Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Toki se ilmalämpöpumppu on lähestulkoon aina fiksu ratkaisu. Ts. hyötysuhde suorasähköä parempi.Kiitos näistä tiedoista. Eli termostaatti kuitenkin oleellisimmassa osassa. Hyvä tietää.
Minulla on tuollainen tavallinen 12" pöytätuuletin leivinuunin päällä. Juju on siinä, että ottaa sen suojaritilän tuulettimesta pois. Teho lähes tuplaantuu ja ei pidä mitään ääntä sen jälkeen. Ykkäsnopeus riittää enemmän kuin hyvin.Olisiko kenelläkään antaa vinkkiä hiljaisesta tuulettimesta minkä voisi sijoittaa leivinuunin päälle kierrätämään ilmaa talossa? Talven sähkölaskuihin varautuessa lämmitin testiksi leivinuunin kuumaksi ja laitoin seuraavana aamuna normi pöytätuulettimen pöhisemään uunin päälle.
Lämpötilat nousivat asteella toisessa päässä taloa välittömästi.
Tuommoinen parinkympin motonet pöytätuuletin on vaan sen verran kova ääninen, ettei sitä kehtaa yöksi jättää päälle ja kaminatuulettimet vaativat kovempia lämpötiloja.
ILP kävi tyhjäkäyntiä koko päivän tuon kokeilun seurauksena
Tähän vois vielä lisätä, että sähköpatteri käy usein kuumana ja polttaa sen pinnalle kertynyttä pälyä => hajua ja öljytäytteinen sähköpatteti on yleensä matalalämpöisempi eli tota "pölyn palamista" ei niinkään synny. Tuuletus sitten aika pitkälti ratkaisee sen "ylimääräisen" lämmönkulutuksen.Löytyykö tietoa eri lämmitysmuotojen hyötysuhteesta? Kiinnostaisi miten eroavat toisistaan esimerkiksi ilmalämpöpumppu, sähköinen lattialämmitys, öljytäytteinen kiinteä sähköpatteri, öljytäytteinen liikuteltava sähköpatteri tai vaikka liikuteltava ohivirtauspatteri. Siis jos lämmitetään samaa tilaa (esimerkiksi 100 m2 taloa) näillä ratkaisuilla, millaiseksi muodostuu energiankulutus kullakin tavalla?
Löysin jonkun laskurin, joka oli turhan monimutkainen, kun esim. investointikulut ei tällä kertaa kiinnosta. Eikä tarvitse olla edes tarkkoja lukuja vaan suunnilleen mikä taso. Siis esim. jos ILP lämmittäisi talon tiettyyn lämpötilaan energialla X, mikä olisi samaan suoritukseen vaadittava energia noilla muilla?
Talvikausi alkanu kun haistaa syksyn ekat palaneet pölytTähän vois vielä lisätä, että sähköpatteri käy usein kuumana ja polttaa sen pinnalle kertynyttä pälyä => hajua ja öljytäytteinen sähköpatteti on yleensä matalalämpöisempi eli tota "pölyn palamista" ei niinkään synny. Tuuletus sitten aika pitkälti ratkaisee sen "ylimääräisen" lämmönkulutuksen.
Joo toisilla on ja toiset säästävät vielä sähköä (lue euroraja) talven pakkasten varalle 15-asteen lämmössä vielä tarkenee nukkua. Eihän toi pöly mikään ylivoimainen ongelma ole, putsaa patterit niin ei pöly "pala"Talvikausi alkanu kun haistaa syksyn ekat palaneet pölyt
Varaavaa takkaa täytyy polttaa nopeasti täydellä vedolla. Sen pintalämpötila on huipussaan vasta useiden tuntien kuluttua ja se luovuttaa lämpöä jopa vuorokauden. Kamiinaa tai muuta suoraan huoneilmaa lämmittävää laitosta voi polttaa pienellä liekillä, koska se ei varaa lämpöä ja lämmön tuotto loppuu heti kun tuli sammuu.
Tässäkin varmaan puun koolla suuri merkitys, jos pistää pesän täyteen pientä pilkettä niin varmaan palaa todella kuumana ja nopeasti, mutta jos tosiaan muutamalla isommalla kalikalla täyttää pesän niin pienempi pinta-ala palanee rauhallisemmin eikä niin kuumana. Eikä varmaan liian montaa pesällistä kannata polttaa ettei kuumene liiaksi, ainakin Uuniseppien vinkeissä on vain 2 pesällistä a' 3-5 kg puita.Kannattaa tosin muistaa, että eri takat kestävät lämpöä vähän eri tavalla ja hyvällä tuurilla saat liian kuumana polttamalla vain takkasi paskaksi. Silloin se vasta huonosti lämmittääkin!
Noissa takoissakin on isoja eroja joku kiertoilma vuolukivitakka lämpiää erilailla kuin vastaavan kokoinen tiilitakka.Tässäkin varmaan puun koolla suuri merkitys, jos pistää pesän täyteen pientä pilkettä niin varmaan palaa todella kuumana ja nopeasti, mutta jos tosiaan muutamalla isommalla kalikalla täyttää pesän niin pienempi pinta-ala palanee rauhallisemmin eikä niin kuumana. Eikä varmaan liian montaa pesällistä kannata polttaa ettei kuumene liiaksi, ainakin Uuniseppien vinkeissä on vain 2 pesällistä a' 3-5 kg puita.
Tässäkin varmaan puun koolla suuri merkitys, jos pistää pesän täyteen pientä pilkettä niin varmaan palaa todella kuumana ja nopeasti, mutta jos tosiaan muutamalla isommalla kalikalla täyttää pesän niin pienempi pinta-ala palanee rauhallisemmin eikä niin kuumana. Eikä varmaan liian montaa pesällistä kannata polttaa ettei kuumene liiaksi, ainakin Uuniseppien vinkeissä on vain 2 pesällistä a' 3-5 kg puita.
Mistään mitään tiedä, mutta oman kamiinan ohjeisssa käskettiin eka pesällinen tekemään pienistä klapeista ja vasta kamiinan ollessa lämmin pistää isompaa. Alle 10 cm halkaisijan rungot palaa hyvin vaikkei olis edes halkaissut (muutaman helvetin oksaisen kohdan perusteella). Käyttökokemuksen perusteella ei tuossa edes jaksaisi pientä jatkuvasti käyttää, kun kuumana sais olla jatkuvasti heittämässä klapia sisään.Aika klohmoja on ainakin ostoklapit ja niitä on pilkottava, jotta palavat hyvällä liekillä eivätkä kitumalla nokee paikkoja. Omatekoiset klapit tulee pilkottua tarpeeksi pieniksi niin palavat hyvin. Omasta mielestä pienet puut syttyy ja palaa paremmin. Puuhellassa isot ei pala kunnolla.
Mistään mitään tiedä, mutta oman kamiinan ohjeisssa käskettiin eka pesällinen tekemään pienistä klapeista ja vasta kamiinan ollessa lämmin pistää isompaa. Alle 10 cm halkaisijan rungot palaa hyvin vaikkei olis edes halkaissut (muutaman helvetin oksaisen kohdan perusteella). Käyttökokemuksen perusteella ei tuossa edes jaksaisi pientä jatkuvasti käyttää, kun kuumana sais olla jatkuvasti heittämässä klapia sisään.
Mitä tämä 60% on kilowattitunteina? Kuulostaa aika korkealta prosentilta.Tuli tuossa taannoin todettua, että nykyisellään suunnilleen 60% koko kämpän sähkönkulutuksesta menee lämpimän veden valmistukseen (varaajana joku 300 L Jäspi vuodelta 2007) edelleen
Mites se varaaja? Vanhassa ei varmaan ole kierukkaa ulkoiselle lämmönlähteelle?Olisi vaan kokonaisuudessaan tuollainen "halpakin" PILP, konkvektoripuhallin ja asennukset vähintään semmoinen kolmen tonnin paukku, eli TMA venyisi ehkä turhan pitkäksi.
Mitä tämä 60% on kilowattitunteina? Kuulostaa aika korkealta prosentilta.
Mites se varaaja? Vanhassa ei varmaan ole kierukkaa ulkoiselle lämmönlähteelle?
No kesäkuukausille tuo kuulostaakin järkevältä. Kyllä se 300-500kWh/kk lämpimään veteen on aika normaalia 4-5hlö perheelle.Ollaan asuttu tässä vasta heinäkuun puolivälistä, joten data on siltä aikaväliltä. Toisesta ketjusta: "18.7.-12.9. välisenä aikana on mennyt yhteensä 1509 kWh sähköä, josta 22:00-07:00 välisenä aikana 914 kWh, toisin sanoen vuorokaudessa on mennyt keskimäärin 26.9 kWh sähköä, joista 16.3 kWh eli n. 60% on mennyt yöaikaan ja oletettavasti pääosin lämminvesivaraajaan."
Toki pitää huomioida, että nyt ei ole ollut vielä kovinkaan kylmää, eli lämmitykseen menee vain mallia 5 kWh/vrk tms. Eli tuo lämminvesivaraajan suhteellinen osuus kyllä pienenee reippaasti kun ILPit pääsee kunnolla hommiin. Toisaalta edelliselläkin omistajalla oli ihan keskikesän kulutukset mallia 700-800 kWh/kk, josta oletettavasti suurin osa oli lämminvesivaraajaa, joten kyllä tuo vaan melkoinen sähkösyöppö on.
Mitä tarkoitat luuppiin kytkemisellä? Kai se Multiheater aina jonkun varaajan vaatii mihin se sitä lämpöä lastaa? Vai oletko selvittänyt tätä jo joltain ammattilaiselta?Eipä ole ei. Kävin äsken vaklaamassa, että tarkka malli on Jäspi VLM-300 S, eli 3 KW laite. Sinänsä vissiin pelannut ihan ok, että ihan akuuttia uusimistarvetta ei tuolle ole. Käsittääkseni esim. tuon Multiheaterin voisi kuitenkin kytkeä suoraan jonkinlaiseen luuppiin lämmittämään ja nykyisen varaajan voisi periaatteessa jättää toimintaan tuollaisenaan. Toisaalta alkaahan se olla jo 15 vuotta vanha, joten yksi vaihtis olisi joku vähän integroidumpi ratkaisu jossa olisi (poisto)lämpöpumppu ja varaaja samassa, mutta noita ei Suomessa juuri ole myynnissä. Varsinaiset "oikeat" PILPit (Nilan ym.) taas on halvimmillaankin niin saatanan kalliita, että ei todellekaan kannata poistoilmanvaihtotaloon virittelemään, luulen ma.
No kesäkuukausille tuo kuulostaakin järkevältä. Kyllä se 300-500kWh/kk lämpimään veteen on aika normaalia 4-5hlö perheelle.
Mitä tarkoitat luuppiin kytkemisellä? Kai se Multiheater aina jonkun varaajan vaatii mihin se sitä lämpöä lastaa? Vai oletko selvittänyt tätä jo joltain ammattilaiselta?
Joo, lähinnä jos tuostakin saisi vielä hiottua pois hyödyntämällä muuten täysin hukkaan menevää ilmaa niin se olisi aika kiva. Ja tosiaan nuo edellisen omistajan luvut oli käsittääkseni vain yhdeltä henkilöltä... Liekö sitten ollut joku turboläträäjä.
Okei. Eli se lämmittää vettä vain samalla kun sitä käytetään. Mutta tuosta kytkennästä puuttuu vielä se konvektori tai vesipatteri, jota mietit. Pelkällä veden lämmityksellä silloin kun sitä käytetään jää laitteen hyöty aika olemattomaksi.En ole selvittänyt ammattilaisella, lähinnä ajatuksen tasolla vaan pyöritellyt. Ymmärykseni on siis se, että Multiheater tarvitsee toki varaajan, mutta se varaajan vesi ilmeisesti koko ajan kiertää(?) Multiheaterin läpi, joka hoitaa suurimman osan lämmityksestä ja varaaja sitten vain homman ns. loppuun jos haluaa kovin paljon yli 55-asteista vettä. Tähän tapaan. Ideana tuon multiheaterin kanssa olisi siis nimenomaan pitää tuo vanha varaaja käytössä niin pitkään kuin se vaan vielä käy ja kukkuu.
Okei. Eli se lämmittää vettä vain samalla kun sitä käytetään. Mutta tuosta kytkennästä puuttuu vielä se konvektori tai vesipatteri, jota mietit. Pelkällä veden lämmityksellä silloin kun sitä käytetään jää laitteen hyöty aika olemattomaksi.
Varmaan tuo kohta "Käyttöveden lämmitys sekä talon lämmitys puhallinkonvektorilla" olisi se mitä haetaan:
Tekniikka - Multiheater Eco
Tekniikka - Multiheater Eco on “plug and play” lämpöpumppu täynnä huipputekniikkaa. Asennus ei vaadi kylmälaiteasentajaa. Se sisältää valmiiksi kaiken...www.multiheater.fi
Järeän kokoinen laite. Eiköhän nuo mobairit aja saman asian ja aiheuttaa vähemmän hellasäröä.hyötysuhde 75% hinta alle 450 ilmamäärä ei valtava
- Pienempi tehoasetus – noin 45 m²
- Suurempi tehoasetus – noin 80 m²
Lossnay VL-100U5-E Ilmanvaihtolaite
Mitsubishi Electric https://www.landen.fi/lvi/lossnay-vl-100u5-e-ilmanvaihtolaite-mitsubishi-electric/p/VL-100U5-E/
Eihän tuossa ole mitään lämmön talteenottoa. Ulkoa tuleva ilma lämmitetään sisäilmalla eikä ulos poistuvalla jäteilmalla.Järeän kokoinen laite. Eiköhän nuo mobairit aja saman asian ja aiheuttaa vähemmän hellasäröä.
Ei aja. Tuo mobair vaan sekoittaa kylmän tuloilman lämpimään huoneilmaan jo tuolla venttilin sisällä ja näin ollen vähentää vedon tunnetta. Mitsu sitten taas on lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtokone. Eli se puhaltaa lämmintä sisäilmaa ulos, imee tuoretta korvausilmaa toisesta kanavasta sisälle ja siirtää osan vanhan ilman lämmöstä siihen raitisilmaan.Järeän kokoinen laite. Eiköhän nuo mobairit aja saman asian ja aiheuttaa vähemmän hellasäröä.
Itse ajattelin lähinnä energialaskun kannalta, että vaikka isoista rahoista ei ole kysymys, niin 2,5 kertaisen hintaeron kuolettaminen kestää silti pitkään. Oletin siis, että ilmaa poistuu muutenkin tarpeeksi.Eihän tuossa ole mitään lämmön talteenottoa. Ulkoa tuleva ilma lämmitetään sisäilmalla eikä ulos poistuvalla jäteilmalla.
Mihin tämä viesti liittyy? Tuollainen on hyvä johonkin talliin tai muuhun yhtenäiseen tilaan, mutta ei sillä mitään talon ilmanvaihtoa hoida (jollei sitten laita joka huoneeseen omaa laitetta).hyötysuhde 75% hinta alle 450 ilmamäärä ei valtava
- Pienempi tehoasetus – noin 45 m²
- Suurempi tehoasetus – noin 80 m²
Lossnay VL-100U5-E Ilmanvaihtolaite
Mitsubishi Electric https://www.landen.fi/lvi/lossnay-vl-100u5-e-ilmanvaihtolaite-mitsubishi-electric/p/VL-100U5-E/
Riippuu asunnosta mihin tulee. Jos on uusi tiiviimpi talo niin silloin en missää nimessä laittaisi pönttöuunia tai vuolukivitakkaa. Jos vanha ja huonoilla eristeillä niin siihen laittaisin joko pönttöuunin tai mahdollisimman massiivisen paikalleen muuratun takan.Mikä takka on paras ? Kevyt takka vai varaava, tiili vai vuolukivi ?? Vai peräti pönttöuuni ?
Miksi tuolla ei voisi hoitaa 45m2 tilan ilmanvaihtoa?Mihin tämä viesti liittyy? Tuollainen on hyvä johonkin talliin tai muuhun yhtenäiseen tilaan, mutta ei sillä mitään talon ilmanvaihtoa hoida (jollei sitten laita joka huoneeseen omaa laitetta).
missä vaiheessa on puhuttu koko talon hoitavasta ilman vaihdosta ja miten niin yhden huoneen, onko 80 neliömetrin huoneita monellakin.
Mutta millaiseen asuntoon tuon laittaisi? Jos on ennestään painovoimainen ilmanvaihto, niin tuo sotkee sen pahasti.Käsittääkseni Suomesta löytyy huomattavasti suurempi määrä asuntoja missä pinta-ala on ALLE 80m2 kuin sen päälle. Eli suurimpaan osaan (vuokra ja jopa omistus) asuntoja tuo 80m2 käsittäisi sen "koko talon" hoitavan ilmanvaihdon.
"
Asuntojen keskipinta-alassa suuria eroja
Vuonna 2020 asunnon keskimääräinen huoneistoala oli 79,4 neliömetriä. Asuntokannan keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1970 noin 20 neliömetrillä. Yksiöiden keskipinta-ala oli 34 m2, kaksioiden 54 m2, kolmen huoneen ja keittiön asunnossa puolestaan 79 m2. Asuntojen keskikoon kasvusta huolimatta alle 30 neliön kokoisia asuntoja oli 145 000. Toisaalta vain 27 prosenttia asunnoista oli pinta-alaltaan sata neliömetriä tai enemmän. Yhden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistoja oli 481 000 eli 15 prosenttia asuntokannasta. Yleisin huoneistotyyppi oli kaksio. Kaikkiaan kaksioita (kahden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistot) oli 938 000 eli 30 prosenttia koko asuntokannasta.
"
Tilastokeskus - 1. Asuntokanta 2020
www.stat.fi
Huippuimurille korvaajaa tuossa (myöhemmin) lainaamassasi viestissä pohdittiin.missä vaiheessa on puhuttu koko talon hoitavasta ilman vaihdosta ja miten niin yhden huoneen, onko 80 neliömetrin huoneita monellakin. Kyseisiä kokkareitahan saa monen kokoisia/ tehoisia ps. sori et tulin sun hiekkalaatikolle
Tuskin sotkee painovoimaista ilmanvaihtoa.Mutta millaiseen asuntoon tuon laittaisi? Jos on ennestään painovoimainen ilmanvaihto, niin tuo sotkee sen pahasti.
Jos on ennestään huippari, niin asia on vielä monimutkaisempi ja melkeinpä vaatii ammattilaisen miettimään ratkaisua.
Sen sijaan joku autotalli, erillinen työtila tms. missä koko homma on alunperin laiminlyöty, on kokonaan eri asia. Niihin tuo arvatenkin on hyvä.
Mietitkö asiaa sen tulen tuoman tunnelman vaiko lämmityksen kannalta? Noi kiertoilmatakat varastoivat sen lämmön jaRiippuu asunnosta mihin tulee. Jos on uusi tiiviimpi talo niin silloin en missää nimessä laittaisi pönttöuunia tai vuolukivitakkaa. Jos vanha ja huonoilla eristeillä niin siihen laittaisin joko pönttöuunin tai mahdollisimman massiivisen paikalleen muuratun takan.
Tottakai sotkee, sehän perustuu lämpötilaeroon ja paine-eroon (korkeuseroon) ja jos poistat jostain muualta koneellisesti ja tuot vielä lämmintä ilmaa sisään, niin suurella todennäköisyydellä se ei sen jälkeen enää tarkoitetulla tavalla toimi.Tuskin sotkee painovoimaista ilmanvaihtoa.
Tuossahan kysymys on ollut riittämättömästä ilmanvaihdosta.Tuota Lossnay:ta mainostetaan pianovoimaisella ilmanvaihdolla toteutettuihin rakennuksiin, joten luulisi valmistajalla olevan jonkinmoiset perustelut sellaiseen suositukseen.
Itse en laitteen toimintaperiaatetta tunne, mutta käytännön kokemuksena asennettiin yhteen vanhaan mörskään, jossa toimi pienpäiväkoti, tuollainen. Sillä saatiin kakkoskerroksen nukkumahuoneista poistumaan hiilidioksidi-ongelma. Eli terveystarkastaja oli mitannut huoneilman hiilidioksidipitoisuutta, joka nousi liian korkeaksi kun 20 kersaa oli yhtäaikaisesti koisimassa.
Nyttemmin kyseisessä kohteessa on koneellinen ilmanvaihto, mutta tuolla edullisella laitteella onnistui sisäilman parantaminen.
Ei. Lämpötila-ero ei häviä mihinkään, ja tuollainen laite poistaa suunnilleen saman määrän ilmaa mitä se tuo sisälle.Tottakai sotkee, sehän perustuu lämpötilaeroon ja paine-eroon (korkeuseroon) ja jos poistat jostain muualta koneellisesti ja tuot vielä lämmintä ilmaa sisään, niin suurella todennäköisyydellä se ei sen jälkeen enää tarkoitetulla tavalla toimi.
Lossnay pitää sitten sammuttaa vähänkin kovemmilla pakkasilla. Mielestäni noita ei saisi eikä pitäisi IV-koneina käyttää asuintiloissa.
Ei tarvitse sammuttaa pakkasen takia.Lossnay pitää sitten sammuttaa vähänkin kovemmilla pakkasilla. Mielestäni noita ei saisi eikä pitäisi IV-koneina käyttää asuintiloissa.
Korkea sisäilman kosteus voi aiheuttaa jäätymistä.Liittyykö sulatukseen? Jossain oli noita tarjouksessa ja tuli ihmeteltyä josko autotallia hoitaisi tollasella, mutta en ehtinyt perehtyä tuon syvemmälle.
Yritin etsiä tietoa netistä tuloksetta. Elikkä 70m2 paritaloon molemmille on tulossa pilp ja suunnittelija on valinnut Nibe F750+SAM41. Joka on mitoitettu ilmeisesti 130-200m2 omakotitaloon.
Onko tuosta ylimitoituksesta jotain muuta haittaa kuin että laite maksaa enemmän?