Mulla on varmaan juuri tuollainen kuoritakka. Linkin mukaan 2-3 kertaa viikossa lämmitystä olisi hyvä.
En tiedä mistä tuo 2-3 kertaa viikossa tulee. Kaikki muut ohjeet kyllä puhuu kerran tai kaksi kertaa päivässä lämmittämisestä. Tärkeintä on, ettei polta liikaa puita kerralla, mielummin kohtuullinen määrä ja useammin (l. kerran-pari päivässä).
warmauunit.com
Eihän siinä takassa ole mitään vipua, jolla saisi käännettyä sen varaavasta suoraan taivaalle porottavaksi? Meillä on 86 muurattu takka ja siinä on kyljessä vipu millä saa käännettyä jonkun metalliluukun takan sisältä, jolloin se ei kierrätä palokaasuja. Vissiin joku roskien poltto jne on kai ollut taka-ajatuksena..Takkalämmittäjät: kuinka lämpimäksi teillä menee varaavan takan pinta?
Olen nyt viime päivät polttanut ensimmäistä kertaa systemaattisemmin takkaa kun on vähän pidempi pakkasjakso, lähinnä testimielessä sähkökatkojen ja/tai oikeasti kylmien jaksojen varalta. Lämpöä tulee kuitenkin niin heikosti, että homma tuntuu ihan jonninjoutavalta. Viime yönäkin kun tulin takkahuoneeseen nukkumaan vauvan mekastuksen takia, piti oikeasti laittaa ILP:iin lisää pyyntiä koska huoneessa oli niin kylmä. Siitäkin huolimatta, että isossa takassa on poltettu pesälliset puuta aamuin illoin muutaman päivän ajan, noin sinisen Ikea-kassillisen verran yhteensä päivässä.
Mietin vaan, että onko tuo takka vaan oikeasti niin hiton iso, että puuta pitäisi mättää vielä enemmän jotta sen saisi oikeasti lämpimäksi vai mättääkö joku muu? Kierto kyllä toimii, lämpimän ilman tuntee jos ujuttaa käden alhaalla olevista poskien tuhkaluukuista(?) sisään, mutta takan pinta tuntuu koskettaessa lämpimilläänkin vain hieman lämpimältä, eikä yhtään lämpimältä edes n. 5-10 sentin päässä takan pinnasta.
Kuvista hahmottuu ehkä paremmin takan koko:
Tulipesän koosta saa taas ehkä jotain käsitystä tästä kuvasta:
(Kuvassa näkyvä puun määrä ei ole edustava)
lampopumput.info
On vipu, käsittääkseni tuota kutsutaan nimellä kesä- tai sytytyspelti. Ideana juurikin tuo, että sytytäessä saa enemmän vetoa tai, että kesällä vaikka makkaraa paistaessa takka ei turhaan varaile lämpöä. Aika pitkään tuli tuota ihmeteltyä, että kummassa asennossa se mahtaa olla auki, mutta aikani pähkäiltyäni sain sen selvitettyä.
Hyvä huomio. Kesäpellin asento kannattaa varmistaa. Tämän selvittää esim. niin että kun takassa on kunnon tuli päällä, kääntelee pellin asentoa. Kesäasennossa palamisen pitäisi selvästi kiihtyä.
10-15min sytyttämisen jälkeen sytytys-/kesäpelti kiinni kun puut palavat kunnolla ja aukaisu puita lisäillessä, sitten taas kiinni.
Minä en kyllä havaitse mitään kovin merkittävää eroa palamisessa kun tuota kääntelee.
Omassa takassa kyljet +70-80c perus lämmityksen jälkeen.
En ymmärrä miten tulkintaan päädyit, mutta en. Naapurissa ottivat maalämmön käyttöön ja ostin öljysäiliöstä loput. Tyhjennyksen tehnyt yrittäjä toimitti lopun öljyn minulle.
Pakko olla virhe tuossa uutisessa. Kesäpelti voi kyllä poltettaessa olla kiinni tai auki, eli kummassa asennossa tahansa, mutta toisessa asennossa vaan menee lämmöt harakoille. Sehän juuri on sen koko kesä/systytyspellin tarkoitus.kyllähän kesäpellin jättäminen väärrään asentoon saa vaikka tulipalon aikaiseksi älkää käyttäkö jos ette osaaTulisijat ja lämmitys Auki unohtunut sytytyspelti aiheutti pelastuslaitokselle sahahommia Kaarinassa
Ihan hankintahinnasta tulkitsin. Mutta hyvä näin, hyvät kaupat teit.
Itsekkin samaa pohtinyt, millä voisi mitata leivinuunin lämpöjä ja integroida ne helposti HA:han. Ihan mielenkiintoinen olisi saada savukaasujen ym. lämpöjä.
Ymmärrän, että harrastus on harrastus ilman sen suurempaa syytä, mutta siltikin mitä tekee leivinuunin savukaasujen lämpötilalla HA:ssa? Tilapäisestihän niitä pääsee mittaamaan kun vetää pellin ulos ja työntää mittarin anturin siitä raosta sisään.
Marraskuu saatu täyteen ja puolet joulukuusta. Ekat kunnon pakkasetkin ohi. Ennätyskulutus historiastaLoka- ja marraskuu tähän asti näyttää oikeinkin hyvältä. Selkeitä pomppuja päiväkulutukseen tekee rouvan kotona olo, mahtaakohan se föönata reilusti tukkaaVielä pystyn aika hyvin ottamaan auton lataukset tuosta pois, mutta molempien siirtyessä sähköön täytyy se mittaroida tarkemmin.
Tulis kunnon pakkaset niin pääsis vähän vertaamaan, mutta aika hyvältä tuo n. 50kWh päiväkulutus pikkupakkasessa näyttää vrt vuoden takainen yli 100kWh.
Kuinka monta tuntia sinä jaksat tuijottaa paria lämpömittaria? HA on helppo kerätä dataa usemmasta sensorista ja seurata miten ne lämpötilat muuttuu lämmityksen aikana. HA tuntuu olevan vähän kaikenlaista anturi halvalla tarjolla, joten jos tälläisen löytäisi niin saisi samaan senkin. Itseä kiinnostaisi nähdä miten kuumina ne savukaasut lähtee, niin voisi sen perusteella sitten vähän optimoida vetoa. itsellä ainakin on tuossa levinuunissa niin kova veto, että täydellä vedolla väittäisin aika paljon lämpöä karkaavan harakoille. Vetoon vaikuttaa sää todella paljon, niin yksi mittaus ei vielä kerro miten se eri sääoloissa vetää.
Hyvältä vaikuttaa. Tilasin kuukausi takaperin myös maalämmön. Kesällä on kaivon poraus 140m ja asennus. Täällä vesikiertoiset patterit ja 140m2 lämmitettävää. Jännää, mutta nyt oli oikea aika toimia varsinkin kun verottajakin tukee kahta työssäkäyvää vähennysten osalta.Mikäli jotakuta kiinnostaa case maalämpö vanhassa hirsitalo/puutaloyhdistelmässä jossa lämmitettäviä neliöitä 160 m2, niin tältä näyttävät kulutuslukemat. Kämpässä nyt noin 20c lämmintä kauttaaltaan. Tällä viikolla otettu huonetermostaatit käyttöön jotka olivat alkuun väärin kytketty joten tuossa 15.12. oli sisälämpöä reilusti kun kaikki termostaatit olivat auki. Talossa ei asuta joten käyttövettä ei mene vaikka pumppu sitä lämmittääkin ja lisäksi virtaa käyttävät 3-4 kpl ulkovalot jotka palavat hämärällä.
Talossa vesikiertoinen lattialämmitys.
Aikaisemmin oli patterilämmitys öljykattilalla ja raportoitu vuosikulutus 2500l, joten sikäli vaikuttaa ihan hyvältä siirtymältä ja sähkö saa maksaa melkoisesti nykyistä enemmän jotta öljy olisi halvempi.
Pumppuna Thermia Calibra 3-12kw ja maalämpökaivolla syvyyttä 210m.
Ei ole kannattavaa lämmitellä sähköpattereilla yöaikaan enemmän että päivällä säästäisi, lattialämmöllä voi olla eri tilanne.
En tiedä onko hankintakustannusten takia edes vaihtoehto, mutta monella nähnyt käytettyjä tai uuden alta pois siirtyneitä ilpoja tallia lämmittämässä. Siihen sitten tietenkin ajastus laitteen säädöillä, tai automatisointi Sensibolla. Tarvittaessa kun menee talliin nikkaroimaan asioita, niin saa vielä nopeasti 20c lämmöt. Eli ei siis halvin, mutta ei se sähköpatterikaan ole kovin hyvä ratkaisu.
Joo, siis ongelmanahan on käytännössä se, että nykypäivään asti, sähkö on maksanut sen n. 0,1€/kwh kiinteähintaisella sopparilla, joten tollanen reilu 1000kwh on tarkoittanut ylöspäin pyöristäessä kauden lämmityslaskuksi 150€ tms. Toki nyt jatkossa voi olla, ettei kiinteähintaisia soppareita ihan entiseen hintaan saa, mutta näyttäisi pikkuhiljaa taas siltä, että jonnekin 0,1€ + siirto + muut eli n. 0,15€/kwh nurkille voisi päästä, jolloin lämmityskustannuksista puhuttaisiin silti vaan reilu parin sadan euron vuosikulussa. Ilpin pitäisi siis säästää aika radikaalisti sähköä, että uuden hankinta tulisi mitenkään järkeväksi taloudellisessa mielessä puhumattakaan siitä, että jonkinlainen käyttöikä noilla laitteilla on. Jonkun käytetyn ilpinkin siirtäminen tuonne maksaisi kuitenkin taas jotain, kun asentaja saattaisi nyhtää tuosta asennuksesta sen 500€ jne, mutta jos joltain ilmaiseksi käytöstä poistuvan mallin saisi, niin toki siinä sitten jotain järkeä sentään voisi olla asennuttaa tallia varten.En tiedä onko hankintakustannusten takia edes vaihtoehto, mutta monella nähnyt käytettyjä tai uuden alta pois siirtyneitä ilpoja tallia lämmittämässä. Siihen sitten tietenkin ajastus laitteen säädöillä, tai automatisointi Sensibolla. Tarvittaessa kun menee talliin nikkaroimaan asioita, niin saa vielä nopeasti 20c lämmöt. Eli ei siis halvin, mutta ei se sähköpatterikaan ole kovin hyvä ratkaisu.
EDIT: ja siis vaikenen. Luin tuon sun viestin tarkemmin, niin sä haet säästöjä yösähköllä joten tuskin olet halukas investoimaan yhtään ylimääräistä mihinkään.
Mä laitatin talliin käytetyn ilpin. Maksoi asennus+ilp yhteensä 150€. Tma varmaan kohtuu lyhyt, varsinkin kun tallissa noin 150m2.
Mitenniin väärin kytketty? Maalämmössä niiden kuuluukin olla täysin auki.Mikäli jotakuta kiinnostaa case maalämpö vanhassa hirsitalo/puutaloyhdistelmässä jossa lämmitettäviä neliöitä 160 m2, niin tältä näyttävät kulutuslukemat. Kämpässä nyt noin 20c lämmintä kauttaaltaan. Tällä viikolla otettu huonetermostaatit käyttöön jotka olivat alkuun väärin kytketty joten tuossa 15.12. oli sisälämpöä reilusti kun kaikki termostaatit olivat auki. Talossa ei asuta joten käyttövettä ei mene vaikka pumppu sitä lämmittääkin ja lisäksi virtaa käyttävät 3-4 kpl ulkovalot jotka palavat hämärällä.
Talossa vesikiertoinen lattialämmitys.
Aikaisemmin oli patterilämmitys öljykattilalla ja raportoitu vuosikulutus 2500l, joten sikäli vaikuttaa ihan hyvältä siirtymältä ja sähkö saa maksaa melkoisesti nykyistä enemmän jotta öljy olisi halvempi.
Pumppuna Thermia Calibra 3-12kw ja maalämpökaivolla syvyyttä 210m.
Normal Open / Normal Closed, eli kun oli termarilla pyynti päällä lämmöstä niin tämä piti termostaatit kiinni. Kun lämmitys oli taas pois niin se vuorostaan avasi termostaatin.
Kysyjä tarkoitti sitä, että maalämmön kanssa optimitilanne on juuri tuo, että kaikki piirit on auki. Termostaatteja ei kannata käyttää muuten kuin jos on ihan pakko jotain yksittäistä tilaa hetkellisesti lämmittää vähemmän. Pumppu ei tykkää jos menolämpö pomppii miten sattuu termostaattien elämän mukaan.
Invertteripumppu ei ehkä rasitu samalla tavalla kuin on/off-pumput? Meneehän jakotukeille koko ajan tavaraa sekä märkätiloihin joissa ei ole huonetermostaatteja.
Mikä pumppu ei tykkää? Kiertovesipumppu vai lämpöpumppu?
Samaa järkeilin itse, vaikka olen kyllä kuullut tuon argumentin. Talossa on vesikiertoinen lämmitys ja asuinhuoneissa termostaatit, joilla saa jatkotukin piirit kiinni. Jokaisessa tukissa on kuitenkin 1-3 aina aukiolevaa piiriä (märkätilat), eli vesi saa kyllä aina kiertää. En myöskään halua, että asuinhuoneistoissa (etenkin makuuhuone ja harrastehuone) on yhtä lämmin, kun märkätiloissa.
On sillä juu. Mitä vähemmän lämmitettävää vettä (tai muuta massaa) sitä epäoptimaalisempi tilanne.
Mutta ei meillä ainakaan paluuveden lämpötilalla ole väliä. Lämpöpumppu lähtee päälle kun varaajan lämpö laskee tarpeeksi alas; ei kai missään ratkaisussa maalämpöpumppu suoraan lämmitä kiertävää lämmitysvettä jatkuvasti "lennosta"?
Itseasiassa täällä taitaa olla ihan sama tilanne: puskurivaraajan kautta menee ja siellä sata litraa massaa 37 asteessa.
No, talo on vuodelta 1880/1979 niin ei ihan vastaa uutta lämmön eristävyydeltä. Lisäksi kellarista uupuu seinistä eristyksiä jossa myös lattialämmitys. Ensi talvena viimeistään pitäisi saada vähän "todellisempia" lukuja.
No siis voin olla toki hakoteilläkin, mutta meillä on ollut vuotuinen kokonaisenergiankulutus 16700kwh esim viime vuodelta ja kämppä on 135 neliötä kerrosalaltaan 1 tasossa ja talli tuon 33 neliötä, niin arvelin tuossa vain, ettei tuo tallin osuus kokonaisuudesta voi niin kauhean iso olla. Kämppä lämpenee pääasiassa ilpillä poislukien märkätilojen lattialämmitys, mutta toisaalta tallissa lämpötila on keskimäärin vain 1/3. Suoraan neliöiden perusteella laskisi kaikki samalla kulutuksella, niin toi talli menisi varmaan tuonne 2000kwh hujakoille, mutta paljoa enempää se ei kyllä voi olla, tai muuten meidän -99 rakennettu kämppä olisi kyllä käsittämättömän energiapihi. Jos sulla menee esim tallin lämmitykseen ilpillä 8000kwh vuodessa, niin se vastaisi 8000-15000kwh kulutusta vähän lämpötiloista ja hyötysuhteesta riippuen suoralla sähköllä, mikä alkaisi olla aika raju kulutus tollaseen ylläpitolämpöön.
Lattialämmityksen kanssa puskuria ei kai kovin usein laiteta kun piirissä on vettä jo muutenkin aika reippaasti. Hyötyä lähinnä jos kesällä pitää märkiä tiloja lämmittää ja muut piirit on kiinni.
Bocsh niitä ainakin suosittelee. Eikä nuo nyt edes maksa kovin paljon. e. Toki suurimmat hyödyt patteriverkon kanssa.
Itse haluan, että märkätiloissa (etenkin saunassa ja khh:ssa) on lämmintä, ehkä jotain 25C. Makuuhuoneissa pitää olla 18-19C, työ-/olo-/...-huoneessa jotain siltä väliltä. Autotallissa riittää 16C.
