Talon lämmitysratkaisut

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja TMK
  • Aloitettu Aloitettu
Voisihan tuostakin vielä vähän optimoida laskemalla alarajaa muutamalla asteella.

Mutta tää nyt ei liittynyt siihen että lämmityskierto aiheuttaa paljon käynnistymistä.

Aina voi optimoida, minulla ei ole edes "ekokäyttö" (laskee yöksi lämpöjä) päällä.

Meillä ainakin pumppu lämmittää yhtäaikaa sekä käyttövettä että "lämmitysvettä" eikä niitä saa erilleen (edit. että vain toinen lämpiäisi). Käyttövedestä oli vain graafi valmiina, vastaavissa kohdissa lämpiää vesi myös lämmitystä varten (jota juuri nyt ei tarvita). Paljonko tuollainen lattialämmitys sitten kesällä vie, itse kuvittelin että käyttövesi vie suurimman osan kesän kulutuksesta. Jos käyttöveden takia pumppu käynnistyy 1,5 kertaa päivässä niin eikö se riitä näin kesällä lattialämmityksellekin? Vai onko yleensä lämmitysveden puolella varaaja niin pieni että se dominoi kesälläkin käyttövettä?
 
Pumpuissa yleensä ns kesäpysäytys toiminto jolloin ei lämmitä ollenkaan. Hommahan menee niin että lämpökäyrän säätö on se "pääsäätö" ja huonekohtaiset termostaatit ohjaavat neulaventtiilillä veden kiertonopeutta lattiassa. Säätäisin termostaatin haluttuun asentoon ja sitten hiljalleen lämpökäyrään trimmaamalla niin matalaksi että lämpötila ei lähde putoamaan enää termostaatin lukemasta. Tässähän on siis kaksi säätöparametriä eli lämpökäyrä = lattiaan menevän kiertoveden lämpö koko talossa ja termostaatit = huonekohtainen kiertonopeus.
Ei vaan säätö tehdään oikeissa olosuhteissa (pakkasjaksolla) termostaatit täysillä/toimilaitteeet irti ja säädetään käyrä että sisälämpötila on haluttu (normaalisti 21-22c).
Piireissä on esisäätö mikä rajoittaa veden kulun halutuksi/suunitelman mukaiseksi. Toimilaite rajoittaa veden virtaamaa tyylillä piiri auki/piiri kiinni, ei ole piiri ¾ auki tms. Toimilaite perustuu vahaan tms mikä laajenee lämmetessä.
Kun säätökäyrää muuttaa lattialämmitystalossa niin olisi hyvä odotella vuorokausi että lämpö tasaantuu ennen uusia toimenpiteitä.
 
Lämpökäyrä kohdilleen tietenkin. Sen pumpunhan pitäisi lopettaa lämmitys kesäksi. Jos kph:n takia pitää olla lämmöt päällä niin sitten jakotukista muut piirit kiinni kesäksi.

Tässä maalämpöpumpussa on näemmä erikseen LJ1 ja LJ2, joista jälkimmäinen on kylppäri ja muut märkätilat. Eli pitänee säädellä LJ1:n käppyrää reiluhkosti alaspäin nyt kesäkaudella.

Pumpuissa yleensä ns kesäpysäytys toiminto jolloin ei lämmitä ollenkaan. Hommahan menee niin että lämpökäyrän säätö on se "pääsäätö" ja huonekohtaiset termostaatit ohjaavat neulaventtiilillä veden kiertonopeutta lattiassa. Säätäisin termostaatin haluttuun asentoon ja sitten hiljalleen lämpökäyrään trimmaamalla niin matalaksi että lämpötila ei lähde putoamaan enää termostaatin lukemasta. Tässähän on siis kaksi säätöparametriä eli lämpökäyrä = lattiaan menevän kiertoveden lämpö koko talossa ja termostaatit = huonekohtainen kiertonopeus.

Tässä sitten toinen jota voisi kokeilla. Eli tuollainen kesätoiminto löytyy kyllä, siinä ei vain lue tai ole valittavissa mille lämmönjakopiirille se laitetaan mutta olettaisi että on kytketty tuohon LJ1:n... Kiitos vinkistä. Lämpöässän pumppu kyseessä.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä maalämpöpumpussa on näemmä erikseen LJ1 ja LJ2, joista jälkimmäinen on kylppäri ja muut märkätilat. Eli pitänee säädellä LJ1:n käppyrää reiluhkosti alaspäin nyt kesäkaudella.
Kuulostaa enemmänkin, että käyrän muoto on väärä, jos talvella on ok. Eli pistä laskemaan +asteilla jyrkemmin. Tulee talvella vilu muuten. Ei ole tuo säätö herkkähermoisen hommaa, vaikutusta kannattaa ja pitää odottaa vähintään vuorokausi-pari.
 
Kuulostaa enemmänkin, että käyrän muoto on väärä, jos talvella on ok. Eli pistä laskemaan +asteilla jyrkemmin. Tulee talvella vilu muuten. Ei ole tuo säätö herkkähermoisen hommaa, vaikutusta kannattaa ja pitää odottaa vähintään vuorokausi-pari.

En tiedä onko, ensimmäinen talvi vasta tulossa maalämpökodissa :)
 
Ostettiin omakotitalo pääkaupunkiseudulta. 2000-valmistunut, vajaa 100 neliötä. Vesikiertoinen lattialämmitys, joka tätä nykyä lämpeää sähköllä. Ei ilmalämpöpumppua. Takka löytyy.

Mietin tässä, että onkohan nykytilanteessa järkevää lähteä uusimaan tuota lämmitysjärjestelmää, vai sijoittaa vaan (jos sellaisia edes saa) johonkin laadukkaaseen ilmalämpöpumppuun talven varalta? VILPiä mietin pitkässä juoksussa parhaaksi ratkaisuksi näin pieneen kämppään, mutta niiden hinnat ja asennusajat on tällä hetkellä aika huimat.
 
Ostettiin omakotitalo pääkaupunkiseudulta. 2000-valmistunut, vajaa 100 neliötä. Vesikiertoinen lattialämmitys, joka tätä nykyä lämpeää sähköllä. Ei ilmalämpöpumppua. Takka löytyy.

Mietin tässä, että onkohan nykytilanteessa järkevää lähteä uusimaan tuota lämmitysjärjestelmää, vai sijoittaa vaan (jos sellaisia edes saa) johonkin laadukkaaseen ilmalämpöpumppuun talven varalta? VILPiä mietin pitkässä juoksussa parhaaksi ratkaisuksi näin pieneen kämppään, mutta niiden hinnat ja asennusajat on tällä hetkellä aika huimat.
ILPissä ei ole mielestäni oikein mitään järkeä. Lattialämmitys on niin paljon mukavampi ja ILPillä ei tehdä käyttövettä.

Se on kyllä totta että VILPiä ei varmaan täksi talveksi enää saa mistään, mutta kai sitä yksi talvi menee takkaa lämmitellen ja pihistellen.
 
Ostettiin omakotitalo pääkaupunkiseudulta. 2000-valmistunut, vajaa 100 neliötä. Vesikiertoinen lattialämmitys, joka tätä nykyä lämpeää sähköllä. Ei ilmalämpöpumppua. Takka löytyy.

Mietin tässä, että onkohan nykytilanteessa järkevää lähteä uusimaan tuota lämmitysjärjestelmää, vai sijoittaa vaan (jos sellaisia edes saa) johonkin laadukkaaseen ilmalämpöpumppuun talven varalta? VILPiä mietin pitkässä juoksussa parhaaksi ratkaisuksi näin pieneen kämppään, mutta niiden hinnat ja asennusajat on tällä hetkellä aika huimat.

Tiedätkö yhtään paljon edellisellä asukkaalla on suunnilleen ollut kulutus?

Toisaalta jos vesikierto tosiaan valmiiksi jo löytyy, niin VILP on aika no-brainer. Vielä kun kyseessä on noin uusi ja pienehkö talo Etelä-Suomessa, niin MLP:n kannattavuus on luultavasti vähän niin ja näin, varsinkin kun vielä takkakin taittamassa pahimpia pakkasia. Voihan sinne nyt ensi hätään jonkun halvahkon ILP:in heittää, vaikkei se taloudellisesti ehkä superjärkevää olekaan, jotta on sitten ainakin viilennys kesällä jatkossa.

Hommahan tosiaan menee niin, että mitä isompi ja huonommin eristetty talo (eli mitä isompi lähtökulutus), sitä kannattavampia kaikki nämä pumput ovat. Omassa kämpässä on ollut edellisellä asukkaalla kulutus viime vuonna huikeat 30 MWh, josta olen aika varma että saan leikattua kahdella ILPillä helposti ihan vähintään kolmanneksen pois, jolloin pumppujen TMA varsinkin näillä sähkön hinnoilla tulee olemaan todella lyhyt, parin vuoden luokkaa.

Mutta tosiaan, kyllähän se VILP kannattanee ensi tilassa ottaa työn alle. En ole kyllä itse huomannut niiden hinnoissa mitään ihmeempää kasvua, mutta voin kyllä kuvitella, että asennukset on aika kiven alla. Toisaalta niin ne on ILPeissäkin...
 
Viimeksi muokattu:
Paljon kiitoksia vastauksista. Pari päivää tässä googletellut ja heitellyt tarjouspyyntöjä VILPeistä, mutta ei oikein tunnu saavan vastauksia. Osaisitteko te sanoa, paljonko tuollainen setti asennettuna nykytilanteessa maksaa? Jos on valmis odottamaan sitä asennusta sen vaaditun muutaman kuukautta.
 
Paljon kiitoksia vastauksista. Pari päivää tässä googletellut ja heitellyt tarjouspyyntöjä VILPeistä, mutta ei oikein tunnu saavan vastauksia. Osaisitteko te sanoa, paljonko tuollainen setti asennettuna nykytilanteessa maksaa? Jos on valmis odottamaan sitä asennusta sen vaaditun muutaman kuukautta.

Joo, tuntuu olevan kaikkialla sen verran kiirettä jo nykyisten asiakkaiden kanssa, että uusille potentiaalisille asiakkaille vastailu on aika retuperällä...

Kannattaa tsekata zave.fi, virolainen pulju, joka kuitenkin palvelee suomeksi / Suomessa. Itse ainakin sain erinomaista palvelua, hyvin kilpailukykyisen hinnan ja nopean toimituksen noille omille ILPeilleni. Vastaavat jopa puhelimeen! Listaavat myös sivuillaan hinta-arvioita pumpuista asennuksineen (esim). En osaa sanoa onko heidän hintansa VILPien osalta kuinka kilpailukykyisiä, mutta ainakin ILP-puolella myös asennusten hinnat näyttivät hyvin kohtuullisilta.

Tämä ei ollut maksettu mainos!
 
Paljon kiitoksia vastauksista. Pari päivää tässä googletellut ja heitellyt tarjouspyyntöjä VILPeistä, mutta ei oikein tunnu saavan vastauksia. Osaisitteko te sanoa, paljonko tuollainen setti asennettuna nykytilanteessa maksaa? Jos on valmis odottamaan sitä asennusta sen vaaditun muutaman kuukautta.
Kannattaa tosiaan heitellä niitä tarjouspyyntöjä ihan reippaasti ja kertoa heti kaikki kulutustiedot ym. mahdollisimman tarkkaan. Itse laittelin lopputalvesta maalämmöstä kyselyitä varmaan 20kpl ja sain kuusi vastausta - vastausten tulemisessa kesti yleensä vähintään viikko.

Lämpöpumppufoorumia kannattaa lueskella jos ei ole tuttu vielä.
 
Tässä maalämpöpumpussa on näemmä erikseen LJ1 ja LJ2, joista jälkimmäinen on kylppäri ja muut märkätilat. Eli pitänee säädellä LJ1:n käppyrää reiluhkosti alaspäin nyt kesäkaudella.



Tässä sitten toinen jota voisi kokeilla. Eli tuollainen kesätoiminto löytyy kyllä, siinä ei vain lue tai ole valittavissa mille lämmönjakopiirille se laitetaan mutta olettaisi että on kytketty tuohon LJ1:n... Kiitos vinkistä. Lämpöässän pumppu kyseessä.

Jos on kesätoiminto niin käytä sitä, luulisi löytyvän kaikista uudemmista laitteista. Jos kumminkaan ei ole niin kokeile löytää 5-piste lämpökäyrän säätö jolloin voi säätä pelkästään +15c tms pistettä alas.
Jos jalkaa ei haittaa niin kannattaa laskea märkätilojen lämpökäyrää mahdollisimman alas, märkätilat kun eivät normaalisti ole termostaattien takana
 
Ostettiin omakotitalo pääkaupunkiseudulta. 2000-valmistunut, vajaa 100 neliötä. Vesikiertoinen lattialämmitys, joka tätä nykyä lämpeää sähköllä. Ei ilmalämpöpumppua. Takka löytyy.

Mietin tässä, että onkohan nykytilanteessa järkevää lähteä uusimaan tuota lämmitysjärjestelmää, vai sijoittaa vaan (jos sellaisia edes saa) johonkin laadukkaaseen ilmalämpöpumppuun talven varalta? VILPiä mietin pitkässä juoksussa parhaaksi ratkaisuksi näin pieneen kämppään, mutta niiden hinnat ja asennusajat on tällä hetkellä aika huimat.
Omat mutut: Ilp on mukava helteellä, joten sitä voi perustella jäähdytyskäytöllä. Vilp voi pienellä tuurilla saadakin, jos on yhteyksiä asentajiin, mutta pks tilanne varmaan ns. omanlaisensa. Ilpin varmasti saa, sanoisin. Vaikka k-raudasta kyselisin ennemmin kuin lämmitysfirmoista. Pääkaupunkiseudulla siis.
Pitäisin tärkeänä että ilp/vilp-asentajaan on joko suora kontakti tai luotettavan ison firman kautta, ei vain postimyynti tai netti. Miten hoidetaan ongelmatapaukset? Säädöt perseellään, asennusvirhe tai puhaltimen laakeri paskana takuuaikana, niin kellä on intressi korjata? Se nettikaupan ulkoistama pakumies (joka voi olla paikallinen asentaja TAI joku vieraileva taiteilija), vai joku paikallinen toimija jolla on maine pelissä ja halu tehdä kauppaa sinulle/naapurille jatkossakin. Lähinnä että zave yms. ei tule sitä vilppiä tontille korjaamaan, vaan joku muu, jolla on nyt kalenteri buukattu puol vuotta eteenpäin. Ja takuuhommista ei makseta kovin hyvin. Tai toisen asentajan perseilyjen korjaukset ei välttis innosta muutenkaan. En halua pelotella, mutta riski on olemassa ja vilp esim. on aika kallis investointi. Ja tärkeä talvella.

Jos tunnet tai lähipiirissä on esim. sähkäri tai timpuri, tai vaikka suunnittelija, niin kysele tietääkö jonkun luotettavan kylmäasentajan. Tälleen voi löytää tyyppejä, jotka saa lähinnä puhelimella kiinni. Tai valmistajan nettisivuilta löytyy vain sähköpostiosoite asentajalistalta. Tyypit voi olla todella päteviä ja hinnat kohtuullisia, mutta pakua ei tartte teipata ja nettisivut on turhat kun töitä riittää muutenkin. Ja nyt niillä riittää. Lommoinen paku ei siis ole välttämättä hyvä käyntikortti, vaan kokemuksen perusteella saatu suositus. Plus kontakti alkaa mukavasti jos voi sanoa että tuttu suositteli, teetkö tällaisia?

Itte varmaan kyttäilisin kulutusta yhden vuoden ennen isompia investointeja, ilpin laittaisin silti. Riippuen toki sähkösopimuksesta… Jos sähköenergian hintataso nousee pysyvästi niin ei mlp pitkällä aikavälillä välttämättä ole mahdottoman huono ratkaisu. 2000-luvun talojakin on monenlaisia. Vilpin ongelma on helposti karkaavan hinnan lisäksi hyötysuhde jos on hyvin eristetty talo. Eli jos lämmitysenergiaa tarvitaan yleisesti vähän ja lähinnä talvella, niin hyötysuhde ei ole kummoinen enää ja säästöpotentiaali rajallinen vrt. investointi, käyttöikä ja huoltokulut.
Aika moni investointilaskelma ja ennustus kyllä mennyt pieleen viime vuosien aikana…

Mutta käsittäisin että kunnollisen vilpin sais koneen osalta heittämällä kymppitonnilla ja asennus 2-3 tonnia päälle max. Vilpin koosta riippuu hinnat toki, mutta jos tehontarve ei ole valtava niin mihinkään 15 tonniin ei varmaan järkevä lähteä. Lämpöpumppufoorumeilla toki suosittelevat monoblockeja puolittain itse asennetuna jne., mutta ne on oma juttunsa sitten. Yleisesti ongelma vissiin ne asentajien kiireet nyt.
 
Jos on kesätoiminto niin käytä sitä, luulisi löytyvän kaikista uudemmista laitteista. Jos kumminkaan ei ole niin kokeile löytää 5-piste lämpökäyrän säätö jolloin voi säätä pelkästään +15c tms pistettä alas.
Jos jalkaa ei haittaa niin kannattaa laskea märkätilojen lämpökäyrää mahdollisimman alas, märkätilat kun eivät normaalisti ole termostaattien takana

Jeps, märkätilathan nappaavat yllättävän paljon kulutusta, kun monet tykkää käyttää helposti +30 asteen lämpötiloja. Ja sitten ihmetellään kulutuslukuja.
 
Ei vaan säätö tehdään oikeissa olosuhteissa (pakkasjaksolla) termostaatit täysillä/toimilaitteeet irti ja säädetään käyrä että sisälämpötila on haluttu (normaalisti 21-22c).
Piireissä on esisäätö mikä rajoittaa veden kulun halutuksi/suunitelman mukaiseksi. Toimilaite rajoittaa veden virtaamaa tyylillä piiri auki/piiri kiinni, ei ole piiri ¾ auki tms. Toimilaite perustuu vahaan tms mikä laajenee lämmetessä.
Kun säätökäyrää muuttaa lattialämmitystalossa niin olisi hyvä odotella vuorokausi että lämpö tasaantuu ennen uusia toimenpiteitä.
Toki lämpökäyrää joutuu ensimmäisenä vuotena säätämään ulkolämpötilan mukaan itselle sopivaksi. Piirejä on useanlaisia, mutta kyllä minulla on neulaventtiilit lämmönjakotukin paluupuolella joita ohjataan sähköisellä säätölaitteella (ei jokaisessa piirissä, esim pesutilat "kiinteällä" esisäädöllä), menopuolella piirissä on virtausmittari L/min josta hyvin näkee miten virtausvaihtelee termostaatin ohjaamana.
 
Jos on kesätoiminto niin käytä sitä, luulisi löytyvän kaikista uudemmista laitteista. Jos kumminkaan ei ole niin kokeile löytää 5-piste lämpökäyrän säätö jolloin voi säätä pelkästään +15c tms pistettä alas.
Jos jalkaa ei haittaa niin kannattaa laskea märkätilojen lämpökäyrää mahdollisimman alas, märkätilat kun eivät normaalisti ole termostaattien takana

Käppyrät löytyy pumpulta (molemmille LJ1 ja LJ2 omansa) eli voi syöttää lukeman ulkolämpötilan ollessa -20, -13, -7, 0, +7, +13 ja +20. Oletusarvot on 32, 30, 30, 28. 25, 24 ja 20 astetta. LJ2:lla (eli ne märkätilat) oli muistaakseni +7 ja +13 ulkolämpötilan oletusarvot hieman korkeammat.

Kokeillaan nyt ensin tuota kesätoimintoa, notta lykkääkö LJ1 puolelta pumpun kiinni.
 
Tuota autotallien lämpimänä pitoa vähän aina ihmetelly. Pitääkö siellä pystyä T-paita päällä ropaamaan talvellakin? Mulla talli on kylmillään ja kun sinne menen jotain roplaan niin laitan vähän ennen tai sinne mennessäni lämmittimen päälle niin aika nopeasti menee lämpötila 0-5 astetta jos ulkona 15-20 pakkasta vaikka talli ei ole uudenaikainen eristyksiltään. 0-5 astetta jo tuntuu mukavalta lämmöltä kun ulkovaatteet kuitenkin päällä.
 
Tuota autotallien lämpimänä pitoa vähän aina ihmetelly. Pitääkö siellä pystyä T-paita päällä ropaamaan talvellakin? Mulla talli on kylmillään ja kun sinne menen jotain roplaan niin laitan vähän ennen tai sinne mennessäni lämmittimen päälle niin aika nopeasti menee lämpötila 0-5 astetta jos ulkona 15-20 pakkasta vaikka talli ei ole uudenaikainen eristyksiltään. 0-5 astetta jo tuntuu mukavalta lämmöltä kun ulkovaatteet kuitenkin päällä.

Meiltä löytyy tallista teknistä tilaa (palo-ovella eroteltuna toki), jossa on talon sähkötaulut, hälysysteemit sunmuut. Itse autotallissa taas vesiliittymä ja putkia sekä keskuspölynimuri. Ei sovi päästää kovin kylmäksi, eikä onneksi tarvikaan.

En ole itse kyllä uudemmissa taloissa nähnyt lämmintä autotallia, joka on pelkästään autoa varten.
 
Varmaan riippuu tuo tallin lämmitys myös siitä missä se talli sijaitsee. Hankala kuvitella, että meillä tuota kellarin tallia pitäisi kylmänä (toki ei sinne edes nykyauto mahdu ovista :D). Erillinen eristämätön tai heikosti eristetty rakennus taasen... Jahka tähän tontille ehdin uuden tallin rakentaa, niin haluan ehdottomasti siihen myös lämpimän työtilan. Autoille melkein riittäisi kyllä katos siihen kylkeen :think:
 
Mitä mieltä ihmiset olette näistä vesikeskuslämmitys- ratkaisuista talossa? Tuli ostettua talo, jossa vesikiertoinen lattialämmitys joka lämpenee puulla, öljyllä taikka sähköllä. Lisäksi on varaava takka ja ilmalämpöpumppu. Talon rakennusvuosi 2008, itse olen innoissani talosta ja luultavasti tuleekin ahkerasti lämmitettyä puulla ja takkaakin käytettyä. Öljyn kulutus tosiaan aika minimissä nykyomistajilla, toivottavasti itsellä pysyy myös.
 
Mitä mieltä ihmiset olette näistä vesikeskuslämmitys- ratkaisuista talossa? Tuli ostettua talo, jossa vesikiertoinen lattialämmitys joka lämpenee puulla, öljyllä taikka sähköllä. Lisäksi on varaava takka ja ilmalämpöpumppu. Talon rakennusvuosi 2008, itse olen innoissani talosta ja luultavasti tuleekin ahkerasti lämmitettyä puulla ja takkaakin käytettyä. Öljyn kulutus tosiaan aika minimissä nykyomistajilla, toivottavasti itsellä pysyy myös.

Vesikiertoinen tapa on ehdottomasti paras, koska voit tarvittaessa vaihtaa lämmitysmuotoa saneeratessa eli omassa tapauksessasi esim. VILP tai MLP toimisi hyvin. Jälkikäteen vesikierron tekeminen vaatii jo suurta remonttia.
 
En ole itse kyllä uudemmissa taloissa nähnyt lämmintä autotallia, joka on pelkästään autoa varten.
Ja vaikka olisikin niin yleensä auto sinne ei mahdu, on muuta rompetta täynnä :-D
Mut niin se on mullakin.
 
Mulla on tallissa rikkinäinen ilp jonka sisäyksikkö toimii. Sitten mulla on ylimääräinen tyhjiökeräin. Nyt kokeeksi yhdistin moiset ihan puutarhaletkuilla ja laitoin välin auton vesipumpun. Avopaisuntana toimii vanha ämpäri.

Mahtaakohan sisäyksikön tehot riittää, ettei ala vesi kiehumaan? No, huomenna näkee.

Jos pelittää, niiin teen hieman fiksummalla tyylillä.
 
Miten Te oikein käynnistitte lämmitysratkaisuproggiksen? Teittekö pohdintaa ja päätitte esim. maalämmön ja vilpin välillä, ja sitten lähditte vain tekemään tarjouspyyntöjä googlen perusteella? Itselle tämä vaikuttaa sen verran isolta projektilta, että mietityttää miten edetä. Olisin kiinnostunut kuulemaan ammattilaisen mielipiteen siitä, miten lämmitysratkaisu kannattaisi meillä suunnitella/käyttöönottaa mutta onko tämä jotakin maksullista palvelua vai tekeekö firmat kartoituksia potentiaalisille asiakkailleen?

Täällä siis vähän vanhempaa taloa kyseessä. Käyttövesi lämpenee öljyllä ja huoneet lämpenee vesikiertoisilla pattereilla öljyn voimalla. Pesuhuoneen ja vessan lattia myös vesikiertoisella lattialämmityksellä. Sijainti etelä-Suomessa. Lämmitettävää neliötä 130m2 ja veden käyttäjiä 4.
 
Kysyy vaan useamman tarjouksen eri firmoilta. Markkinalogiikka pitää huolen siitä, että toimittajan on järkevää tehdä sulle järkevä tarjous. Kaikki tulee mielellään ilmaiseksi tekemään kartoitusta.

Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää takuuehtoihin ja toimittajan bisnekseen yleisesti. Halvasta tulee nopeasti kallis, jos sitä joutuu huollattamaan 5 vuoden päästä jollain spesialistillä, siinä vaiheessa kun takuut umpeutuvat ja/tai alkuperäinen toimittaja on pistänyt pillit pussiin 3 vuotta sitten.
 
Miten Te oikein käynnistitte lämmitysratkaisuproggiksen? Teittekö pohdintaa ja päätitte esim. maalämmön ja vilpin välillä, ja sitten lähditte vain tekemään tarjouspyyntöjä googlen perusteella? Itselle tämä vaikuttaa sen verran isolta projektilta, että mietityttää miten edetä. Olisin kiinnostunut kuulemaan ammattilaisen mielipiteen siitä, miten lämmitysratkaisu kannattaisi meillä suunnitella/käyttöönottaa mutta onko tämä jotakin maksullista palvelua vai tekeekö firmat kartoituksia potentiaalisille asiakkailleen?

En väitä olevani (en ole) ammattilainen mutta meidän taloyhtiössämme asia eteni seuraavasti:
80-luvun alussa rakennettu rivitalo (tai useampikin niitä) ja täällä oli lämmitysmuotona: vesikeskuslämmitys + lämmönlähteenä: kevyt polttoöljy.
Nyt kun on jo hetken saanu ARA rahoitusta ja jotain pientä remonttia on joutunut tuon öljypolttimon/kattilan kanssa tässä tekemään alettiin pohtia että kun öljyn hinta nousee jne. voisi uusia tuon, koska tuossa käyttöikää kuitenkin jo noin 40 vuotta tulee täyteen.

Pidettiin yhtiökokous (2021 kesällä) missä äänestettiin ja keskusteltiin asiasta "jotain tarttis tehrä, tää on aika vanha ja hajoaa käsiin, jatketaanko öljyllä? Ei taida onnistua seuraavaa ~40v rupeamaa, mitäs tehtäis? Mitkäs on vaihtoehdot?".
Hallitus sai oikeuden kysellä tarjouksia firmoilta ja pyysimme (ainakin itse pyysin) että niitä pyydettäisiin hieman "reilumminkin" eikä vaan luokkaa 3 lähintä tms.

Meni noin 6kk (2021 marraskuu) ja pidettiin yhtiökokous missä esiteltiin erilaisia vaihtoehtoja ja kävi esittelijää vastaamassa kysymyksiin ja sitten myös äänestettiin asiasta (eli päädyttiin tekemään remontti, vaihtoehtona tietysti myös että mitään ei tehtäisi ja myös eri vaihtoehdoista mitä ehti muutamia viikkoja tutkia ja niiden välisiä eroja pohtia => äänestettiin mitä mieltä ollaan ja mihin päädytään)
Siitä rapiat 6kk ja nyt kesällä tehtiin sitten maalämpö projekti ja myös heti kun tehtiin tuo päätös marraskuun yhtiökokouksessa valtuutimme hallituksen (annoimme luvan siis) hakea hankkeeseen ARA rahoitusta.

Saimme tuohon myös ARA rahoituksen joten meidän maksettavaksemme jäi lopulta 50% hinnasta. Toki myös hallitus sai oikeuden hakea pankkilainaa ja sitä aletaan maksaa / katsotaan paljonko projektista tulee per naama varmaan seuraavan kokouksen aikoihin eli oma arvioni taas marraskuun loppupuolella. Haluaako maksaa heti noin 4000-4500€ vai seuraavan 10 vuoden aikana varmaan jonkun 6000€+ kuukausittaisina lyhennyksinä. (Eli sama idea kuin esim. ikkuna jne. remonteissakin, maksatko heti ja könttänä hieman pienemmän summan vai 5 tai 10 vuoden ajan yhtiövastiketta + XXX € lainanlyhennystä per kuukausi siihen päälle)

Tietysti hallituksella täytyy olla jotain tietoja jo itselläänkin mitä se tarjoaa noille firmoille kun kilpailutusta aletaan tekemään.
Esim:
- Lämmitettävät kuutiot; 2900
- Kerrokset: 1
- Lämmitysmuoto: Öljy
- Kulutus: 14 000
- Tehontarve (KW): 33
- Käyttöveden mitoitus (hlö / ltr / vrk ): 25

Sekä mielellään tutustua edes hieman aiheeseen (itse lukaisin mm. tämän lävitse: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/108157/Energiakaivojen mitoitukseen liittyvat tekijat.pdf ) eikä luottaa 100% sokeasti tarjouksiin ja ottaa vaan sitä halvinta koska "siinä säästää".

- Toinen tärkeä asia on saada mielellään lähellä oleva mieluusti pitkäaikainen toimija (koska siten korjaukset / apu myöhemmin on mahdollista saada samasta paikasta)

- Kolmas olisi varmaan saada juuri siitä paikasta esittelijä joka vastaa (esim. yhtiökokouksen alussa) osakkaiden kysymyksiin mitä olisi myös toivottavaa esittää (lue kohta 1, eli olisi tärkeää myös itse tutustua aiheeseen eikä vaan luotttaa "mukavan kuuloiseen myyjään")

- Neljäs: mitä muuta voisi tehdä samalla? Riittääkö tuo, tarviiko aurinkopaneeleita? Miten viilennys, jos osakkaat haluaa voivat ostaa ehkä ilppiä itse tai mihin könttähintaan saa jos samalla tuo firma sellaisen remontin aikana asentaa (kuten täällä osa teki, osa ei halua laittaa "touhutonnia" ilmanlämpöpumppuun vaan kesäisin nukkuu sitten terassin ovi auki tjsp.) <= Yleensä siis tulee halvemmaksi jos useampi samaan aikaan ottaa tuollaista (ilmanlämpöpumppu) ratkaisua vs yksittäintilaukset ja tietysti jos paikalla jo ON remontti niin samalla on halvempi sopia se 1-5 tuntia mikä aikaan menee kuin erikseen tilata jopa eri kaupungista tyyppi asentelemaan tuota. Siihen saa myös kotitalousvähennyksen.

- Viides ja ehkä tärkein: perehdytys + mikä kuuluu takuun piiriin, hoitavatko he tuota hommaa (vai onko se ihan eri firma), vuosihuoltoja jne. mikä tulee olemaan sitten sen alun sovitus (vaikka 5 vuotta) ajan jälkeen laskutus kun jatkavat tuon säätöä ja tarkkailua.

- Kuudes: mitä kuuluu hintaan, eli hoidetaanko vanhan purku, sähkötyöt, öljysäiliön vieminen pois, onko omaa Suomalaista työvoimaa vai tehdäänkö alihankintana, tarjoavatko ja asentavatko pressut, ottavat kuvat ennen ja jälkeen projektia (ettei tule sortumia / likaa rakenteisiin), miten pitkään projekti kestää, miten pitkään joudutaan olemaan ilman vettä, ilman sähköjä, ilman lämmintä vettä, tuovatko he korvaavan veden lämmittimen ja miten iso se on, pääseekö etuovista kulkemaan normaalisti, saako auton edelleen pysäköityä parkkiin jne jne. Vai joudutaanko ostamaan erikseen toisen firman palveluita siihen siivelle. Tätä moni ei halua eritellä vaikka tekeekin halpaa tarjousta.. myös mieluusti ne osat mitä tarjoavat olisi hyvä olla selvästi merkittyinä (yksi suurimpia syitä miksi päädyimme juuri tähän tarjoukseen mihin päädyimme + se että projektin jälkeen myös tuo jatkohoito on sovittu 5v eteenpäin ja siitä eteenpäin hyvinkin järkevään hintaan sitä saa jatkettua)
 
Viimeksi muokattu:
Miten Te oikein käynnistitte lämmitysratkaisuproggiksen? Teittekö pohdintaa ja päätitte esim. maalämmön ja vilpin välillä, ja sitten lähditte vain tekemään tarjouspyyntöjä googlen perusteella? Itselle tämä vaikuttaa sen verran isolta projektilta, että mietityttää miten edetä. Olisin kiinnostunut kuulemaan ammattilaisen mielipiteen siitä, miten lämmitysratkaisu kannattaisi meillä suunnitella/käyttöönottaa mutta onko tämä jotakin maksullista palvelua vai tekeekö firmat kartoituksia potentiaalisille asiakkailleen?

Täällä siis vähän vanhempaa taloa kyseessä. Käyttövesi lämpenee öljyllä ja huoneet lämpenee vesikiertoisilla pattereilla öljyn voimalla. Pesuhuoneen ja vessan lattia myös vesikiertoisella lattialämmityksellä. Sijainti etelä-Suomessa. Lämmitettävää neliötä 130m2 ja veden käyttäjiä 4.
Oon kirjoitellut tähän ketjuun oman kokemuksen Vilpiin siirtymisestä. Kyseessä suunnilleen samankokoinen talo.

Tulevat ilmaiseksi monesta paikkaa tekemään kartoituksen ja antavat tarjouksen.

Nettisivujen kautta vaan yhteydenotto pyyntöä niin soittelevat ja aikataulun käynnille voi sopia siinä.
 
Miten Te oikein käynnistitte lämmitysratkaisuproggiksen? Teittekö pohdintaa ja päätitte esim. maalämmön ja vilpin välillä, ja sitten lähditte vain tekemään tarjouspyyntöjä googlen perusteella? Itselle tämä vaikuttaa sen verran isolta projektilta, että mietityttää miten edetä. Olisin kiinnostunut kuulemaan ammattilaisen mielipiteen siitä, miten lämmitysratkaisu kannattaisi meillä suunnitella/käyttöönottaa mutta onko tämä jotakin maksullista palvelua vai tekeekö firmat kartoituksia potentiaalisille asiakkailleen?

Täällä siis vähän vanhempaa taloa kyseessä. Käyttövesi lämpenee öljyllä ja huoneet lämpenee vesikiertoisilla pattereilla öljyn voimalla. Pesuhuoneen ja vessan lattia myös vesikiertoisella lattialämmityksellä. Sijainti etelä-Suomessa. Lämmitettävää neliötä 130m2 ja veden käyttäjiä 4.
Kompaten edellisiä, firmoja käymään vaan. Paras jos katselmuksen tekee asentaja, ei puhdas myyjä. Osaavat paremmin tsekkailla lämmönjaon vaikutuksen ja asennuksen vaikeuden, purkamisen määrän jne. Lisäksi olisi hyvä jos on vanhoja energiankulutustietoja ja joku käry kiertoveden lämmöistä. Näitä ja muita perusasioita kannattaa opiskella ainakin jos Vilppiin meinaa päätyä, eniten potentiaalisia kompastuskiviä ja vaikeampi verrata eri koneita. Maalämpö ehkä helpompi hahmottaa kun kokonaisuus suoraviivaisempi (tarvittava teho, vuosikulutus, kaivon pituus jne. on riippuvaisia toisistaan).

Eli selvittelisin mitä eri vaihtoehdot realistisesti on, ennenkuin tekisin päätöksiä tekniikasta. Mutta ei tää rakettitiedettä ole, aika samalla kaavalla ne tarjoukset tehdään. Eikä niitä tarjouksia pitkään hinkata, paras kuitenkin että kaikki tieto mikä löytyy käytettävissä ja tontilla käyty myös. Niin menee ainakin hehtaarille..

Toki voi jututtaa jotain julkisia energianeuvojia tms., mitä näitä on.
 
Maalämpöfoorumilta myös löytyy kaikenlaista mielenkiintoista. Jopa ilmaista mitoitusapua.
 
Kannattaa ehkä selvittää saako tontillesi edes porata maalämpökaivoa, ainankin pohjavesialueilla voi olla erityisvaatimuksia.
 
Kannattaa ehkä selvittää saako tontillesi edes porata maalämpökaivoa, ainankin pohjavesialueilla voi olla erityisvaatimuksia.
Ja kunnan/kaupungin rakennusvalvonnan sivuilta löytyy tietoja muista vaatimuksista ja prosessista.
Kaupunkialueella kannattaa jututtaa kans naapureita, esim. heidän kaivojensa paikat voi vaikuttaa projektiin.
 
Kiitos hyvistä vinkeistä kaikille. Ehkäpä nyt metsästän nuo tarvittavat datat alkuun hyppysiini ja sitten lähden googlettamaan maalämpö ja vilp -toimittajia. Ja hyvä on jos tulevat paikan päälle kertomaan omia näkemyksiää, koska omia ei vielä ole. Maalämpöä olen ajatellut ensisijaisesti, mutta sitten taas vilpistä kuullut paljon hyvää myös. Ehkä eniten juuri mieitityttää ne hyödyt kummankin osalta suhteessa juuri tähän taloon jossa asuskellaan. Niitä muuttujia on kuitenkin lukuisia joilla jomman kumman hyötyä voi paremmin perustella.
 
Kiitos hyvistä vinkeistä kaikille. Ehkäpä nyt metsästän nuo tarvittavat datat alkuun hyppysiini ja sitten lähden googlettamaan maalämpö ja vilp -toimittajia. Ja hyvä on jos tulevat paikan päälle kertomaan omia näkemyksiää, koska omia ei vielä ole. Maalämpöä olen ajatellut ensisijaisesti, mutta sitten taas vilpistä kuullut paljon hyvää myös. Ehkä eniten juuri mieitityttää ne hyödyt kummankin osalta suhteessa juuri tähän taloon jossa asuskellaan. Niitä muuttujia on kuitenkin lukuisia joilla jomman kumman hyötyä voi paremmin perustella.

Vesikiertoiset patterit vaatii yleensä vähän korkeampaa (60-80C) menoveden lämpötilaa kuin esim. vesikiertoinen lattialämmitys (35-40C). VILP taas ei välttämättä saa siitä menovedestä ihan riittävän lämmintä pelkästään lämpöpumpulla, vaan hoitaa loppumatkan vastuksella, mikä johtaa hyötysuhteen heikkenemiseen. Ei VILP ole mitenkään poissuljettu ratkaisu, mutta maalämpö on yleensä parempi ratkaisu patterien kanssa, koska sillä se veden lämpötila saadaan vaikka 80 asteeseen asti ilman vastuksia. Mutta ennen haaveiluja kannattaa varmistaa kunnalta saatko sitä reikää porata. Ne toimittajat eivät sinulle tätä yleisesti ottaen selvitä.
 
Vesikiertoiset patterit vaatii yleensä vähän korkeampaa (60-80C) menoveden lämpötilaa kuin esim. vesikiertoinen lattialämmitys (35-40C). VILP taas ei välttämättä saa siitä menovedestä ihan riittävän lämmintä pelkästään lämpöpumpulla, vaan hoitaa loppumatkan vastuksella, mikä johtaa hyötysuhteen heikkenemiseen. Ei VILP ole mitenkään poissuljettu ratkaisu, mutta maalämpö on yleensä parempi ratkaisu patterien kanssa, koska sillä se veden lämpötila saadaan vaikka 80 asteeseen asti ilman vastuksia. Mutta ennen haaveiluja kannattaa varmistaa kunnalta saatko sitä reikää porata. Ne toimittajat eivät sinulle tätä yleisesti ottaen selvitä.
Ehkä vähän yläkanttiin nuo lämpötilat, vaikka maksimilämmöistä puhe. Kyllä aiemminkin on tehty ihan reiluja patterimitoituksia, toki ei aina, jos esim. kaikki patterit yksilehtisiä ja pieniä niin lämpötilat on korkeita kovilla pakkasilla. Purmon sivuilla on mitoituslaskuri jolla voi pyöritellä veden lämpötilan ja lämmitystehon yhteyttä erilaisilla pattereilla. Jos tietää paljonko mökki suurin piirtein tarvii tehoa niin sitten voi arpoa missä mennään vesien lämpöjen kanssa. Pattereitakin voi päivittää. Vanhoja pattereita voi ominaisuuksiltaan ainakin jollain tasolla verrata joihinkin uudempiin malleihin, jos rakenne muistuttaa (levyjen määrä, lamellit välissä - jos on).
Merkitys avautuu myös sitä kautta että jos patterit on pienet, ne luovuttaa huonosti lämpöä, niin ei se paluuvesikään kovin viileää ole. Jolloin hyötysuhde lämpöpumpussa aika surkea, jos se edes pystyy käytännössä tekemään lämpöä muuten kuin vastuksilla. Ei taida maalämpökään pystyä mitään 80 asteista lämmitysvettä tekemään, käsittääkseni alle 70 on raja ja nää tulee ihan kylmätekniikasta varsinaisesta pumpputyypistä riippumatta. Vilpillä sitten tulee vastaan se ulkoilman lämpötilakin kun maksimeja tarvitaan.
Mutta tän postauksen taustalla se, että oma vanha talo on vanhastaan suht isoilla pattereilla, mutta hankkimalla lisäksi muutaman uuden ja poistamalla huonoimmat vanhat (samankorkuisia pattereita kierrättämällä) ne veden lämmöt pitäisi saada kohtuu alas. Eli tilanne ei välttämättä ole wanhoilla pattereilla mahdottoman huono ja sitä saa tuntuvasti parannettua ilman lattialämpöasennuksiakin. Siis tyyliin 5-10% urakan hinnasta voi jo näkyä paljon.
 
Viimeksi muokattu:
Vesikiertoisella puhallinkonvektorilla saa hyvät lämmitystehot matalillakin kiertoveden lämmöillä. Pitää tietysti pöhinää, joten ei mihinkään makkareihin sovellu.
 
Viimeksi muokattu:
[
Vesikiertoisella puhallinkonvektorilla saa hyvät lämmitystehot matalillakin kiertoveden lämmöillä. Pitää tietysti pöhinää, joten ei mihinkään makkareihin sovellu.
Onko omakohtaista kokemusta jostain tällaisista laitteista? Minkälaisia tehoja ja millaisilla menovesillä?
 
Kiertoilmakoje? Ei juma, aika HC ratkaisu olisi laittaa tuommoinen johonkin asuntoon. Tokin normaalissa käytössä näiden mitoituslämpätilat taitaa olla 65/45c tms.
 
[

Onko omakohtaista kokemusta jostain tällaisista laitteista? Minkälaisia tehoja ja millaisilla menovesillä?

Kokemusta vain jäähdytyskäytössä, mutta samaa vehjettä voisi käyttää myös lämmitykseen, jos olisi kytketty lämmityspuolelle. Jäähdytysessä ei valittamista ja tehokkaasti ainakin meillä hoitaa hommansa.

Yhteiskäyttö olisi hiukan hankalaa, kun jäähdytyksessä kiertää kaivon viinaliuos, niin ei pelkällä venttiilillä voi vaihtaa lämmitykseen.

Maalämpöfoorumilta voisi löytyä kokemuksia lämmityskäytössä.
 
Mä tossa piruuttani testailen, kun on ylimääräinen tyhjiökeräin ja ilpin sisäyksikkö, vetelin ne letkuilla yhteen, saa nähdä onko havaittavaa merkitystä tallin lämmityksessä. Ei ole viikolla ehtinyt ihmettelemään, saa nähdä kerkiääkö viikonloppuna, vai olenko töissä.
 
Kokemusta vain jäähdytyskäytössä, mutta samaa vehjettä voisi käyttää myös lämmitykseen, jos olisi kytketty lämmityspuolelle. Jäähdytysessä ei valittamista ja tehokkaasti ainakin meillä hoitaa hommansa.

Yhteiskäyttö olisi hiukan hankalaa, kun jäähdytyksessä kiertää kaivon viinaliuos, niin ei pelkällä venttiilillä voi vaihtaa lämmitykseen.

Maalämpöfoorumilta voisi löytyä kokemuksia lämmityskäytössä.

Mielenkiinnosta kyselen: Minkä kokoisessa kämpässä teillä maaviileä ja onko yksi vai useampia puhallinkonvektoreita?
 
Mielenkiinnosta kyselen: Minkä kokoisessa kämpässä teillä maaviileä ja onko yksi vai useampia puhallinkonvektoreita?

Neliöitä on lähemmäs 200. Yksi konvektori on yläkerran aulassa. Asennuksessa kiinnitettiin huomiota, että konvektorin putket tulivat riittävän isot ja kiertovesipumppukin normaalia lämmityksen pikkupumppua isompi.
 
Osittain sama postaus kuin "PILP ja niiden hyötyjen maksimointi"-ketjuun mutta sivuaa molempia aiheita:

Muutettiin 2018 rakennettuun 126m2 omakotitaloon, josta löytyy Nilan Compact PC EK9 PILP ja varaava takka keskellä taloa. PILP hoitaa ilmanvaihdon, käyttöveden lämmityksen, aktiivisen viilennyksen ja vesikiertoisen lattialämmityksen. Kokonaiskulutus on ollut aikaisemmilla omistajilla noin 14 - 15 500kWh. Saunoivat kuulema paljon ja polttivat pakkasilla 1 - 2 pesällistä puista päivisin.

PILP:sta löytyy "aktiivinen jäähdytys toiminto", jossa ilmanvaihdon prioriteetti nousee, lämminvesivaraaja alkaa lämittää vettä 65 asteeseen saakka ja tätä hyödyntäen tulee ilmanvaihdosta huoneisiin jopa 10-15 asteista kylmää ilmaa. Käyttöveden lämmityksen maksimi pyyntö on 60 astetta mutta tällä viilennyksellä se lämpiää 65 asteeseen saakka (toki legionella toiminnolla käy kerran kuussa siellä 85 asteessa). Jos on muutama hellepäivä niin ihan hyvin saa makkarit pysymään viileinä tällä toiminnolla kunhan pitää ovia kiinni mutta 55m2 tupakeittiö osittain 3.7m huonekorkeudella ja isoilla ikkunoilla ei oikein kerkeä viilentyä yhtä paljon.

Vähän on mietinnässä, että asennetaanko ensi vuonna ILP jonnekin tupakeittiön nurkkaan hoitamaan viilennyksen kesäisin. Pitää nyt talven aikana seurata kulutusta ja miettiä, että olisiko hyötyä ostaa ILP viilennys ja lämmitystoiminnoilla, jolla voisi talvisin hoitaa osan lämmityksestä. Osaako joku arvioida, että jos nykyisellä PILP+takka kompinaatiolla on kulutus ollut aikaisempina vuosina noin 15 000 kWh luokkaa, että miten kulutus muuttuisi jos mukaan otetaan ILP hoitamaan viilennystä ja auttamaan lämmityksessä? Polttopuut ovat käytännössä ilmaisia kun vanhemmat tekevät vuosittain polttopuita mökillä oman metsän puista.
 
Osittain sama postaus kuin "PILP ja niiden hyötyjen maksimointi"-ketjuun mutta sivuaa molempia aiheita:

Muutettiin 2018 rakennettuun 126m2 omakotitaloon, josta löytyy Nilan Compact PC EK9 PILP ja varaava takka keskellä taloa. PILP hoitaa ilmanvaihdon, käyttöveden lämmityksen, aktiivisen viilennyksen ja vesikiertoisen lattialämmityksen. Kokonaiskulutus on ollut aikaisemmilla omistajilla noin 14 - 15 500kWh. Saunoivat kuulema paljon ja polttivat pakkasilla 1 - 2 pesällistä puista päivisin.

PILP:sta löytyy "aktiivinen jäähdytys toiminto", jossa ilmanvaihdon prioriteetti nousee, lämminvesivaraaja alkaa lämittää vettä 65 asteeseen saakka ja tätä hyödyntäen tulee ilmanvaihdosta huoneisiin jopa 10-15 asteista kylmää ilmaa. Käyttöveden lämmityksen maksimi pyyntö on 60 astetta mutta tällä viilennyksellä se lämpiää 65 asteeseen saakka (toki legionella toiminnolla käy kerran kuussa siellä 85 asteessa). Jos on muutama hellepäivä niin ihan hyvin saa makkarit pysymään viileinä tällä toiminnolla kunhan pitää ovia kiinni mutta 55m2 tupakeittiö osittain 3.7m huonekorkeudella ja isoilla ikkunoilla ei oikein kerkeä viilentyä yhtä paljon.

Vähän on mietinnässä, että asennetaanko ensi vuonna ILP jonnekin tupakeittiön nurkkaan hoitamaan viilennyksen kesäisin. Pitää nyt talven aikana seurata kulutusta ja miettiä, että olisiko hyötyä ostaa ILP viilennys ja lämmitystoiminnoilla, jolla voisi talvisin hoitaa osan lämmityksestä. Osaako joku arvioida, että jos nykyisellä PILP+takka kompinaatiolla on kulutus ollut aikaisempina vuosina noin 15 000 kWh luokkaa, että miten kulutus muuttuisi jos mukaan otetaan ILP hoitamaan viilennystä ja auttamaan lämmityksessä? Polttopuut ovat käytännössä ilmaisia kun vanhemmat tekevät vuosittain polttopuita mökillä oman metsän puista.

Kuulosta kyllä äkkiseltään jokseenkin kovalta kulutukselta noin uuteen ja pienehköön taloon, varsinkin jos puitakin on vielä poltettu ahkerasti. Voisikohan olla säädöissä jotain kummalista? Kyllähän ILP tuossa kokonaisuudessa varmasti auttaa myös leikkaamaan lämmityskulujakin, mutta kokonaissäästöä on vaikea arvioida. Muistelisin että esim. Motiva antaa ILPeille jonkun 2500 kWh/v hihavakion säästöpotentiaalille.
 
Osittain sama postaus kuin "PILP ja niiden hyötyjen maksimointi"-ketjuun mutta sivuaa molempia aiheita:

Muutettiin 2018 rakennettuun 126m2 omakotitaloon, josta löytyy Nilan Compact PC EK9 PILP ja varaava takka keskellä taloa. PILP hoitaa ilmanvaihdon, käyttöveden lämmityksen, aktiivisen viilennyksen ja vesikiertoisen lattialämmityksen. Kokonaiskulutus on ollut aikaisemmilla omistajilla noin 14 - 15 500kWh. Saunoivat kuulema paljon ja polttivat pakkasilla 1 - 2 pesällistä puista päivisin.

PILP:sta löytyy "aktiivinen jäähdytys toiminto", jossa ilmanvaihdon prioriteetti nousee, lämminvesivaraaja alkaa lämittää vettä 65 asteeseen saakka ja tätä hyödyntäen tulee ilmanvaihdosta huoneisiin jopa 10-15 asteista kylmää ilmaa. Käyttöveden lämmityksen maksimi pyyntö on 60 astetta mutta tällä viilennyksellä se lämpiää 65 asteeseen saakka (toki legionella toiminnolla käy kerran kuussa siellä 85 asteessa). Jos on muutama hellepäivä niin ihan hyvin saa makkarit pysymään viileinä tällä toiminnolla kunhan pitää ovia kiinni mutta 55m2 tupakeittiö osittain 3.7m huonekorkeudella ja isoilla ikkunoilla ei oikein kerkeä viilentyä yhtä paljon.

Vähän on mietinnässä, että asennetaanko ensi vuonna ILP jonnekin tupakeittiön nurkkaan hoitamaan viilennyksen kesäisin. Pitää nyt talven aikana seurata kulutusta ja miettiä, että olisiko hyötyä ostaa ILP viilennys ja lämmitystoiminnoilla, jolla voisi talvisin hoitaa osan lämmityksestä. Osaako joku arvioida, että jos nykyisellä PILP+takka kompinaatiolla on kulutus ollut aikaisempina vuosina noin 15 000 kWh luokkaa, että miten kulutus muuttuisi jos mukaan otetaan ILP hoitamaan viilennystä ja auttamaan lämmityksessä? Polttopuut ovat käytännössä ilmaisia kun vanhemmat tekevät vuosittain polttopuita mökillä oman metsän puista.
Itsellä on tällainen PILP+ILP yhdistelmä. Kyllä ILP saa leikattua sähkönkulutuksesta jonkin verran. Hatusta heitetty arvio n. 1000kWh, tuossa sinun tapauksessa. Jotta siihen pääsee täytyy lattialämmitys säätää termostaatilla ILPiä alemmas eli/tai kokonaan pois. Lattialämmitys ei ole käytössä niissä tiloissa, mikä vähentää mukavuutta, ILP lisää vedontuntua ja pitää ääntä. Itse en sitä mielellään pitäisi lämmityksessä mukana, mutta ehkä ensi talvena täytyy osallistua sähkön säästö talkoisiin.
 
Kuulosta kyllä äkkiseltään jokseenkin kovalta kulutukselta noin uuteen ja pienehköön taloon, varsinkin jos puitakin on vielä poltettu ahkerasti. Voisikohan olla säädöissä jotain kummalista? Kyllähän ILP tuossa kokonaisuudessa varmasti auttaa myös leikkaamaan lämmityskulujakin, mutta kokonaissäästöä on vaikea arvioida. Muistelisin että esim. Motiva antaa ILPeille jonkun 2500 kWh/v hihavakion säästöpotentiaalille.

Edellisillä omistajilla oli pieniä lapsia eli varmaan pyykki- ja tiskikone laulaneet, saunoivat vissiin melkeempä päivittäin (sähkökiuas), isossa tupakeittiössä lattiaan asti menevät isot ikkunat, liekkö termostaatit olleet millä asennoilla talvisin yms. vaikuttavat ainakin jonkin verran. B-energialuokan talo pitäisi olla mutta eipä tämäkään nyt kaikkea kerro.

Tässäpä ensimmäisen vuoden aikana kun säätelee PILP:iä, polttaa puita ja näkee oman vuosikulutuksen niin voi sitten arvioida, että pitääkö vielä enemmän alkaa optimoimaan asetuksia.
 
Edellisillä omistajilla oli pieniä lapsia eli varmaan pyykki- ja tiskikone laulaneet, saunoivat vissiin melkeempä päivittäin (sähkökiuas), isossa tupakeittiössä lattiaan asti menevät isot ikkunat, liekkö termostaatit olleet millä asennoilla talvisin yms. vaikuttavat ainakin jonkin verran. B-energialuokan talo pitäisi olla mutta eipä tämäkään nyt kaikkea kerro.

Tässäpä ensimmäisen vuoden aikana kun säätelee PILP:iä, polttaa puita ja näkee oman vuosikulutuksen niin voi sitten arvioida, että pitääkö vielä enemmän alkaa optimoimaan asetuksia.
Kovat on lukemat lämmitykselle (varsinkin puunpolton avustamana), mutta mikä sitten on oikeasti ollut lämmityksen osuus. Toisaalta joku pikku-saunakin vie aika vähän, olettaen että päivittäinen saunominen ei tarkoita aina neljän tunnin sessiota, mutta "pienistä puroista" jne.

Edit. Meillä siis tuplaneliöt 70-luvulta maalämmöllä, kulutus tuota luokkaa harvemmalla saunomisella ilman puunpolttoa. Ja lämmöissä tai laitteiden sähköissä ei säästellä :cigar2:
 
Viimeksi muokattu:
Ihan normikulutukseltahan tuo kuulostaa. Nilanhan on muistaakseni lämmityksen osalta sähkökattila ja pilp lämmittää vain iv ja käyttövettä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 125
Viestejä
4 487 442
Jäsenet
74 158
Uusin jäsen
kharim

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom