Talon lämmitysratkaisut

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja TMK
  • Aloitettu Aloitettu
Pitääpä ottaa seurantaan lämpöpumppuihin erikoistunut foorumi ja alkaa sieltä lukemaan vinkkejä. Sori jos tämä on kilpailevan foorumin mainostusta.

Mitä nyt äkkiseltään luin niin kyseisellä mallilla kannattaa talvisin koittaa mahdollisimman vähän käyttää lattialämmitystä, joka käytännössä lämpiää sähkövastuksien avulla jos haluaa pienentää kulutusta. Eli lattialämmityksen termostaatit pienelle, PILP pitää Lämmitys-toiminnolla, PILP:stä huonelämpötila pyynti vaikka +28, jolloin kompura pysyy koko ajan käynnissä ja huoneilma lämpiää hyvällä hyötysuhteella eikä huonolla hyötysuhteella lattialämmityksen kautta. Tähän lisäksi aktiivista takan lämmitystä niin pitäisi kulutuksen ainakin jonkin verran pienentyä.

PILP ei taida talvella kuitenkaan ihan tukalaksi voida huoneilmaa lämmittää vaikka pyyntö olisi tuo +28 ja kovilla pakkasilla saattaa joutua lattialämmitystäkin nostamaan kun ei ole vielä kokemusta minkälaista talossa on asua kylmänä aikana.
 
Parvekelasit vähentävät osaltaan energian kulutusta. Olen seurannut ruuvi tageillä parvekkeen lämpötiloja ihan mielenkiinnosta ja se on monesti useita asteita ulkoilman lämpötilaa korkeampi. Minulla on sisäänvedetty parveke ja se vastaa noin kolmannesta asunnon ikkunapinta-alasta. Muistaakseni maksoin aikanaan n. 1500 € lasituksesta. Löysin tästä tutkittua tietoa ja jopa opaskirjan.
 
Parvekelasit vähentävät osaltaan energian kulutusta. Olen seurannut ruuvi tageillä parvekkeen lämpötiloja ihan mielenkiinnosta ja se on monesti useita asteita ulkoilman lämpötilaa korkeampi. Minulla on sisäänvedetty parveke ja se vastaa noin kolmannesta asunnon ikkunapinta-alasta. Muistaakseni maksoin aikanaan n. 1500 € lasituksesta. Löysin tästä tutkittua tietoa ja jopa opaskirjan.

Ehkä näin, mutta linkistä päätellen tämä on ennenminkin mainos kuin tutkimus.
 
Pesuhuoneen ainoa lämmitystapa on sähköinen lattialämmitys. Termostaatti on tavallinen lattialämmitykseen tarkoitettu, eli se mittaa lattian lämpötilaa ja pitää sen haluttuna. Sen vuoksi asetusarvoa täytyy vuoden mittaan säätää. Kesällä pienemmälle, ettei pesuhuoneeseen tule hirveän kuuma, ja talvella isommalle että siellä tarkenee. Energiaakin tuo varmaan tuhlaa.

Onko olemassa mitään toisenlaisia termostaatteja, jolla toiminnan voisi saada järkevämmäksi? Paras olisi varmaan sellainen, missä asetetaan erikseen lattian ja huoneilman lämpötila ja termostaatti pitää huolen ettei kumpikaan laske alle asetetun. Vaan onko moisia olemassa?
 
Jos nyt oikein tajusin tarpeen niin on, löytyy nimellä yhdistelmätermostaatti kuten vaikkapa tämä Enston perusmalli:

 
Pesuhuoneen ainoa lämmitystapa on sähköinen lattialämmitys. Termostaatti on tavallinen lattialämmitykseen tarkoitettu, eli se mittaa lattian lämpötilaa ja pitää sen haluttuna. Sen vuoksi asetusarvoa täytyy vuoden mittaan säätää. Kesällä pienemmälle, ettei pesuhuoneeseen tule hirveän kuuma, ja talvella isommalle että siellä tarkenee. Energiaakin tuo varmaan tuhlaa.

Onko olemassa mitään toisenlaisia termostaatteja, jolla toiminnan voisi saada järkevämmäksi? Paras olisi varmaan sellainen, missä asetetaan erikseen lattian ja huoneilman lämpötila ja termostaatti pitää huolen ettei kumpikaan laske alle asetetun. Vaan onko moisia olemassa?
Raychemiltä löytyy sellaisia joista voi valita kumpaa anturia käyttää vaiko molempia (lattia-anturi ja termostaatin oma ilman lämpöä mittaava)
 
Mikä on puulämmiteisen kiukaan vaikutus koko asunnon lämmitykseen, jos ajattelee muutaman tunnin aikajänteellä. Eli iv-kone lto:lla, saadaanko tuosta kiukaan lämmöstä edes hetkellistä hyötyä talon lämmitykseen?
 
Minä olen poltellut Narvin kiukaassa (vajaa 100kg kiviä) etätöiden lomassa välillä muutamia pesällisiä puita kylmimpinä päivinä. Saunan ja kylpyhuoneen ovet levällään luonnollisesti. Kyllä se ainakin tuon toisen päädyn talosta lämmittää muutamiksi tunneiksi ihan mukavasti ja hormi lämmittää kylpyhuoneen puoleltakin seinää jonkun aikaa. Varsinaista energiansäästöä en ole mitenkään tieteellisesti todennut käppyröistä, mutta puut ovat "ilmaisia" niin en ole liikaa murehtinut. LTO nostaa muutaman asteen talon toisessa päässä tuloilman lämpötilaa verrattuna pelkkään ilppilämmitykseen.
 
Mikä on puulämmiteisen kiukaan vaikutus koko asunnon lämmitykseen, jos ajattelee muutaman tunnin aikajänteellä. Eli iv-kone lto:lla, saadaanko tuosta kiukaan lämmöstä edes hetkellistä hyötyä talon lämmitykseen?
Aika pienet on poltettuun puumäärään nähden. 20-30% sen aikaa kun sauna on lämmin.
 
Mikä on puulämmiteisen kiukaan vaikutus koko asunnon lämmitykseen, jos ajattelee muutaman tunnin aikajänteellä. Eli iv-kone lto:lla, saadaanko tuosta kiukaan lämmöstä edes hetkellistä hyötyä talon lämmitykseen?

Tuskin tuosta on mitään kovin tarkkaa tietoa antaa. Riippuu paljon kiukaan koosta ja sijainnista. Meillä mökillä tuo ainakin lämmittää pukuhuoneen varsin hyvin pakkasillakin vielä pari tuntia käytön jälkeen, mutta tuskin juuri sen kauempaa. Kiuasta ei kuitenkaan ole suunniteltu varaamaan lämpöä (päinvastoin - ilma kiertää hyvin kivien välissä), eikä se lämpömäärä lopulta ole ihan valtava.
 
Pesuhuoneen ainoa lämmitystapa on sähköinen lattialämmitys. Termostaatti on tavallinen lattialämmitykseen tarkoitettu, eli se mittaa lattian lämpötilaa ja pitää sen haluttuna. Sen vuoksi asetusarvoa täytyy vuoden mittaan säätää. Kesällä pienemmälle, ettei pesuhuoneeseen tule hirveän kuuma, ja talvella isommalle että siellä tarkenee. Energiaakin tuo varmaan tuhlaa.

Onko olemassa mitään toisenlaisia termostaatteja, jolla toiminnan voisi saada järkevämmäksi? Paras olisi varmaan sellainen, missä asetetaan erikseen lattian ja huoneilman lämpötila ja termostaatti pitää huolen ettei kumpikaan laske alle asetetun. Vaan onko moisia olemassa?

ebeco eb-therm 500
Itse vahdoin termarit tuohon. Pystyy säätämään ohjelmallisesti ajankohtia koska lämmitetään ja mihin lämpötilaan. Lisäksi saa kiinni Home Assistantiin jos kiinnostusta.
 
Jos nyt oikein tajusin tarpeen niin on, löytyy nimellä yhdistelmätermostaatti kuten vaikkapa tämä Enston perusmalli:

Tämä vaikuttaisi muuten sopivalta, mutta siinä ei ole vikavirtasuojaa kuten nykyisessä termostaatissa. Enkä ainakaan ihan heti löytänyt mitään yhdistelmätermostaattia vikavirtasuojalla.
 
Mikä on puulämmiteisen kiukaan vaikutus koko asunnon lämmitykseen, jos ajattelee muutaman tunnin aikajänteellä. Eli iv-kone lto:lla, saadaanko tuosta kiukaan lämmöstä edes hetkellistä hyötyä talon lämmitykseen?
Et kerro tossa miten poistat savukaasut, mutta jos sulla on tiilihormi, se lämpiää kun kiuasta lämmittää ja luovuttaa sen lämmön horminseinistä sitten pikkuhiljaa huoneisiin, ellet tuuleta hormia kylmäksi. Ennenvanhaan jotkut laittoivat
saunan hormin pellin ylinpään kerrokseen, jolloin sai käyttöön max määrän tosta "hukkalämmöstä".
-riski tossa on, että saa "savusaunan" kun ei muista, että pelti siellä ylhäällä on kiinni. => Saunan kiukaan luukun eteen muista hormipelti? Nykyvehkeillä aika helppo homma tehdä tollanen pelti, jos halua/taitoa löytyy.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä on puulämmiteisen kiukaan vaikutus koko asunnon lämmitykseen, jos ajattelee muutaman tunnin aikajänteellä. Eli iv-kone lto:lla, saadaanko tuosta kiukaan lämmöstä edes hetkellistä hyötyä talon lämmitykseen?

Kun saunassa ja vieressä kylppärissä on LTO:lle menevä poisto, niin kyllä sillä jonkinlainen vaikutus väkisin on, kun saadaan hyödynnettäväksi lämpöä tuloilmalle. Itse lauantaina katsoin saunan jälkeen koneelle menevän poistoilman lämpötilaa, niin näytti 28 astetta. Muutaman tunnin saadaan varmasti huoneisiin lämpimänpää tuloilmaa. Ei sillä, että saunalla kannattaisi taloa alkaa lämmittää, mutta vaikutus se on tuokin.
 
Juu ja pakkasilla tietenkin edesauttaa kennon jäätymistä jne. Mutta lähinnä saunomisen jälkeen, kun enin kosteus on jo poistunut, voivat monet saunat pysyä lämpiminä tuntikausia. Silloin siitä kai saadaan hyötyä irti.
 
Kun saunassa ja vieressä kylppärissä on LTO:lle menevä poisto, niin kyllä sillä jonkinlainen vaikutus väkisin on, kun saadaan hyödynnettäväksi lämpöä tuloilmalle. Itse lauantaina katsoin saunan jälkeen koneelle menevän poistoilman lämpötilaa, niin näytti 28 astetta. Muutaman tunnin saadaan varmasti huoneisiin lämpimänpää tuloilmaa. Ei sillä, että saunalla kannattaisi taloa alkaa lämmittää, mutta vaikutus se on tuokin.
Joo varsinkin näillä energianhinnoilla saunojenkin hukkaenergian tuotto on kannattavaa ottaa talteen. LTO:lla sen saa paremmin tai ainakin ison osan kun vaan laittaa sen pellin kiinni, kun puut on hiilloksella.
@jjhoplaa
Vaikka se kosteus sitoo itseenä lämpöä ja tuuletus sitten vie sen kosteuden mukana pois (Lto-ottaa siitä energiasta laitteesta riippuen 50-80% talteen ja palauttaa huoneilmaan). Se aika kun sitä saunaa lämmitetään, johtuu sitä lämpöenergiaa seiniin ja se sitten jäähtyy luovuttaen energia (osa mennee suoraan läpi). Ei sillä tosiaan taloa lämmitä, mutta olen alkanut jo "venttiiliä" tiuhemmin sulkemaan :)
 
Olisiko kenelläkään antaa vinkkiä hiljaisesta tuulettimesta minkä voisi sijoittaa leivinuunin päälle kierrätämään ilmaa talossa? Talven sähkölaskuihin varautuessa lämmitin testiksi leivinuunin kuumaksi ja laitoin seuraavana aamuna normi pöytätuulettimen pöhisemään uunin päälle.

Lämpötilat nousivat asteella toisessa päässä taloa välittömästi.

Tuommoinen parinkympin motonet pöytätuuletin on vaan sen verran kova ääninen, ettei sitä kehtaa yöksi jättää päälle ja kaminatuulettimet vaativat kovempia lämpötiloja.

ILP kävi tyhjäkäyntiä koko päivän tuon kokeilun seurauksena :D
 
Olisiko kenelläkään antaa vinkkiä hiljaisesta tuulettimesta minkä voisi sijoittaa leivinuunin päälle kierrätämään ilmaa talossa? Talven sähkölaskuihin varautuessa lämmitin testiksi leivinuunin kuumaksi ja laitoin seuraavana aamuna normi pöytätuulettimen pöhisemään uunin päälle.

Lämpötilat nousivat asteella toisessa päässä taloa välittömästi.

Tuommoinen parinkympin motonet pöytätuuletin on vaan sen verran kova ääninen, ettei sitä kehtaa yöksi jättää päälle ja kaminatuulettimet vaativat kovempia lämpötiloja.

ILP kävi tyhjäkäyntiä koko päivän tuon kokeilun seurauksena :D
Eikös 12-14" tietokoneen tuuletin käy? Siihen vaikka Powerpankista virtaa, riittänee päiväkausiksi lähes kuukaudeksi?
Muistelen, että noi isommat siirtävät reilusti yli 50M3 tunnissa (yksi Cmf = 0,47 litraa/s), jos kokeilit kerro miten toimi :)
Edit jos laitat potikan niin voit säätää sillä kierroksia, jolloin ääntäkin voi säätää-
 
Viimeksi muokattu:
Eikös 12-14" tietokoneen tuuletin käy? Siihen vaikka Powerpankista virtaa, riittänee päiväkausiksi lähes kuukaudeksi?
Muistelen, että noi isommat siirtävät reilusti yli 50M3 tunnissa (yksi Cmf = 0,47 litraa/s), jos kokeilit kerro miten toimi :)
Asuntovaunuun ostettiin helteillä sellainen USB-tuuletin halkaisijaltaan n.20cm niin se oli miellyttävän hiljainen vaikka oli sängyn päädyssä koko yön päällä. Toiseen huoneeseen sen ääni tuskin talossa kuuluu.
 
Olisiko kenelläkään antaa vinkkiä hiljaisesta tuulettimesta minkä voisi sijoittaa leivinuunin päälle kierrätämään ilmaa talossa? Talven sähkölaskuihin varautuessa lämmitin testiksi leivinuunin kuumaksi ja laitoin seuraavana aamuna normi pöytätuulettimen pöhisemään uunin päälle.

Lämpötilat nousivat asteella toisessa päässä taloa välittömästi.

Tuommoinen parinkympin motonet pöytätuuletin on vaan sen verran kova ääninen, ettei sitä kehtaa yöksi jättää päälle ja kaminatuulettimet vaativat kovempia lämpötiloja.

ILP kävi tyhjäkäyntiä koko päivän tuon kokeilun seurauksena :D
Jos siitä tuulettimesta ottaa ne suojat pois, niin se vaikenee kummasti.
 
Komppaan tuota Xiaomia. Itsellä on tuo Xiaomi Mi Smart Standing Fan 2 ja yllätyin että mitenkä hiljainen on + Xiaomin home äpillä saa vielä säädettyä tuota tehokkuutta 0-100 asteikolla. Tietenkin korkeahan tuo on pöytä tuulettimiin verrattuna ( tais olla minimi 1m). Tosin jos mahtuu vaikka uunin päälle pyörimään, niin näppärästi voi puhelimella ohjata.

Xiaomi Mi Smart Standing Fan 2
 
Tämä oli alta 40€, parin vuoden takuulla saksan amazonista. 2021 tuon hankin ja ainakin vielä toimii oikein hyvin. Kaukosäädin tietysti ja voi ohjelmoida äänet pois tai päälle. Jos pitää hiljaisimmalla ei tuosta paljoa ääntä kuulu:
 
Maalämpö niin voi autotallissakin pitää +23 t-paitakelit ympäri vuoden, jos tarvii laitella jotain.
En halua olla ilkeä, mutta eikös maalämpökaivo voi tyhjentyä, jos sieltä otetaan liikaa lämpöä ulos x vuodessa? Tämä toki riippuu paljon kaivojen määrästä, maaperän rakenteesta, pinta- ja pohjavesien liikkeestä yms. Ymmärtääkseni monia maalämpökaivoja on vedetty kuivaksi etenkin kunnallisissa kohteissa, kun koulua tms on siirrytty lämmittämään öljyn sijasta tai lisäksi liian innokkaasti maalämmöllä.

Itse pitäisin suosiolla tallissakin siis vain sen verta lämmintä, ettei kulloinkin kosteus pääse muodostumaan ongelmaksi. Jos ei maalämpökaivojen poraaminen ja kiloeurojen hävittäminen ole siis pelkkä harrastus.
 
En halua olla ilkeä, mutta eikös maalämpökaivo voi tyhjentyä, jos sieltä otetaan liikaa lämpöä ulos x vuodessa? Tämä toki riippuu paljon kaivojen määrästä, maaperän rakenteesta, pinta- ja pohjavesien liikkeestä yms. Ymmärtääkseni monia maalämpökaivoja on vedetty kuivaksi etenkin kunnallisissa kohteissa, kun koulua tms on siirrytty lämmittämään öljyn sijasta tai lisäksi liian innokkaasti maalämmöllä.

Itse pitäisin suosiolla tallissakin siis vain sen verta lämmintä, ettei kulloinkin kosteus pääse muodostumaan ongelmaksi. Jos ei maalämpökaivojen poraaminen ja kiloeurojen hävittäminen ole siis pelkkä harrastus.
Ei maalämpökaivosta oteta vettä joten ei se voi tyhjentyä. Se voi toki kylmetä liikaa jos se on väärin mitoitettu.
 
En halua olla ilkeä, mutta eikös maalämpökaivo voi tyhjentyä, jos sieltä otetaan liikaa lämpöä ulos x vuodessa? Tämä toki riippuu paljon kaivojen määrästä, maaperän rakenteesta, pinta- ja pohjavesien liikkeestä yms. Ymmärtääkseni monia maalämpökaivoja on vedetty kuivaksi etenkin kunnallisissa kohteissa, kun koulua tms on siirrytty lämmittämään öljyn sijasta tai lisäksi liian innokkaasti maalämmöllä.

Itse pitäisin suosiolla tallissakin siis vain sen verta lämmintä, ettei kulloinkin kosteus pääse muodostumaan ongelmaksi. Jos ei maalämpökaivojen poraaminen ja kiloeurojen hävittäminen ole siis pelkkä harrastus.

Ainakin teoriassa joo. Mutta kesällä se maaperä lämpenee, mikä korvaa menetystä. Mutta kovalla käytöllä yhdistettynä etenkin väärään mitoitukseen yhdistettynä mahdollista.

Jos tuohon yhdistää maaviileän, missä lämmintä ilmaa pumpataan kesäisin takaisin kaivoon, niin sitä teoreettistakaan vaaraa ei pitäisi olla.
 
Energian ehtymistä, eli lämpötilan laskua tässä tarkoitinkin. Pahoittelut epäselvästä ilmaisusta.
Toistakymmentä vuotta sitten kun meille tehtiin maalämpösysteemiä, oli sellainen käsitys, että maalämpökaivon "tuotto" voi hiipua hiukan käytön myötä. Riippuu ehkä vesien virtauksesta alueella. Siksi ei kannata mitoittaa kaivon syvyyttä ihan jämptiksi. Hyvä myyntipuhe tai ei, mutta meille porattiin 20 metriä yli, kun ei ne lisämetrit enää niin paljoa kustantaneet, kun hommiin oli ryhdytty.
 
Olisiko kenelläkään antaa vinkkiä hiljaisesta tuulettimesta minkä voisi sijoittaa leivinuunin päälle kierrätämään ilmaa talossa? Talven sähkölaskuihin varautuessa lämmitin testiksi leivinuunin kuumaksi ja laitoin seuraavana aamuna normi pöytätuulettimen pöhisemään uunin päälle.

Lämpötilat nousivat asteella toisessa päässä taloa välittömästi.

Tuommoinen parinkympin motonet pöytätuuletin on vaan sen verran kova ääninen, ettei sitä kehtaa yöksi jättää päälle ja kaminatuulettimet vaativat kovempia lämpötiloja.

ILP kävi tyhjäkäyntiä koko päivän tuon kokeilun seurauksena :D
Kattotuulettimet on hiljaisia ja kuluttaa suht vähän. Kierrättää hyvin lämmintä huoneen yläosasta laajalta alueelta.
 
Olisiko kenelläkään antaa vinkkiä hiljaisesta tuulettimesta minkä voisi sijoittaa leivinuunin päälle kierrätämään ilmaa talossa? Talven sähkölaskuihin varautuessa lämmitin testiksi leivinuunin kuumaksi ja laitoin seuraavana aamuna normi pöytätuulettimen pöhisemään uunin päälle.

Lämpötilat nousivat asteella toisessa päässä taloa välittömästi.

Tuommoinen parinkympin motonet pöytätuuletin on vaan sen verran kova ääninen, ettei sitä kehtaa yöksi jättää päälle ja kaminatuulettimet vaativat kovempia lämpötiloja.

ILP kävi tyhjäkäyntiä koko päivän tuon kokeilun seurauksena :D

Itse kanssa pohdin samaa mikä tuuletin olisi hyvä leivinuunin lämpöä levittämään. Yksi vaihtoehto olisi laittaa useampi tietokoneen tuuletin puhaltamaan. Esim. ARCTIC P14 PWM PST

Ilmanvirtaus: 72,8 CFM (123,76 m3/h)
Melutaso: 0,3 Sone (@ 1700 RPM) ~22.5 dBA
Staattinen paine: 2,4 mm H2O
10v takuu
5kpl 35,90€

Joo eihän nuo tietokonetuulettimet nyt mitään älyttömän tehokkaita ole, mutta kun hiljaisiksi mainostetuissa tuulettimissa esim. tuossa xiomissa on 30,2 - 55,8 dBA riippuen nopeudesta, niin eihän tuollaista kuuntele pirukaan 24/7. Eikä sen nyt mikään sukat pyörii jalassa tuuletin tarvitse olla, kunhan saisi ilmaa liikkeelle niin lämpö leviäisi paljon tehokkaammin. Onko noista ILP sisäyksiköiden ilman liikuttelukyvystä speksejä, niin tietäisi vähän suuruusluokkaa miten paljon sitä ilmaa pitää saada liikkeelle.
 
Itse kanssa pohdin samaa mikä tuuletin olisi hyvä leivinuunin lämpöä levittämään. Yksi vaihtoehto olisi laittaa useampi tietokoneen tuuletin puhaltamaan. Esim. ARCTIC P14 PWM PST

Ilmanvirtaus: 72,8 CFM (123,76 m3/h)
Melutaso: 0,3 Sone (@ 1700 RPM) ~22.5 dBA
Staattinen paine: 2,4 mm H2O
10v takuu
5kpl 35,90€

Joo eihän nuo tietokonetuulettimet nyt mitään älyttömän tehokkaita ole, mutta kun hiljaisiksi mainostetuissa tuulettimissa esim. tuossa xiomissa on 30,2 - 55,8 dBA riippuen nopeudesta, niin eihän tuollaista kuuntele pirukaan 24/7. Eikä sen nyt mikään sukat pyörii jalassa tuuletin tarvitse olla, kunhan saisi ilmaa liikkeelle niin lämpö leviäisi paljon tehokkaammin. Onko noista ILP sisäyksiköiden ilman liikuttelukyvystä speksejä, niin tietäisi vähän suuruusluokkaa miten paljon sitä ilmaa pitää saada liikkeelle.
Tietokoneen tuulettimet on ihan huonoja puhaltamaan, kyllähän ne siirtää paperilla paljon ilmaa mutta kun katsoo oheisen videon pc-tuulettimien ilmavirtauksen hajoamisesta, ymmärtää että ne eivät oikein sovellu tähän käyttötarkoitukseen. Silverstonen air penetratorit yrittävät ohjata ilmaa yhteen suuntaan mutta niidenkin kyvyt on rajalliset.


 
Tietokoneen tuulettimet on ihan huonoja puhaltamaan, kyllähän ne siirtää paperilla paljon ilmaa mutta kun katsoo oheisen videon pc-tuulettimien ilmavirtauksen hajoamisesta, ymmärtää että ne eivät oikein sovellu tähän käyttötarkoitukseen. Silverstonen air penetratorit yrittävät ohjata ilmaa yhteen suuntaan mutta niidenkin kyvyt on rajalliset.




No tuskin nuo kaminapuhaltimetkaan mitään hirveitä siirtää silti auttavat lämmön siirtämisessä, joten veikkaisin noilla nyt paremman vaikutuksen saavan aikaan (kaminapuhallin ei toimi leivinuunin kanssa). Voihan niille vaikka tehdä tuulitunnelin, joka ohjaa sitä ilmaa yhteen suuntaan. Toki saa vapaasti ehdottaa, jos jotain järkevämpää tuuletinta on esittää. Ratkaisun pitäisi olla oikeasti kohtuu hiljainen (alle 30 dBA). Nämä normi pöytä ym. tuulettimet tuntuu olevan ihan tolkuttoman äänekkäitä, jos ei aja pienimmällä teholla ja monessa ei edes ole mitattu meteliä.
 
No tuskin nuo kaminapuhaltimetkaan mitään hirveitä siirtää silti auttavat lämmön siirtämisessä, joten veikkaisin noilla nyt paremman vaikutuksen saavan aikaan (kaminapuhallin ei toimi leivinuunin kanssa). Voihan niille vaikka tehdä tuulitunnelin, joka ohjaa sitä ilmaa yhteen suuntaan. Toki saa vapaasti ehdottaa, jos jotain järkevämpää tuuletinta on esittää. Ratkaisun pitäisi olla oikeasti kohtuu hiljainen (alle 30 dBA). Nämä normi pöytä ym. tuulettimet tuntuu olevan ihan tolkuttoman äänekkäitä, jos ei aja pienimmällä teholla ja monessa ei edes ole mitattu meteliä.
Kaminapuhaltimet ja vastaavat pc-ropellit jeesaa konvektiossa. Ilma lämpenee tehokkaammin uunin välittömässä läheisyydessä kun se laitetaan kiertämään ja sekoittumaan paremmin, pelkästään siitä tulee se ylimääräinen aste huoneilmaan kun uuni jäähtyy nopeammin. Sitä en kiistä ja siinä pc-tuulettimet voisivat olla ihan toimivia kaminapuhaltimen korvikkeita.
Mutta jos on tarkoitus ihan siirrellä ilmaa äänettömästi huoneen tai talon päästä toiseen, ilman kanavaa tai suurikokoista tuuletinta se on mahdoton tehtävä.
 
Kaminapuhaltimet ja vastaavat pc-ropellit jeesaa konvektiossa. Ilma lämpenee tehokkaammin uunin välittömässä läheisyydessä kun se laitetaan kiertämään ja sekoittumaan paremmin, pelkästään siitä tulee se ylimääräinen aste huoneilmaan kun uuni jäähtyy nopeammin. Sitä en kiistä ja siinä pc-tuulettimet voisivat olla ihan toimivia kaminapuhaltimen korvikkeita.
Mutta jos on tarkoitus ihan siirrellä ilmaa äänettömästi huoneen tai talon päästä toiseen, ilman kanavaa tai suurikokoista tuuletinta se on mahdoton tehtävä.

No tuulettimen koko ei sinällään ole ongelma, tuonne leivinuunin päälle voi vaikka metrin halkaisijalla olevan puhaltimen laittaa, jos löytää sellainen mikä ei pidä ihan tolkutonta mekkalaa ja hinta on myös jotenkin järkevä. Esim. rakennuspuhallin nimellä tulee isoja joo, mutta monissa 60 dBA, joten ei. Teollisuudessa luulisi olevan isoja kohtuu hiljaa pyöriviäkin tuulettimia, mutta millä nimellä, mistä näitä saisi ja onko näiden hinta sitten aivan järjetön, koska ovat teollisuuskäyttöön? Vinkkejä otetaan vastaan mistä ja minkälainen tuuletin tuohon olisi järkevä. Mitään ilmakanavia en nyt ala rakentamaan, kunhan nyt tavoitteena olisi vaan saada se leivinuunin lämpö vähän tehokkaammin käyttöön.
 
No tuulettimen koko ei sinällään ole ongelma, tuonne leivinuunin päälle voi vaikka metrin halkaisijalla olevan puhaltimen laittaa, jos löytää sellainen mikä ei pidä ihan tolkutonta mekkalaa ja hinta on myös jotenkin järkevä. Esim. rakennuspuhallin nimellä tulee isoja joo, mutta monissa 60 dBA, joten ei. Teollisuudessa luulisi olevan isoja kohtuu hiljaa pyöriviäkin tuulettimia, mutta millä nimellä, mistä näitä saisi ja onko näiden hinta sitten aivan järjetön, koska ovat teollisuuskäyttöön? Vinkkejä otetaan vastaan mistä ja minkälainen tuuletin tuohon olisi järkevä. Mitään ilmakanavia en nyt ala rakentamaan, kunhan nyt tavoitteena olisi vaan saada se leivinuunin lämpö vähän tehokkaammin käyttöön.
Torista tms. ilpin pelkkä sisäyksikkö vois olla yksi idea, puhallinnopeuden säätäminenkin onnistuu sitten kaukosäätimellä.
 
Meillä on keittiössä pidetty jalallista tuuletinta ykkösteholla silloin kun puuhellassa on tulet, siirtää tehokkaasti lämpöä muihin huoneisiin joihin on suora yhteys puhalluksella. Semmoisen 40cm halkaisijaltaan oleva puhallin on aika hiljainen ja ilma liikkuu. Samanlainen mitä helteillä käytetään ilman liikuttamiseen.
 
Onko noista ILP sisäyksiköiden ilman liikuttelukyvystä speksejä, niin tietäisi vähän suuruusluokkaa miten paljon sitä ilmaa pitää saada liikkeelle.
Googlella löysin että n. 450 cubic feets / min. Kääntäjän mukaan n. 12 kuutiota minuutissa.

Luulen, että ilma liikkuu käytännössä yhtä hyvin itsestään lämpötilaerojen vuoksi kuin noilla tietokonetuulettimilla. Tollanen B170:n ehdottama tuuletin saa iteltäkin äänen.

Itse pohdin miten varaavasta takasta saisi parhaan tehon irti, onko parasta polttaa ns. täydellä vedolla nopeasti ja kuumana vai vastakohtaisesti polttaa pesällinen hiljalleen, mutta pidempään. Toi meidän tulisija on kiertoilmauuni (tjsp), jos sillä on merkitystä, eli siellä sisällä on kanavia, joita pitkin savukaasut kiertää.

Edit:
Heat pumps can have problems with low airflow, leaky ducts, and incorrect refrigerant charge. There should be about 400 to 500 cubic feet per minute (cfm) airflow for each ton of the heat pump's air-conditioning capacity.
En tiedä mitä tarkoittaa tonni jäähdytyskapasiteettia, mutta ilmeisesti tuo kuutiomäärä pitää vielä kertoa jollain.
 
Itse pohdin miten varaavasta takasta saisi parhaan tehon irti, onko parasta polttaa ns. täydellä vedolla nopeasti ja kuumana vai vastakohtaisesti polttaa pesällinen hiljalleen, mutta pidempään. Toi meidän tulisija on kiertoilmauuni (tjsp), jos sillä on merkitystä, eli siellä sisällä on kanavia, joita pitkin savukaasut kiertää.

Edit:
En tiedä mitä tarkoittaa tonni jäähdytyskapasiteettia, mutta ilmeisesti tuo kuutiomäärä pitää vielä kertoa jollain.
Varaavaa takkaa täytyy polttaa nopeasti täydellä vedolla. Sen pintalämpötila on huipussaan vasta useiden tuntien kuluttua ja se luovuttaa lämpöä jopa vuorokauden. Kamiinaa tai muuta suoraan huoneilmaa lämmittävää laitosta voi polttaa pienellä liekillä, koska se ei varaa lämpöä ja lämmön tuotto loppuu heti kun tuli sammuu.

Ton on jenkkien energiayksikkö jota käytetään samoin kuin BTU / british thermal unit. Yksi ton on noin 3.5kW.
 
Kitupoltosta seuraa helposti myös sitä, että kaikki palokaasut eivät pala jolloin osa energiasta karkaa taivaalle (ja päästötkin lisääntyy).
Noin se on. Mutta kevyen peltikamiinan ja vaikka puuhellan kanssa se voi silti lämmityksen kannalta olla perusteltua, kun sillä saa pidettyä puun kulutuksen kurissa, eikä tule taloon ensin-kuuma-kuin-saunassa-sitten-kylmäntunne-jäätymisestä -efektiä. Mutta päästöjen kannalta se on huono ratkaisu.
Hätätilanteessa peltikamiinan kanssa voi pelata myös kivihiilellä tai koksilla. Kun puu on palanut hiillokselle, kerros koksia sisään. Sytytyttyään hehkuu tuntitolkulla yön yli aamuun asti. Ei varmaan ole kovin ympäristöystävällistä, eikä Kotterian nykyhinnoilla varmaan enää edes taloudellisesti järkevää. Mutta se kertoo siitä, miten täysin varaamatontakin peltikamiinaa pystyy käyttämään lämmitykseen. Siis jos haluaa.
 
Onko tuollaisessa kitupolttamisessa jotain riskiä nokipalon suhteen? Kyselee amatööri.

Wikipedia sanoo näin: Nokipalon voi välttää huolehtimalla savuhormin säännöllisestä nuohouksesta ja polttamalla tulisijoissa vain kuivaa puuta riittävällä ilmamäärällä.

Eli kunhan ilmaa on tarpeeksi, niin onko hormin kannalta sama onko siellä pieni vai iso liekki?
 
No tuulettimen koko ei sinällään ole ongelma, tuonne leivinuunin päälle voi vaikka metrin halkaisijalla olevan puhaltimen laittaa, jos löytää sellainen mikä ei pidä ihan tolkutonta mekkalaa ja hinta on myös jotenkin järkevä. Esim. rakennuspuhallin nimellä tulee isoja joo, mutta monissa 60 dBA, joten ei. Teollisuudessa luulisi olevan isoja kohtuu hiljaa pyöriviäkin tuulettimia, mutta millä nimellä, mistä näitä saisi ja onko näiden hinta sitten aivan järjetön, koska ovat teollisuuskäyttöön? Vinkkejä otetaan vastaan mistä ja minkälainen tuuletin tuohon olisi järkevä. Mitään ilmakanavia en nyt ala rakentamaan, kunhan nyt tavoitteena olisi vaan saada se leivinuunin lämpö vähän tehokkaammin käyttöön.
Jos joka tapauksessa ilmaa liikuttavat laitteet tulevat vain samaan huoneeseen jossa uuni on, Mitenkäs olisi iso kattotuuletin? Tyyliin sopiva ja oikein asennettu ei edes näytä ghettoviritykseltä kuten moni mainittu juttu, ja sellainen yli metrin propelli saa ilman liikkumaan ainakin samassa huoneessa aika hyvin. Kun yhden huoneen ilma lämpiää ja sekoittuu hyvin uunihuoneessa, ei se voi olla haitaksi viereisissäkään tiloissa.

Kunnon kattotuulettimessa on lämmityskauden toiminto eli peruutusvaihde, jolla ilmaa painetaan kohti kattoa saaden se valumaan seinänviertä alas. Kannattaa silti kokeilla eri puhallinnopeuksien lisäksi myös normaalia alaspuhallusta ja tunnustella, mitkä käyttötavat aiheuttavat ja eivät aiheuta epämukavaa ilman liikettä.

Mikään ilmakanavan korvaaja tämäkään ei tietysti ole.
 
Onko tuollaisessa kitupolttamisessa jotain riskiä nokipalon suhteen? Kyselee amatööri.

Wikipedia sanoo näin: Nokipalon voi välttää huolehtimalla savuhormin säännöllisestä nuohouksesta ja polttamalla tulisijoissa vain kuivaa puuta riittävällä ilmamäärällä.

Eli kunhan ilmaa on tarpeeksi, niin onko hormin kannalta sama onko siellä pieni vai iso liekki?
Liekkiä tai paloa säädellään juuri sillä ilmamäärällä. En neuvo suuntaan tai toiseen. Kitupolttamista pidetään nykyisin pahana nimenomaan päästöjen takia. Mutta kymmeniä vuosia aina 80-90 luvulle asti sitä kyllä tehtiin tuhansissa ja taas tuhansissa suomalaisissa kodeissa, joissain edelleenkin.
Isommissa varaavissa tiili- ja kivitulisijoissa esim. pönttöuuneissa siinä ei juuri ollut järkeä silloinkaan. Mutta erityisesti 70-80 -luvuilla muodissa olleiden peltikaminoiden ja toki yhä edelleen puuhellojen kanssa se tosiaan voi olla perusteltua (ellei niistä päästöistä välitä).
 
Löytyykö tietoa eri lämmitysmuotojen hyötysuhteesta? Kiinnostaisi miten eroavat toisistaan esimerkiksi ilmalämpöpumppu, sähköinen lattialämmitys, öljytäytteinen kiinteä sähköpatteri, öljytäytteinen liikuteltava sähköpatteri tai vaikka liikuteltava ohivirtauspatteri. Siis jos lämmitetään samaa tilaa (esimerkiksi 100 m2 taloa) näillä ratkaisuilla, millaiseksi muodostuu energiankulutus kullakin tavalla?

Löysin jonkun laskurin, joka oli turhan monimutkainen, kun esim. investointikulut ei tällä kertaa kiinnosta. Eikä tarvitse olla edes tarkkoja lukuja vaan suunnilleen mikä taso. Siis esim. jos ILP lämmittäisi talon tiettyyn lämpötilaan energialla X, mikä olisi samaan suoritukseen vaadittava energia noilla muilla?
 
Löytyykö tietoa eri lämmitysmuotojen hyötysuhteesta? Kiinnostaisi miten eroavat toisistaan esimerkiksi ilmalämpöpumppu, sähköinen lattialämmitys, öljytäytteinen kiinteä sähköpatteri, öljytäytteinen liikuteltava sähköpatteri tai vaikka liikuteltava ohivirtauspatteri. Siis jos lämmitetään samaa tilaa (esimerkiksi 100 m2 taloa) näillä ratkaisuilla, millaiseksi muodostuu energiankulutus kullakin tavalla?

Löysin jonkun laskurin, joka oli turhan monimutkainen, kun esim. investointikulut ei tällä kertaa kiinnosta. Eikä tarvitse olla edes tarkkoja lukuja vaan suunnilleen mikä taso. Siis esim. jos ILP lämmittäisi talon tiettyyn lämpötilaan energialla X, mikä olisi samaan suoritukseen vaadittava energia noilla muilla?
Siis ILPiä lukuunottamatta kaikki muut noista on suorasähkölämmittimiä, jolloin niiden hyötysuhde on käytännössä tasan yksi. Lattialämmityksessä ehkä jonkin verran häviötä ympäristön rakenteisiin, mutta sekin normaalisti ainakin hyvin lähellä yhtä.

ILPin hyötysuhde riippuu laitteesta ja ulkolämpötilasta. Käppyröitä löytyy googlettamalla.
 
Siis ILPiä lukuunottamatta kaikki muut noista on suorasähkölämmittimiä, jolloin niiden hyötysuhde on käytännössä tasan yksi. Lattialämmityksessä ehkä jonkin verran häviötä ympäristön rakenteisiin, mutta sekin normaalisti ainakin hyvin lähellä yhtä.

ILPin hyötysuhde riippuu laitteesta ja ulkolämpötilasta. Käppyröitä löytyy googlettamalla.
Teknisesti ajatellen tosiaan ilmeisesti niissä lähes sama hyötysuhde. Mutta onko myös käytännössä?

Tarkoitan esimerkiksi sitä eroa, joka syntyy ohivirtauspatterin ja öljytäytteisen patterin välille lämmön tasaisuudessa. Voisi kuvitella, että koska ohivirtauspatteri (ainakin jos se on tehokas suhteessa tilan kokoon) on välillä tosi kuumana ja välillä viileänä, eroa voi syntyä. Kuumana ollessaan ohivirtauspatterista ehkä (?) menee suurempi osa lämmöstä kattoon ja sitä kautta ilmanvaihdon mukana taivaan tuuliin. Kun taas öljytäytteinen patteri luovuttaa lämmön tasaisemmin ja siten se ehkä (?) leviää paremmin huoneilmaan. Edelleen lattialämmön voisi kuvitella leviävän vielä tasaisemmin huoneilmaan, kun lämmön lähde ei ole pistemäinen. Mulla ei siis ole näistä mitään dataa esittää, mutta pohdiskelen vain ja olisi kiva tietää.

Käytännössä tällä voisi olla vaikutusta esim. jos pitää valita missä tilassa pitää termostaattia korkeammalla asetuksella. Jos on esim. kaksi vierekkäistä huonetta, joissa toisessa lattialämpö ja toisessa sähköpatterit, onko väliä jos toisen huoneen termostaatti on lämpimämmällä? Jos käytännön hyötysuhteessa olisi eroa, voisi kannattaa antaa lämmön kulkeutua siitä paremman lämpölähteen huoneesta toiseen.
 
Teknisesti ajatellen tosiaan ilmeisesti niissä lähes sama hyötysuhde. Mutta onko myös käytännössä?
Kyllä se taitaa niin olla, että käytännön eroa ei ole. Sähköpattereissa energian kulutukseen vaikuttaa enemmän termostaatin toiminta. Ainakaan tuollaisia kuvailemiasi eroja ei ole, että kannattaisi lämmittää huoneen x lattialämmityksellä huonetta y, jossa sähköpatteri.

Esim. huonekohtainen lämpötilan säätö noilla em. termostaateilla on parempi tapa säästää energiaa, jos huoneissa ei ole välttämätöntä olla yhtä lämmintä. Pattereiden päivitys voi säästää myös sähköä, jos vanhoissa on mekaaniset termostaatit, joilla ei ilmeisesti saa ihan niin tarkkaan lämpötilaa säädettyä, vaan välillä se nousee yli halutun.
 
Teknisesti ajatellen tosiaan ilmeisesti niissä lähes sama hyötysuhde. Mutta onko myös käytännössä?

Tarkoitan esimerkiksi sitä eroa, joka syntyy ohivirtauspatterin ja öljytäytteisen patterin välille lämmön tasaisuudessa. Voisi kuvitella, että koska ohivirtauspatteri (ainakin jos se on tehokas suhteessa tilan kokoon) on välillä tosi kuumana ja välillä viileänä, eroa voi syntyä. Kuumana ollessaan ohivirtauspatterista ehkä (?) menee suurempi osa lämmöstä kattoon ja sitä kautta ilmanvaihdon mukana taivaan tuuliin. Kun taas öljytäytteinen patteri luovuttaa lämmön tasaisemmin ja siten se ehkä (?) leviää paremmin huoneilmaan. Edelleen lattialämmön voisi kuvitella leviävän vielä tasaisemmin huoneilmaan, kun lämmön lähde ei ole pistemäinen. Mulla ei siis ole näistä mitään dataa esittää, mutta pohdiskelen vain ja olisi kiva tietää.

Käytännössä tällä voisi olla vaikutusta esim. jos pitää valita missä tilassa pitää termostaattia korkeammalla asetuksella. Jos on esim. kaksi vierekkäistä huonetta, joissa toisessa lattialämpö ja toisessa sähköpatterit, onko väliä jos toisen huoneen termostaatti on lämpimämmällä? Jos käytännön hyötysuhteessa olisi eroa, voisi kannattaa antaa lämmön kulkeutua siitä paremman lämpölähteen huoneesta toiseen.
Termostaatti haistelee huonelämpötilaa. Joten ennemmin pitäisi verrata, onko energiankulutuksessa eroa, jos termari on samassa.
Ja sen suhteen vastaus on, että suorasähkön osalta huomattavin ero tulee siitä, kuinka etevä se termari sulla, ja missä päin huonetta se on, ei siitä patterista.

Sitten kokonaan eri asia on, miten sen lämmön aistii. Absoluuttisesti samassa lämpötilassa jotkut ratkaisut saattavat joillekin ihmisille tuottaa vedontunnetta (ikään kuin olisi viileämpää, kuin mitä lämpömittari seinässä näyttää). Jotkut ratkaisut saattaa tuottaa akustista kuormaa (öljytäytteiset saattaa ikään kuin naksua, puhaltimilla varustetuista saattaa kuulua puhaltimen ääni).

Mutta sähkölaskussa tai kilowattituntimäärissä tuskin näet havaittavaa eroa siinä, onko sulla perinteinen sähköpatteri, vai sellainen kiertoilma, missä on vain vastuslanka sisällä, vai öljytäytteinen, tai jopa ”storage heater” tai vuolux, jos termostaatti on kaikissa juuri sille patterille optimaalinen. Ja huoneilma samassa lämmössä.

Suurimman säästön saat säteily- ja virtauslämmittimillä sillä, jos patteri on sellaista mallia, että esteettistä haittaa ei synny, kun laitat sinne patterin ja seinän väliin lämpöä takaisin heijastavaa alumiinipaperia. Silloin rakenteeseen katoaa vähemmän ja huoneilmaan siirtyy enemmän. Esim. Tesa. Tee se itse henkinen keksii siihen halvimmankin materiaalin kyllä.

Lattialämmitys sen sijaan aina hukkaa rakenteisiin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 125
Viestejä
4 487 442
Jäsenet
74 158
Uusin jäsen
kharim

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom