Talon lämmitysratkaisut

[Rollerix]

Kiitos näistä tiedoista. Eli termostaatti kuitenkin oleellisimmassa osassa. Hyvä tietää.

 

[Jan11]

Kiitos näistä tiedoista. Eli termostaatti kuitenkin oleellisimmassa osassa. Hyvä tietää.

Toki se ilmalämpöpumppu on lähestulkoon aina fiksu ratkaisu. Ts. hyötysuhde suorasähköä parempi.
Mutta se taisi olla alunperinkin selvää.

 

[Kvarkki]

Jos suorasähköön päätyy, niin puhallinmallinen patteri on kyllä ihan ylivertainen varsinkin, jos huoneen lämpötilaa on tarkoitus säätää käytön mukaan. Öljypatteri soveltuu lähinnä tasaiseen pitkäkestoiseen lämmitykseen ja silloinkin toisessa päässä huonetta voi varpaat jäädä viileäksi eli lämpöä voi joutua pitämään kovemmalla kuin tarvitsisi. Ääni on tietysti negatiivinen asia. Mulla on lisälämmittimenä joku Verkkokaupan halpis, joka tuntuu kyllä ilman puhallintakin lämmittävän huoneen paljon nopeammin edelliseen Bauhausin öljypatteriin nähden. Öljypatteri oli 1 kW, tässä uudessa piisaa 720 W.

 

[B12]

Olisiko kenelläkään antaa vinkkiä hiljaisesta tuulettimesta minkä voisi sijoittaa leivinuunin päälle kierrätämään ilmaa talossa? Talven sähkölaskuihin varautuessa lämmitin testiksi leivinuunin kuumaksi ja laitoin seuraavana aamuna normi pöytätuulettimen pöhisemään uunin päälle.

Lämpötilat nousivat asteella toisessa päässä taloa välittömästi.

Tuommoinen parinkympin motonet pöytätuuletin on vaan sen verran kova ääninen, ettei sitä kehtaa yöksi jättää päälle ja kaminatuulettimet vaativat kovempia lämpötiloja.

ILP kävi tyhjäkäyntiä koko päivän tuon kokeilun seurauksena

Minulla on tuollainen tavallinen 12" pöytätuuletin leivinuunin päällä. Juju on siinä, että ottaa sen suojaritilän tuulettimesta pois. Teho lähes tuplaantuu ja ei pidä mitään ääntä sen jälkeen. Ykkäsnopeus riittää enemmän kuin hyvin.

 

[tietokonerikki]

Löytyykö tietoa eri lämmitysmuotojen hyötysuhteesta? Kiinnostaisi miten eroavat toisistaan esimerkiksi ilmalämpöpumppu, sähköinen lattialämmitys, öljytäytteinen kiinteä sähköpatteri, öljytäytteinen liikuteltava sähköpatteri tai vaikka liikuteltava ohivirtauspatteri. Siis jos lämmitetään samaa tilaa (esimerkiksi 100 m2 taloa) näillä ratkaisuilla, millaiseksi muodostuu energiankulutus kullakin tavalla?

Löysin jonkun laskurin, joka oli turhan monimutkainen, kun esim. investointikulut ei tällä kertaa kiinnosta. Eikä tarvitse olla edes tarkkoja lukuja vaan suunnilleen mikä taso. Siis esim. jos ILP lämmittäisi talon tiettyyn lämpötilaan energialla X, mikä olisi samaan suoritukseen vaadittava energia noilla muilla?

Tähän vois vielä lisätä, että sähköpatteri käy usein kuumana ja polttaa sen pinnalle kertynyttä pälyä => hajua ja öljytäytteinen sähköpatteti on yleensä matalalämpöisempi eli tota "pölyn palamista" ei niinkään synny. Tuuletus sitten aika pitkälti ratkaisee sen "ylimääräisen" lämmönkulutuksen.

 

[Hilppari]

Tähän vois vielä lisätä, että sähköpatteri käy usein kuumana ja polttaa sen pinnalle kertynyttä pälyä => hajua ja öljytäytteinen sähköpatteti on yleensä matalalämpöisempi eli tota "pölyn palamista" ei niinkään synny. Tuuletus sitten aika pitkälti ratkaisee sen "ylimääräisen" lämmönkulutuksen.

Talvikausi alkanu kun haistaa syksyn ekat palaneet pölyt

 

[tietokonerikki]

Talvikausi alkanu kun haistaa syksyn ekat palaneet pölyt

Joo toisilla on ja toiset säästävät vielä sähköä (lue euroraja) talven pakkasten varalle 15-asteen lämmössä vielä tarkenee nukkua. Eihän toi pöly mikään ylivoimainen ongelma ole, putsaa patterit niin ei pöly "pala"

 

[Zanski Lewinsky]

Varaavaa takkaa täytyy polttaa nopeasti täydellä vedolla. Sen pintalämpötila on huipussaan vasta useiden tuntien kuluttua ja se luovuttaa lämpöä jopa vuorokauden. Kamiinaa tai muuta suoraan huoneilmaa lämmittävää laitosta voi polttaa pienellä liekillä, koska se ei varaa lämpöä ja lämmön tuotto loppuu heti kun tuli sammuu.

Tätä miettinyt itsekin, että hyvällä ilmalla jotta palaa puhtaasti ja kuumasti, mutta kannattaako polttaa muutama iso puu kerrallaan (eli palaa pitempään ja ja hitaammin) vai pienempää puuta jotka palavat nopeasti ja vielä kuumempana?

Jotenkin ajattelisi että isompaa kalikkaa pidempään, jolloin lämmöstä suurempi osa jäisi takkaan eikä menisi piipusta ulos?

 

[BongisKhan]

Kannattaa tosin muistaa, että eri takat kestävät lämpöä vähän eri tavalla ja hyvällä tuurilla saat liian kuumana polttamalla vain takkasi paskaksi. Silloin se vasta huonosti lämmittääkin!

 

[Trautman]

Ite oon huomannu omassa takassa, että liian pieniä puita, kun polttaa niin niitä ei saa sopivasti palamaan ollenkaan muutaku laittamalla luukkujen säädöt pienelle ja peltiäkin joutuu kuristamaan. Isommat puut on omaan mieleen. Palaa hitaammin ja palamisen saa paremmin hallintaan.

 

[Zanski Lewinsky]

Kannattaa tosin muistaa, että eri takat kestävät lämpöä vähän eri tavalla ja hyvällä tuurilla saat liian kuumana polttamalla vain takkasi paskaksi. Silloin se vasta huonosti lämmittääkin!

Tässäkin varmaan puun koolla suuri merkitys, jos pistää pesän täyteen pientä pilkettä niin varmaan palaa todella kuumana ja nopeasti, mutta jos tosiaan muutamalla isommalla kalikalla täyttää pesän niin pienempi pinta-ala palanee rauhallisemmin eikä niin kuumana. Eikä varmaan liian montaa pesällistä kannata polttaa ettei kuumene liiaksi, ainakin Uuniseppien vinkeissä on vain 2 pesällistä a' 3-5 kg puita.

 

[tietokonerikki]

Tässäkin varmaan puun koolla suuri merkitys, jos pistää pesän täyteen pientä pilkettä niin varmaan palaa todella kuumana ja nopeasti, mutta jos tosiaan muutamalla isommalla kalikalla täyttää pesän niin pienempi pinta-ala palanee rauhallisemmin eikä niin kuumana. Eikä varmaan liian montaa pesällistä kannata polttaa ettei kuumene liiaksi, ainakin Uuniseppien vinkeissä on vain 2 pesällistä a' 3-5 kg puita.

Noissa takoissakin on isoja eroja joku kiertoilma vuolukivitakka lämpiää erilailla kuin vastaavan kokoinen tiilitakka.
Jos on pitkään ollut kylmillään, niin alussa vain vähän lämpöä jolloin ei suotta saumat halkea.
Ja vaikka kännykällä kuvaa, että se takan alopuolinen hormiin menevä osuus on oikeasti putsattu, varsinkin jos on puita talon ympärillä. Ne nykynokimiesten suosimat imurit eivät niitä välttämättä kerää ja sinne kulman taakse ei näe kuin kameralla.

JOs epäilyttää komentti, niin koti-imurilla voi pihalla (tai tuoda lehtikasan sisälle testiin) käydä kokeilemassa miten ne siitä pienestä suuttimesta imeytyvät.

 

[B170]

Aika klohmoja on ainakin ostoklapit ja niitä on pilkottava, jotta palavat hyvällä liekillä eivätkä kitumalla nokee paikkoja. Omatekoiset klapit tulee pilkottua tarpeeksi pieniksi niin palavat hyvin. Omasta mielestä pienet puut syttyy ja palaa paremmin. Puuhellassa isot ei pala kunnolla.

 

[B170]

Tässäkin varmaan puun koolla suuri merkitys, jos pistää pesän täyteen pientä pilkettä niin varmaan palaa todella kuumana ja nopeasti, mutta jos tosiaan muutamalla isommalla kalikalla täyttää pesän niin pienempi pinta-ala palanee rauhallisemmin eikä niin kuumana. Eikä varmaan liian montaa pesällistä kannata polttaa ettei kuumene liiaksi, ainakin Uuniseppien vinkeissä on vain 2 pesällistä a' 3-5 kg puita.

Uuniseppien uunissa toimii pelletti hyvin.

 

[Kvarkki]

Aika klohmoja on ainakin ostoklapit ja niitä on pilkottava, jotta palavat hyvällä liekillä eivätkä kitumalla nokee paikkoja. Omatekoiset klapit tulee pilkottua tarpeeksi pieniksi niin palavat hyvin. Omasta mielestä pienet puut syttyy ja palaa paremmin. Puuhellassa isot ei pala kunnolla.

Mistään mitään tiedä, mutta oman kamiinan ohjeisssa käskettiin eka pesällinen tekemään pienistä klapeista ja vasta kamiinan ollessa lämmin pistää isompaa. Alle 10 cm halkaisijan rungot palaa hyvin vaikkei olis edes halkaissut (muutaman helvetin oksaisen kohdan perusteella). Käyttökokemuksen perusteella ei tuossa edes jaksaisi pientä jatkuvasti käyttää, kun kuumana sais olla jatkuvasti heittämässä klapia sisään.

 

[B170]

Mistään mitään tiedä, mutta oman kamiinan ohjeisssa käskettiin eka pesällinen tekemään pienistä klapeista ja vasta kamiinan ollessa lämmin pistää isompaa. Alle 10 cm halkaisijan rungot palaa hyvin vaikkei olis edes halkaissut (muutaman helvetin oksaisen kohdan perusteella). Käyttökokemuksen perusteella ei tuossa edes jaksaisi pientä jatkuvasti käyttää, kun kuumana sais olla jatkuvasti heittämässä klapia sisään.

”Virallinen” klapimittahan on 4-10cm eli alle 10cm pökäle vielä palaa hyvin

 

[Luumi]

Vanhempi uutinen 5v takaa. 40-63 000kwh vuodessa on kyllä raju lukema 330 neliöllekin. Noin isossa pytingissä maalämpö ainakin voittaisi ILP:n.

Omakotiasuja lopetti kotinsa ylilämmittämisen – Vuoden sähkölasku putosi 800 euroa

Espoolainen Ilkka Niemi sanoo, että Suomessa keskustellaan liikaa siitä, miten sähköä tuotetaan. Hänen mukaansa ensiksi pitäisi leikata pois turha kulutus.

yle.fi

 

[BongisKhan]

Tuli tuossa taannoin todettua, että nykyisellään suunnilleen 60% koko kämpän sähkönkulutuksesta menee lämpimän veden valmistukseen (varaajana joku 300 L Jäspi vuodelta 2007) edelleen, vaikka nyt on ollut useamman viikon jo lämmityskin päällä (2 x ILP), eikä todellakaan olla mitään läträäjiä. Sen takia alkoi taas entistä enemmän houkutella tällaisen pelkästään käyttövedelle tarkoitetun PILPin hommaaminen. Siinä saisi varmaan sivussa sitten puhallinkonvektorilla, tai miksi ei ihan vaan patterilla, kellarinkin lämmitettyä. Bonarina lämpö nousisi varmaan vielä ylös asuintiloihinkin. Jotenkin vaan houkuttaa ajatus tuosta, että nyt harakoille menevän lämmön saisi edes jotenkin talteen ja tuntuu itseasiassa ihan hullulta, että ensin vaivalla (ja ennen kaikkea kalliilla...) lämmitetään sisäilmaa, mutta sitten imetään se koneellisesti vaan pihalle, vaikka siinä olisi lämpöä vielä vaikka kuinka paljon.

Olisi vaan kokonaisuudessaan tuollainen "halpakin" PILP, konkvektoripuhallin ja asennukset vähintään semmoinen kolmen tonnin paukku, eli TMA venyisi ehkä turhan pitkäksi. Olettaen siis, että mitään tuntuvaa säästöä edes syntyisi. Toisaalta nykyinen huippari on vissiin alkuperäinen vuodelta 1991 tms. ja on IV-nuohoajan mukaan parhaat päivänsä nähnyt jo tovi sitten, eli jotain pelivetoja pitäisi joka tapauksessa ilmanvaihdon kanssa tehdä tässä jossain kohtaa.

 

[Zigh]

Tuli tuossa taannoin todettua, että nykyisellään suunnilleen 60% koko kämpän sähkönkulutuksesta menee lämpimän veden valmistukseen (varaajana joku 300 L Jäspi vuodelta 2007) edelleen

Mitä tämä 60% on kilowattitunteina? Kuulostaa aika korkealta prosentilta.

Olisi vaan kokonaisuudessaan tuollainen "halpakin" PILP, konkvektoripuhallin ja asennukset vähintään semmoinen kolmen tonnin paukku, eli TMA venyisi ehkä turhan pitkäksi.

Mites se varaaja? Vanhassa ei varmaan ole kierukkaa ulkoiselle lämmönlähteelle?

 

[BongisKhan]

Mitä tämä 60% on kilowattitunteina? Kuulostaa aika korkealta prosentilta.

Ollaan asuttu tässä vasta heinäkuun puolivälistä, joten data on siltä aikaväliltä. Toisesta ketjusta: "18.7.-12.9. välisenä aikana on mennyt yhteensä 1509 kWh sähköä, josta 22:00-07:00 välisenä aikana 914 kWh, toisin sanoen vuorokaudessa on mennyt keskimäärin 26.9 kWh sähköä, joista 16.3 kWh eli n. 60% on mennyt yöaikaan ja oletettavasti pääosin lämminvesivaraajaan."

Toki pitää huomioida, että nyt ei ole ollut vielä kovinkaan kylmää, eli lämmitykseen menee vain mallia 5 kWh/vrk tms. Eli tuo lämminvesivaraajan suhteellinen osuus kyllä pienenee reippaasti kun ILPit pääsee kunnolla hommiin. Toisaalta edelliselläkin omistajalla oli ihan keskikesän kulutukset mallia 700-800 kWh/kk, josta oletettavasti suurin osa oli lämminvesivaraajaa, joten kyllä tuo vaan melkoinen sähkösyöppö on.

Mites se varaaja? Vanhassa ei varmaan ole kierukkaa ulkoiselle lämmönlähteelle?

Eipä ole ei. Kävin äsken vaklaamassa, että tarkka malli on Jäspi VLM-300 S, eli 3 KW laite. Sinänsä vissiin pelannut ihan ok, että ihan akuuttia uusimistarvetta ei tuolle ole. Käsittääkseni esim. tuon Multiheaterin voisi kuitenkin kytkeä suoraan jonkinlaiseen luuppiin lämmittämään ja nykyisen varaajan voisi periaatteessa jättää toimintaan tuollaisenaan. Toisaalta alkaahan se olla jo 15 vuotta vanha, joten yksi vaihtis olisi joku vähän integroidumpi ratkaisu jossa olisi (poisto)lämpöpumppu ja varaaja samassa, mutta noita ei Suomessa juuri ole myynnissä. Varsinaiset "oikeat" PILPit (Nilan ym.) taas on halvimmillaankin niin saatanan kalliita, että ei todellekaan kannata suorasähkö/ILP+poistoilmanvaihtotaloon virittelemään, luulen ma.

 

[Zigh]

Ollaan asuttu tässä vasta heinäkuun puolivälistä, joten data on siltä aikaväliltä. Toisesta ketjusta: "18.7.-12.9. välisenä aikana on mennyt yhteensä 1509 kWh sähköä, josta 22:00-07:00 välisenä aikana 914 kWh, toisin sanoen vuorokaudessa on mennyt keskimäärin 26.9 kWh sähköä, joista 16.3 kWh eli n. 60% on mennyt yöaikaan ja oletettavasti pääosin lämminvesivaraajaan."

Toki pitää huomioida, että nyt ei ole ollut vielä kovinkaan kylmää, eli lämmitykseen menee vain mallia 5 kWh/vrk tms. Eli tuo lämminvesivaraajan suhteellinen osuus kyllä pienenee reippaasti kun ILPit pääsee kunnolla hommiin. Toisaalta edelliselläkin omistajalla oli ihan keskikesän kulutukset mallia 700-800 kWh/kk, josta oletettavasti suurin osa oli lämminvesivaraajaa, joten kyllä tuo vaan melkoinen sähkösyöppö on.

No kesäkuukausille tuo kuulostaakin järkevältä. Kyllä se 300-500kWh/kk lämpimään veteen on aika normaalia 4-5hlö perheelle.

Eipä ole ei. Kävin äsken vaklaamassa, että tarkka malli on Jäspi VLM-300 S, eli 3 KW laite. Sinänsä vissiin pelannut ihan ok, että ihan akuuttia uusimistarvetta ei tuolle ole. Käsittääkseni esim. tuon Multiheaterin voisi kuitenkin kytkeä suoraan jonkinlaiseen luuppiin lämmittämään ja nykyisen varaajan voisi periaatteessa jättää toimintaan tuollaisenaan. Toisaalta alkaahan se olla jo 15 vuotta vanha, joten yksi vaihtis olisi joku vähän integroidumpi ratkaisu jossa olisi (poisto)lämpöpumppu ja varaaja samassa, mutta noita ei Suomessa juuri ole myynnissä. Varsinaiset "oikeat" PILPit (Nilan ym.) taas on halvimmillaankin niin saatanan kalliita, että ei todellekaan kannata poistoilmanvaihtotaloon virittelemään, luulen ma.

Mitä tarkoitat luuppiin kytkemisellä? Kai se Multiheater aina jonkun varaajan vaatii mihin se sitä lämpöä lastaa? Vai oletko selvittänyt tätä jo joltain ammattilaiselta?

 

[BongisKhan]

No kesäkuukausille tuo kuulostaakin järkevältä. Kyllä se 300-500kWh/kk lämpimään veteen on aika normaalia 4-5hlö perheelle.

Joo, lähinnä jos tuostakin saisi vielä hiottua pois hyödyntämällä muuten täysin hukkaan menevää ilmaa niin se olisi aika kiva. Ja tosiaan nuo edellisen omistajan luvut oli käsittääkseni vain yhdeltä henkilöltä... Liekö sitten ollut joku turboläträäjä.

Mitä tarkoitat luuppiin kytkemisellä? Kai se Multiheater aina jonkun varaajan vaatii mihin se sitä lämpöä lastaa? Vai oletko selvittänyt tätä jo joltain ammattilaiselta?

En ole selvittänyt ammattilaisella, lähinnä ajatuksen tasolla vaan pyöritellyt. Ymmärykseni on siis se, että Multiheater tarvitsee toki varaajan, mutta se varaajan vesi ilmeisesti koko ajan kiertää(?) Multiheaterin läpi, joka hoitaa suurimman osan lämmityksestä ja varaaja sitten vain homman ns. loppuun jos haluaa kovin paljon yli 55-asteista vettä. Tähän tapaan. Ideana tuon multiheaterin kanssa olisi siis nimenomaan pitää tuo vanha varaaja käytössä niin pitkään kuin se vaan vielä käy ja kukkuu.

 

[venalaine]

Joo, lähinnä jos tuostakin saisi vielä hiottua pois hyödyntämällä muuten täysin hukkaan menevää ilmaa niin se olisi aika kiva. Ja tosiaan nuo edellisen omistajan luvut oli käsittääkseni vain yhdeltä henkilöltä... Liekö sitten ollut joku turboläträäjä.

Jos on ihan ehjä varaaja, niin enpä pienen nipistämisen takia lähtisi vaihtamaan. Sitten kun tulee tiensä päähän, niin katsoo sillä hetkellä järkevän systeemin. Nyt kun sähkö on kallista on toki suuri houkutus panna kaikki uusiksi, mutta ei se ole välttämättä fiksua. Tilanne voi olla yllättävänkin pian ihan toinen.

 

[Zigh]

En ole selvittänyt ammattilaisella, lähinnä ajatuksen tasolla vaan pyöritellyt. Ymmärykseni on siis se, että Multiheater tarvitsee toki varaajan, mutta se varaajan vesi ilmeisesti koko ajan kiertää(?) Multiheaterin läpi, joka hoitaa suurimman osan lämmityksestä ja varaaja sitten vain homman ns. loppuun jos haluaa kovin paljon yli 55-asteista vettä. Tähän tapaan. Ideana tuon multiheaterin kanssa olisi siis nimenomaan pitää tuo vanha varaaja käytössä niin pitkään kuin se vaan vielä käy ja kukkuu.

Okei. Eli se lämmittää vettä vain samalla kun sitä käytetään. Mutta tuosta kytkennästä puuttuu vielä se konvektori tai vesipatteri, jota mietit. Pelkällä veden lämmityksellä silloin kun sitä käytetään jää laitteen hyöty aika olemattomaksi.

Varmaan tuo kohta "Käyttöveden lämmitys sekä talon lämmitys puhallinkonvektorilla" olisi se mitä haetaan:

Tekniikka - Multiheater Eco

Tekniikka - Multiheater Eco on “plug and play” lämpöpumppu täynnä huipputekniikkaa. Asennus ei vaadi kylmälaiteasentajaa. Se sisältää valmiiksi kaiken...

www.multiheater.fi

 

[BongisKhan]

Okei. Eli se lämmittää vettä vain samalla kun sitä käytetään. Mutta tuosta kytkennästä puuttuu vielä se konvektori tai vesipatteri, jota mietit. Pelkällä veden lämmityksellä silloin kun sitä käytetään jää laitteen hyöty aika olemattomaksi.

Varmaan tuo kohta "Käyttöveden lämmitys sekä talon lämmitys puhallinkonvektorilla" olisi se mitä haetaan:

Tekniikka - Multiheater Eco

Tekniikka - Multiheater Eco on “plug and play” lämpöpumppu täynnä huipputekniikkaa. Asennus ei vaadi kylmälaiteasentajaa. Se sisältää valmiiksi kaiken...

www.multiheater.fi

Joo siis silläpä mä sitä konvektoria / patteria tuohon lisäksi mietin, että saisi sen ylilämmön kierrätettyä takaisin käyttöön. Sitä lämmintä vettä kun ei meillä kuitenkaan ihan älyttömästi mene ja tuo kellaritila jossa varaaja sijaitsee on lämmintä harraste/varastotilaa, joka pitää joka tapauksessa lämmittää suuren osan vuotta. Tuo setuppi tosin vaatisi vissiin vähän enemmänkin lisäinvestointeja ja näyttäisi, että puhallinkonvektorien hinnat on käytännössä tuplaantuneet jostain syystä.

Mutta niin, ajatuksen tasollahan nämä pyörittelyt vielä on ja tämä talvi mennään varmaan vielä ihan nykyisellä setillä. Itsellä ei ole edes sinänsä talouden tai sähkösopimuksen puolesta mitään ihan pakottavaa tarvetta tehdä asialle mitään, lähinnä noin periaatteen ja yleisen ekologisuuden kannalta olisi mukava jos tuon hukkalämmön saisi edes jotenkin talteen ja talon kokonaisenergiankulutusta laskettua pikkuhiljaa. Tämä voisi olla yksi tapa, esim. aurinkopaneelit toinen tai mahdollisesti lisäinen toimi.

Oikeasti pitäisi varmaan ottaa yhteyttä johonkin LVI-ammattilaiseen ja pohtia yhdessä onko tuollaisessa systeemissä mitään järkeä tällaisessa kämpässä ja kuinka hyvin tuollainen vehje oikeasti jaksaisi koko talon poistoilmanvaihdosta huolehtia.

 

[Jan11]

hyötysuhde 75% hinta alle 450 ilmamäärä ei valtava

• Pienempi tehoasetus – noin 45 m²
• Suurempi tehoasetus – noin 80 m²

Lossnay VL-100U5-E Ilmanvaihtolaite
Mitsubishi Electric https://www.landen.fi/lvi/lossnay-vl-100u5-e-ilmanvaihtolaite-mitsubishi-electric/p/VL-100U5-E/

Järeän kokoinen laite. Eiköhän nuo mobairit aja saman asian ja aiheuttaa vähemmän hellasäröä.

 

[demo69]

Järeän kokoinen laite. Eiköhän nuo mobairit aja saman asian ja aiheuttaa vähemmän hellasäröä.

Eihän tuossa ole mitään lämmön talteenottoa. Ulkoa tuleva ilma lämmitetään sisäilmalla eikä ulos poistuvalla jäteilmalla.

 

[soup]

Järeän kokoinen laite. Eiköhän nuo mobairit aja saman asian ja aiheuttaa vähemmän hellasäröä.

Ei aja. Tuo mobair vaan sekoittaa kylmän tuloilman lämpimään huoneilmaan jo tuolla venttilin sisällä ja näin ollen vähentää vedon tunnetta. Mitsu sitten taas on lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtokone. Eli se puhaltaa lämmintä sisäilmaa ulos, imee tuoretta korvausilmaa toisesta kanavasta sisälle ja siirtää osan vanhan ilman lämmöstä siihen raitisilmaan.

 

[Jan11]

Eihän tuossa ole mitään lämmön talteenottoa. Ulkoa tuleva ilma lämmitetään sisäilmalla eikä ulos poistuvalla jäteilmalla.

Itse ajattelin lähinnä energialaskun kannalta, että vaikka isoista rahoista ei ole kysymys, niin 2,5 kertaisen hintaeron kuolettaminen kestää silti pitkään. Oletin siis, että ilmaa poistuu muutenkin tarpeeksi.
Jos taas on oikeasti tarve lisätä poistoilman määrääkin, silloin iv-kone varmasti on perusteltu.

 

[Zigh]

hyötysuhde 75% hinta alle 450 ilmamäärä ei valtava

• Pienempi tehoasetus – noin 45 m²
• Suurempi tehoasetus – noin 80 m²

Lossnay VL-100U5-E Ilmanvaihtolaite
Mitsubishi Electric https://www.landen.fi/lvi/lossnay-vl-100u5-e-ilmanvaihtolaite-mitsubishi-electric/p/VL-100U5-E/

Mihin tämä viesti liittyy? Tuollainen on hyvä johonkin talliin tai muuhun yhtenäiseen tilaan, mutta ei sillä mitään talon ilmanvaihtoa hoida (jollei sitten laita joka huoneeseen omaa laitetta).

 

[colaton]

Mikä takka on paras ? Kevyt takka vai varaava, tiili vai vuolukivi ?? Vai peräti pönttöuuni ?

 

[Galann]

Mikä takka on paras ? Kevyt takka vai varaava, tiili vai vuolukivi ?? Vai peräti pönttöuuni ?

Riippuu asunnosta mihin tulee. Jos on uusi tiiviimpi talo niin silloin en missää nimessä laittaisi pönttöuunia tai vuolukivitakkaa. Jos vanha ja huonoilla eristeillä niin siihen laittaisin joko pönttöuunin tai mahdollisimman massiivisen paikalleen muuratun takan.

 

[Zigh]

Niin? Miten @jjhoplaa meinasit koko talon ilmanvaihtoa hoitavan huippuimurin korvata tuollaisella yhden huoneen IV-koneella?

 

[petepeluri]

Mihin tämä viesti liittyy? Tuollainen on hyvä johonkin talliin tai muuhun yhtenäiseen tilaan, mutta ei sillä mitään talon ilmanvaihtoa hoida (jollei sitten laita joka huoneeseen omaa laitetta).

Miksi tuolla ei voisi hoitaa 45m2 tilan ilmanvaihtoa?

 

[Taneli-]

missä vaiheessa on puhuttu koko talon hoitavasta ilman vaihdosta ja miten niin yhden huoneen, onko 80 neliömetrin huoneita monellakin.

Käsittääkseni Suomesta löytyy huomattavasti suurempi määrä asuntoja missä pinta-ala on ALLE 80m2 kuin sen päälle. Eli suurimpaan osaan (vuokra ja jopa omistus) asuntoja tuo 80m2 käsittäisi sen "koko talon" hoitavan ilmanvaihdon.

"
Asuntojen keskipinta-alassa suuria eroja

Vuonna 2020 asunnon keskimääräinen huoneistoala oli 79,4 neliömetriä. Asuntokannan keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1970 noin 20 neliömetrillä. Yksiöiden keskipinta-ala oli 34 m2, kaksioiden 54 m2, kolmen huoneen ja keittiön asunnossa puolestaan 79 m2. Asuntojen keskikoon kasvusta huolimatta alle 30 neliön kokoisia asuntoja oli 145 000. Toisaalta vain 27 prosenttia asunnoista oli pinta-alaltaan sata neliömetriä tai enemmän. Yhden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistoja oli 481 000 eli 15 prosenttia asuntokannasta. Yleisin huoneistotyyppi oli kaksio. Kaikkiaan kaksioita (kahden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistot) oli 938 000 eli 30 prosenttia koko asuntokannasta.
"

Tilastokeskus - 1. Asuntokanta 2020

www.stat.fi

 

[Jan11]

Käsittääkseni Suomesta löytyy huomattavasti suurempi määrä asuntoja missä pinta-ala on ALLE 80m2 kuin sen päälle. Eli suurimpaan osaan (vuokra ja jopa omistus) asuntoja tuo 80m2 käsittäisi sen "koko talon" hoitavan ilmanvaihdon.

"
Asuntojen keskipinta-alassa suuria eroja

Vuonna 2020 asunnon keskimääräinen huoneistoala oli 79,4 neliömetriä. Asuntokannan keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1970 noin 20 neliömetrillä. Yksiöiden keskipinta-ala oli 34 m2, kaksioiden 54 m2, kolmen huoneen ja keittiön asunnossa puolestaan 79 m2. Asuntojen keskikoon kasvusta huolimatta alle 30 neliön kokoisia asuntoja oli 145 000. Toisaalta vain 27 prosenttia asunnoista oli pinta-alaltaan sata neliömetriä tai enemmän. Yhden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistoja oli 481 000 eli 15 prosenttia asuntokannasta. Yleisin huoneistotyyppi oli kaksio. Kaikkiaan kaksioita (kahden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistot) oli 938 000 eli 30 prosenttia koko asuntokannasta.
"

Tilastokeskus - 1. Asuntokanta 2020

www.stat.fi

Mutta millaiseen asuntoon tuon laittaisi? Jos on ennestään painovoimainen ilmanvaihto, niin tuo sotkee sen pahasti.
Jos on ennestään huippari, niin asia on vielä monimutkaisempi ja melkeinpä vaatii ammattilaisen miettimään ratkaisua.

Sen sijaan joku autotalli, erillinen työtila tms. missä koko homma on alunperin laiminlyöty, on kokonaan eri asia. Niihin tuo arvatenkin on hyvä.

 

[Zigh]

missä vaiheessa on puhuttu koko talon hoitavasta ilman vaihdosta ja miten niin yhden huoneen, onko 80 neliömetrin huoneita monellakin. Kyseisiä kokkareitahan saa monen kokoisia/ tehoisia ps. sori et tulin sun hiekkalaatikolle

Huippuimurille korvaajaa tuossa (myöhemmin) lainaamassasi viestissä pohdittiin.
Ei tuolla vaihda ilmaa kahdesta tai useammasta huoneesta: välioven jos laittaa kiinni, toisessa ei vaihdu ilma.

 

[petepeluri]

Mutta millaiseen asuntoon tuon laittaisi? Jos on ennestään painovoimainen ilmanvaihto, niin tuo sotkee sen pahasti.
Jos on ennestään huippari, niin asia on vielä monimutkaisempi ja melkeinpä vaatii ammattilaisen miettimään ratkaisua.

Sen sijaan joku autotalli, erillinen työtila tms. missä koko homma on alunperin laiminlyöty, on kokonaan eri asia. Niihin tuo arvatenkin on hyvä.

Tuskin sotkee painovoimaista ilmanvaihtoa.

 

[tietokonerikki]

Riippuu asunnosta mihin tulee. Jos on uusi tiiviimpi talo niin silloin en missää nimessä laittaisi pönttöuunia tai vuolukivitakkaa. Jos vanha ja huonoilla eristeillä niin siihen laittaisin joko pönttöuunin tai mahdollisimman massiivisen paikalleen muuratun takan.

Mietitkö asiaa sen tulen tuoman tunnelman vaiko lämmityksen kannalta? Noi kiertoilmatakat varastoivat sen lämmön ja
eikös se paljonko puita polttaa pääosin määrää sen lämmitystehon?

 

[Jan11]

Tuskin sotkee painovoimaista ilmanvaihtoa.

Tottakai sotkee, sehän perustuu lämpötilaeroon ja paine-eroon (korkeuseroon) ja jos poistat jostain muualta koneellisesti ja tuot vielä lämmintä ilmaa sisään, niin suurella todennäköisyydellä se ei sen jälkeen enää tarkoitetulla tavalla toimi.

 

[kajakkivajakki]

Tuota Lossnay:ta mainostetaan pianovoimaisella ilmanvaihdolla toteutettuihin rakennuksiin, joten luulisi valmistajalla olevan jonkinmoiset perustelut sellaiseen suositukseen.

Itse en laitteen toimintaperiaatetta tunne, mutta käytännön kokemuksena asennettiin yhteen vanhaan mörskään, jossa toimi pienpäiväkoti, tuollainen. Sillä saatiin kakkoskerroksen nukkumahuoneista poistumaan hiilidioksidi-ongelma. Eli terveystarkastaja oli mitannut huoneilman hiilidioksidipitoisuutta, joka nousi liian korkeaksi kun 20 kersaa oli yhtäaikaisesti koisimassa.

Nyttemmin kyseisessä kohteessa on koneellinen ilmanvaihto, mutta tuolla edullisella laitteella onnistui sisäilman parantaminen.

 

[Jan11]

Tuota Lossnay:ta mainostetaan pianovoimaisella ilmanvaihdolla toteutettuihin rakennuksiin, joten luulisi valmistajalla olevan jonkinmoiset perustelut sellaiseen suositukseen.

Itse en laitteen toimintaperiaatetta tunne, mutta käytännön kokemuksena asennettiin yhteen vanhaan mörskään, jossa toimi pienpäiväkoti, tuollainen. Sillä saatiin kakkoskerroksen nukkumahuoneista poistumaan hiilidioksidi-ongelma. Eli terveystarkastaja oli mitannut huoneilman hiilidioksidipitoisuutta, joka nousi liian korkeaksi kun 20 kersaa oli yhtäaikaisesti koisimassa.

Nyttemmin kyseisessä kohteessa on koneellinen ilmanvaihto, mutta tuolla edullisella laitteella onnistui sisäilman parantaminen.

Tuossahan kysymys on ollut riittämättömästä ilmanvaihdosta.
Ts. siellä ei painovoimainen ole ollut riittävä sille määrälle ihmisiä, mitä siellä on ollut. Silloin on aika vähän merkitystä, sotkeeko laite sen painovoimaisen toimintaa ellei se ole toiminut (tai on toiminut huonosti) alunperinkin.

 

[petepeluri]

Tottakai sotkee, sehän perustuu lämpötilaeroon ja paine-eroon (korkeuseroon) ja jos poistat jostain muualta koneellisesti ja tuot vielä lämmintä ilmaa sisään, niin suurella todennäköisyydellä se ei sen jälkeen enää tarkoitetulla tavalla toimi.

Ei. Lämpötila-ero ei häviä mihinkään, ja tuollainen laite poistaa suunnilleen saman määrän ilmaa mitä se tuo sisälle.

 

[kajakkivajakki]

Jos lähtökohdaksi otetaan nykyiset ilmamääräsuositukset niin oletan ettei yksikään painovoimaisella ilmanvaihdolla toteutettu rakennus sellaisia täytä ainakaan ympäri vuoden. Sen verran on suosituksia vuosien saatossa lisätty.

Itse kun toimin ns julkisella ja noita vanhoja kouluja ym saneerataan niin nuo ilmamäärät on aina tikun nokassa.

Vanhoissa koulurakennuksissahan ilman riittävyyttä on haettu julmetun korkeina luokkahuoneina ja aina välituntisin tuuletusikkunat sen vartin auki. Ilmeisesti sekään ei riitä tai sitten ei ole lämpötaloudellisesti järkevää kun järjestään kaikkiin on koneelliset ilmanvaihdot asennettu.

Noista ilmanvaihdon määristä eli montako litraa per nuppi per sekunti pitää olla -> Yhdestä koulusta opettajan asunnoksi tarkoitettu pääty saneerattiin ruokalaksi. Terveystarkastajan näkemys oli, että kun siellä on yhtäaikaisesti kaikki 70 koulun oppilasta/henkilökuntaa niin ilmanvaihto pitää mitoittaa sen maksimikuorman mukaisesti. Kyseiseen tilaan ei millään ilveellä sellaista turbiinia saanut niin lopulta suostui siihen että sinne asennetaan ihan normaali asuinhuoneiston ilmanvaihtokone (Muistaakseni vallox digit2).

Käytännössä kyseistäkään konetta ei siellä ajettu kuin melkein minimillä, oppilaat olivat siellä sen noin vartin ilman mitään vaikeuksia.

Nyttemmin kyseisessäkin rakennuksessa on kauttaaltaan koneellinen ilmanvaihto. Eli sellainen rahtikontin kokoinen kone ullakolla

 

[Coanda]

Lossnay pitää sitten sammuttaa vähänkin kovemmilla pakkasilla. Mielestäni noita ei saisi eikä pitäisi IV-koneina käyttää asuintiloissa.

 

[Dieselnautti]

Lossnay pitää sitten sammuttaa vähänkin kovemmilla pakkasilla. Mielestäni noita ei saisi eikä pitäisi IV-koneina käyttää asuintiloissa.

Liittyykö sulatukseen? Jossain oli noita tarjouksessa ja tuli ihmeteltyä josko autotallia hoitaisi tollasella, mutta en ehtinyt perehtyä tuon syvemmälle.

 

[petepeluri]

Lossnay pitää sitten sammuttaa vähänkin kovemmilla pakkasilla. Mielestäni noita ei saisi eikä pitäisi IV-koneina käyttää asuintiloissa.

Ei tarvitse sammuttaa pakkasen takia.
Aivan hyvin voi käyttää tilarajoitukset huomioiden.

Liittyykö sulatukseen? Jossain oli noita tarjouksessa ja tuli ihmeteltyä josko autotallia hoitaisi tollasella, mutta en ehtinyt perehtyä tuon syvemmälle.

Korkea sisäilman kosteus voi aiheuttaa jäätymistä.

 

[itzroope]

Yritin etsiä tietoa netistä tuloksetta. Elikkä 70m2 paritaloon molemmille on tulossa pilp ja suunnittelija on valinnut Nibe F750+SAM41. Joka on mitoitettu ilmeisesti 130-200m2 omakotitaloon.

Onko tuosta ylimitoituksesta jotain muuta haittaa kuin että laite maksaa enemmän?

 

[Marius]

Yritin etsiä tietoa netistä tuloksetta. Elikkä 70m2 paritaloon molemmille on tulossa pilp ja suunnittelija on valinnut Nibe F750+SAM41. Joka on mitoitettu ilmeisesti 130-200m2 omakotitaloon.

Onko tuosta ylimitoituksesta jotain muuta haittaa kuin että laite maksaa enemmän?

F750 minimi-ilmamäärä taitaa olla luokkaa 110 m3/h. Tehokkaimmillaan tuo toimii ilmeisesti minimiä reilusti suuremmilla ilmamäärillä. Lähinnä tuosta näkökulmasta ei välttämättä sopivin laite pieniin asuntoihin eli jos laitteen edellyttämät ilmamäärät poikkeavat paljon ylöspäin asunnon suunnitelluista ilmämääristä.

Nyrkkisääntö taitaa sanoa, että kerran kahteen tuntiin pitäisi ilman vaihtua. Esim. 70 m2 ja 3 m huonekorkeus on 210 m3 ja kerran kahteen tuntiin vaihdettuna 105 m3. Kysyisin kyllä asiasta suunnittelijalta/laitetoimittajalta.

 

[Markkanen]

Onko kellään kokemuksia älytermostaateista? 2010 valmistunut paritalo jossa koko huoneistossa sähkötoiminen lattialämmitys (ei siis vesikiertoinen) Tarkoituksena olisi mahdollisimman vaivaton termari joka osaisi ottaa pörssisähkön hinnan huomioon. 80neliöinen kolmio jossa on 7 termostaattia ympäri taloa. Hieman olisi tyyristä vaihtaa kaikki 7, joten varmaan järkevin olisi vaihtaa aluksi vain kylppäriin?