Talon lämmitysratkaisut

[Rapilysin]

Pitää muistaa, että varaava kuoritakka on ihan eri asia kuin vuolukivitakka. Kuoritakassa on pinnan ja palosan välissä eristeet, mitkä tietysti rajoittaa pinnan lämpötiloja ja lämpö siirtyy takan sisältä hitaammin ulos.

takkaluukut.net

Mulla on varmaan juuri tuollainen kuoritakka. Linkin mukaan 2-3 kertaa viikossa lämmitystä olisi hyvä.

Onkohan tässä nyt sitten niin, että esim. kahdesti päivässä polttaminen ei ole kovin hyödyllistä? Kerta päivään on yleensä lämmityskaudella poltettu, mutta kovemmilla pakkaskeleillä joskus kahdestikin.

 

[Zigh]

Mulla on varmaan juuri tuollainen kuoritakka. Linkin mukaan 2-3 kertaa viikossa lämmitystä olisi hyvä.

Onkohan tässä nyt sitten niin, että esim. kahdesti päivässä polttaminen ei ole kovin hyödyllistä? Kerta päivään on yleensä lämmityskaudella poltettu, mutta kovemmilla pakkaskeleillä joskus kahdestikin.

En tiedä mistä tuo 2-3 kertaa viikossa tulee. Kaikki muut ohjeet kyllä puhuu kerran tai kaksi kertaa päivässä lämmittämisestä. Tärkeintä on, ettei polta liikaa puita kerralla, mielummin kohtuullinen määrä ja useammin (l. kerran-pari päivässä).

Tässä mielestäni aika kattavat ja hyvät ohjeet.

Varaavan takan käyttöohjeet - Warma-Uunit Oy

Varaavien takkojen yleiset lämmitysohjeet. Miten käy päältäsytytys, kuinka paljon puuta tulee polttaa ja paljon muuta hyödyllistä tietoa!

warmauunit.com

 

[turaukko]

Takkalämmittäjät: kuinka lämpimäksi teillä menee varaavan takan pinta?

Olen nyt viime päivät polttanut ensimmäistä kertaa systemaattisemmin takkaa kun on vähän pidempi pakkasjakso, lähinnä testimielessä sähkökatkojen ja/tai oikeasti kylmien jaksojen varalta. Lämpöä tulee kuitenkin niin heikosti, että homma tuntuu ihan jonninjoutavalta. Viime yönäkin kun tulin takkahuoneeseen nukkumaan vauvan mekastuksen takia, piti oikeasti laittaa ILP:iin lisää pyyntiä koska huoneessa oli niin kylmä. Siitäkin huolimatta, että isossa takassa on poltettu pesälliset puuta aamuin illoin muutaman päivän ajan, noin sinisen Ikea-kassillisen verran yhteensä päivässä.

Mietin vaan, että onko tuo takka vaan oikeasti niin hiton iso, että puuta pitäisi mättää vielä enemmän jotta sen saisi oikeasti lämpimäksi vai mättääkö joku muu? Kierto kyllä toimii, lämpimän ilman tuntee jos ujuttaa käden alhaalla olevista poskien tuhkaluukuista(?) sisään, mutta takan pinta tuntuu koskettaessa lämpimilläänkin vain hieman lämpimältä, eikä yhtään lämpimältä edes n. 5-10 sentin päässä takan pinnasta.

Kuvista hahmottuu ehkä paremmin takan koko:



Tulipesän koosta saa taas ehkä jotain käsitystä tästä kuvasta:


(Kuvassa näkyvä puun määrä ei ole edustava)

Eihän siinä takassa ole mitään vipua, jolla saisi käännettyä sen varaavasta suoraan taivaalle porottavaksi? Meillä on 86 muurattu takka ja siinä on kyljessä vipu millä saa käännettyä jonkun metalliluukun takan sisältä, jolloin se ei kierrätä palokaasuja. Vissiin joku roskien poltto jne on kai ollut taka-ajatuksena..

 

[Zigh]

Tuolta "lämmitysautistien" foorumilta löytyy muuten hyvää juttua takan toiminnan mittaamisesta: paistolämpömittari pellin aukosta piippuun ja palokaasuja mittaamaan. 200 asteessa aletaan olla sillä tasolla, että takan sisäosat ovat jo niin kuumat, että lämpöä karkaa turhan paljon harakoille.

Kuoritakan lämmitystehon lisääminen

Aihe on oikeastaan suoraan jatkoa paremmalla otsikoinnilla viestiketjulle http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=12998.0 Eli täällä samanlaisia ongelmia varsinkin nyt kovempien pakkasten aikana saada kuoritakasta edes auttavasti lämpötehoa huonetiloihin. Kyseessä on -90 muurattu 2800kg...

lampopumput.info

 

[BongisKhan]

Eihän siinä takassa ole mitään vipua, jolla saisi käännettyä sen varaavasta suoraan taivaalle porottavaksi? Meillä on 86 muurattu takka ja siinä on kyljessä vipu millä saa käännettyä jonkun metalliluukun takan sisältä, jolloin se ei kierrätä palokaasuja. Vissiin joku roskien poltto jne on kai ollut taka-ajatuksena..

On vipu, käsittääkseni tuota kutsutaan nimellä kesä- tai sytytyspelti. Ideana juurikin tuo, että sytytäessä saa enemmän vetoa tai, että kesällä vaikka makkaraa paistaessa takka ei turhaan varaile lämpöä. Aika pitkään tuli tuota ihmeteltyä, että kummassa asennossa se mahtaa olla auki, mutta aikani pähkäiltyäni sain sen selvitettyä.

 

[Zigh]

Eihän siinä takassa ole mitään vipua, jolla saisi käännettyä sen varaavasta suoraan taivaalle porottavaksi? Meillä on 86 muurattu takka ja siinä on kyljessä vipu millä saa käännettyä jonkun metalliluukun takan sisältä, jolloin se ei kierrätä palokaasuja. Vissiin joku roskien poltto jne on kai ollut taka-ajatuksena..

Hyvä huomio. Kesäpellin asento kannattaa varmistaa. Tämän selvittää esim. niin että kun takassa on kunnon tuli päällä, kääntelee pellin asentoa. Kesäasennossa palamisen pitäisi selvästi kiihtyä.

Meidänkin takassa tuo oli erään nuohoojan mielestä merkitty väärin, koska hänen mielestään asento oli outo, mutta testaamalla totesin, että on se oikein merkitty.

 

[oestrus taurus]

Eihän siinä takassa ole mitään vipua, jolla saisi käännettyä sen varaavasta suoraan taivaalle porottavaksi? Meillä on 86 muurattu takka ja siinä on kyljessä vipu millä saa käännettyä jonkun metalliluukun takan sisältä, jolloin se ei kierrätä palokaasuja. Vissiin joku roskien poltto jne on kai ollut taka-ajatuksena..

10-15min sytyttämisen jälkeen sytytys-/kesäpelti kiinni kun puut palavat kunnolla ja aukaisu puita lisäillessä, sitten taas kiinni.
Lämmittämällä kesäpelti auki menee sitä lämpöä hukkaan ja tulipesäkään tuskin tykkää, sillä silloin sitä helposti lisää jälkeenpäin puuta tai latoo alussa liikaa, jolloin uuni lämpenee liikaa tulipesän ympäristöstä.

 

[BongisKhan]

Hyvä huomio. Kesäpellin asento kannattaa varmistaa. Tämän selvittää esim. niin että kun takassa on kunnon tuli päällä, kääntelee pellin asentoa. Kesäasennossa palamisen pitäisi selvästi kiihtyä.

Meidänkin takassa tuo oli erään nuohoojan mielestä merkitty väärin, koska hänen mielestään asento oli outo, mutta testaamalla totesin, että on se oikein merkitty.

Minä en kyllä havaitse mitään kovin merkittävää eroa palamisessa kun tuota kääntelee.

Löysin onneksi talon papereista (oletettavasti) tuon asennusohjeen ja sen kuvista

Päättelin, että koska toiseen suuntaan vipu liikkuu paljon helpommin (myötäpäivään) ja heilahtaa ääriasentoonsa kevyellä tökkäyksellä, siinä missä vastapäivään pitää käyttää selvästi enemmän voimaa ja saattaa vipu perille asti, on tuon vastapäivään vääntämällä vähän ikään kuin pakko olla kiinni-asennossa. Olettaen että sitä ei ole aivan päin vittua asennettu. Tosin tuosta pellin epäkeskoisuudesta johtuen sen ei pitäisi esim. ylösalas asennettuna toimia ollenkaan, vaan heilahtaa aina itsestään kiinni.

 

[Zigh]

Takan pinta kuitenkin lämpiää selvästi niin eiköhän se pelti silloin ole oikeassa asennossa.

 

[petepeluri]

Meillä on joku nunnauunin vuolukivitakka (kooltaan keskitasoa), joka lämpenee kyllä varsin kuumaksi kahdella pesällisellä ja pysyy selvästi lämpimänä vielä aamuun saakka. Lämmön siirtymisessä pintaan menee hetki ja se on kuumimmillaan about tunnin päästä lopettamisesta. Siten, että kättä pystyy, mutta ei kyllä kärsi pitää kovin pitkään pinnassa.

Yksi pesällinen ei vielä riitä kuin hieman kättä lämpimämpään pintaan ja kovin kuumaksi en ole sitä uskaltanut päästää.

Omassa takassa kyljet +70-80c perus lämmityksen jälkeen.

 

[oestrus taurus]

Kun kesä-/sytytyspelti on kiinni, palokaasut kiertävät lämmittäen tasaisesti. Kun kesäpelti on auki, lämpö leviää epätasaisemmin.

Pellit on kumminkin hyvä varmistaa osaavalla, jos niihin epäilystä jää ja talosta puuttuu häkävaroitin.

edit: Tuomio oli nuohoojalta, ettei uunini toiminut näin. Oli haitallista ja jopa vaarallista rajoittaa sen ilman kulkua, mutta sitten on taas uuneja, jotka toimivat kuvalla mainituin tavoin.
Allekirjoittaneen uuni saatiin lopulta nuohottua toimintahyväksyttävään kuntoon.

 

[Paskisti]

Meillä on kaksi alkueräistä pönttöuunia (50-luvun lopusta), ja molemmat lämpiävät parilla pesällisellä sellaiseksi että käsin tunnustellen on kuuma, mutta ei polttava. Lisäksi huoneessa aistii lämpimän tulisijan metrien päähän. Kuitenkin tuollainen pönttöuuni pitää lämmittää kerran päivässä jos haluaa sen kunnolla lämmittävän, ja kovemmilla pakkasilla kaksi kertaa päivässä. Yläkerran pienempi uuni lämpiää helpommin pintakuumaksi kuin alakerran isompi vaikka polttopuun suhde on suunnilleen sama, ehkä tuossa on suhteessa isompi pesä ja vähemmän massaa.

Noissa ei ole massaa kuten isommissa varaavissa takoissa, ja pesäkin on ilman arinaa ja tuhkaluukkua, joten tuo kerran päivässä lämmitys tuntuu olevan tehokkain keino saada niistä kunnolla lämpöä.

 

[Hansai]

Jäteöljyä poltat?

En ymmärrä miten tulkintaan päädyit, mutta en. Naapurissa ottivat maalämmön käyttöön ja ostin öljysäiliöstä loput. Tyhjennyksen tehnyt yrittäjä toimitti lopun öljyn minulle.

 

[asentaja1]

kyllähän kesäpellin jättäminen väärrään asentoon saa vaikka tulipalon aikaiseksi älkää käyttäkö jos ette osaa Tulisijat ja lämmitys Auki unohtunut sytytyspelti aiheutti pelastuslaitokselle sahahommia Kaarinassa

Pakko olla virhe tuossa uutisessa. Kesäpelti voi kyllä poltettaessa olla kiinni tai auki, eli kummassa asennossa tahansa, mutta toisessa asennossa vaan menee lämmöt harakoille. Sehän juuri on sen koko kesä/systytyspellin tarkoitus.

 

[Tiutau]

En ymmärrä miten tulkintaan päädyit, mutta en. Naapurissa ottivat maalämmön käyttöön ja ostin öljysäiliöstä loput. Tyhjennyksen tehnyt yrittäjä toimitti lopun öljyn minulle.

Ihan hankintahinnasta tulkitsin. Mutta hyvä näin, hyvät kaupat teit.

 

[ChatGPT]

Takan lämmitykseen ja sen lämpötilojen mittauksiin liittyen: Jotain edullisia ja helposti HomeAssistantiin integroituvia lämpötila-antureita tyrkyllä? Voisi useamman laittaa leivinuunin lämpöjä mittaamaan...

 

[HTK12]

Takan lämmitykseen ja sen lämpötilojen mittauksiin liittyen: Jotain edullisia ja helposti HomeAssistantiin integroituvia lämpötila-antureita tyrkyllä? Voisi useamman laittaa leivinuunin lämpöjä mittaamaan...

Itsekkin samaa pohtinyt, millä voisi mitata leivinuunin lämpöjä ja integroida ne helposti HA:han. Ihan mielenkiintoinen olisi saada savukaasujen ym. lämpöjä.

 

[Justin Case]

Valmet kotilämpö e-1000 kiertoilmapuhaltimen laakereiden vaihto oli ajankohtaista 40 vuoden jälkeen.

Puhaltimessa ihan todella paljon pölyä, kuten kennostossakin. Laakeri ottanu väriä ja lämpöä, vaikka ei ihan älytön rahina kuulutkaan. Suosittelen vaihtamaan ajoissa ja puhdistamaan laitteet, vielä saisi kanavat imuroida.

 

[asentaja1]

Itsekkin samaa pohtinyt, millä voisi mitata leivinuunin lämpöjä ja integroida ne helposti HA:han. Ihan mielenkiintoinen olisi saada savukaasujen ym. lämpöjä.

Ymmärrän, että harrastus on harrastus ilman sen suurempaa syytä, mutta siltikin mitä tekee leivinuunin savukaasujen lämpötilalla HA:ssa? Tilapäisestihän niitä pääsee mittaamaan kun vetää pellin ulos ja työntää mittarin anturin siitä raosta sisään.

 

[Blur]

Loka- ja marraskuu tähän asti näyttää oikeinkin hyvältä. Selkeitä pomppuja päiväkulutukseen tekee rouvan kotona olo, mahtaakohan se föönata reilusti tukkaa Vielä pystyn aika hyvin ottamaan auton lataukset tuosta pois, mutta molempien siirtyessä sähköön täytyy se mittaroida tarkemmin.

Tulis kunnon pakkaset niin pääsis vähän vertaamaan, mutta aika hyvältä tuo n. 50kWh päiväkulutus pikkupakkasessa näyttää vrt vuoden takainen yli 100kWh.

Marraskuu saatu täyteen ja puolet joulukuusta. Ekat kunnon pakkasetkin ohi. Ennätyskulutus historiasta
17.1.2021 päiväkulutus 240kWh -13,7C.

Marraskuu

Joulukuu 16.12 asti, tästä auton latausta 132kWh

 

[Charlie Glide]

Mikäli jotakuta kiinnostaa case maalämpö vanhassa hirsitalo/puutaloyhdistelmässä jossa lämmitettäviä neliöitä 160 m2, niin tältä näyttävät kulutuslukemat. Kämpässä nyt noin 20c lämmintä kauttaaltaan. Tällä viikolla otettu huonetermostaatit käyttöön jotka olivat alkuun väärin kytketty joten tuossa 15.12. oli sisälämpöä reilusti kun kaikki termostaatit olivat auki. Talossa ei asuta joten käyttövettä ei mene vaikka pumppu sitä lämmittääkin ja lisäksi virtaa käyttävät 3-4 kpl ulkovalot jotka palavat hämärällä.
Talossa vesikiertoinen lattialämmitys.

Aikaisemmin oli patterilämmitys öljykattilalla ja raportoitu vuosikulutus 2500l, joten sikäli vaikuttaa ihan hyvältä siirtymältä ja sähkö saa maksaa melkoisesti nykyistä enemmän jotta öljy olisi halvempi.
Pumppuna Thermia Calibra 3-12kw ja maalämpökaivolla syvyyttä 210m.

 

[HTK12]

Ymmärrän, että harrastus on harrastus ilman sen suurempaa syytä, mutta siltikin mitä tekee leivinuunin savukaasujen lämpötilalla HA:ssa? Tilapäisestihän niitä pääsee mittaamaan kun vetää pellin ulos ja työntää mittarin anturin siitä raosta sisään.

Kuinka monta tuntia sinä jaksat tuijottaa paria lämpömittaria? HA on helppo kerätä dataa usemmasta sensorista ja seurata miten ne lämpötilat muuttuu lämmityksen aikana. HA tuntuu olevan vähän kaikenlaista anturi halvalla tarjolla, joten jos tälläisen löytäisi niin saisi samaan senkin. Itseä kiinnostaisi nähdä miten kuumina ne savukaasut lähtee, niin voisi sen perusteella sitten vähän optimoida vetoa. itsellä ainakin on tuossa levinuunissa niin kova veto, että täydellä vedolla väittäisin aika paljon lämpöä karkaavan harakoille. Vetoon vaikuttaa sää todella paljon, niin yksi mittaus ei vielä kerro miten se eri sääoloissa vetää.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Mikäli jotakuta kiinnostaa case maalämpö vanhassa hirsitalo/puutaloyhdistelmässä jossa lämmitettäviä neliöitä 160 m2, niin tältä näyttävät kulutuslukemat. Kämpässä nyt noin 20c lämmintä kauttaaltaan. Tällä viikolla otettu huonetermostaatit käyttöön jotka olivat alkuun väärin kytketty joten tuossa 15.12. oli sisälämpöä reilusti kun kaikki termostaatit olivat auki. Talossa ei asuta joten käyttövettä ei mene vaikka pumppu sitä lämmittääkin ja lisäksi virtaa käyttävät 3-4 kpl ulkovalot jotka palavat hämärällä.
Talossa vesikiertoinen lattialämmitys.

Aikaisemmin oli patterilämmitys öljykattilalla ja raportoitu vuosikulutus 2500l, joten sikäli vaikuttaa ihan hyvältä siirtymältä ja sähkö saa maksaa melkoisesti nykyistä enemmän jotta öljy olisi halvempi.
Pumppuna Thermia Calibra 3-12kw ja maalämpökaivolla syvyyttä 210m.

Hyvältä vaikuttaa. Tilasin kuukausi takaperin myös maalämmön. Kesällä on kaivon poraus 140m ja asennus. Täällä vesikiertoiset patterit ja 140m2 lämmitettävää. Jännää, mutta nyt oli oikea aika toimia varsinkin kun verottajakin tukee kahta työssäkäyvää vähennysten osalta.

 

[jonesky12345]

Olisiko jollain antaa mitään suuntaa-antavaa näppituntumaa autotallin lämmitystä koskien, kun kiinteähintaisella sopparilla olisi ajatuksena hyödyntää yösiirron edullisempaa hintaa ihan sellasella perinteisellä pistotulpan ja rasian väliin tulevalla kelloajastimella. Autotalli on reilu 30 neliöinen ja sitä oon pitänyt sähköpatterilla plussan puolella, vähän ulkolämpötilasta riippuen sähköpatterin oman termarin seurauksena lämpö on vaihdellut 5 ja 10 plusasteen välillä. Lähinä tuossa tulisi mietittäväksi se, että päiväsajalle plusasteiden saaminen vaatisi yöajalta vähän korkeampia lämpöasteita, niin saako tuolla mitään merkittävää säästöä aikaiseksi. Oma sopparini on ollut 5snt nurkilla ja energian kokonaishinta siirtoineen on pyörinyt 10kwh nurkilla, mutta yöaikaisella siirrolla hinta on pari senttiä eli melkein 20% alhaisempi näin halvalle sähkösopparille.

Tallissa ei sinänsä ole mitään vesijohtoja tms, mutta kaikenmaailman maaleja ja tököttejä, joten plussa-asteet on käytännössä pakollista pitää, ettei jäätyminen vaurioita noita tuotteita. Tallin lämmityksen kulutus ei ole tarkalleen tiedossa, mutta talli + 130 neliöinen okt on sähköenergiaa mennyt vuositasolla (kämpässä ilppi) n. 17000kwh, eli tallin osuus varmaan 1000-2000kwh välissä.

 

[Iså]

Olisiko jollain antaa mitään suuntaa-antavaa näppituntumaa autotallin lämmitystä koskien, kun kiinteähintaisella sopparilla olisi ajatuksena hyödyntää yösiirron edullisempaa hintaa ihan sellasella perinteisellä pistotulpan ja rasian väliin tulevalla kelloajastimella. Autotalli on reilu 30 neliöinen ja sitä oon pitänyt sähköpatterilla plussan puolella, vähän ulkolämpötilasta riippuen sähköpatterin oman termarin seurauksena lämpö on vaihdellut 5 ja 10 plusasteen välillä. Lähinä tuossa tulisi mietittäväksi se, että päiväsajalle plusasteiden saaminen vaatisi yöajalta vähän korkeampia lämpöasteita, niin saako tuolla mitään merkittävää säästöä aikaiseksi. Oma sopparini on ollut 5snt nurkilla ja energian kokonaishinta siirtoineen on pyörinyt 10kwh nurkilla, mutta yöaikaisella siirrolla hinta on pari senttiä eli melkein 20% alhaisempi näin halvalle sähkösopparille.

Tallissa ei sinänsä ole mitään vesijohtoja tms, mutta kaikenmaailman maaleja ja tököttejä, joten plussa-asteet on käytännössä pakollista pitää, ettei jäätyminen vaurioita noita tuotteita. Tallin lämmityksen kulutus ei ole tarkalleen tiedossa, mutta talli + 130 neliöinen okt on sähköenergiaa mennyt vuositasolla (kämpässä ilppi) n. 17000kwh, eli tallin osuus varmaan 1000-2000kwh välissä.

Ei ole kannattavaa lämmitellä sähköpattereilla yöaikaan enemmän että päivällä säästäisi, lattialämmöllä voi olla eri tilanne.

Itse ostin Inkbird ITC-308 termostaattijatkoroikan joka ohjaa tyhmää 20 euron patteria autotallissa ja pystyn säätämään sitä wifillä sekä antaa hälytykset jos lämmöt laskee liian alas. Lämpö pysyy tasaisessa 5+ asteessa jotta vedet ei jäädy.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Olisiko jollain antaa mitään suuntaa-antavaa näppituntumaa autotallin lämmitystä koskien, kun kiinteähintaisella sopparilla olisi ajatuksena hyödyntää yösiirron edullisempaa hintaa ihan sellasella perinteisellä pistotulpan ja rasian väliin tulevalla kelloajastimella. Autotalli on reilu 30 neliöinen ja sitä oon pitänyt sähköpatterilla plussan puolella, vähän ulkolämpötilasta riippuen sähköpatterin oman termarin seurauksena lämpö on vaihdellut 5 ja 10 plusasteen välillä. Lähinä tuossa tulisi mietittäväksi se, että päiväsajalle plusasteiden saaminen vaatisi yöajalta vähän korkeampia lämpöasteita, niin saako tuolla mitään merkittävää säästöä aikaiseksi. Oma sopparini on ollut 5snt nurkilla ja energian kokonaishinta siirtoineen on pyörinyt 10kwh nurkilla, mutta yöaikaisella siirrolla hinta on pari senttiä eli melkein 20% alhaisempi näin halvalle sähkösopparille.

Tallissa ei sinänsä ole mitään vesijohtoja tms, mutta kaikenmaailman maaleja ja tököttejä, joten plussa-asteet on käytännössä pakollista pitää, ettei jäätyminen vaurioita noita tuotteita. Tallin lämmityksen kulutus ei ole tarkalleen tiedossa, mutta talli + 130 neliöinen okt on sähköenergiaa mennyt vuositasolla (kämpässä ilppi) n. 17000kwh, eli tallin osuus varmaan 1000-2000kwh välissä.

En tiedä onko hankintakustannusten takia edes vaihtoehto, mutta monella nähnyt käytettyjä tai uuden alta pois siirtyneitä ilpoja tallia lämmittämässä. Siihen sitten tietenkin ajastus laitteen säädöillä, tai automatisointi Sensibolla. Tarvittaessa kun menee talliin nikkaroimaan asioita, niin saa vielä nopeasti 20c lämmöt. Eli ei siis halvin, mutta ei se sähköpatterikaan ole kovin hyvä ratkaisu.

EDIT: ja siis vaikenen. Luin tuon sun viestin tarkemmin, niin sä haet säästöjä yösähköllä joten tuskin olet halukas investoimaan yhtään ylimääräistä mihinkään.

 

[jonesky12345]

En tiedä onko hankintakustannusten takia edes vaihtoehto, mutta monella nähnyt käytettyjä tai uuden alta pois siirtyneitä ilpoja tallia lämmittämässä. Siihen sitten tietenkin ajastus laitteen säädöillä, tai automatisointi Sensibolla. Tarvittaessa kun menee talliin nikkaroimaan asioita, niin saa vielä nopeasti 20c lämmöt. Eli ei siis halvin, mutta ei se sähköpatterikaan ole kovin hyvä ratkaisu.

EDIT: ja siis vaikenen. Luin tuon sun viestin tarkemmin, niin sä haet säästöjä yösähköllä joten tuskin olet halukas investoimaan yhtään ylimääräistä mihinkään.

Joo, siis ongelmanahan on käytännössä se, että nykypäivään asti, sähkö on maksanut sen n. 0,1€/kwh kiinteähintaisella sopparilla, joten tollanen reilu 1000kwh on tarkoittanut ylöspäin pyöristäessä kauden lämmityslaskuksi 150€ tms. Toki nyt jatkossa voi olla, ettei kiinteähintaisia soppareita ihan entiseen hintaan saa, mutta näyttäisi pikkuhiljaa taas siltä, että jonnekin 0,1€ + siirto + muut eli n. 0,15€/kwh nurkille voisi päästä, jolloin lämmityskustannuksista puhuttaisiin silti vaan reilu parin sadan euron vuosikulussa. Ilpin pitäisi siis säästää aika radikaalisti sähköä, että uuden hankinta tulisi mitenkään järkeväksi taloudellisessa mielessä puhumattakaan siitä, että jonkinlainen käyttöikä noilla laitteilla on. Jonkun käytetyn ilpinkin siirtäminen tuonne maksaisi kuitenkin taas jotain, kun asentaja saattaisi nyhtää tuosta asennuksesta sen 500€ jne, mutta jos joltain ilmaiseksi käytöstä poistuvan mallin saisi, niin toki siinä sitten jotain järkeä sentään voisi olla asennuttaa tallia varten.

 

[Perkeles]

Joo, siis ongelmanahan on käytännössä se, että nykypäivään asti, sähkö on maksanut sen n. 0,1€/kwh kiinteähintaisella sopparilla, joten tollanen reilu 1000kwh on tarkoittanut ylöspäin pyöristäessä kauden lämmityslaskuksi 150€ tms. Toki nyt jatkossa voi olla, ettei kiinteähintaisia soppareita ihan entiseen hintaan saa, mutta näyttäisi pikkuhiljaa taas siltä, että jonnekin 0,1€ + siirto + muut eli n. 0,15€/kwh nurkille voisi päästä, jolloin lämmityskustannuksista puhuttaisiin silti vaan reilu parin sadan euron vuosikulussa. Ilpin pitäisi siis säästää aika radikaalisti sähköä, että uuden hankinta tulisi mitenkään järkeväksi taloudellisessa mielessä puhumattakaan siitä, että jonkinlainen käyttöikä noilla laitteilla on. Jonkun käytetyn ilpinkin siirtäminen tuonne maksaisi kuitenkin taas jotain, kun asentaja saattaisi nyhtää tuosta asennuksesta sen 500€ jne, mutta jos joltain ilmaiseksi käytöstä poistuvan mallin saisi, niin toki siinä sitten jotain järkeä sentään voisi olla asennuttaa tallia varten.

Mä laitatin talliin käytetyn ilpin. Maksoi asennus+ilp yhteensä 150€. Tma varmaan kohtuu lyhyt, varsinkin kun tallissa noin 150m2.

 

[taski]

Mä lämmitän kans ilpillä, tallin koko joku 67 neliötä. Pattereilla lämmittäen vei ihan homona sähköä, ilpillä murto-osa varsinkin kun nollan tietämissä tulee lämmitettyä vain lähinnä öisin.
Ylläpitolämpönä sellainen 10-11c. Oon itse kalkuloinut että todellinen kulutus on kyllä lähempänä jotain 4000kwh vuodessa, kuulostaa tosi pieneltä tuo 1000-2000kwh... Toki lämpökin on matalampi.

Edit: luin ajatuksella ja sun tallihan on melko kompaktin kokoinen, mutta silti tuntuu patterilla tehtävä lämmitys pieneltä jos eristetyssä 67 neliön tallissa menee itsellä ilpillä tuplat sähköä.

 

[hulkki]

Mikäli jotakuta kiinnostaa case maalämpö vanhassa hirsitalo/puutaloyhdistelmässä jossa lämmitettäviä neliöitä 160 m2, niin tältä näyttävät kulutuslukemat. Kämpässä nyt noin 20c lämmintä kauttaaltaan. Tällä viikolla otettu huonetermostaatit käyttöön jotka olivat alkuun väärin kytketty joten tuossa 15.12. oli sisälämpöä reilusti kun kaikki termostaatit olivat auki. Talossa ei asuta joten käyttövettä ei mene vaikka pumppu sitä lämmittääkin ja lisäksi virtaa käyttävät 3-4 kpl ulkovalot jotka palavat hämärällä.
Talossa vesikiertoinen lattialämmitys.

Aikaisemmin oli patterilämmitys öljykattilalla ja raportoitu vuosikulutus 2500l, joten sikäli vaikuttaa ihan hyvältä siirtymältä ja sähkö saa maksaa melkoisesti nykyistä enemmän jotta öljy olisi halvempi.
Pumppuna Thermia Calibra 3-12kw ja maalämpökaivolla syvyyttä 210m.

Mitenniin väärin kytketty? Maalämmössä niiden kuuluukin olla täysin auki.

 

[Charlie Glide]

Mitenniin väärin kytketty? Maalämmössä niiden kuuluukin olla täysin auki.

Normal Open / Normal Closed, eli kun oli termarilla pyynti päällä lämmöstä niin tämä piti termostaatit kiinni. Kun lämmitys oli taas pois niin se vuorostaan avasi termostaatin.

 

[Zigh]

Normal Open / Normal Closed, eli kun oli termarilla pyynti päällä lämmöstä niin tämä piti termostaatit kiinni. Kun lämmitys oli taas pois niin se vuorostaan avasi termostaatin.

Kysyjä tarkoitti sitä, että maalämmön kanssa optimitilanne on juuri tuo, että kaikki piirit on auki. Termostaatteja ei kannata käyttää muuten kuin jos on ihan pakko jotain yksittäistä tilaa hetkellisesti lämmittää vähemmän. Pumppu ei tykkää jos menolämpö pomppii miten sattuu termostaattien elämän mukaan.

 

[Charlie Glide]

Kysyjä tarkoitti sitä, että maalämmön kanssa optimitilanne on juuri tuo, että kaikki piirit on auki. Termostaatteja ei kannata käyttää muuten kuin jos on ihan pakko jotain yksittäistä tilaa hetkellisesti lämmittää vähemmän. Pumppu ei tykkää jos menolämpö pomppii miten sattuu termostaattien elämän mukaan.

Invertteripumppu ei ehkä rasitu samalla tavalla kuin on/off-pumput? Meneehän jakotukeille koko ajan tavaraa sekä märkätiloihin joissa ei ole huonetermostaatteja.
No, maalämpötoimittaja suunnitteli ja toteutti lattialämmityksenkin niin luulisi että ovat samalla sivulla.

 

[PornReindeer]

Kysyjä tarkoitti sitä, että maalämmön kanssa optimitilanne on juuri tuo, että kaikki piirit on auki. Termostaatteja ei kannata käyttää muuten kuin jos on ihan pakko jotain yksittäistä tilaa hetkellisesti lämmittää vähemmän. Pumppu ei tykkää jos menolämpö pomppii miten sattuu termostaattien elämän mukaan.

Mikä pumppu ei tykkää? Kiertovesipumppu vai lämpöpumppu?

Onhan minulla maalämmössä ulkolämpömittari ja sen perusteella kiertävän veden lämpö määräytyy, mutta en ole laittanut patterien termostaatteja maksimiin pysyvästi päälle (vaikka korkealla ovatkin). Jos vaikka vierashuoneeseen tulee kaksi vierasta nukkumaan niin itse ainakin arvostan ettei huoneessa ole aamuyöllä sauna. Se että yksi tai kaksi termostaattia sulkeutuu ei pitäisi vesipumppua haitata ja jos nyt (0°) on-off -maalämpöpumppu käynnistyy noin neljän tunnin välein niin epäilen että 4h 10min käynnistymisväli sitä tuhoaisi.

 

[Zigh]

No oli invertteri tai on/off niin lisäähän se kompressorin käynnistyksiä jos lämmityspiirin paluulämpö tippuu välillä äkisti jonkun piirin auetessa.

On niillä termostaateilla paikkansa kuten yllä mainitussa esimerkissä, mutta pääpiirteissä lämpökäyrä pitäisi olla niin säädetty, etteivät ne normaalioloissa juuri sulkeudu. Etenkin jos kämppä on tyhjänä kuten edellä mainittu, niin ehdottomasti säätäisin termarit johonkin 21 asteeseen ja lämpökäyrälle tiputusta niin että sisällä olisi joku tasainen esim. 18 astetta (tai 15 tai 20 energiansäästöhalusta riippuen).

 

[qtba]

Invertteripumppu ei ehkä rasitu samalla tavalla kuin on/off-pumput? Meneehän jakotukeille koko ajan tavaraa sekä märkätiloihin joissa ei ole huonetermostaatteja.
No, maalämpötoimittaja suunnitteli ja toteutti lattialämmityksenkin niin luulisi että ovat samalla sivulla.

Samaa järkeilin itse, vaikka olen kyllä kuullut tuon argumentin. Talossa on vesikiertoinen lämmitys ja asuinhuoneissa termostaatit, joilla saa jatkotukin piirit kiinni. Jokaisessa tukissa on kuitenkin 1-3 aina aukiolevaa piiriä (märkätilat), eli vesi saa kyllä aina kiertää. En myöskään halua, että asuinhuoneistoissa (etenkin makuuhuone ja harrastehuone) on yhtä lämmin, kun märkätiloissa.

En usko, että isossa kuvassa sillä on hirveästi merkitystä paluulämmön lämpötilaan, jos joissain huoneissa termostaatit hallitsevat piiriä. Sitäkin olen miettinyt, että pakko silläkin on olla vaikutusta, kun pumpulla on yleisesti vähemmän lämmitettävää vettä, kun kolmasosa lämpenee vain satunnaisin väliajoin?

 

[pipo]

Huoneiden lämpötila määritellään jakotukilta kiertoa säätämällä ja termostaatti rajoittaa vain ylilämpötilannetta. Huoneita saa eri lämpöiseksi ilman termostaattien toimintaa.

 

[Zigh]

Sitäkin olen miettinyt, että pakko silläkin on olla vaikutusta, kun pumpulla on yleisesti vähemmän lämmitettävää vettä, kun kolmasosa lämpenee vain satunnaisin väliajoin?

On sillä juu. Mitä vähemmän lämmitettävää vettä (tai muuta massaa) sitä epäoptimaalisempi tilanne.

 

[PornReindeer]

No oli invertteri tai on/off niin lisäähän se kompressorin käynnistyksiä jos lämmityspiirin paluulämpö tippuu välillä äkisti jonkun piirin auetessa.

On niillä termostaateilla paikkansa kuten yllä mainitussa esimerkissä, mutta pääpiirteissä lämpökäyrä pitäisi olla niin säädetty, etteivät ne normaalioloissa juuri sulkeudu. Etenkin jos kämppä on tyhjänä kuten edellä mainittu, niin ehdottomasti säätäisin termarit johonkin 21 asteeseen ja lämpökäyrälle tiputusta niin että sisällä olisi joku tasainen esim. 18 astetta (tai 15 tai 20 energiansäästöhalusta riippuen).

Mutta ei meillä ainakaan paluuveden lämpötilalla ole väliä. Lämpöpumppu lähtee päälle kun varaajan lämpö laskee tarpeeksi alas; ei kai missään ratkaisussa maalämpöpumppu suoraan lämmitä kiertävää lämmitysvettä jatkuvasti "lennosta"?

 

[qtba]

Mutta ei meillä ainakaan paluuveden lämpötilalla ole väliä. Lämpöpumppu lähtee päälle kun varaajan lämpö laskee tarpeeksi alas; ei kai missään ratkaisussa maalämpöpumppu suoraan lämmitä kiertävää lämmitysvettä jatkuvasti "lennosta"?

Itseasiassa täällä taitaa olla ihan sama tilanne: puskurivaraajan kautta menee ja siellä sata litraa massaa 37 asteessa.

 

[Charlie Glide]

Meillä meno/paluujohto lattialämmitysjakotukeille näyttää tältä tässä kuussa:

Kompura meillä käy tietojen mukaan noin 22h päivässä ja sähkönkulutus on tuota 15-18kwh luokkaa.

 

[Lumimies]

Aika kovalta näyttää menoveden lämpötila lattialämmitykselle, tai no paitsi ehkä Siperiassa

 

[Charlie Glide]

Aika kovalta näyttää menoveden lämpötila lattialämmitykselle, tai no paitsi ehkä Siperiassa

No, talo on vuodelta 1880/1979 niin ei ihan vastaa uutta lämmön eristävyydeltä. Lisäksi kellarista uupuu seinistä eristyksiä jossa myös lattialämmitys. Ensi talvena viimeistään pitäisi saada vähän "todellisempia" lukuja.

 

[jonesky12345]

Mä lämmitän kans ilpillä, tallin koko joku 67 neliötä. Pattereilla lämmittäen vei ihan homona sähköä, ilpillä murto-osa varsinkin kun nollan tietämissä tulee lämmitettyä vain lähinnä öisin.
Ylläpitolämpönä sellainen 10-11c. Oon itse kalkuloinut että todellinen kulutus on kyllä lähempänä jotain 4000kwh vuodessa, kuulostaa tosi pieneltä tuo 1000-2000kwh... Toki lämpökin on matalampi.

Edit: luin ajatuksella ja sun tallihan on melko kompaktin kokoinen, mutta silti tuntuu patterilla tehtävä lämmitys pieneltä jos eristetyssä 67 neliön tallissa menee itsellä ilpillä tuplat sähköä.

No siis voin olla toki hakoteilläkin, mutta meillä on ollut vuotuinen kokonaisenergiankulutus 16700kwh esim viime vuodelta ja kämppä on 135 neliötä kerrosalaltaan 1 tasossa ja talli tuon 33 neliötä, niin arvelin tuossa vain, ettei tuo tallin osuus kokonaisuudesta voi niin kauhean iso olla. Kämppä lämpenee pääasiassa ilpillä poislukien märkätilojen lattialämmitys, mutta toisaalta tallissa lämpötila on keskimäärin vain 1/3. Suoraan neliöiden perusteella laskisi kaikki samalla kulutuksella, niin toi talli menisi varmaan tuonne 2000kwh hujakoille, mutta paljoa enempää se ei kyllä voi olla, tai muuten meidän -99 rakennettu kämppä olisi kyllä käsittämättömän energiapihi. Jos sulla menee esim tallin lämmitykseen ilpillä 8000kwh vuodessa, niin se vastaisi 8000-15000kwh kulutusta vähän lämpötiloista ja hyötysuhteesta riippuen suoralla sähköllä, mikä alkaisi olla aika raju kulutus tollaseen ylläpitolämpöön.

EDIT: Etsiskelenkin itselleni käytetyn ilpin, sen verran kohdeyleisöä omassa tuttavapiirissä, että eiköhän joku jossain vaiheessa päivitä modernimpaan laitteeseen, niin saa tollasen muuten hävitykseen päätyvän käytetyn mallin itselleni.

 

[Zigh]

Mutta ei meillä ainakaan paluuveden lämpötilalla ole väliä. Lämpöpumppu lähtee päälle kun varaajan lämpö laskee tarpeeksi alas; ei kai missään ratkaisussa maalämpöpumppu suoraan lämmitä kiertävää lämmitysvettä jatkuvasti "lennosta"?

Lattialämmityksen kanssa puskuria ei kai kovin usein laiteta kun piirissä on vettä jo muutenkin aika reippaasti. Hyötyä lähinnä jos kesällä pitää märkiä tiloja lämmittää ja muut piirit on kiinni.

 

[qtba]

Lattialämmityksen kanssa puskuria ei kai kovin usein laiteta kun piirissä on vettä jo muutenkin aika reippaasti. Hyötyä lähinnä jos kesällä pitää märkiä tiloja lämmittää ja muut piirit on kiinni.

Bocsh niitä ainakin suosittelee. Eikä nuo nyt edes maksa kovin paljon. e. Toki suurimmat hyödyt patteriverkon kanssa.

Mitä hyötyä on puskurivaraajasta? 4+1 syytä asentaa puskurivaraaja lämpöpumpun rinnalle!

Puskurivaraaja on tarpeellinen lisä lämpöpumpun rinnalle.

blog.bosch-climate.fi

 

[Kvarkki]

Mitä enemmän vettä piirissä, niin sen parempi.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Täh siis pistäkääs nyt joku clousaus tälle patteritermostaatti asialle. Siis maalämmön yksikkö työntää x asteista kamaa pattereille, niin mitä termostaateilel pitää tehdä?

 

[Kvarkki]

Patteriin virtaus maksimit ja pumpulta käyrä kuntoon. Huonekohtainen hienosäätö sitten sen mukaan mitä säätömahdollisuuksia on tarjolla. Esim. mulla on kaikki yhtä ja samaa putkistoa eli huonekohtaisesti olen sitten säätänyt joitain pattereita pienemmälle virtaukselle, että kaikkialla on sopivaa.

 

[qtba]

Täh siis pistäkääs nyt joku clousaus tälle patteritermostaatti asialle. Siis maalämmön yksikkö työntää x asteista kamaa pattereille, niin mitä termostaateilel pitää tehdä?

Itse haluan, että märkätiloissa (etenkin saunassa ja khh:ssa) on lämmintä, ehkä jotain 25C. Makuuhuoneissa pitää olla 18-19C, työ-/olo-/...-huoneessa jotain siltä väliltä. Autotallissa riittää 16C.

Kai tämä olisi toteutettavissa ilman huonekohtaisia termostaatteja pelkän lämpökäyrän säätämisen avulla, jos kaikkialla kiertää vesi jatkuvasti. Pitäisi ainakin vaihtaa noi ohjatut suntit manuaalisesti aukaistaviin. Tietyn pisteen jälkeen en kyllä myöskään jaksa välittää siitä, vaikka nykyinen käyttötapani ei olisi kaikkein optimaalisin energiankulutuksen suhteen. Edit. Ja ei sillä nyt taida olla edes merkitystä, kun se puskurivaraaja löytyy.

Disclaimerina vielä se, että ei ole patterit vaan lattialämpö.