin ja näin, maksaa pumppuna käytännössä saman mitä maalämpö ja kun jättää puukattilan pois, niin kotitalousvähennyksien kera maalämpökin on jo lähellä. Toki varmaan hinnat ovat edelleen koholla tukipäätösten kanssa. Ts. en lähtis pelleilemään vaan tekisin suoraviivaisen maalämpö+lattialämpö ratkaisun puskurivaraajan kera. Voi siihen toki sitten vielä lämminvesivaraajankin tunkea, jota MLP syöttää. Veikkaisin, että 180 l intergoitu pumpussa kyllä riittää vähintäänkin riittävän hyvin.

Miksi siellä pitäisi olla puskurivaraaja? Aikanaan kun lämpöpumput oli tyhmiä "kaikki irti, tai ei mitään" tuo oli perusteltua pätkäkäynnin välttämiseksi, mutta ei kai tuontyyppisiä lämpöpumppuja enää edes saa..?

Yleisestihän tehokkaan lämpöpumpun kanssa isolle käyttövesivaraajalle ei ole tarvetta, koska lämpöä voidaan tuottaa samaan tahtiin kun sitä suihkussa valutetaan niskaan.

 

[Marius]

Vanhemmilla edessä vanhan talon remontti, ja myös lämmitysjärjestelmä pitäisi päivittää. Lämmitettävää on n. 150 neliötä Lounais-Suomessa. Toiveina pienet sähkökustannukset, puuhella ja pienehköt investointikustannukset. Ainakin osa talon lattioista on menossa remonttiin, muttei välttämättä kaikki.

Itselleni tuli ilmiselvänä ajatuksena mieleen lattialämpöputket mieluiten koko taloon, mutta ainakin niihin huoneisiin joiden lattia otetaan ylös muutenkin. Reilusti mitoitetut vesipatterit sitten niihin huoneisiin, joihin ei tule lattialämpöä. Lämpöä tuottamaan vesi-ilmalämpöpumppu ja sen kaveriksi ehkä 500-litrainen energiavaraaja. Kylkeen vielä keskuslämmitysliesi, niin saa sähkönkulutusta pienennettyä entisestään puita polttamalla. Pattereiden paluuvettä saa ehkä hyödynnettyä lattialämmityksen syötössä?

Perustelut: vesi-ilmalämpöpumppu toimii täällä hyvin, kun kovia pakkasia on yhteensä ehkä viikko vuodessa. Klapeja polttamalla saisi autettua lämpöpumppua, ja kun kyseessä on keskuslämmitysliesi niin lämpö menisi koko taloon eikä vain keittiöön. Kuitenkin kun päälämmönlähteenä on lämpöpumppu niin lämpö ei lopu, vaikkei klapeja jaksaisikaan polttaa. Varaajan kierukasta saisi käyttövedelle esilämmityksen ja lopullinen lämmitys sähkövaraajalla.

Vaihtoehtoisista järjestelmistä maalämpö on kallis ja ilmalämpöpumppuja täytyisi olla suuressa ja sokkeloisessa kaksikerroksisessa talossa monta, eikä lämpö silti olisi tasainen. Pesutilojen lattialämmitys + lämmin käyttövesi lisäksi lämpenisi silloin suoralla sähköllä.

Onko jotain mitä en ole muistanut huomioida?

Ei tuo Lounais-Suomeen yhtään hullummalta ajatukselta kuulosta. Eikös patteri- ja lattiapiireille saa shuntattua eri lämpöiset vedet, kunhan vain on sopivat laitteet käytössä?

500 litraa voi olla tosin hieman nafti, jos energiaa meinaa oikeasti saada varastoon. Mahdollistaako nuo isot varaajat patteripiiriin lähdön esim. varaajan yläosasta ja paluu keskelle sekä lattiapiirin lähdön keskeltä ja paluu alaosaan? Isoissa varaajissa saa lämmön kerrostumista hyödynnettyä. Energiaahan varastoituu myös lattialämmityksen myötä betonilattaan.

Käyttöveden esilämmitys varaajassa ja loppulämmitys vastuksilla sopivassa käyttövesivaraajassa kuulostaa myös fiksulta.

Paljonko keskuslämmitysliedet kustantaa ja onko nykyisessä järjestelmässä jotain hyödynnettäviä komponentteja?

Jos laitteille ja varaajille on hyvin tilaa, etsisin luultavasti käsiini mahdollisimman ison varaaja ehkä käytettynä ja ottaisin mahdollisimman ison VILPin siihen kylkeen, jolloin energiaa saa hieman varastoituna ja toisaalta selviäisi lähes kaikissa lämpötiloissa pelkällä pumpulla. Keskuslämmityslieden luultavasti unohtaisin. Talosta varmaankin löytyy tulisijoja, joilla lämmitystä saa tuettua tarvittaessa?

 

[JKAVS]

Tulee varmaan aikamoinen viritelmä, jos on patteria ja lattiaa sekaisin, kun lattian syöttölämpö on alakanttiin pattereille ja toisinpäin taas yläkanttiin. VILPikin on vähän niin ja näin, maksaa pumppuna käytännössä saman mitä maalämpö ja kun jättää puukattilan pois, niin kotitalousvähennyksien kera maalämpökin on jo lähellä.

Jos merkittäväosa lattioista uusitaan, niin siinätapauksessa kannattaa loputkin lattiat muuttaa lattialämmitykselle. Isot radiaattorit jotka toimivat tyydyttävästi lattialämpöisellä vedellä ovat kalliita, niin ettei niiden asentaminen ole taloudellisesti järkevää, jos lattiassa itsessään ei ole mitään erikoista.

Tuota kaikkien lattioiden muutosta lattialämmölle minäkin ehdotin, mutta pelkäävät hintaa. Pattereiden hinnalla saan ehkä taivuteltua lattialämmön kannalle.
Sama maalämmön kanssa. Oikeastaan on täysi työ saada perusteltua edes VILP heille.

500l energiavaraaja on aila turha, jos haluaa varata esim puulla/suoralla sähköllä tuotettua energiaa kannattaisi varaajan olla isompi. Lämpöpumpulla ei lähtökohtaisesti kannata varata energiaa.

Yleisestihän tehokkaan lämpöpumpun kanssa isolle käyttövesivaraajalle ei ole tarvetta, koska lämpöä voidaan tuottaa samaan tahtiin kun sitä suihkussa valutetaan niskaan.

500 litraa voi tosiaan olla vähän pieni, mutta toisaalta ei keskuslämmitysliesikään ole oikea puukattila.
Voiko lämpöpumpun käyttöveden syötön laittaa varaajan kierukan kautta? Saisi sitä puulämpöä hyötykäyttöön sillekin puolelle.

Paljonko keskuslämmitysliedet kustantaa ja onko nykyisessä järjestelmässä jotain hyödynnettäviä komponentteja?

Keskuslämmitysliedet vaikuttaa olevan 1500-2000 €. Nykyinen järjestelmä on sähköpattereita + ilmalämpöpumppu, joten hyödynnettävää ei ole. ILP jää jäähdytystä varten, eikä riitä läheskään koko talon lämmittämiseen.

Jos laitteille ja varaajille on hyvin tilaa, etsisin luultavasti käsiini mahdollisimman ison varaaja ehkä käytettynä ja ottaisin mahdollisimman ison VILPin siihen kylkeen, jolloin energiaa saa hieman varastoituna ja toisaalta selviäisi lähes kaikissa lämpötiloissa pelkällä pumpulla. Keskuslämmityslieden luultavasti unohtaisin. Talosta varmaankin löytyy tulisijoja, joilla lämmitystä saa tuettua tarvittaessa?

Tulisijoja on, mutta niitä ei ole käytetty sitten 60-luvun ja osa ollaan purkamassa pois. Kellariin saa sopivan teknisen tilan, johon kyllä mahtuu pumppu + isokin varaaja. Lisäksi se on keittiön alla, joten keskuslämmityslieden asennus ei olisi ongelma.

Keskuslämmitysliettä olen miettinyt siksi, että kun puuhella on joka tapauksessa toiveissa, niin miksei sitten saman tien kytkisi sitä vesikiertoon. Sillä saisi varmasti ihan mukavan sähkönsäästön kovimmilla pakkasilla, jos viitsii polttaa puita.

 

[Kvarkki]

Miksi siellä pitäisi olla puskurivaraaja? Aikanaan kun lämpöpumput oli tyhmiä "kaikki irti, tai ei mitään" tuo oli perusteltua pätkäkäynnin välttämiseksi, mutta ei kai tuontyyppisiä lämpöpumppuja enää edes saa..?

Yleisestihän tehokkaan lämpöpumpun kanssa isolle käyttövesivaraajalle ei ole tarvetta, koska lämpöä voidaan tuottaa samaan tahtiin kun sitä suihkussa valutetaan niskaan.

Ei se puskurivaraajan hyöty mihinkään ole kadonnut vaikka pahimmat on-off vehkeet ovat jääneet marginaaliin markkinoilla. Kyllä se highend inverter-vehjekin hyötyy siitä, että vesitilavuutta on enemmän. Patteriverkon kanssa taitaa melkein olla pakko pistää.

En tiedä mitä lämpöpumppuja olet käyttänyt, mutta ei niiden teho riitä käytettyä vettä korvaamaan ainakaan pelkällä pumpulla. Vähän epäilen, että lisävastuksillakin voi tehdä tiukkaa.

 

[Kvarkki]

Tuota kaikkien lattioiden muutosta lattialämmölle minäkin ehdotin, mutta pelkäävät hintaa. Pattereiden hinnalla saan ehkä taivuteltua lattialämmön kannalle.
Sama maalämmön kanssa. Oikeastaan on täysi työ saada perusteltua edes VILP heille.

Onko ne vaihtoehtojen hinnat laskettu auki? Kuulostaa vähän siltä, että tässä nyt pelätään vaan, kun naapuri kertoi kuinka kallista asia x on. Toki on myös yksilökohtaista mikä on kallista ja mikä ei. Esim. 5 k€ lisähinta merkittävästi paremmasta järjestelmästä.

 

[Pakana]

Ei se puskurivaraajan hyöty mihinkään ole kadonnut vaikka pahimmat on-off vehkeet ovat jääneet marginaaliin markkinoilla. Kyllä se highend inverter-vehjekin hyötyy siitä, että vesitilavuutta on enemmän. Patteriverkon kanssa taitaa melkein olla pakko pistää.

En tiedä mitä lämpöpumppuja olet käyttänyt, mutta ei niiden teho riitä käytettyä vettä korvaamaan ainakaan pelkällä pumpulla. Vähän epäilen, että lisävastuksillakin voi tehdä tiukkaa.

Mikä se hyöty sitten on siinä puskurissa? Ei noissa invertterivehkeissä katkokäyntiä kyllä juurikaan esiinny, ellei kone ole sitten reilusti ylimitoitettu.

Joo, muistin tuon väärin.. Tai joskus ynnättiin että 15kw pumppu olisi riittänyt 0,1l/s suihkutteluun 38 asteisella vedellä joka vielä normaalista suihkusta käy, mutta tuo 15kw on jo reilun kokoinen lämpöpumppu.

E: asia alkoi kinostamaan, ja kävin mittaamassa tuolla oras optiman alla. 30sec/l veden kulutuksella tulee vielä suihku, jonka alla voisi kyllä peseytyä ihan hyvin. Tuohon riittäisi vain 5kW teho, eli kyllä tavallisessa vilpissä riittäisi teho tuohon, jos se vaan on säädetty käynnistymään riittävän aikaisin (eikä tuvan lämmitys ota prioriteettia).