Talon lämmitysratkaisut

[kolistelija]

Ihan hauska vertaus on myös meidän 176 neliön talon lämmitys vs. 12 neliön ulkovaraston lämmitys. Helmikuussa asennetuissa kulutusmittareissa on maalämpöpumpulla nyt 1200 kWh (josta aika tasan puolet mennyt pelkkien kiertopumppujen pyörittämiseen) ja varastolla 440 kWh. Maalämpöpumppu lämmittää talon 21 asteiseksi ja käyttöveden kuumaksi. Varaston termari laittaa lämmityksen päälle kun sisälämpötila menee alle 7 asteen.

Jos vertaisi pelkkää mlp:n kompuran lattialämmityskäyttöä ja varaston sähkövastuksien kulutusta olisi varmaan aika lailla sama lukema. Varastossa tietty heikommat eristeet jnpp, mutta onhan tuo hämmentävää.

 

[rick_james]

Lisätään vertailuun vuosi sitten heinäkuussa ostettu yksikerroksinen ~130 m2 omakotitalo, vm. 87, suorasähkö.
Talo pidetty n. 20-21 asteessa talvisin, makkari 19-20 astetta. Ja 2 aikuista taloudessa.
Suihku+saunan lattialämpö pidetty tietysti päällä kuivattamassa tiloja, mutta ei niin, että tuntuisi erityisen lämpimältä jalan alla. Tästä jatkuu vielä käytävä sekä kodinhoitohuoneen lattialämpö joita myös pidetty päällä mutta aika alhaisilla asetuksilla.
Autotalli n. 30 m2 lämpesi 5-8 asteiseksi kahdella sähköpatterilla ja muutamia kertoja (ehkä yht. 10-15 tuntia) lämpesi 15-17 asteeseen 11 kW puhaltimella kun siellä jotain värkkäsi.
Kulutus heinäkuu 22 - heinäkuu 23: 12 600 kWh.

Marraskuun 2022 lopussa asennettiin Mitsun hyperheating multisplit ILP, makkarin sekä olkkarin sähköpatterit siitä lähtien kokonaan pois päältä (15 asteen asetukset, jos ILP lahoaisi jostain syystä poissaollessa).
Iso varaava takka olkkarissa, mutta jäin miettimään, että olikohan sen lämmittämisestä suurta hyötyä, koska multisplit ILP huono puoli on, ettei takkatoiminto toimi, ainakaan tässä Mitsussa. ILP pyörii kyllä sillä pienellä asetuksella koko ajan, kun tavoitelämpö saavutetaan mutta pidin lämmityksellä toiseksi suurinta puhallusnopeutta päällä varsinkin kun ei oltu kotona -> lämpö levisi paremmin taloon. Epäilen, että aika +-0 takan lämmitys. Karkeasti 2-3 pinokuutiota meni takka+saunapuuta 50:60 suhteessa.
En muuten muista kokeilleeni laittaa toista sisäyksikköä kokonaan pois päältä ja sitten toista pitää takkatoiminnolla, olisiko tällöin tavoitelämpötilaan päästyään tuo takkatoiminto toiminut. Jos näin, niin kotiautomaation avulla voisi värkätä jonkun automaation levittämään takan lämpöä.

Sauna on myös tosiaan puulämmitteinen ja sen lämmityksen huomasi kyllä keittiön ja olkkarinkin puolella, kun muurattu hormi ja pätkä "tiiliseinää" (osa hormia?) lämpesi. Erityisen hyvin ei tuo tietenkään "varaavaa" lämpöä ole.

Autotallin lämmitys oli n. 20-25 % lämmitysenergiasta, karkeasti laskettuna, eli sieltä ILPillä saattaisi saada isonkin hyödyn vielä, jos sitä tulee lämpimänä tai "viileänä" tilana käyttämään.

Kokonaisuudessaan täytynee olla tyytyväinen kulutukseen näihin edellisten viestien kulutuksiin verrattuna.
Saattoi kyllä olla paskin aika ostaa suorasähkölämmittäinen talo vuoden 2022 heinäkuussa (onko siihen hyvää ajankohtaa ikinä ollutkaan, ehkä ei?) mutta uskon, että tulevaisuudessakaan hätää ei tule sen takia.

 

[BongisKhan]

Vertailu: 1991 valmistunut nelitasoinen kevytbetonitalo, 190 m2. Lämmityksenä 2 x ILP, joiden lisäksi kylppärissä on lattialämmitys jatkuvasti päällä, kellarissa lattialämmitys minimillä ja kylmimpinä öinä lasten makkareissa on sähköpatterit päällä. Heinäkuu-heinäkuu kulutus oli ensimmäisen asumisvuoden jälkeen 16 800 kWh.

Se jakautui jokseenkin näin:

~3500 kWh ILP:t (lämmitys ja viilennys)
~2500-3000 kWh lämmisvesivaraaja
~2000 kWh kylppärin lattialämmitys (vuoden 2022 puoli on arvio, koska asennutin mittaavan älytermarin vasta joulukuussa, tänä vuonna mennyt n. 1000 kWh)
~1500-2000 kWh kellarin lattialämmitys
~ 6300 kWh kaikki muu

Kuten tuosta nähdään, niin LVV+kylppäri+kellarin lämmitystä järkeistämällä (kuten olen tässäkin ketjussa spekuloinut) olisi mahdollista saada kulutuksesta napsaistua luultavasti useampi tuhat kWh pois. Tällä hetkellä ajatuksissa joku halpis-PILP tai monobloc VILP, jolla hoituisi noiden kaikkien kolmen lämmitys.

 

[Marius]

Katselin omakotitaloja. Speksit 2008-2023 rakennettu ja maalämpö. Ihmetytti maalämpökohteiden sähkönkulutukset. Googlettelin aihetta ja joka paikassa toitotettiin 1/4 sähkönkulutuksesta verrattuna vastaavan kokoiseen sähkölämmitteiseen.

Todellisuus ei voi kyllä olla näin. Kaikissa kohteissa näkyi toteutuneet sähkönkulutukset olevan luokkaa 14 000 - 20 000 kWh/vuosi. En jaksa uskoa, että vastaavat omakotitalot kuluttaisivat ilmalämpöpumppujen kanssa edes tuplaa tuohon.

Itselläni n. 80 neliöinen sähkölämmitteinen rivarin pätkä ja kulutus n. 9 000kWh/vuosi.

Kokemuksia? Voidaanko maalämpöisessä omakotitalossa päästä pieniin sähkönkulutuksiin?

Minkä kokoisia asuntoja ja missä päin Suomea? Jotenkin tuntuma on, että noinkin uusilla pitäisi päästä johonkin 8000-12000 kWh välille kokonaiskulutuksessa peruskokoisessa talossa, jos ei ole merkittävää lisäkulutusta tuovaa varustelua.

Voi toki olla, että laitteet on mitoitettu osatehoisiksi ja / tai niitä ei käytetä optimaalisesti. Tai sitten on jotain muuta outoa.

 

[petepeluri]

Minkä kokoisia asuntoja ja missä päin Suomea? Jotenkin tuntuma on, että noinkin uusilla pitäisi päästä johonkin 8000-12000 kWh välille kokonaiskulutuksessa peruskokoisessa talossa, jos ei ole merkittävää lisäkulutusta tuovaa varustelua.

Voi toki olla, että laitteet on mitoitettu osatehoisiksi ja / tai niitä ei käytetä optimaalisesti. Tai sitten on jotain muuta outoa.

Noin pienellä kulutuksella käyttösähkön osuus sekoittaa vertailun. Keskiverto 4hlö käyttää 5000kWh, joku toinen 10 000kWh.

 

[Marius]

Noin pienellä kulutuksella käyttösähkön osuus sekoittaa vertailun. Keskiverto 4hlö käyttää 5000kWh, joku toinen 10 000kWh.

Niinhän se sekoittaa, mutta jos kaikkien tarkasteltujen MLP-talojen vuosikulutus on luokkaa 14 000 - 20 000 kWh, niin ei nuo kulutukset kuulosta tavanomaisilta peruskokoiselle MLP-talolle etenkään, kun kyseessä on uudet / uudehkot talot. Joko kohteet on suuria, pohjoisessa tai useimmissa on jotain kulutusta merkittävästi nostavaa käyttöä mukana - tai sitten yhdistelmä näitä kaikkia. Tai sitten MLP:n osatehomitoitus, jolloin vastuksia käytetään talvisin tukilämmityksenä.

E. Lisäksi tuloilman liiallisella sähköisellä jälkilämmityksellä saa kulutusmielessä aikaan "ihmeitä".

 

[Aapelix]

Meillä 70 luvun omakotitalo ja maalämpö pattereilla. Neliöitä 160m2 paikkeilla ja vuosi kulutus pyörinyt 7500 - 9000 kWh välissä. Itse olen myös miettinyt, että jotain mätää näissä uusissa maalämpötaloissa, kun kulutukset pyörii sähkölämmitteisien talojen luokassa.

Mitään lisäeristyksiä yms. ei olla tehty, ainoastaan tuo maalämpö ja lämmönjako + patterit.

 

[PornReindeer]

Noin pienellä kulutuksella käyttösähkön osuus sekoittaa vertailun. Keskiverto 4hlö käyttää 5000kWh, joku toinen 10 000kWh.

Meillä 70 luvun omakotitalo ja maalämpö pattereilla. Neliöitä 160m2 paikkeilla ja vuosi kulutus pyörinyt 7500 - 9000 kWh välissä. Itse olen myös miettinyt, että jotain mätää näissä uusissa maalämpötaloissa, kun kulutukset pyörii sähkölämmitteisien talojen luokassa.

Mitään lisäeristyksiä yms. ei olla tehty, ainoastaan tuo maalämpö ja lämmönjako + patterit.

Tuossa on kyllä pakko olla hieman erilainen kulutusprofiili kuin meillä.

Katselin omia kulutuskäppyröitä niin maalämpöpumppu on lähiaikoina lämmitellyt vettä aika lailla kerran päivässä (on-off kompura ja menee varaajaan) ja siinä kuluu vajaa 4kW tehoa reilun tunnin. Eilen meni ~4,5kWh pumpun lämmityssykliin. Ei näköjään ole vielä eilisen tiedot sähköfirman sivuilla (pitäisi varmaan kotiautomaatioon laittaa vuorokauden kulutus -laskuri tms. kun nyt mulla on vain ottoteho), mutta edelliset päivät olleet sellaista 15...20kWh. Eli tällä hetkellä (elokuussa) käyttöveden ja öisin hieman lämmitykseen (ulkolämpötilan mukaan) mulla mulla neljäsosa sähköstä.
Viime vuonna kokonaiskulutus oli ~16000kWh ja jos laskee vaikka 15kWh/päivä "yleiseen kulutukseen" niin mulla menisi ~5500kWh siihen ja reilu 10000kWh olisi talon ja veden lämmitys. Hyvin vaikea olisi kuvitella että lämmittäisin käyttöveden ja talon jollain 2000-3000 kWh:lla vuodessa

Onhan meidän tulistava maalämpöpumppu kohta 15 vuotta vanha, mutta COP saisi viisinkertaistua että pääsisi noihin kulutuksiin

~230 neliötä seitkytluvulta...

 

[qtba]

Meillä 70 luvun omakotitalo ja maalämpö pattereilla. Neliöitä 160m2 paikkeilla ja vuosi kulutus pyörinyt 7500 - 9000 kWh välissä. Itse olen myös miettinyt, että jotain mätää näissä uusissa maalämpötaloissa, kun kulutukset pyörii sähkölämmitteisien talojen luokassa.

Mitään lisäeristyksiä yms. ei olla tehty, ainoastaan tuo maalämpö ja lämmönjako + patterit.

Meillä kahden etätyöläisen pelkkä käyttösähkö + IV (eli aika kun lattia ja käyttövesi lämpeni öljyllä) oli reilut 7000kWh. Kyllä sinne 20MWh kulutukseen pääsee ihan helposti esim. nelihenkinen perhe joka viihtyy kotona ja on kaikenlaista viihde-elektroniikkaa.

 

[kolistelija]

Tuossa on kyllä pakko olla hieman erilainen kulutusprofiili kuin meillä.

Katselin omia kulutuskäppyröitä niin maalämpöpumppu on lähiaikoina lämmitellyt vettä aika lailla kerran päivässä (on-off kompura ja menee varaajaan) ja siinä kuluu vajaa 4kW tehoa reilun tunnin. Eilen meni ~4,5kWh pumpun lämmityssykliin. Ei näköjään ole vielä eilisen tiedot sähköfirman sivuilla (pitäisi varmaan kotiautomaatioon laittaa vuorokauden kulutus -laskuri tms. kun nyt mulla on vain ottoteho), mutta edelliset päivät olleet sellaista 15...20kWh. Eli tällä hetkellä (elokuussa) käyttöveden ja öisin hieman lämmitykseen (ulkolämpötilan mukaan) mulla mulla neljäsosa sähköstä.
Viime vuonna kokonaiskulutus oli ~16000kWh ja jos laskee vaikka 15kWh/päivä "yleiseen kulutukseen" niin mulla menisi ~5500kWh siihen ja reilu 10000kWh olisi talon ja veden lämmitys. Hyvin vaikea olisi kuvitella että lämmittäisin käyttöveden ja talon jollain 2000-3000 kWh:lla vuodessa

Onhan meidän tulistava maalämpöpumppu kohta 15 vuotta vanha, mutta COP saisi viisinkertaistua että pääsisi noihin kulutuksiin

~230 neliötä seitkytluvulta...

Aika hurja ero tuossa vedenlämmityskulussa. Tarkistin että yöllä mlp oli lämmittänyt vettä 18 minuuttia ja siihen meni loppua kohden nousevalla teholla maksimissaan 2500 W. Luokkaa 0,7 kWh menee siis kertalämmitykseen ja useimpina päivinä se riittää. Varaaja on 180 litrainen mlp:n integroitu.

Pelkästään tuossa on vuosittain noin 1 MWh ero meidän välillä.

Lattiaa pumppu on meillä lämmittänyt viimeksi toukokuun alussa kun oli erityisen kylmä loppukevät.

 

[Marius]

Tuossa on kyllä pakko olla hieman erilainen kulutusprofiili kuin meillä.

Katselin omia kulutuskäppyröitä niin maalämpöpumppu on lähiaikoina lämmitellyt vettä aika lailla kerran päivässä (on-off kompura ja menee varaajaan) ja siinä kuluu vajaa 4kW tehoa reilun tunnin. Eilen meni ~4,5kWh pumpun lämmityssykliin. Ei näköjään ole vielä eilisen tiedot sähköfirman sivuilla (pitäisi varmaan kotiautomaatioon laittaa vuorokauden kulutus -laskuri tms. kun nyt mulla on vain ottoteho), mutta edelliset päivät olleet sellaista 15...20kWh. Eli tällä hetkellä (elokuussa) käyttöveden ja öisin hieman lämmitykseen (ulkolämpötilan mukaan) mulla mulla neljäsosa sähköstä.
Viime vuonna kokonaiskulutus oli ~16000kWh ja jos laskee vaikka 15kWh/päivä "yleiseen kulutukseen" niin mulla menisi ~5500kWh siihen ja reilu 10000kWh olisi talon ja veden lämmitys. Hyvin vaikea olisi kuvitella että lämmittäisin käyttöveden ja talon jollain 2000-3000 kWh:lla vuodessa

Onhan meidän tulistava maalämpöpumppu kohta 15 vuotta vanha, mutta COP saisi viisinkertaistua että pääsisi noihin kulutuksiin

~230 neliötä seitkytluvulta...

Tuosta kun ottaa vajaat 100 m2 pois ja laittaa 2010-luvun eristykset ei luulisi menevän ainakaan paljoa yli 10 MWh vuodessa. Eli 14-20 MWh on varmaan ihan tyypillinen kulutus 70-luvun ja 230 m2 talolle ei keskikokoiselle ja uudehkolle talolle. Yleisin uuden talon koko on ilmeisesti luokkaa 120-160 m2.

Meillä kahden etätyöläisen pelkkä käyttösähkö + IV (eli aika kun lattia ja käyttövesi lämpeni öljyllä) oli reilut 7000kWh. Kyllä sinne 20MWh kulutukseen pääsee ihan helposti esim. nelihenkinen perhe joka viihtyy kotona ja on kaikenlaista viihde-elektroniikkaa.

Meillä on mennyt 4-henkisessä pienlapsiperheessä kesäkuukausina käyttöveden lämmityksiin, taloautomaatiohin, tietokoneisiin + viihde-elektroniikkaan, toisen etätöihin sisältäen tarvittavan lämmityksen eli kaikki mahdollinen noin 16 kWh / vrk, joka tekee vuodessa peruskulutukseksi käyttöveden kanssa alle 6 MWh. Isoihin kulutuksiin pääsee helposti, mutta ei ne tavanomaisia välttämättä ole. Jos ottaa käyttöveden pois jää peruskulutusta arviolta 5 MWh / vuosi.

 

[Eräilves]

Täällä lapin perukoilla - 70 valmistunut ~135m2 talo, sähkölämmityksellä + sauna + varaava takka. Vuodessa n. 14000 kwh kulutus.
Saa nyt nähdä tippuuko minkä verra, kun ilppi tuli asennettua.

Edit. 1 hlö + koira vuan taloudessa.

 

[qtba]

Meillä on mennyt 4-henkisessä pienlapsiperheessä kesäkuukausina käyttöveden lämmityksiin, taloautomaatiohin, tietokoneisiin + viihde-elektroniikkaan, toisen etätöihin sisältäen tarvittavan lämmityksen eli kaikki mahdollinen noin 16 kWh / vrk, joka tekee vuodessa peruskulutukseksi käyttöveden kanssa alle 6 MWh. Isoihin kulutuksiin pääsee helposti, mutta ei ne tavanomaisia välttämättä ole. Jos ottaa käyttöveden pois jää peruskulutusta arviolta 5 MWh / vuosi.

Tämä keskustelu vaan alleviivaa vertailun vaikeutta ja mistään tavanomaisesta on mun mielestä aika hankala puhua, kun se menekki riippuu tosi paljon talotekniikan iästä/määrästä ja henkilökohtaisista valinnoista sekä elintavoista. Esim. omassa talossa IV-kone on järeän kokoinen eikä ole ihan tuoreinta mallia ja vie käsittääkseni ihan minimiasetuksellakin 3-4kWh päivässä. Löytyy myös lämpimän veden kierto, mikä varmaan haukkaa vähintään muutaman kilowattitunnin päivässä, mutta tuo asumismukavuutta.

Elintavoissa on rajattomat määrät vaihtelua perheittäin. Toinen viihtyy ulkona ja lukee illat, toinen pyörittää jotain uusinta teho-PC:tä joka voi näyttöineen viedä melkein kilowatin tunnissa ja saunoo joka toinen päivä. Itselläni ainakin löytyy lähipiiristä ihan yhtä paljon molempia ääripäitä ja välimuotoja jokaiselta portaalta.

Eikä siis vielä tarvi edes puhua talon ja veden lämmityksestä, jolla niitä eroja vasta saadaankin aikaan ja maantieteelliset erot suuria.

 

[Marius]

Tämä keskustelu vaan alleviivaa vertailun vaikeutta ja mistään tavanomaisesta on mun mielestä aika hankala puhua, kun se menekki riippuu tosi paljon talotekniikan iästä/määrästä ja henkilökohtaisista valinnoista sekä elintavoista. Esim. omassa talossa IV-kone on järeän kokoinen eikä ole ihan tuoreinta mallia ja vie käsittääkseni ihan minimiasetuksellakin 3-4kWh päivässä. Löytyy myös lämpimän veden kierto, mikä varmaan haukkaa vähintään muutaman kilowattitunnin päivässä, mutta tuo asumismukavuutta.

Elintavoissa on rajattomat määrät vaihtelua perheittäin. Toinen viihtyy ulkona ja lukee illat, toinen pyörittää jotain uusinta teho-PC:tä joka voi näyttöineen viedä melkein kilowatin tunnissa ja saunoo joka toinen päivä. Itselläni ainakin löytyy lähipiiristä ihan yhtä paljon molempia ääripäitä ja välimuotoja jokaiselta portaalta.

Eikä siis vielä tarvi edes puhua talon ja veden lämmityksestä, jolla niitä eroja vasta saadaankin aikaan ja maantieteelliset erot suuria.

Juu, yksittäisiä kulutuksia on vaikea verrata, kun muuttujia on paljon. Mutta kyseessä olevissa uudehkoissa MLP-lämmitteisissä perustalossa vaihteluvälin pitäisi olla jotain muuta kuin 14-20 MWh vuodessa.

 

[PornReindeer]

Tuosta kun ottaa vajaat 100 m2 pois ja laittaa 2010-luvun eristykset ei luulisi menevän ainakaan paljoa yli 10 MWh vuodessa. Eli 14-20 MWh on varmaan ihan tyypillinen kulutus 70-luvun ja 230 m2 talolle ei keskikokoiselle ja uudehkolle talolle. Yleisin uuden talon koko on ilmeisesti luokkaa 120-160 m2.

Joo en minä tuota kulutusta taloon ja muutenkin tuhlailevaan sähkönkäyttööni suhteutettuna mahdottomana pidä, mutta jos Aapelix vetää 160 neliöisellä 70-luvun talolla reilusti alle 10 MWh vuodessa niin siinä pitää sähkönkulutustavat olla eri luokkaa kuin minulla.

Meillä 70 luvun omakotitalo ja maalämpö pattereilla. Neliöitä 160m2 paikkeilla ja vuosi kulutus pyörinyt 7500 - 9000 kWh välissä. Itse olen myös miettinyt, että jotain mätää näissä uusissa maalämpötaloissa, kun kulutukset pyörii sähkölämmitteisien talojen luokassa.

Mitään lisäeristyksiä yms. ei olla tehty, ainoastaan tuo maalämpö ja lämmönjako + patterit.

 

[murmur]

Kaukolämpötalo v2003, kokonais-pa 277m2, asuin-pa 166m2, vesikiertoinen lattialämmitys, IV-LTO-sähkövastus esilämmitys ilmanvaihto. Sähkön vuosikulutus 7500kWh.
* sauna päällä erittäin harvoin, jos olisi lähes viikottain sitten +500..800kWh/v (kwh kulutusta ei tarkistettu).
* kuusi henkilöä.

Voiko kl-talossa tehdä merkittävää sähkösäästöä IV-koneen kellokalenterilla (teholuku esim yö+päivä koulu/työaikana 2, muu aika 3 teholuku) tai kaukolämmön lämmönsiirtimen kellokalenteria?
Vesikiertoinen lattia joten lämmönsiirtimen muutokset kestäisi joka tapauksessa kauan.
Sähkökäyttö on muuttuvaa perusaktiviteettia uuni-hella/astianpesukone/pyykkikone/tv/tietokoneet/sähköskoottien lataus. Talossa ei ole sähköautoa.

Maksaako vaivaa laitehuoneen kellokalenterien säädöt, onko iotekkiläiset keränneet kokemusta omista kl-taloista?
Muuttuvan käytön laitteita voisi siirtää halvoille tunneille perheen normielämisen ja viitseliäisyyden rajoissa, onko se oikeastaan ainoa keino? Rahasäästö lienee välillä mitätön ... jonkin verran.

 

[Lumimies]

Lämmityskaudella pudottamalla ilmastoinnin jälkilämmitystä (oletus, LTO-koneen sähkövastus on jälkilämmitykseen, ei esilämmitykseen. Esilämmitysvastukset taitavat olla aika harvinaisia) parilla asteella mutta ei niin alas että alkaa tuntumaan vedon tunne (pl. jos nyt sattuu tykkäämään pienestä vedosta).
KL-paketista ei pahemmin voi löytää sähkönsäästökohteita kun sähköä käyttää lähinnä vain pumpu(t), ohjausyksikkö/toimilaitteet (ja kl-mittarikeskus). Jos lattialämmitys on oikein säädetty niin en pahemmin koskisi itse lämmityspumpun asetukseen. Ohjauskeskuksesta riippuen voi olla asetus mikä pysäyttää lämmityspumpun kun ei ole lämmityskausi menossa.
Lämpimän käyttöveden kiertopumppu olisi mahdollisesti yksi kohta missä pystyy säästämään, jos semmoinen sattuu olemaan. Mutta tuo pumppu nyt ei niin hirveästi kuluta, tyyppikilvestä näkee. Ernergiamäärään tuo vaikuttaa sillä että tuota kiertovettä lämmitetään koko ajan että paluu pysyy 55c asteessa. Jos ottaa pois käytöstä niin kauimmaisilta vesipisteltä kestää pitempää saada lämmintä vettä.

 

[_pete_]

En keksinyt parempaakaan ketjua, ohjatkaa oikeaan suuntaan jos tämä on ihan väärä.

Wanhaa ok-taloa asustamme. 20v sitten rempattu, tilan puutteen vuoksi päädyimme silloin suoraan ja osittain varaavaan sähkölämmitykseen. Mm. Kellarissa n. 50m2 lattialämmitystä, tila ihan hyötykäytössä eli lämmintä. Ylemmissä kahdessa kerroksessa lisäksi 15-20m2 lisää lämmitettyä lattiaa. Ison osan lämmityksestä hoitaa pari ilppiä, toinen 2022 ja toinen n. 2010. Käyttövesi tehdään nyt yösähköllä, samoin ne kellarin lattiat.

Nyt kovasti houkuttaisi siirtyä pörssisähköön, jolloin noita em. laitteita pitäisi pystyä ohjaamaan automaattisesti SPOT-hintojen mukaan tai edes manuaalisesti jollakin älylaitteella.

Mitäs vaihtoehtoja tähän olisi? Itse en oikein googlettamalla löytänyt vastauksia.

Nykyinen tariffiohjattu kulutuksen ohjaus ei oikein vastaa pörssisähkön tarpeita. Sähkö on vielä kallista, kun lämmitykset menee klo 22 päälle, vaikka ne ehtisivät yön halpoinakin tunteina lämpiämään. Pari varaavaa tulisijaakin löytyy tueksi pidemmille kalliille jaksoille.

Vaikka se ei tähän ongelmaani varsinaisesti liity, niin 1,5 krs + kellari jonka pohjapinta-ala n. 60m2. Sijainti Pirkanmaa, kulutus 15-20MWh/a, 3henkeä ja paljon muutakin kulutusta kuin lämmitys.

Kokonaiskulutuksen vähentäminen on sitten oma asiansa, mutta toi lattiatermostaattiohjattujen tilojen ja lvv:n ohjaaminen erityisesti kiinnostaa.

 

[asentaja1]

En keksinyt parempaakaan ketjua, ohjatkaa oikeaan suuntaan jos tämä on ihan väärä.

Wanhaa ok-taloa asustamme. 20v sitten rempattu, tilan puutteen vuoksi päädyimme silloin suoraan ja osittain varaavaan sähkölämmitykseen. Mm. Kellarissa n. 50m2 lattialämmitystä, tila ihan hyötykäytössä eli lämmintä. Ylemmissä kahdessa kerroksessa lisäksi 15-20m2 lisää lämmitettyä lattiaa. Ison osan lämmityksestä hoitaa pari ilppiä, toinen 2022 ja toinen n. 2010. Käyttövesi tehdään nyt yösähköllä, samoin ne kellarin lattiat.

Nyt kovasti houkuttaisi siirtyä pörssisähköön, jolloin noita em. laitteita pitäisi pystyä ohjaamaan automaattisesti SPOT-hintojen mukaan tai edes manuaalisesti jollakin älylaitteella.

Mitäs vaihtoehtoja tähän olisi? Itse en oikein googlettamalla löytänyt vastauksia.

Nykyinen tariffiohjattu kulutuksen ohjaus ei oikein vastaa pörssisähkön tarpeita. Sähkö on vielä kallista, kun lämmitykset menee klo 22 päälle, vaikka ne ehtisivät yön halpoinakin tunteina lämpiämään. Pari varaavaa tulisijaakin löytyy tueksi pidemmille kalliille jaksoille.

Vaikka se ei tähän ongelmaani varsinaisesti liity, niin 1,5 krs + kellari jonka pohjapinta-ala n. 60m2. Sijainti Pirkanmaa, kulutus 15-20MWh/a, 3henkeä ja paljon muutakin kulutusta kuin lämmitys.

Kokonaiskulutuksen vähentäminen on sitten oma asiansa, mutta toi lattiatermostaattiohjattujen tilojen ja lvv:n ohjaaminen erityisesti kiinnostaa.

Sähkötauluun saa kaikkiin haluttuihin lähtöihin releen ohjaamaan niitä kännykällä, pistorasiavehkeisiin saa suoraan väliin älypistorasian. Käytännössä niitä ei montaa relettä välttämättä tarvitse, esim lämminvesivaraajalle ja lattialämmitykselle. Tämän jälkeen yksinkertaisimmillaan säädät kännykällä halutut tunnit halutuille laittelle, tai sitten jos intoa riittää, niin voit viritellä vaikka homeautomation purkin joka sitten laskee ja säätelee niitä itsestään pörssihintojen mukaan. Ilppiin voit laittaa kaukosäädintä matkivan lähettimen mitä ohjaat samalla kännykkäsovelluksella.
Katsot vaan että kaikki releet ja pistorasiat mitä hankit ovat yhteensopivia saman sovelluksen kanssa. Itsellä on toiminut Tuya Smart- kamat hyvin ja eikä ole liian monimutkainen laittaa pystyyn systeemiä (releet tauluun ja sovelluksen asennus puhelimeen).

 

[Telaketju88]

Sähkötauluun saa kaikkiin haluttuihin lähtöihin releen ohjaamaan niitä kännykällä, pistorasiavehkeisiin saa suoraan väliin älypistorasian. Käytännössä niitä ei montaa relettä välttämättä tarvitse, esim lämminvesivaraajalle ja lattialämmitykselle. Tämän jälkeen yksinkertaisimmillaan säädät kännykällä halutut tunnit halutuille laittelle, tai sitten jos intoa riittää, niin voit viritellä vaikka homeautomation purkin joka sitten laskee ja säätelee niitä itsestään pörssihintojen mukaan. Ilppiin voit laittaa kaukosäädintä matkivan lähettimen mitä ohjaat samalla kännykkäsovelluksella.
Katsot vaan että kaikki releet ja pistorasiat mitä hankit ovat yhteensopivia saman sovelluksen kanssa. Itsellä on toiminut Tuya Smart- kamat hyvin ja eikä ole liian monimutkainen laittaa pystyyn systeemiä (releet tauluun ja sovelluksen asennus puhelimeen).

Itsellä sama projekti edessä. Budjettia noin max 800e varattu asennuksineen.

Mitä yksinkertaisimmillaan tarvitsee sähkölattialämmityksen pörssisähköoptimointiin?
Edit: voiko joku linkata toimivia tuotteita?

 

[Paskisti]

Meillä LVV:tä ohjaa tariffikellon sijaan nykyään sähkömittari, joka arpoo satunnaisen ajankohdan aloitukselle 22:00-23:00 välillä. Sähköyhtiön mukaan tuota aikaa ei voi muuttaa, joten suunnittelin laittavani kellokytkimen joka antaa LVV:n kontaktorille käynnistyskomennon klo 1:00 yöllä kun pörssisähkö on useimmiten halpaa aina tuonne klo 5:00 asti. 3-vaiheinen LVV lämmittää veden kyllä tuossa ajassa.

Harmi ettei ole lattialämmityksiä missään niin tuon enempää ei pysty optimoimaan juurikaan. No ehkä sähkölämmityksen voisi laittaa skippaamaan kalleimmat tunnit, mutta nyt oli ajatuksena tehdä ruokaa puuhellalla ja laittaa tulisija tulille jos/kun on kalliita tunteja useampi päivällä (tuolloinhan voisi katkaista lämmityksen kokonaan kytkimestä). Vähän manuaalihommia mutta ensi talvi mennään noin.

 

[asentaja1]

Itsellä sama projekti edessä. Budjettia noin max 800e varattu asennuksineen.

Mitä yksinkertaisimmillaan tarvitsee sähkölattialämmityksen pörssisähköoptimointiin?
Edit: voiko joku linkata toimivia tuotteita?

Mulla tuollainen ohjaa tehokasta kolmivaihevaraajaa TUYA Smart virtakytkin DIN 3x 80A - OmaVahti
noita samoja saa halvemmallakin maailmalta, lattialämmitykseen (en tiedä sen kokoa sinulla) luultavasti riittää sulle paljon pienempikin. Tuon itse osan lisäksi kustannuksia tulee kun sähkömies sen käy kytkemässä, vähän riippuu miten on sähkötaulu rakennettu, periaatteessa aika yksinkertainen asennus. Tuolle voi sitten tehdä kännykällä omat ajastuksensa miten haluaa, mutta yksinkertaisessa setupissa se ei pörssihintoja haistele mistään itsestään.

 

[_pete_]

Sähköyhtiön mukaan tuota aikaa ei voi muuttaa, joten suunnittelin laittavani kellokytkimen joka antaa LVV:n kontaktorille käynnistyskomennon klo 1:00 yöllä kun pörssisähkö on useimmiten halpaa aina tuonne klo 5:00 asti. 3-vaiheinen LVV lämmittää veden kyllä tuossa ajassa.

No juuri tuota itsekin harmitellut. Jos päivällä ei ole juuri käytetty vettä, on lvv päällä ainoastaan ne alkuyön kalliit tunnit.
Lattioita tosiaan on lisäksi ja tuntuu et nekin ehtisivät yön halvemmillakin tunneilla riittävästi lämpiämään. Vielä tarkemminkin voisin harrastuksena silloin tällöin säätää, jos päivillekin osuu halpoja tunteja.
Raychemin järjetön älytermostaattikin houkuttelee keksimään jonkun muun vaihtoehdon...
Suuret kiitokset asentaja1:lle hyvistä vinkeistä!

 

[asentaja1]

No juuri tuota itsekin harmitellut. Jos päivällä ei ole juuri käytetty vettä, on lvv päällä ainoastaan ne alkuyön kalliit tunnit.
Lattioita tosiaan on lisäksi ja tuntuu et nekin ehtisivät yön halvemmillakin tunneilla riittävästi lämpiämään. Vielä tarkemminkin voisin harrastuksena silloin tällöin säätää, jos päivillekin osuu halpoja tunteja.
Raychemin järjetön älytermostaattikin houkuttelee keksimään jonkun muun vaihtoehdon...
Suuret kiitokset asentaja1:lle hyvistä vinkeistä!

Viimesyksynä noita vaihtoehtoja itse tutkiskelin ja piti löytää kustannustehokas ja yksinkertainen säätömahdollisuus, ei kiinnosta liikaa säätää vain säätämisen ilosta. Tuo on siitä hyvä, että voi helposti laittaa vaikkapa jonkun vakioajastuksen jatkuvaksi ja toisaalta tarpeen mukaan sitten voi myös säätää jos siltä tuntuu.
Samassa sarjassa toimivat ja hyväksi havaittu:
Älypistorasia: 3.61€ 78% OFF|16a/20a Eu Smart Socket Wifi Plug Power Timing Voice Control Alexa Google Home - Electrical Sockets - Aliexpress , noita voi kylvää sinne sun tänne tarpeen mukaan, vaikkapa pyykinpesukoneen käynnistyksen ajastukseen, ovat toimineet kaikki moitteetta.
Lämpömittari: 5.95€ 35% OFF|Zigbee Wifi Smart Temperature Humidity Sensor Indoor Hygrometer Thermometer - Temperature Sensor - Aliexpress, näitä voi kylvää haluttuihin paikkoihin, pääset näkemään kännykästä lämpötilan ja voit vaikka laittaa jonkun lämmityksen toimimaan tuon lämpötilan perusteella.
Ilmalämpöpumpun ohjaus: esimerkiksi tällä 5.04€ 73% OFF|IHSENO Tuya WiFi IR Remote Control Smart Home Controller Universal Infrared for TV Air Conditioner Works with Alexa Google Home| | - AliExpress pääset ohjaamaan mitä tahansa ilmapämpöpumppua samalla ohjelmalla

Nuo älypistorasiat on kyllä erinomaisia ja käyttökohteita on useita, esimerkiksi olohuoneen viihdelaitteissa on usein erittäin suuri lepokulutus, kun laittaa kaikki vehkeet yhden jatkoroikan taakse ja ajastus pistorasiaan niille tunneille on on talo tyhjillään saa täysin huomaamatta poistettua turhaa kulutusta.
Sopii myös pistokemallisen lvv: ajastukseen.

 

[petepeluri]

Kannattaa ensin katsoa paljon ne viihdelaitteet vievät. Tuollainen rasia voi viedä enemmän sähköä...

 

[asentaja1]

Kannattaa ensin katsoa paljon ne viihdelaitteet vievät. Tuollainen rasia voi viedä enemmän sähköä...

Tarkistaa aina kannattaa, mutta tuon rasian kulutus on noin 1,88W, rohkenen väittää että yhdenkään olohuoneen viihdesetit ei mene ale tuon jos siellä yhtään useampia laitteita on.

 

[BongisKhan]

Viimesyksynä noita vaihtoehtoja itse tutkiskelin ja piti löytää kustannustehokas ja yksinkertainen säätömahdollisuus, ei kiinnosta liikaa säätää vain säätämisen ilosta. Tuo on siitä hyvä, että voi helposti laittaa vaikkapa jonkun vakioajastuksen jatkuvaksi ja toisaalta tarpeen mukaan sitten voi myös säätää jos siltä tuntuu.
Samassa sarjassa toimivat ja hyväksi havaittu:
Älypistorasia: 3.61€ 78% OFF|16a/20a Eu Smart Socket Wifi Plug Power Timing Voice Control Alexa Google Home - Electrical Sockets - Aliexpress , noita voi kylvää sinne sun tänne tarpeen mukaan, vaikkapa pyykinpesukoneen käynnistyksen ajastukseen, ovat toimineet kaikki moitteetta.
Lämpömittari: 5.95€ 35% OFF|Zigbee Wifi Smart Temperature Humidity Sensor Indoor Hygrometer Thermometer - Temperature Sensor - Aliexpress, näitä voi kylvää haluttuihin paikkoihin, pääset näkemään kännykästä lämpötilan ja voit vaikka laittaa jonkun lämmityksen toimimaan tuon lämpötilan perusteella.
Ilmalämpöpumpun ohjaus: esimerkiksi tällä 5.04€ 73% OFF|IHSENO Tuya WiFi IR Remote Control Smart Home Controller Universal Infrared for TV Air Conditioner Works with Alexa Google Home| | - AliExpress pääset ohjaamaan mitä tahansa ilmapämpöpumppua samalla ohjelmalla

Nuo älypistorasiat on kyllä erinomaisia ja käyttökohteita on useita, esimerkiksi olohuoneen viihdelaitteissa on usein erittäin suuri lepokulutus, kun laittaa kaikki vehkeet yhden jatkoroikan taakse ja ajastus pistorasiaan niille tunneille on on talo tyhjillään saa täysin huomaamatta poistettua turhaa kulutusta.
Sopii myös pistokemallisen lvv: ajastukseen.

Millä äpillä ohjastat noita pistorasioita ja seurailet lämpöjä?

 

[petepeluri]

Tarkistaa aina kannattaa, mutta tuon rasian kulutus on noin 1,88W, rohkenen väittää että yhdenkään olohuoneen viihdesetit ei mene ale tuon jos siellä yhtään useampia laitteita on.

Ainaki oma tv, vahvistin ja konsoli vievät vähemmän.
En itse uskaltaisi vastuukysymysten takia tilailla alista 3e wifirasioita.

 

[asentaja1]

Millä äpillä ohjastat noita pistorasioita ja seurailet lämpöjä?

Ihan tuon oma vakioäppi, "Smart Life"

 

[Paskisti]

No juuri tuota itsekin harmitellut. Jos päivällä ei ole juuri käytetty vettä, on lvv päällä ainoastaan ne alkuyön kalliit tunnit.
Lattioita tosiaan on lisäksi ja tuntuu et nekin ehtisivät yön halvemmillakin tunneilla riittävästi lämpiämään. Vielä tarkemminkin voisin harrastuksena silloin tällöin säätää, jos päivillekin osuu halpoja tunteja.
Raychemin järjetön älytermostaattikin houkuttelee keksimään jonkun muun vaihtoehdon...
Suuret kiitokset asentaja1:lle hyvistä vinkeistä!

Eilen avasin sähkökaapin ja katsoin kytkennät, ja tuohon on erittäin helppo heittää kellokytkin paikalleen. Ajattelin että ohitan koko mittarin tariffikomennon ja menen pelkän kellokytkimen varassa. Tässä tapauksessa ei tarvitse kuin sähköt kellolle (L ja N) ja sitten tuo mittarilta tuleva tariffijohto (ohjaus kontaktorille) korvataan kellokytkimeltä tulevalla. Yksikanavainen kellokytkin oli alle 100€.

 

[Perkeles]

Sitten kun jokapaikasta pätkii niitä sähköjä, niin pääsee vaihtamaan telkkua ym. Useammin, kun elkot porsii...

 

[asentaja1]

Ainaki oma tv, vahvistin ja konsoli vievät vähemmän.

Vehkeitä ja mittareita on erilaisia.
Itsellä tv, android lisäboksi ja vahvistin "stand-by" yhteensä 6,12W, sen lisäksi subbari lepotilassa 11,78W. Vahvistin myös herkästi unohtuu päälle, silloin sen tyhjäkäyntikulutus on yli 50W
Ihan merkittäviä kulutuksia silloin kun säästökohteita etsitään.

En itse uskaltaisi vastuukysymysten takia tilailla alista 3e wifirasioita.

Se 20A rasia on itseasiassa lähempänä 8e hintaa linkin otsikosta huolimatta. Voi sen saman rasian ostaa suomestakin ja maksaa siitä 15e-40e. Olen purkanut ja tarkastanut tuon (ja koemielessä monta muutakin erilaista) tuo on erittäin asiallisesti toteutettu, ihan kaikki muut mallit ei ole olleet.
Se rasian ostopaikka ei sinänsä tässä ole se pointti.

Kuten sanottua, jokainen tekee hankintansa ja päätöksensä itselleen sopivimmalla tavalla. Lisäksi pelkän kulutuslukeman tuijottamisen lisäksi näillä etäohjattavilla laitteilla tulee myös se mukavuusaspekti. Voi halutessaan katsoa etänä, että jättikö lapset sen telkkarin päälle lähtiessään, tai voit vaikka ajastaa kahvinkeittimen jne, kyllä näille käyttökohteita keksii.

 

[B12]

Sähkötauluun saa kaikkiin haluttuihin lähtöihin releen ohjaamaan niitä kännykällä, pistorasiavehkeisiin saa suoraan väliin älypistorasian. Käytännössä niitä ei montaa relettä välttämättä tarvitse, esim lämminvesivaraajalle ja lattialämmitykselle. Tämän jälkeen yksinkertaisimmillaan säädät kännykällä halutut tunnit halutuille laittelle, tai sitten jos intoa riittää, niin voit viritellä vaikka homeautomation purkin joka sitten laskee ja säätelee niitä itsestään pörssihintojen mukaan.

Shellyn releet eivät tarvitse mitään erillistä purkkia ja ne saa ohjelmoitua toimimaan itsenäisesti erilaislla ajastimilla tai vaikka pörssisähkön hinnan mukaan. Hallinta sitten Shellyn mobiiliappilla tai netissä Shellyn pilvipalvelussa. Releet, pistorasiat ym. maksavat n. 15€-muutaman kympin ja niitä saa energiamittauksella ja ilman. Esim varaajan kontaktorin ohjauksessa mittaava rele on ihan turha. All products

Itse olen jotenkin tykännyt vajaan vuoden kokemuksella. Yksinkertaisen selkeää ja varmatoimista jopa tällaiselle seminörtille. Eurooppalainen valmistaja.

Eilen avasin sähkökaapin ja katsoin kytkennät, ja tuohon on erittäin helppo heittää kellokytkin paikalleen. Ajattelin että ohitan koko mittarin tariffikomennon ja menen pelkän kellokytkimen varassa. Tässä tapauksessa ei tarvitse kuin sähköt kellolle (L ja N) ja sitten tuo mittarilta tuleva tariffijohto (ohjaus kontaktorille) korvataan kellokytkimeltä tulevalla. Yksikanavainen kellokytkin oli alle 100€.

Kelloa meinasin itsekin alussa, mutta laitoin Shellyn releen pörssisähköohjauksella. Rele oli jotain 50€ vuosi sitten. Shelly Pro 1

 

[vermont]

Shellyn releet eivät tarvitse mitään erillistä purkkia ja ne saa ohjelmoitua toimimaan itsenäisesti erilaislla ajastimilla tai vaikka pörssisähkön hinnan mukaan. Hallinta sitten Shellyn mobiiliappilla tai netissä Shellyn pilvipalvelussa. Releet, pistorasiat ym. maksavat n. 15€-muutaman kympin ja niitä saa energiamittauksella ja ilman. Esim varaajan kontaktorin ohjauksessa mittaava rele on ihan turha. All products

Itse olen jotenkin tykännyt vajaan vuoden kokemuksella. Yksinkertaisen selkeää ja varmatoimista jopa tällaiselle seminörtille. Eurooppalainen valmistaja.


Kelloa meinasin itsekin alussa, mutta laitoin Shellyn releen pörssisähköohjauksella. Rele oli jotain 50€ vuosi sitten. Shelly Pro 1

Varmaan toimii nuo Shelly plussat ym. jos ei tarvitse din-kiskoon kiinnitellä?

Mitä rajapintaa/sovellusta käytät Shellyn pörssiohjaukseen?

 

[B12]

Varmaan toimii nuo Shelly plussat ym. jos ei tarvitse din-kiskoon kiinnitellä?

Mitä rajapintaa/sovellusta käytät Shellyn pörssiohjaukseen?

Ihan samalla tavalla toimii. Samaa rautaa ovat sisältä ja samat softat. Pro malleissa on vain ylihintainen DIN-kotelo +Rj45-liitin.

Käytän tätä: api.spot-hinta.fi – Api.spot-hinta.fi -rajapintojen esittely ja käytön ohjeistus
Löytyy valmiit scriptit shellyille. Sinne vain vaihtaa parametrit mieleisiksi.

 

[weebee]

Ihan samalla tavalla toimii. Samaa rautaa ovat sisältä ja samat softat. Pro malleissa on vain ylihintainen DIN-kotelo +Rj45-liitin.

Käytän tätä: api.spot-hinta.fi – Api.spot-hinta.fi -rajapintojen esittely ja käytön ohjeistus
Löytyy valmiit scriptit shellyille. Sinne vain vaihtaa parametrit mieleisiksi.

Löytyykö tuollaiselle shellylle sellaista scriptiä, millä voi blokata esim. 4 kalleinta tuntia vuorokaudesta offille?
Vielä niin etteivät tarvitse olla peräkkäisiä tunteja. Siis 4 tai joku muu pieni tuntimäärä mihin tahansa vuorokauden aikaan ainoana kriteereinä vuorokauden suurin/suurimmat hinnat?

 

[B12]

Löytyykö tuollaiselle shellylle sellaista scriptiä, millä voi blokata esim. 4 kalleinta tuntia vuorokaudesta offille?
Vielä niin etteivät tarvitse olla peräkkäisiä tunteja. Siis 4 tai joku muu pieni tuntimäärä mihin tahansa vuorokauden aikaan ainoana kriteereinä vuorokauden suurin/suurimmat hinnat?

Pystyy todella helposti kun laittaa lämmittämään 20 halvinta tuntia, niin silloin luonnollisesti blokkaa 4 kalleinta pois.

Itsellä lämminvesivaraaja lämpenee 3 halvinta tuntia vuorokaudessa, olivat ne milloin tahansa ts blokkaa 21 kalleinta tuntia.
Kylppärin lattialämmitys lämpenee 12 halvinta tuntia, eli blokkaa 12 kalleinta pois.

Tuollainen onnistuu esim sillä "minimal water heater" scriptillä, joka on kaikkein yksinkertaisin ja juuri tuohon tarkoitettu.

 

[weebee]

Pystyy todella helposti kun laittaa lämmittämään 20 halvinta tuntia, niin silloin luonnollisesti blokkaa 4 kalleinta pois.

Itsellä lämminvesivaraaja lämpenee 3 halvinta tuntia vuorokaudessa, olivat ne milloin tahansa ts blokkaa 21 kalleinta tuntia.
Kylppärin lattialämmitys lämpenee 12 halvinta tuntia, eli blokkaa 12 kalleinta pois.

Tuollainen onnistuu esim sillä "minimal water heater" scriptillä, joka on kaikkein yksinkertaisin ja juuri tuohon tarkoitettu.

Ok, täytyypä tutustua tuohon…

 

[taskussa]

Kuinka helppo noita Shellyn skriptejä on käyttää tilanteessa, jossa sähkölämmitteinen asunto on osan aikaa ylläpitolämmöissä ja osan aikaa asuttavana, jolloin lämmöt pitäisi saada etänä ylös päivää ennen. Ts. saako ilman suurempia kotiautomaatiotaintegrointeja pari erilaista profiilia, joita voisi käyttää vaikka Shellyn appin kautta? Vai pitääkö samalla mennä all in home assistantiin...?

 

[B12]

Kuinka helppo noita Shellyn skriptejä on käyttää tilanteessa, jossa sähkölämmitteinen asunto on osan aikaa ylläpitolämmöissä ja osan aikaa asuttavana, jolloin lämmöt pitäisi saada etänä ylös päivää ennen. Ts. saako ilman suurempia kotiautomaatiotaintegrointeja pari erilaista profiilia, joita voisi käyttää vaikka Shellyn appin kautta? Vai pitääkö samalla mennä all in home assistantiin...?

Scriptejä ja ajastuksia voi olla useita ja niitä saa vapaasti kytkettyä päälle ja pois. Tuossa tilanteessa voisi esim sammuttaa pörssisähkösäästöscriptin ja manuaalisesti tökätä releen päälle. Hyvin vapaasti voi tehdä melkein mitä vain. Itse en ole nähnyt omissa pienimuotoisissa automaatioissa mitään tarvetta esin home assistantille. Shellyhän toki vain kytkee releen päälle ja pois, eli termostaattia sillä ei voi suoraan säätää. Shellyllä on lämpöantureitakin, joiden perusteella voi ohjata releitä.

Toki voi tehdä useamman scriptin eri profiileilla eri tilanteisiin ja sitten sammuttaa toisen ja käynnistää toisen. Lienee muitakin tapoja.

 

[taskussa]

^Kiitos, taidan lähteä tämän ympärille rakentamaan jotain järjestelmää. Noista Shellyn lämpötila-antureista näyttää olevan vähän heikkoja kokemuksia (hankala saada osaksi järjestelmää, lämpötilat päivittyvät harvoin), mutta pitää varmaan yrittää. Tyyliin termostaatit tarpeeksi isolle ja 22/15 asteen triggerit Shellyyn vähän käyttötarkoituksesta riippuen.

 

[B12]

lämpötilat päivittyvät harvoin)

Tuo on yleistä monessa muussakin merkissä. Säästää nettikaistaa/pilvitilaa ja patterikäyttöisissä patteria, kun ei tykitä dataa millisekunnin välein. Usein noissa lämpöantureissa ihan pieniä muutoksia ei raportoi kuin harvoin ja nopeammissa muutoksissa päivittyy nopeammin. Kompromissi tehty noiden datan ja virrankulutuksen suhteen.

 

[Pakana]

Meillä 70 luvun omakotitalo ja maalämpö pattereilla. Neliöitä 160m2 paikkeilla ja vuosi kulutus pyörinyt 7500 - 9000 kWh välissä. Itse olen myös miettinyt, että jotain mätää näissä uusissa maalämpötaloissa, kun kulutukset pyörii sähkölämmitteisien talojen luokassa.

Mitään lisäeristyksiä yms. ei olla tehty, ainoastaan tuo maalämpö ja lämmönjako + patterit.

Mainittujen lämpimän käyttöveden käyttötottumusten lisäksi ilmanvaihto selittää paljon. Tuossa sun talossasi menee reilu 10000 kWh vuodessa lämpöenergiaa pelkästään ilmanvaihdon kompensointiin jos se on eteläsuomessa.. Tai menisi jos ilmanvaihto toimisi normin mukaisesti. Tuskin missään 70-luvun talossa ilmanvaihto täyttää edes sen aikaisia normeja saati nykyisiä. SIksi lienevätkin niin kuuluisia kosteusongelmistaan.

 

[hypodermic]

Onhan tuo maalämpö ihan kiva, täytyy vaan toivoa että kompressori(kaan) ei vielä ihan lähivuosina laukea. Talon edellinen omistaja ei tainnut olla pumppua juuri säätänyt ja tuntui että kävi aikamoista pätkäkäyntiä. Itse pidensin varaajan lämpötilojen hystereesiä ja laskin lämpökäyrää - jälkimmäinen osittain viime talven kalliin sähkösopimuksen vuoksi. Lämpöässän Vsi eli on-off laite, lisäksi löytyy saman valmistajan viilennyskonvektori.

Vuoden kokonaissähkönkulutus (heinäkuu-heinäkuu) oli karvan yli 10 000 kWh. Talo rakennettu 2014, asuinneliöt 141. Vesikiertoinen lattialämmitys + pieni autokatoksen varasto sähköisellä lattialämmityksellä, koneellinen IV, sauna lämpiää puilla ja 4 henkilön talous. Varaava takkakin löytyy mutten lämmittänyt viime talvena kertaakaan. Sisälämpötilaa voisi helposti laskea vielä parikin astetta (talvella oli yleensä sen 22-23 sisällä). Nyt kesällä sähköä on mennyt päivässä keskimäärin sen 15-18kWh per päivä.

Ainahan se kulutus voisi pienempi olla, mutta tässä lähinnä vertaa omaan entiseen asuntoon jossa neliöitä oli puolet nykyisestä ja suora sähkölämmitys --> sähkönkulutus oli sama tai jopa hieman isompi. Yksi mistä voisi kokeilla ottaa säästöä olisi ajastaa lämpimän käyttöveden kiertopumppu esim. toimimaan aamun ja iltapäivän/illan "ruuhkatunteina", sen sijaan että rallattaa 247.

 

[Teemu79]

Meillä 70 luvun omakotitalo ja maalämpö pattereilla. Neliöitä 160m2 paikkeilla ja vuosi kulutus pyörinyt 7500 - 9000 kWh välissä.

Ei tuo niin pahalta kuulosta. Meillä 53 vuotta vanha piirun verran suurempi talo kuluttaa~12 000 kWh vuodessa. Ei myöskään lisäeristyksiä (vielä). Turhaa kulutusta on mm. muutaman huoneen sähköisissä lattialämmityksissä. Yhdessä niistä se on ainoa lämmitys, mutta lisään sinne vesikiertoisen patterin ennen talvea.

 

[Zigh]

Yksi mistä voisi kokeilla ottaa säästöä olisi ajastaa lämpimän käyttöveden kiertopumppu esim. toimimaan aamun ja iltapäivän/illan "ruuhkatunteina", sen sijaan että rallattaa 247.

Kannattaa ehdottomasti ajastaa. Ihan turha jäähdyttää ja sekoittaa varaajan vettä silloin kun lämpimälle vedelle ei ole käyttöä.

 

[hypodermic]

Kannattaa ehdottomasti ajastaa. Ihan turha jäähdyttää ja sekoittaa varaajan vettä silloin kun lämpimälle vedelle ei ole käyttöä.

Onko tuo yleisesti ottaen fiksumpaa ajastaa juurikin esim. aamun ja illan "ruuhkatunneille" vai vaikkapa pyörähtämään 10-15min parin tunnin välein joka päivä? Tietysti varmaan tapauskohtaista. Meillä on käyttöveden kierto kytketty ainoastaan toiseen vessaan (useammin käytössä) ja keittiöön.

 

[Zigh]

Onko tuo yleisesti ottaen fiksumpaa ajastaa juurikin esim. aamun ja illan "ruuhkatunneille" vai vaikkapa pyörähtämään 10-15min parin tunnin välein joka päivä? Tietysti varmaan tapauskohtaista. Meillä on käyttöveden kierto kytketty ainoastaan toiseen vessaan (useammin käytössä) ja keittiöön.

No itse olen ajastanut vain aamuun ja iltaan kun tuolla kauimaisessa kylppärissä on asiointia. Oleellisinta säästön kannalta on, että kierto on kokonaan pois suurimman osan ajasta. Suunnilleen saman energiamäärän se vesi jäähtyy putkissa oli se kierto jatkuva tai pätkivä. Pätkimällä säästää toki pumpun kuluttamassa sähkössä jotain watteja.

 

[FinnPeak]

Laitetaas nyt pohdinnat tännekin.

Eli ollaan tuossa lähitulevaisuudessa muuttamassa -85 valmistuneeseen sähkölämmitteiseen omakotitaloon, missä asuinneliöitä 155. Jämäkkä täystiilitalo parin hehtaarin tiluksella. Talo ei ole sokkeloinen ja keskellä on puukäyttöiset hella, leivinuuni ja takka. Saunassakin puukiuas. Talo on kokonaisuudessaan aika alkuperäiskunnossa ja isot remontit tullaan tekemään, mm. ilmanvaihto uusitaan (Painovoimainen --> LTO-koneellinen), ikkunat uusitaan ja yläpohjakin varmaankin eristetään ilmanvaihtotöiden yhteydessä uudelleen.

Osana remppaa, talon hivenen vaurioitunut, puukoolattu lankkulattia tullaan purkamaan ja vanhan pohjalaatan päälle tehdään pieni lisäeristys+valu katkaisemaan kosteuden nousua. Joten miten siitä eteenpäin lämmitysmuodon osalta:

1) Tehdään vaan uusi lankkulattia, asennetaan pari ilpiä. Mennään ilpi+takka+patterit yhdistelmällä.

2) Laitetaan uuteen lattiaan vesikierto ja sitten VILP tai maalämpökone?

Ensimmäinen olisi simppeli ja halpa tehdä. Polttopuille on julmetun iso liiteri ja niitä saa aika edullisesti perhepiiristä kun jaksaa vaan hakea. Talon viilennys hoituisi myös samalla järjestelyllä.

Toinen vaihtoehto tuonee kohtuullisesti lisäkustannuksia tekovaiheessa mutta lienee vähän helpottaisi polttopuurallin painetta? Ja sähköä säästänee silti käytössä, mutta mihinkähän venyy takaisinmaksuajat laitteiden vaatimine huoltoineen jne?

Herääkö ajatuksia ja miten itse ratkoisit / olet vastaavan ratkonut?

 

[andyks]

Ehdottomasti putket lattiaan. Niiden osuus on tuollaisessa rempassa niin olematon että kannattaa laittaa vaikka eivät heti käyttöön tulisikaan.
Täällä laitettiin kesällä n.100m2 putkea lattiaan vanhaan rintsikkaan ja hintaa tuli n.2000e sis.suunnitelmat, asennus ja kaikki tarvittavat osat (putket jakotukit jne...). Ja tuosta vielä lähes puolet saa kotitalousvähennyksiin...

Sitten jos aikoo kaikki patterit johdotuksineen uusia niin kannattaa sen sijaan jo harkita sitä VILPiä.
Ja jos VILPillä hoitaa lämmityksen, niin uskoisin että yksi ILP riittää kesällä jäähdytykseen joten sieltäkin säästyy puolet.