Talon lämmitysratkaisut

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja TMK
  • Aloitettu Aloitettu
Legionella bakteerikin taitaa olla riski lähinnä riskiryhmille ja iäkkäille. Jännä että sen voi saada vain aerosolien kautta eli esim suihkusta. Itse en sitä kauheasti pelkäisi.
No mä lasken kyllä sen varaan, että ne kellistyy omassa systeemissä ihan luonnostaankin. Varaaja lämpenee yläosastaan 58 asteiseksi, kun kiertoveden lämpö on 58 astetta. Keskivälillä oleva lämpötila on silloin 50-54 asteessa minimi. Jos yön seisoo vesi, niin koko säiliöstä on kaikki legioonalaiset selällään, eikä ne yläosasta selviä edes minuuttia. Oman pumpun maksimi lämpö olisi kiertovedellä 60 astetta, mutta se saattaa silloin jo satunnaisesti katkaista kompuran, mutta 58 asteessa ei katkaise. Vesivaraaja on siis 390 L ja sitä lämmitetään 27 L vetoisella kierukalla täydellä 17 kW teholla. Tuo 390 L on itseasiassa raja tuolle teholle, eikä yhtään pienempää varaajaa voisi ottaa. Lämminvesi myös esilämmitetään 500 L lämmitysvaraajan kautta tulevassa kierukassa n 25-30 asteiseksi, joten porakaivosta ei tule suoraan 5 asteista vettä varaajan pohjalle. Lämmintä vettä siis riittää melkoisen mukavasti.
 
Viimeksi muokattu:
Talon pohjakulutus on meillä luokkaa 1,2 kW. tuossa kuvassa on aikalailla minimi 670 W.
Mukavasti sai tänäänkin pestä mattoja kuumalla vedellä ja ladata autoa ihan suoraan taivaalta.
572B54C4-310E-4EAD-AAF3-42685A9B15A6.jpeg
 
Osaisikohan joku täällä selittää Siemensin säätimen yhdestä parametrista. Kyseessä kaukolämmön alajakokeskuksen säädin, rvd135. Mitä tarkoittaa parametri 124: Kuormaraja virtausanturin ohjauksessa. Ymmärrän tuon niin, että käyttöveden säätömoottori reagoi samantien, kun kuumaa vettä kulutetaan, mutta mitä tarkoittaa tuo arvo mitä se ottaa itseensä?
1656566756613.png

Minulla tuo arvo näkyy olevan 40% ja tuo käyttöveden säätömoottori näyttää avaavan itsenä aika reippaasti auki, kun kuumaa vettä aletaan hanasta valuttamaan.
 
Näyttää sen verran siansaksalta, että olisko tuota englanniksi?
Joo, eipäs tullut mieleen käännöskukkaset
1656617518282.png


Meneekö tulkinta ihan pieleen jos ajattelen tuon tarkoittavan sitä, että käyttöveden säädin alkaa reagoimaan siinä kohtaa, kun virtausanturilta tulee signaalia, että nyt on x verran liikettä putkessa. Eli isommalla arvolla estetään se, että ihan pieneen hanan avaukseen ei käyttöveden säätömoottori reagoi?
 
Ketään asennellut PILP (IVT490) kylkeen VILP:iä? Tuo lämmittää vesikiertoista lattialämmitystä niin piiriin voisi lisätä VILP lämmittämään?
 
Meneekö tulkinta ihan pieleen jos ajattelen tuon tarkoittavan sitä, että käyttöveden säädin alkaa reagoimaan siinä kohtaa, kun virtausanturilta tulee signaalia, että nyt on x verran liikettä putkessa. Eli isommalla arvolla estetään se, että ihan pieneen hanan avaukseen ei käyttöveden säätömoottori reagoi?

Käyttöveden säätimen on pakko reagoida heti hanaa avatessa, muuten ei tule hanasta lämmintä. Näyttäisi että tuosta asetetusta arvosta (40%) päätellään jotain se tuo "flow switch" on ohjelmallinen ominaisuus.

Yksi mahdollisuus olisi että tällä asetuksella vastataan venttiilin lineaarisuuteen, eli nopeutetaan sen avautumista jos lämmintä vettä tarvitaan enemmän. Pienellä avaumalla venttiilin virtausaukko suurenee äkkiä, samoin kaukolämmön paine-eroa on reilusti, ja molempien osalta tilanne muuttuu suuremmilla tehoilla. Toinen vaihtoehto olisi kaukolämpötehon rajoitus, mutta silloin luulisi asetusarvon olevan toisesta päästä venttiilin asentoa.
 
En tiedä onko oikea ketju ja onko asiasta jo keskusteltu mutta kysynpä kuitenkin.

Kattelin että öljy on aika lopussa, eikä tekisi mieli nyt tilata 1,8 € litra hintaan öljyä. Vaikka ei kai se hinta tuosta enää laskekaan.
Sähkö maksaa tällä hetkellä itsellä noin 12 senttiä.

Onko kannattavampaa näin kesällä vaihtaa käyttöveden lämmitys sähkövastuksille kuin antaa öljypolttimen lämmittää?
 
En tiedä onko oikea ketju ja onko asiasta jo keskusteltu mutta kysynpä kuitenkin.

Kattelin että öljy on aika lopussa, eikä tekisi mieli nyt tilata 1,8 € litra hintaan öljyä. Vaikka ei kai se hinta tuosta enää laskekaan.
Sähkö maksaa tällä hetkellä itsellä noin 12 senttiä.

Onko kannattavampaa näin kesällä vaihtaa käyttöveden lämmitys sähkövastuksille kuin antaa öljypolttimen lämmittää?
Jos siirtoineen tuon 12snt, niin kannattaa lämmittää sähköllä. Öljyssä on lämpötehoa 10kWh/litra ja ei se kuitenkaan ihan 100% hyötysuhteella taida lämmittää (ja vaikka lämmittäisikin, niin olisi silti kalliimpaa).
 
En tiedä onko oikea ketju ja onko asiasta jo keskusteltu mutta kysynpä kuitenkin.

Kattelin että öljy on aika lopussa, eikä tekisi mieli nyt tilata 1,8 € litra hintaan öljyä. Vaikka ei kai se hinta tuosta enää laskekaan.
Sähkö maksaa tällä hetkellä itsellä noin 12 senttiä.

Onko kannattavampaa näin kesällä vaihtaa käyttöveden lämmitys sähkövastuksille kuin antaa öljypolttimen lämmittää?
Samaa olen pohtinut koko kesän. 3 kerroksinen rintamamiestalo öljylämmityksellä. Kesällä lämpenee käyttövesi ja kylpyhuoneen ja saunan lattialämmitys öljyllä.
Sähkösopimus vuoden 2023 loppuun 6,69 senttiä ilman kuukausimaksua. Siirto tuohon päälle.

1500 litraa pitäisi tilata ja 5 kuukauden maksuajalla tekee nykyhinnalla 560€/kk. Viime talvena öljyä paloi yli 2000 litraa. Kahta puuhellaa tuli lämmitettyä päivittäin kovien pakkasten aikaan.

Nyt laitoin lämmityksen sähkövastuksille ja seuraan sähkönkulutusta talven tuloon asti. Öljyn hinta kävi yli kahden euron keväällä ja nyt hieman tullut siitä alas mutta ei vieläkään oikein houkuttele tilauksen tekeminen.

Olisiko kannattavaa laittaa pesutilojen kiertovesipumppu kellokytkimen taakse ja päälle kello 18-03 ajaksi ja ajoittaa suihkussa käynnit ja saunomiset iltaan?
 
Samaa olen pohtinut koko kesän. 3 kerroksinen rintamamiestalo öljylämmityksellä. Kesällä lämpenee käyttövesi ja kylpyhuoneen ja saunan lattialämmitys öljyllä.
Sähkösopimus vuoden 2023 loppuun 6,69 senttiä ilman kuukausimaksua. Siirto tuohon päälle.

1500 litraa pitäisi tilata ja 5 kuukauden maksuajalla tekee nykyhinnalla 560€/kk. Viime talvena öljyä paloi yli 2000 litraa. Kahta puuhellaa tuli lämmitettyä päivittäin kovien pakkasten aikaan.

Nyt laitoin lämmityksen sähkövastuksille ja seuraan sähkönkulutusta talven tuloon asti. Öljyn hinta kävi yli kahden euron keväällä ja nyt hieman tullut siitä alas mutta ei vieläkään oikein houkuttele tilauksen tekeminen.

Olisiko kannattavaa laittaa pesutilojen kiertovesipumppu kellokytkimen taakse ja päälle kello 18-03 ajaksi ja ajoittaa suihkussa käynnit ja saunomiset iltaan?
Tein nyt itsekin saman. Katselen jonkun aikaa miten sähkönkulutus nousee kun lämmitän käyttöveden sähkövastuksilla.
Nostin ainoastaan sähkövastuksien lämpenemään ennen poltinta. Kiertovesipumppu pyöri normaalisti. Ei tosin ole kiertovedelle lattialämmityksiä ja patterit termostaatilla, joten nehän ei kesällä lämpene.
 
No niin…
Onko raadilla mielipiteitä kaukolämmön ja sähkön hintasuhteista tulevaisuudessa? Tai muuten kommentteja kun kysymys se perinteinen: öljystä pitäisi päästä eroon kun kallista ja vehkeet jo yli-ikäiset…

Eli ”rmt” 60-luvulta, tiivis ja suht ok eristykset ja ikkunat, isohkot patterit ikäisekseen. 160 m2 + kellari, mutta energiaa menee ehkä luokkaa 25-30 000 KWh. Ei hirveästi mutta merkittävästi. Ilp on, ei tuossa luvussa. Kaikki vaihtoehdot mahdollisia mutta energian hinta pistää miettimään. Vilp sais tukien kanssa kohtuuhinnalla, mutta maalämmön takaisinmaksu siihen nähden silti melko kohtuullinen ja käyttöikä oletettavasti pidempi. Eli näistä varmaan se maalämpö kuitenkin?

Silti tuli mieleen kaukolämpö, kun linja menee talon edestä ja liittymismaksu (+/- 5ke) sekä maltilliset asennukset menisi ilmeisesti työnä siihen 60 % kotitalousvähennykseen, tai 4000e Ely-keskukselta. Lisäksi lämmönvaihdin muutaman tonnin, käyttöikä pitkä vrt. pumput. Mutta sitten pääsisi naimisiin kaupungin energiayhtiön kanssa… Energian hinta on ollut aikalailla valtakunnan keskiarvoa, kaikkinensa 9 c/KWh. Tiedä mitä ensi vuonna...

Motivan laskurilla leikkiessä yllätti että kaukolämpö oli kuitenkin jotenkin kilpailukykyinen tämän hetkisillä energian hinnoilla (ja ehkä pessimistisillä COP:eilla), koska investointi pienin. Maalämpö menisi ohi numeroista riippuen vasta 10-15 v välillä, paitsi kotitalousvähennyksillä kikkailemalla voisi saada investointikuluja vielä alas. Toisaalta jos käyttöönotto venyy pitkälle ensi kevääseen, talven sähköt maksavat äkkiä pari tonnia. Ja siitä lämpökaivoluvastakin pitää vielä maksaa hulppeasti.

Laskelma riippuu pitkälti siitä, miten investointikulut huomioi (korot!) ja ne energiakulut kehittyvät tulevaisuudessa. Jos sähkön hinta siirtoineen on 20 c luokkaa jatkossa niin sitten voisi olla järkeä, mutta nouseeko kaukolämpö samaan tahtiin vai hitaammin…
Niin ja ilppejä tulee varmaan ainakin yksi lisää jos kesät jatkossa tällaisia, niitäkin voisi kuviossa hyödyntää.

Tavallaan kiinnostaisi ns. huoltovapaa lämmitys, mutta tuleeko kuitenkin liian kalliiksi? Vai pidetäänkö kaukolämmön hinta kuitenkin tulevaisuudessa verotuksella tms. kohtuullisena, koska se on aika merkittävä osa energiapalettia? Turve/pienpuu/bioenergiadirektiiveilla on aika iso merkitys kokonaisuudessa? Mitä sähkö maksaa 5v päästä? Ollapa kristallipallo.
 
Kelläpä se kristallipallo olis.
Motivan laskureita/taulukoita joskus vilkuilin niin kokonaisuudessa historiassa halvin ns automatisoitu lämmitysmuoto oli ollut suorasähkölämmitys, johtuen Suomen edullisesta sähkönhinnasta ja alkuinvestoinnin pienuudesta/laitteiden kestävyydestä.
Joku stokeri nyt on edullinen, mutta se sitten on isotöisin ja muutenkin hintatasoon vaikuttaa poltettavan aineksen saatavuus jne.

Kaukolämpöyhtiöt on yleensä kaupunkien/kuntien omistamia ja niiden tarkoitus on tuottaa kuntien kassaan yleensä "maltillisesti" euroja. Tosin perusmaksu sitten määräytyy laskennallisesta tehonkulutuksesta -> Sitä tuskin lasketaan vaikka lisäisi ilmalämpöpumppuja tms lämmitysenergian säästöratkaisuja. Kaukolämpövaihtimen oletettu vaihtoväli on noin 25 vuotta.

Kukaan ei oikeasti voi tietää mikä tulevaisuudessa on se kokonaishalvin lämmitysmuoto, itse sinun sijassani oletettavasti liittyisin kaukolämpöön. Mutta varmasti muitakin mielipiteitä/arvauksia esitetään :)
 
Pistäisin maalämmön ihan siitä syystä, että ei joudu uuden tahon kanssa pakkonaimisiin. Ostetun energian määrä on myös selvästi pienin (jos kaikkea energiankulutusta aletaan rankaista tulevaisuudessa rajusti).
 
Vaikka kaukolämpö onkin nerokas keksintö ( ainakin näin energiayhtiössä työskentelevän mielestä ), niin laittaisin tuollaiseen vanhaan omakotitaloon maalämmön.

Ei se maalämpö ole edes kohtuuttoman kallis, varsinkin jos sitä ei osta ensimmäiseltä myyntimieheltä pakettina, vaan kilpailuttaa vanhojen vehkeiden purun, pumpun asennuksen ja reiän porauksen kaikki erikseen ( tai tekee itse niiltä osin kuin osaa ja pystyy ).

Kaveri laittoi jonkun 3 vuotta sitten tuollaiseen 50-luvun 3 kerroksiseen taloon maalämmön öljyn tilalle noin 10 k€:llä, kun osti tarjouspumpun tukusta erikseen, purki itse öljyvehkeet, teki pumpun asennukset itse sekä tilasi jonkun halvan savolaisen kaivonporaajan kairaamaan reijät.
Jonkun päivän kävin silloin häntä auttelemassa purku-, haalaus- ja putkihommissa.

Toki jos nyt itse rakentaisin uutta taloa tai laajemmin remontoisin vanhaa, niin saattaisin päätyä hybridimalliin, jossa talon pääasiallisen lämmityksen ja käyttöveden hoitaisi ilma-vesilämpöpumppu, mutta sen rinnalla olisi puukattila ja vielä erilliset sähkövastukset sekä pari kiertopumppua.

Tämä ratkaisu ei olisi läheskään niin helppo ja yksinkertainen, kuin maalämpö, mutta vikasietoisuus taas on aivan eri tasolla, kun lämmönlähteitä on yhden sijasta kolme käytettävissä.

Kerran olen pitänyt normaalisti maalämmöllä lämpeävää sandwich elementeistä tehtyä teollisuushallia 20 asteen talvipakkasilla plussan puolella 9 kW sähköpuhaltimilla parin viikon ajan, kun kiinteistön maalämpöpumpusta hajosi primääripiirin kiertopumppu ja uutta pumppua sekä valtuutettua asentajaa sai odotella sen pari viikkoa.
Vuonna 2014 asennettu pumppu, joka hajosi juuri kylmimpään aikaan vuoden 2018 tammi-helmikuussa, korjaus meni toki täysin valmistajan takuuseen.
 
Ketään asennellut PILP (IVT490) kylkeen VILP:iä? Tuo lämmittää vesikiertoista lattialämmitystä niin piiriin voisi lisätä VILP lämmittämään?
Vähän vanha viesti, aiemmin mennyt ohi mutta aihe on mielenkiintoinen joten vastaan silti.

En ole lisännyt enkä kyllä lisäisikään ellei ole erityistä syytä miksi vilp tarvitaan ja se halutaan asentaa pilpin rinnalle.
Jos vilp tulisi lisälämmitykseen niin kesällä se olisi todennäköisesti tarpeeton kun pilpin tehot (ainakin meillä) riittää hyvin poislukien vieraiden saunottamiset. Talvella kun vilppiä tarvii lämmittämiseen sen hyötysuhde on huonoimmillaan, toki on se parempi kuin suora sähkö mutta hankintahintaa tuolla ei varmaan tienaa takaisin. Lisäksi oletettavasti jos kumpi tahansa laitteista vikaantuu niin järjestelmästä taita tulla rampa.

Että molemmat laitteet toimisi tehokkaasti rinnakkain niin lämpimän veden käytön pitäisi olla aika massiivista. Oletko harkinnut vilpin sijaan muutaman sadan litran lämminvesivaraajaa pilpin perään puskuriksi? Jos on lämpöpatterit seinissä (eikä lattialämmitys vedellä) niin kiertoveden lämpötilaa voisi kai nostaa talvella parilla asteella jos lämpö ei muuten riitä.

Mikäli vaihtaisi kokonaan vilpiin ja hankkiutuu eroon pilpistä niin silloin vilpille olisi käyttöä hyvällä hyötysuhteella. Toki sitten ilmanvaihto pitäisi hoitaa jotenkin eli tuskin kovin hyvä/halpa tämäkään vaihtoehto.

Kysyit asennuksesta ja vastasin siihen, en ole. Mikäli haluat keskustella lisää vaihtoehdoista tai mitä ongelmaa halutaan ratkaista niin keskustelu on avattu.
 
Pistäisin maalämmön ihan siitä syystä, että ei joudu uuden tahon kanssa pakkonaimisiin. Ostetun energian määrä on myös selvästi pienin (jos kaikkea energiankulutusta aletaan rankaista tulevaisuudessa rajusti).

Juurikin näin, ihmettelen kovasti kun ihmiset kikkailee Excelillä ja laskee lukuja ja tulee siihen tulokseen että suorasähkö tai kaukolämpö on parempi kuin maalämpö kun on vaivalla saatu laskettua kuvitteellista säästöä 3500€ seuraavan 20 vuoden ajalla kun valitaankin suorasähkö ja sopiva korkokanta. Maalämpö lisää talon haluttavuutta jälkimarkkinoilla niin paljon että jo tämä yksistään tekee siitä kannattavan. Samat ihmiset jotka laskevat tätä säästöä usein häviävät saman summan tai enemmän autokaupoilla lähes vuosittain ja tämä kulu ei tunnu haittaavan juuri ollenkaan.
 
Juurikin näin, ihmettelen kovasti kun ihmiset kikkailee Excelillä ja laskee lukuja ja tulee siihen tulokseen että suorasähkö tai kaukolämpö on parempi kuin maalämpö kun on vaivalla saatu laskettua kuvitteellista säästöä 3500€ seuraavan 20 vuoden ajalla kun valitaankin suorasähkö ja sopiva korkokanta. Maalämpö lisää talon haluttavuutta jälkimarkkinoilla niin paljon että jo tämä yksistään tekee siitä kannattavan. Samat ihmiset jotka laskevat tätä säästöä usein häviävät saman summan tai enemmän autokaupoilla lähes vuosittain ja tämä kulu ei tunnu haittaavan juuri ollenkaan.

Kummasti kuitenkin nuokin suoralla sähkölämmityksellä olevat talot menevät kaupaksi ja vielä kohtuu hyvään hintaan.
Itselläni kiinnostus loppuu heti, jos talo on suoralla sähkölämmityksellä, vesikiertoinen vielä menettelee, kun sen voi helposti korvata.

Eihän kukaan täysjärkinen laita enää nykypäivänä itselleen tehtävään taloon suoraa sähkölämmitystä, mutta jonkin verran näkee näitä myyntiin kyhättyjä taloja, joihin valittu suora sähkölämmitys sen halvan hankintahinnan takia.
Kuitenkin joku, ilmeisesti tietämätön tai ajettelematon, haksahtaa aina sellaisen talon ostamaan.
 
Kysyit asennuksesta ja vastasin siihen, en ole. Mikäli haluat keskustella lisää vaihtoehdoista tai mitä ongelmaa halutaan ratkaista niin keskustelu on avattu.

Motivaationa olisi laskea sähkön kulutusta talvella. Yli nollan kelit menee ihan kohtuullisella kulutuksella, mutta kun mennään nollan alle niin PILPin sähkövastus on käytännössä päällä koko ajan. ~2000kWh/kk vaikka olohuoneen lattia jätetty kylmäksi, ILP käytössä ja muutenkin säädetty lämmöt mukavuuden alarajoille.

Lämmitys on tosiaan vesikierto betonilattiassa (max ~35C vesi), olen lueskellut että VILPin voisi laittaa lattiakierron paluuseen lämmittämään veden jolloin se käytännössä hoitaa kämpän lämmitystä ja PILP hoitaa edelleen käyttöveden lämmityksen. PILP on kodinhoitohuoneen nurkassa joten tilaa on niukalti.
 
Motivaationa olisi laskea sähkön kulutusta talvella. Yli nollan kelit menee ihan kohtuullisella kulutuksella, mutta kun mennään nollan alle niin PILPin sähkövastus on käytännössä päällä koko ajan. ~2000kWh/kk vaikka olohuoneen lattia jätetty kylmäksi, ILP käytössä ja muutenkin säädetty lämmöt mukavuuden alarajoille.
Meillä vastaavankaltaisia kulutuksia talvella eli 2000Kwh ja todella kylmällä jopa 3000Kwh/kk. Kesällä sitten mennään todella vähällä eli 500Kwh/kk. Kokonaiskulutus vuodessa on jotain 16000-17000Kwh, talon koko 165m2 kahdessa kerroksessa + 50m2 erillinen autotalli. Päälämmönlähteenä 15v vanha Nibe 310 joka jo vetelee varmasti viimeisiään. Olohuoneessa myös ilp ja autotalli lämpeää toisella ilpillä. Talo pysyy noilla mielestäni ihan ok lämmöissä enkä tuota sähkön kulutustakaan pidä pahana.
Mielestäni pilpin vastus ei ole päällä ihan jatkuvasti mutta kun kulutus on samaa luokkaa kuin sinulla talviaikaan niin eiköhän tilanne ole aika vastaava. Meillä patterit seinissä joten kierron lämpöä pystyisi nostamaan mikäli sille olisi tarvetta.

Lämmitys on tosiaan vesikierto betonilattiassa (max ~35C vesi), olen lueskellut että VILPin voisi laittaa lattiakierron paluuseen lämmittämään veden jolloin se käytännössä hoitaa kämpän lämmitystä ja PILP hoitaa edelleen käyttöveden lämmityksen. PILP on kodinhoitohuoneen nurkassa joten tilaa on niukalti.
Jos vilp syöttää lämmintä pilpille niin eikös pilpin tehot menisi silloin hukkaan käytännössä kokonaan kun pilpin säiliö olisi täynnä lämmintä vetta vilpin jäljiltä. Katsoin nopeasti tuon sun pilpin manuaalia ja siellä oli maininta vilp sisääntulosta joten ehkä se on suunniteltu jotenkin järkevästi.
 
No niin…
Onko raadilla mielipiteitä kaukolämmön ja sähkön hintasuhteista tulevaisuudessa? Tai muuten kommentteja kun kysymys se perinteinen: öljystä pitäisi päästä eroon kun kallista ja vehkeet jo yli-ikäiset…

Eli ”rmt” 60-luvulta, tiivis ja suht ok eristykset ja ikkunat, isohkot patterit ikäisekseen. 160 m2 + kellari, mutta energiaa menee ehkä luokkaa 25-30 000 KWh. Ei hirveästi mutta merkittävästi. Ilp on, ei tuossa luvussa. Kaikki vaihtoehdot mahdollisia mutta energian hinta pistää miettimään. Vilp sais tukien kanssa kohtuuhinnalla, mutta maalämmön takaisinmaksu siihen nähden silti melko kohtuullinen ja käyttöikä oletettavasti pidempi. Eli näistä varmaan se maalämpö kuitenkin?

Silti tuli mieleen kaukolämpö, kun linja menee talon edestä ja liittymismaksu (+/- 5ke) sekä maltilliset asennukset menisi ilmeisesti työnä siihen 60 % kotitalousvähennykseen, tai 4000e Ely-keskukselta. Lisäksi lämmönvaihdin muutaman tonnin, käyttöikä pitkä vrt. pumput. Mutta sitten pääsisi naimisiin kaupungin energiayhtiön kanssa… Energian hinta on ollut aikalailla valtakunnan keskiarvoa, kaikkinensa 9 c/KWh. Tiedä mitä ensi vuonna...

Motivan laskurilla leikkiessä yllätti että kaukolämpö oli kuitenkin jotenkin kilpailukykyinen tämän hetkisillä energian hinnoilla (ja ehkä pessimistisillä COP:eilla), koska investointi pienin. Maalämpö menisi ohi numeroista riippuen vasta 10-15 v välillä, paitsi kotitalousvähennyksillä kikkailemalla voisi saada investointikuluja vielä alas. Toisaalta jos käyttöönotto venyy pitkälle ensi kevääseen, talven sähköt maksavat äkkiä pari tonnia. Ja siitä lämpökaivoluvastakin pitää vielä maksaa hulppeasti.

Laskelma riippuu pitkälti siitä, miten investointikulut huomioi (korot!) ja ne energiakulut kehittyvät tulevaisuudessa. Jos sähkön hinta siirtoineen on 20 c luokkaa jatkossa niin sitten voisi olla järkeä, mutta nouseeko kaukolämpö samaan tahtiin vai hitaammin…
Niin ja ilppejä tulee varmaan ainakin yksi lisää jos kesät jatkossa tällaisia, niitäkin voisi kuviossa hyödyntää.

Tavallaan kiinnostaisi ns. huoltovapaa lämmitys, mutta tuleeko kuitenkin liian kalliiksi? Vai pidetäänkö kaukolämmön hinta kuitenkin tulevaisuudessa verotuksella tms. kohtuullisena, koska se on aika merkittävä osa energiapalettia? Turve/pienpuu/bioenergiadirektiiveilla on aika iso merkitys kokonaisuudessa? Mitä sähkö maksaa 5v päästä? Ollapa kristallipallo.

Ihan mielenkiinnosta aloin lueskeleen ketjua kun omalla tavallaan pohtinut ja vertaillut ystävien/tuttavien lämmityskuluja tässä energianhintakriisissä. Ostettiin -98 rakennettu omakotitalo Raisiosta keväällä 2021. Lämmitettävää pinta-alaa autotallin, varastojen ja päätalon kanssa 164m2. Lämmitysmuoto kaukolämpö, talossa vesikiertoinen lattialämmitys ja yhdessä tasossa. Nyt reilu vuosi täynnä ja lämmityskulut oli luokkaa 2300e vuodessa sis. perusmaksut yms. Nyt tulevalle talvikaudelle Turun energia nostaa kaukolämmön hintaa n. 8-9% ennusteiden mukaisesti. Tähän asti vuosia energian hinta ollut laskeva johtuen Naantalin biovoimalaitoksesta jossa pienenevät päästömaksut (fossiilisia aika vähän poltossa). HUOM. muilla kaukolämpöyhtiöillä korotukset voi olla suurempia. Muuta, taloon edellinen asukas kerkisi syksyllä 2020 asentamaan aurinkopanelit. Järjestelmän koko 3,4kwh. Sähköenergian kulutus vuoden ajanjaksolla 2850kwh. Telkkarit, tietsikka ja mm. pihavalot päällä talvisin, sauna kerran kaksi viikossa. Paneleista saatiin samalla ajanjaksolla 2750kwh josta Helen maksoi sopimuksen mukaisesti takaisin. Sähkön suhteen ollaan aika riippumattomia. Tämän hetkisellä sopparilla 4,6snt/kwh saadaan kesän jälkeen varmaan aika isot hyvitykset kun myyntihinnat huitelee parhaillaan yli 20snt/kwh. Anyways tilanne muuttuu ensi keväänä kun uusi sähkösoppari on aiheellinen. Onneksi vasta keväällä. Varaava takkakin olisi mut ei tätä olla vielä keritty/nähty tarpeelliseksi. Lähinnä dekoratiivinen koriste. Sen verran tehtiin et takka modernisoitiin/sliipattiin kumminkin kun rempattiin ja saatiin näin istumaan "sisustukseen".

Itse jo muuttaessa tein laskurin jolla koitin saada perusteltua VILPin hankintaa ja irtautumista kaukolämmöstä (huom. tämäkin maksaa sit pari tonnia) mut näyttää siltä et ei ole vielä aika siirtyä. Kunnes kaukolämpövaihdin tai muuten laitteisto alkaa temppuilemaan niin sit ehkä vaihdetaan eikä tehdä tuhansien remppaa kaukolämpövehkeisiin. VILPin asennus ja hankinta onnistuu perhepiirissä edukkaasti. Muuten kl-järjestelmä on super helppo ja luotettava. Monella tutulla on kl ja tietysti tämä on yhtä helppo kuin suora sähkö -> maksat vaan laskun, ei muita toimenpiteitä.

Kaukolämpö on minusta hyvä, ennen kaikkea helppo ja luotettava vaihtoehto. En sano et se on kaikista halvin mut jokainen arvostaa eri asioista. Muistan kun ikivanhassa työpaikassa työkaverit kehuskelivat pellettilämmityksellä ja se vasta halpa olikin mut ei ollut helppo ja huoleton. Halpaa se oli! :) Ei tainnut olla aina edes talossa lämmintä. Siksi varmaan halpaakin...

Tuolla joku kommentoi myös, että miten joku ostaa suoran sähkötalon niin myönnän et mekin skipattiin suoraan ihan vaan lämmityksen perusteella. Upgradet myöhemmin mahdottomia tai kalliita.
 
Muistan kun ikivanhassa työpaikassa työkaverit kehuskelivat pellettilämmityksellä ja se vasta halpa olikin mut ei ollut helppo ja huoleton. Halpaa se oli! :) Ei tainnut olla aina edes talossa lämmintä. Siksi varmaan halpaakin...
Vanha viidakon sanontahan on, että kun hommaat stokerin tai koiran > Et pääse koskaan pois kotoa ;)
Se halpuus revitään aina jostain, noilla työläämmillä lämmitystavoilla asujan omalla työllä. Kyllä itsellänikin on kavereita, jotka viettävät keväällä viikon metsässä kaataen rankoja, roudaten ne sitten kotimarkille, pilkkoen niitä toisen viikon ja lopuksi pinoavat. Sieltä sitten päivittäin kantavat pannunpesään. "Ilmaisia puita"

Talon lämmitysmuodon vaihtamisen ajankohtahan on aina järkevin ajoittaa siihen kun edellinen on tulossa tiensä päähän. Jos uusit öljykattilan ja 3 vuoden päästä haluatkin maalämmön niin ne pannuun laitetut tuhatlappuset olisit voinut vaikka polttaa siellä vanhassa pannussa.

Talosta riippuen myös jotkin lämpötaloutta parantavat ratkaisut voivat olla parempia kuin lämmitysmuodon muutos. Esim alkuperäisessä kunnossa olevan 80-luvun talossa, yläpohjassa on normaalisti maksimissaan 30 senttiä puhallusvillaa. Jos yläpohjan vapaa tila vain suinkin antaa periksi niin puhallusvillan lisäyksellä on suhteellisen lyhyt takaisinmaksuaika. Taas esim ehjien 3-kerros ikkunoiden vaihtaminen nykyaikaisiin parantaa lähinnä asumisviihtyvyyttä, takaisinmaksuaika lämmitysenergian puolesta on useita vuosikymmeniä.
 
Mielenkiinnolla tullut ketjua selattua. Oma öljykattila on vuodelta - 97 ja viime talven vielä toimi hyvin mutta auttamatta alkaa olla käyttöiän lopussa. Maalämmön kannalle alkaa mielipide kääntyä mutta hinta hirvittää.

Se halpuus revitään aina jostain, noilla työläämmillä lämmitystavoilla asujan omalla työllä. Kyllä itsellänikin on kavereita, jotka viettävät keväällä viikon metsässä kaataen rankoja, roudaten ne sitten kotimarkille, pilkkoen niitä toisen viikon ja lopuksi pinoavat. Sieltä sitten päivittäin kantavat pannunpesään. "Ilmaisia puita"

+60 vuotias isäni on aina lämmittänyt puulla ja tehnyt puut itse ja ei voi millään käsittää, kun ostan polttopuuni valmiina klapeina pihaan tuotuna.
Mietin tuota vaivaa, että pitäisi ostaa moottorisaha, metsurin vehkeet, opetella kaatamaan puita ja ostaa metsää tai saada joltain lupa kaataa polttopuut ilmaiseksi metsästään. Roudata puut metsästä pihaan pätkiä, halkoa ja kuivata.
Mielelläni maksan kuivasta koivuklapi heittomotista 60e pihaan tuotuna. Näitä menee muutama motti talvella.
 
Jos vilp syöttää lämmintä pilpille niin eikös pilpin tehot menisi silloin hukkaan käytännössä kokonaan kun pilpin säiliö olisi täynnä lämmintä vetta vilpin jäljiltä. Katsoin nopeasti tuon sun pilpin manuaalia ja siellä oli maininta vilp sisääntulosta joten ehkä se on suunniteltu jotenkin järkevästi.

Tuossa on kuitenkin ATK ohjaama sekoitusventtiili, jotenkin kuvittelisin sen vetävän varaajan kierron kiinni jos paluuvesi onkin yhtä lämmintä kuin meno. Sitä en tiedä säätääkö se sitten vielä kiertoa pienemmälle. Ehkäpä pitää kysyä joltain paikalliselta asennusliikkeeltä.
 
Itse jo muuttaessa tein laskurin jolla koitin saada perusteltua VILPin hankintaa ja irtautumista kaukolämmöstä (huom. tämäkin maksaa sit pari tonnia) mut näyttää siltä et ei ole vielä aika siirtyä. Kunnes kaukolämpövaihdin tai muuten laitteisto alkaa temppuilemaan niin sit ehkä vaihdetaan eikä tehdä tuhansien remppaa kaukolämpövehkeisiin. VILPin asennus ja hankinta onnistuu perhepiirissä edukkaasti. Muuten kl-järjestelmä on super helppo ja luotettava. Monella tutulla on kl ja tietysti tämä on yhtä helppo kuin suora sähkö -> maksat vaan laskun, ei muita toimenpiteitä.

Kaukolämpö on minusta hyvä, ennen kaikkea helppo ja luotettava vaihtoehto. En sano et se on kaikista halvin mut jokainen arvostaa eri asioista. Muistan kun ikivanhassa työpaikassa työkaverit kehuskelivat pellettilämmityksellä ja se vasta halpa olikin mut ei ollut helppo ja huoleton. Halpaa se oli! :) Ei tainnut olla aina edes talossa lämmintä. Siksi varmaan halpaakin...

Tuolla joku kommentoi myös, että miten joku ostaa suoran sähkötalon niin myönnän et mekin skipattiin suoraan ihan vaan lämmityksen perusteella. Upgradet myöhemmin mahdottomia tai kalliita.

Kaukolämpöä myyvässä energiayhtiössä työskentelevänä minun pitäisi luonnollisesti suositella kaukolämpöä kaikille, mutta en välttämättä sitä tee.

Kaukolämpö on kyllä helppo, varma ja kohtuullisen edullinen, mutta toki siinäkin olet jossain määrin "muiden armoilla" ja maksat korotukset jos haluat lämpöä.
TSE:n Naantali nelonen ( NA4 ) on hieno laitos ja tuottaa Turun alueelle kaukolämpöä kohtuulliseen hintaan.

Kaukolämpöpaketin vaihtaminen omakotitaloon ei ole kovin monen tonnin homma, kunhan sitäkään ei tilaa ensimmäiseltä myyntimieheltä.

Kaverillani on ollut pellettilämmitys 180 m2 talossa 17 vuotta, eikä tuolla ole ollut ensimmäisten vuosien jälkeen kovin suuria ongelmia, lähinnä säännöllinen puhdistus ja tarkastus 2-3 kertaa vuodessa sekä silloin tällöin jonkun kuluneen osan ( lähinnä kai ruuvi ja liekkivahti ) uusinta.

Neovan ( eli entisen Vapon ) myymä "kotimainen" pelletti ei ole kyllä ollut enää vuosiin kovin halpaa ( ainakaan kuluttajille ).

Tuo kaverikin ostaa aina täyden kuorma-autollisen ( 26 kpl ) 1000 kg suursäkkejä virolaiselta diileriltä, ilmeisesti nuo ovat latviassa venäläisestä puusta valmistettuja pellettejä.
Jakavat tuon kuorman toisen samalla kylällä asuvan pellettilämmittäjän kanssa, jolloin yksi kuorma kestää kait jonkun 3-4 vuotta, kuorma rahteineen maksaa jonkun 4000-5000 €.
Toki tuollaisen määrän säilyttäminen vaatii jonkin verran katettua tilaa ja traktorin, jolla säkkejä saa siirreltyä siilon imuputken alle, kaverilla pellettisiilo on autotallin kattorakenteissa, josta pelletti siirtyy ruuvilla pannuhuoneeseen ja kattilaan.

Aikoinaan kun olin Turussa töissä, olin puoliksi vakavissani ostamassa silloisen alaiseni 90-luvun lopulla rakentamaa taloa Aurasta, siinä olisi ollut neliöitä joku 140 m2 puolessatoista kerroksessa ja 80 m2 "pannuhuone" kellarissa sekä 105 m2 kokoinen autotalli pihalla.
Koko komeus lämpeni isolla puukattilalla ( metrin tulipesällä ) ja pysyi kuulemma talvisin 4-5 päivää lämpimänä kerta lämmityksellä, kun kellarissa oli 5 m3 kokoinen noin 300 mm vahvuisella ruisku foamilla eristetty varaaja.
 
Kaukolämpöä myyvässä energiayhtiössä työskentelevänä minun pitäisi luonnollisesti suositella kaukolämpöä kaikille, mutta en välttämättä sitä tee.

Kaukolämpö on kyllä helppo, varma ja kohtuullisen edullinen, mutta toki siinäkin olet jossain määrin "muiden armoilla" ja maksat korotukset jos haluat lämpöä.
TSE:n Naantali nelonen ( NA4 ) on hieno laitos ja tuottaa Turun alueelle kaukolämpöä kohtuulliseen hintaan.

Kaukolämpöpaketin vaihtaminen omakotitaloon ei ole kovin monen tonnin homma, kunhan sitäkään ei tilaa ensimmäiseltä myyntimieheltä.

Kaverillani on ollut pellettilämmitys 180 m2 talossa 17 vuotta, eikä tuolla ole ollut ensimmäisten vuosien jälkeen kovin suuria ongelmia, lähinnä säännöllinen puhdistus ja tarkastus 2-3 kertaa vuodessa sekä silloin tällöin jonkun kuluneen osan ( lähinnä kai ruuvi ja liekkivahti ) uusinta.

Neovan ( eli entisen Vapon ) myymä "kotimainen" pelletti ei ole kyllä ollut enää vuosiin kovin halpaa ( ainakaan kuluttajille ).

Tuo kaverikin ostaa aina täyden kuorma-autollisen ( 26 kpl ) 1000 kg suursäkkejä virolaiselta diileriltä, ilmeisesti nuo ovat latviassa venäläisestä puusta valmistettuja pellettejä.
Jakavat tuon kuorman toisen samalla kylällä asuvan pellettilämmittäjän kanssa, jolloin yksi kuorma kestää kait jonkun 3-4 vuotta, kuorma rahteineen maksaa jonkun 4000-5000 €.
Toki tuollaisen määrän säilyttäminen vaatii jonkin verran katettua tilaa ja traktorin, jolla säkkejä saa siirreltyä siilon imuputken alle, kaverilla pellettisiilo on autotallin kattorakenteissa, josta pelletti siirtyy ruuvilla pannuhuoneeseen ja kattilaan.

Aikoinaan kun olin Turussa töissä, olin puoliksi vakavissani ostamassa silloisen alaiseni 90-luvun lopulla rakentamaa taloa Aurasta, siinä olisi ollut neliöitä joku 140 m2 puolessatoista kerroksessa ja 80 m2 "pannuhuone" kellarissa sekä 105 m2 kokoinen autotalli pihalla.
Koko komeus lämpeni isolla puukattilalla ( metrin tulipesällä ) ja pysyi kuulemma talvisin 4-5 päivää lämpimänä kerta lämmityksellä, kun kellarissa oli 5 m3 kokoinen noin 300 mm vahvuisella ruisku foamilla eristetty varaaja.
Vapon pelletti oli myös todella epätasalaatuista. Osittain todella pitkää ja kovaa, jolloin katkaisi helposti syöttölaitteen putkisokan. Meillä 3kpl 6m³ siiloja, mutta säkkitavaralla mennään, kun on tasalaatuisempaa. Kahdesti viikossa kun täyttää välisäiliön talvella, niin pysyy lämmöt kohdillaan. Tuon hoitaa onneksi vuokralainen. Rinnalla sitten öljy, viimeistä 0,63€/l kuutiota poltellaan välillä.
 
Vapon pelletti oli myös todella epätasalaatuista.

Pelleteissä on huimia eroja, periaatteessa Vapon tavaran tulisi olla tasalaatuista, mutta laatu riippuu ihan siitä, mistä tuotantolaitoksesta se sattuu tulemaan.

Töissä näiden pellettilaatujen ja varsinkin niiden aiheuttamien ongelmien kanssa saa aina välillä painia, kun tuolla jauhaa Valmetin pellettikattila kaukolämpöä verkkoon noin 11 kuukautta vuodesta.
 
Kiitos kommenteista aiempaan kysymykseen. Vaikka vahva taipumus on ostaa kun kerran halavalla sai, niin pitää miettiä kokonaisuutta. Vois sanoa että kysymyksen kirjoittaminen auki jo itsessään selvensi ajatuksia. Onhan tässä exceliäkin pyöritelty… erilaisia tuloksia saa itselleen perusteltua, mutta talon arvon/haluttavuuden lisäksi aika keskeinen pointti on miten potentiaalinen energian hinnan nousu vaikuttaa kokonaisuuteen. Eli kyllä se maalämpöön taipuu melkein hinnasta riippumatta, jos toimitusaika on jotenkin järjellinen… maalämmön plussia kootusti omassa tapauksessa:

- Edes jotain omia vaikutusmahdollisuuksia energian hintaan (kilpailutus, paneelit, kulutusoptimointi)
- kunta persaukinen —> sijoittajariski kl:ssa
- puu/bioenergian hinta —> direktiiviriski kl:ssa
- cop tasaa sähkön hinnan nousun vaikutusta yllättävän paljon (sähkön pitää nousta todella paljon rajummin että lämpöpumppaus muuttuisi kalliimmaksi)
- jälleenmyyntiarvo/vuokrattavuus kun ei olla kuumimmassa kasvukeskuksessa. Ostajan näkökulmasta kaukolämmön alhaisempi investointihinta ei näy oikein millään tavalla positiivisesti, vaan ehkä alentaa pyyntihintaa ja pienentää mielenkiintoa. Oletus kuitenkin on että taloille on tarvittaessa edes jonkinlaista kysyntää tulevaisuudessakin, jolloin ostajan markkinoilla kannattaa kaikin keinoin erottua positiivisesti ja energian hinta lienee keskiössä jatkossa

Toisin sanoen, tarjousta odottelen parhaillaan.
 
Kysymys liittyen kaukolämpöverkossa olevan omakotitalon lämmitykseen. Kiinteistön kaukolämpökeskuksen aiempi hoitaja on siirtynyt ajasta ikuisuuteen, joten hoitovelvollisuus siirtyi minulle yllättäen ja pyytämättä. Pytingissä on 90-luvun lopulla kunnostettu ja myöhemmissä vaiheissa osittain ehostettu lämmitysverkosto johon kuuluu useita lämpöpattereita sekä lattialämmitys muutamissa tiloissa. Verkoston sydämeen uusittiin kevättalvella hajoamisen vuoksi Siemensin RVD140 säädin ja kiertovesipumpun virkaa toimittaan käsikäyttöinen Grundfosin Alpha. Molempien laitteiden valmistajilta löytyy laitteille käyttöohjeet, mutta mistään ei tunnu löytyvän perusohjetta, että miten omakotitaloasujan tulisi säätää koko systeemiä isossa kuvassa. Löytyisikö keltään jonkinlaisia yleisohjeita, joiden avulla systeemiä oppisi käyttämään fiksusti ja energiatehokkaasti?
 
Ongelmahan tuossa on se, että jokainen kokonaisuus on oma yksilönsä. Hankala antaa mitään yleisohjetta. Käytännössä asentajan pitäisi pistää kaikki asetukset kuntoon, jolloin asukkaan tehtäväksi jää lähinnä nostaa/laskea käyrää, jos kämpässä on liian kylmä/kuuma. Itsekin kyllä tuskailin, kun pohdin mikä pumppukäyrä mahtaisi olla oikea (sähkökatko ja olisin halunnut varmistua, että pumppu palautti "oikean" käyrän käyttöön). Sinun tapauksessa varmaan kriittisin on tuo lattialämmityksen osuus, sinne ei saa mennä liian kuumaa pattereille tarkoitettua vettä. Voisin kuvitella, että ko. jako on toteuttettu siten, että säätimen vaihto ei pääse siihen vaikuttamaan.
 
Uskoisin, että asentajat ovatkin laittaneet asetukset ihan fiksusti, mutta kun oma tieto ja osaaminen ei riitä edes käyrän nostoon tai laskuun. Kiertovesipumpun huomasin hyrränneen täysillä (20W vakioteho) helmi-maaliskuusta lähtien ja kesän kunniaksi tiputin sen tänään asian huomattuani 5W vakioteholle.
 
Kysymys liittyen kaukolämpöverkossa olevan omakotitalon lämmitykseen. Kiinteistön kaukolämpökeskuksen aiempi hoitaja on siirtynyt ajasta ikuisuuteen, joten hoitovelvollisuus siirtyi minulle yllättäen ja pyytämättä. Pytingissä on 90-luvun lopulla kunnostettu ja myöhemmissä vaiheissa osittain ehostettu lämmitysverkosto johon kuuluu useita lämpöpattereita sekä lattialämmitys muutamissa tiloissa. Verkoston sydämeen uusittiin kevättalvella hajoamisen vuoksi Siemensin RVD140 säädin ja kiertovesipumpun virkaa toimittaan käsikäyttöinen Grundfosin Alpha. Molempien laitteiden valmistajilta löytyy laitteille käyttöohjeet, mutta mistään ei tunnu löytyvän perusohjetta, että miten omakotitaloasujan tulisi säätää koko systeemiä isossa kuvassa. Löytyisikö keltään jonkinlaisia yleisohjeita, joiden avulla systeemiä oppisi käyttämään fiksusti ja energiatehokkaasti?

Kaverillani on vuonna -84 tehty 180 m2 kokoinen Faluhus, jossa oli ennen tätä kevättä samana vuonna valmistettu kaukolämpöpaketti.

Vaihdoin tuohon pakettiin muutama vuosi sitten Grundfos Alpha 2:sen vanhan Pompes Salmsonin tilalle, kun mökissä ei tahtonut lämmin vesi kiertää.
Menoveden lämmön säätelyn tuossa vanhassa paketissa hoiti liukupotikoilla säädettävä Honeywellin säädin, jossa pystyi säätämään käytettävää käyrää +/- suuntaan "pääpotikalla" ja hienosäätämään käyriä erillisillä potikoilla.

Kaverilla meni joku 300-400 € kuussa kaukolämpöön lähes ympäri vuoden ja talven huippulaskut olivat 600 € / kk luokkaa.
Paketti oli säädetty melko kuumalle ja sisälämpötila oli 22-24 asteen luokkaa
Laitoin Grundfossin automaatille ja hain noin -10 asteen talvikelillä viikon aikana Honeywellistä sopivat käyrät, joilla sisälämpötila asettui 20 asteen hujakoille, patterit ilmasin ja käänsin niiden termostaatit 20 asteeseen ( jokusen risan joutui myös vaihtamaan ).
Näillä tempuilla lopputalven kulutus tippui 150-200 € / kk luokkaan ja kevään/kesän ajalta laskut olivat jossain 50-100 € / kk välillä.

Seuraavana syksynä torspo kaverini alkoi vaimonsa kanssa valittamaan, että talossa on liian kylmä ( osaksi siksi, että vanhat puukarmiset ikkunat falskaavat tiivisteen välistä ja osaksi siksi, että katossa ei ole enää tietyillä osin kuin 200 mm puhallusvillaa jäljellä ) ja kävin sitten nostamassa paketista käyriä "kuumemmaksi", jolloin sisälämpötila nousu 21-23 asteeseen ja kulutus pompsahti samassa suhteessa ylöspäin.

Viime keväänä kaverini sitten säikähti, että vanha paketti hajoaa ( koska kuuli automaattiventtiilin ruksuttelevan ) ja osti ensimmäiseltä kiinni saamaltaan myyjältä sinne uuden Högforsin paketin, jonka pyysi säätämään 22 asteen sisälämpöön.
Tulevana talvena näemme, paljonko kaukolämpöä nyt menee.

Eli vinkkini on, että haet kiinteistöön sellaiset järkevät lämmöt jokaiseen tilaan ja säädät ihan rohkeasti sitä pakettia, ei se siitä kovin herkästi pilalle mene.
Toki liian lämmintä vettä ei kannata talon kiertoon ajaa, ettei lattialämmitys sula.
 
21-22°c on se haluttu sisälämpötila asuintiloissa. 1°c muutos vastaa 5% muutosta kustannuksissa.
Jos löytyy kl kytkentäkaavio, pitäisi löytyä, niin siitä saadaan menoveden (ja paluun lämpötila-arvot).
Kaukolämmössä kl-verkosta tulevan ja palaavan veden lämpötilaero/delta pitäisi olla mahdollisimman suuri.
Muut ovat lähinnä yleistä verkoston säätöä joka on samanlaista riippumatta lämmönlähteestä. Eli lämpökäyrä, pumpun asetukset jne.
 
Kaukolämpötalossa ekan talven voi laskea menevän käyrän säätämiseen. Joskus haastavaa, varsinkin etelän nollakelitalvessa kun kosteuskin vaikuttaa lämpötilan tuntuun ainakin omasta mielestä. Kovalla pakkasella on helpoin löytää sopiva menoveden lämpö.

Tee pieniä liikkuja kerrallaan ja pitää antaa sisälämpötilojen asettua rauhassa eli tilanteen tarkistus 1 vrk säätöjen jälkeen. Kiertovesipumppu niin pienelle kuin mahdollista (kuitenkin niin, että lämpöä riittää kauimpaan pisteeseen asti ja lämpö jakautuu tasaisesti). Säätimen ohjeen varmaan löytää netistä. Yleensä noissa on 3- tai 5-pisteohjaus ja käppyrähän tietysti pitää kulmakertoimensa mutta nousee tai laskee jos nostat tai pudotat kaikkia pisteitä saman verran.

Lattia- ja patterilämmitys aiheuttaa kyllä ongelmia säädöissä. Sattuuko ne olemaan eri piireissä eli molemmilla kenties omat säädöt?
 
Kiitoksia vastauksista!

Boulder sanoi:
Lattia- ja patterilämmitys aiheuttaa kyllä ongelmia säädöissä. Sattuuko ne olemaan eri piireissä eli molemmilla kenties omat säädöt?
Tämä pitää selvittää. Ainakin kylpyhuoneen lattialämmityksen kiertoa pystyy säätämään avaamalla ja sulkemalla palloventtiiliä ja yläkerrassa olevan WC:n lattialämmitykselle on oma säätöpaneelinsa. Jäljelle jää asuinkerroksen WC:n lattialämmitys, jolle en ole löytänyt omaa paneeliaan.

Lumimies sanoi:
Jos löytyy kl kytkentäkaavio, pitäisi löytyä, niin siitä saadaan menoveden (ja paluun lämpötila-arvot).
Kaukolämmössä kl-verkosta tulevan ja palaavan veden lämpötilaero/delta pitäisi olla mahdollisimman suuri.
Kytkentäkaaviota en tähän hätään löytänyt, mutta menovesi oli eilen systeemiä tutkiessani muistaakseni 65°C ja paluuvesi 25°C.

Jims sanoi:
Kaverilla meni joku 300-400 € kuussa kaukolämpöön lähes ympäri vuoden ja talven huippulaskut olivat 600 € / kk luokkaa.
Paketti oli säädetty melko kuumalle ja sisälämpötila oli 22-24 asteen luokkaa
[...]
Eli vinkkini on, että haet kiinteistöön sellaiset järkevät lämmöt jokaiseen tilaan ja säädät ihan rohkeasti sitä pakettia, ei se siitä kovin herkästi pilalle mene.
Toki liian lämmintä vettä ei kannata talon kiertoon ajaa, ettei lattialämmitys sula.
Hintaluokka kuulostaa pelottavan tutulta. Kiitos erittäin kattavasta tietoiskusta.
 
Kytkentäkaaviota en tähän hätään löytänyt, mutta menovesi oli eilen systeemiä tutkiessani muistaakseni 65°C ja paluuvesi 25°C.
Tämä ei kyllä voi olla oikein. Ainakin patteriverkostossa(ni) lämpötila laskee vain muutaman asteen kierrossa ja kesällä syötön pitäisi olla lähellä huoneenlämpöä/seis. Jos lukemat pitävät paikkansa, niin pumppu ei taida jaksaa kierrättää vettä systeemissä ja anturi näyttää menopuolen putkea pitkin johtuneen lämpötilan. Aikanaan öljypolttimon kanssa, kun oli pumppu seis, niin tulo-meno erotus kasvoi reilusti em. syystä. Toki voihan tuo sinun mittarisi olla sellaisessa paikassa, että sä ei oikeasti näytä lämmitysputkistoon menevän veden lämpötilaa vaan ennen sekoitus/jakoventtiiliä olevan veden lämpötilan.
 
Meillä on v. 1980 rakennettu okt, 120m2 lämmitettävää pinta-alaa. Sisälämpö jossain 21-22 asteen välillä. Kaukolämpölaskut on talvikuukausina olleet enimmillään alle 150 euroa/kk (sis. neljän hengen lämpimät vedet), toki koneellinen ilmanvaihto LTO:lla auttaa. En silti usko, että laskut olisi juuri 200 euroa suuremmat. Lahti Energialla on onneksi suht kohtuulliset maksut kun ei ole hiilirasitetta.

Kosteiden tilojen lattialämmitykset syö energiaa aika nopeasti. Jos ne eivät ole ainoa lämmönlähde ko. tiloissa niin niiden lämpötilaa säätämällä pääsee hyviin säästöihin - eli ei pidetä mitään mukavuuslämpöä vaan sen verran, että lattia kuivuu tarvittaessa nopeasti.
 
Tämä ei kyllä voi olla oikein. Ainakin patteriverkostossa(ni) lämpötila laskee vain muutaman asteen kierrossa ja kesällä syötön pitäisi olla lähellä huoneenlämpöä/seis. Jos lukemat pitävät paikkansa, niin pumppu ei taida jaksaa kierrättää vettä systeemissä ja anturi näyttää menopuolen putkea pitkin johtuneen lämpötilan. Aikanaan öljypolttimon kanssa, kun oli pumppu seis, niin tulo-meno erotus kasvoi reilusti em. syystä. Toki voihan tuo sinun mittarisi olla sellaisessa paikassa, että sä ei oikeasti näytä lämmitysputkistoon menevän veden lämpötilaa vaan ennen sekoitus/jakoventtiiliä olevan veden lämpötilan.
Siis eiköhän tässä tarkoiteta ensiopiirin lämpötilaa eli sitä kaukolämmön meno- ja paluu lämpötilaa. Sehän on hyvä mitä parempi jäähtymä on, mutta ollakseen kesä tuo on aika aika kova jäähtymä, eikös ne yleensä ole luokkaa 15-30 astetta kesällä. (jos nyt noilla lämpötiloilla tähän viitataan ja tietty jos samaan aikaan käytettiin lämmintä käyttövettä niin silloinhan tuo on ihan ok jäähtymä). Siitä Siemensistä näkee kyllä helposti, että minkä lämpöistä vettä menee lämmitysverkostoon ja myöskin käyttöveden lämpötila. Netistä löytyy manuaalit kyllä. Samaten sen lämmityskäyrän asetuksen näkee ja sitä voi sitten tarpeen tullen säätää.
 
Tämä ei kyllä voi olla oikein. Ainakin patteriverkostossa(ni) lämpötila laskee vain muutaman asteen kierrossa ja kesällä syötön pitäisi olla lähellä huoneenlämpöä/seis.
Olen varmasti katsonut kieroon. Palveluntarjoajan verkkosivun mukaan
KuukausiLämpötilakorjattu kulutus (MWh) Vesivirta (m3)Jäähtymä (°C)
Maaliskuu3,87112,3327,56
Kesäkuu1,0755,4616,59
Heinäkuu1,0858,9015,77
 
Kuinka monta neliötä on lattialämmitystä (suunnilleen)? Aika kovat lukemat kesälle kun noin paljon menee energiaa jos ei ole tarvetta muuten lämmittää.
 
Menee ihan stetsonista, mutta varmaankin 25-30 m2
Ok.. meillä on vain yksi rättipatteri lkv-kierrossa, muistaakseni 150W on nimellinen teho. Muuten lämmitystä ei ole tarvinnut eli kulutus enimmäkseen lämpimän veden käytöstä. Tänä kesänä ollut sekä kesä- että heinäkuu molemmat 0,3 MWh/kk.
 
Olen varmasti katsonut kieroon. Palveluntarjoajan verkkosivun mukaan
KuukausiLämpötilakorjattu kulutus (MWh) Vesivirta (m3)Jäähtymä (°C)
Maaliskuu3,87112,3327,56
Kesäkuu1,0755,4616,59
Heinäkuu1,0858,9015,77
Tämä on tosiaan sen kaukolämpöveden jäähtymä. @Kvarkki ymmärsi että kyseessä olisi lämmityskierron jäähtymä.

Itse en pidä edes märkätiloissa kesällä lattialämpöä päällä, kuivuu hyvin ilmankin. Kaukolämpöä menee tällöin vajaa 400kWh kuukaudessa. Pelkästään lämmönvaihtimen häviö näyttää olevan n. 5kWh päivässä koska tuo menee niinäkin päivinä kun ollaan pois kotoa.
 
Onko noista maalämpöön liitetyistä puhallinkonvektoreista kokemusta?

80-luvun kivitalo, lämmintä pinta-alaa yli 200 m², paljon isoja ikkunoita. Vesikiertoa ei ole valmiina missään, joten lattialämmitykseen ei kannata vaihtaa varsinkin kun lankkulattiat halutaan säästää.

Pattereille voisi kellarista vetää putket ylempiin kerroksiin, mutta puhaltimet todennäköisesti levittää lämmön paremmin?

Tällä hetkellä suorasähkölämmitys kahdella uudella ILPillä; Mitsubishi LN25. Saisikohan noilla maalämpöön liitetyillä puhallinkonvektoreilla mitään järjellistä etua kahteen ILPpiin?
 
Onko noista maalämpöön liitetyistä puhallinkonvektoreista kokemusta?

80-luvun kivitalo, lämmintä pinta-alaa yli 200 m², paljon isoja ikkunoita. Vesikiertoa ei ole valmiina missään, joten lattialämmitykseen ei kannata vaihtaa varsinkin kun lankkulattiat halutaan säästää.

Pattereille voisi kellarista vetää putket ylempiin kerroksiin, mutta puhaltimet todennäköisesti levittää lämmön paremmin?

Tällä hetkellä suorasähkölämmitys kahdella uudella ILPillä; Mitsubishi LN25. Saisikohan noilla maalämpöön liitetyillä puhallinkonvektoreilla mitään järjellistä etua kahteen ILPpiin?
Ei kokemusta itsellä, tutut käyttäneet konvektoreja maalämmön kanssa ensisijaisesti viilennykseen mutta samalla myös vanhojen patterien rinnalle parantamaan lämmitystä/lämmönsiirtoa, koska alhaisempi kiertoveden lämpö —> parempi cop ja vanhat yksilehtiset patterit ehkä riittämättömät. Sinänsä tyytyväisiä, mutta saattaa olla vähän lvi-inssin harrastusmieltä mukana putkivirityksissä.

Mutta mutuillaan kuitenkin vielä… Jos rupeaa tekemään käytännössä uutta lämmönjakoverkostoa maalämmön kanssa niin perinteisillä pattereilla olettaisin saavan toimivamman lopputuloksen, koska:
- patterit ei tarvi huoltoa (pl. termostaatit) vuosikymmeniin
- puhaltimet taas kestää aikansa kunnes hajoavat, vuosia?
- hurina ja puhallin syö sähköä kymmeniä watteja(?) jos haluaa että ilma liikkuu
- konvektoreita ei järkeä virittää joka huoneeseen, jääkö maalämmön kapasiteetti hyödyntämättä? Iso investointi kuitenkin.

Äkkiseltään tulee mieleen että onko konvektorien suurin etu se ettei esim. isoon olkkariin tarvitse vetää putkea joka ikkunan alle? Toisaalta sitten kun on oikeasti kylmää, isoista ikkunoista ”valuu” kylmää jos alla ei ole patteria tai lämmintä lattiaa. Eli mukavuus voi kärsiä vaikka lämpö riittäisi.

Muutaman jututtamani maalämpöasentajan mielestä ilp on jäähdytykseen käytännössä parempi kuin maakylmä konvektoreilla, koska maakylmän konvektorit maksavat aika paljon ja ekstraputkituksien vetäminen siististi kerrosten välillä työlästä. Lienee ilp asentajalle helpompi, mutta kertoo ehkä jotain silti että laskutettavat tunnit ei innosta, jos samalla tulee vastuu monimutkaisen putkivirityksen toimivuudesta - monimutkainen ainakin jos tavoitteena on sekä lämmittää että jäähdyttää konvektoreilla.
 
Kysytäänpä vaikka tässä ketjussa viisaammilta, miten ois paras.

Eli okt n. 150m2, suorasähkö. Yhden talven yli vasta tässä vasta asustellut ja nyt tulevaa talvea vasten pitää kyllä alkaa optimoimaan kulutusta. Sopivan kokoinen ILP tuli jo laitettua.

Muttamutta, ajattelin että esim isohkon eteisen voisin aivan hyvin pitää jossain 10-15 asteessa, ja yhden makuuhuoneen joissain 17-18c.
Mutta kannattaako minun:

sulkea noiden huoneiden ovet, ja pitää pattereiden termarista säätämällä yllämainituisssa arvoissa, ja näin ILPin lämpöä jää enemmän muualle missä tarvitaan

vai

antaa ovien olla auki, ja antaa ILP:in lämmittää koko kämppää? Saavuttaako ensin mainitulla tavalla mitään kun jotenkin järkeillen patterit joutuu sitten ehkä tekemään enemmän duunia kuitenkin.
 
Otaksuttavasti muualla on lämpimämpää joten miten olisi että päivästä ovea on ainakin makkariin päin auki, sitten sulkee sitä tarpeeksi ajoissa ja esim. yön (kun siellä nukkuu) se on kiinni jolloin lämpö myös laskee vielä hieman enemmän ja on mukavampi nukkua ja kaiken varalta (jos oikeasti tulee kylmää yötä tai vetää ulkoa) laittaa sen patterin sinne sitten jonnekin 15C tms. jolloin sen ei ihan heti pitäisi mennä edes päälle mutta aamusta ei kuitenkaan ole mitään alle +10C?

Se isohko eteinen kannattaa varmaan pitää suurimman osan ajasta suljettuna (ei tietysti jatkuvasti ettei pääse pakkasen puolelle).
 
Kysytäänpä vaikka tässä ketjussa viisaammilta, miten ois paras.

Eli okt n. 150m2, suorasähkö. Yhden talven yli vasta tässä vasta asustellut ja nyt tulevaa talvea vasten pitää kyllä alkaa optimoimaan kulutusta. Sopivan kokoinen ILP tuli jo laitettua.

Muttamutta, ajattelin että esim isohkon eteisen voisin aivan hyvin pitää jossain 10-15 asteessa, ja yhden makuuhuoneen joissain 17-18c.
Mutta kannattaako minun:

sulkea noiden huoneiden ovet, ja pitää pattereiden termarista säätämällä yllämainituisssa arvoissa, ja näin ILPin lämpöä jää enemmän muualle missä tarvitaan

vai

antaa ovien olla auki, ja antaa ILP:in lämmittää koko kämppää? Saavuttaako ensin mainitulla tavalla mitään kun jotenkin järkeillen patterit joutuu sitten ehkä tekemään enemmän duunia kuitenkin.

Otat ILP:stä kaiken irti nostamalla pyynnin korkealle ja säädät vaikkapa puhalluksen auto:lta niin korkealle, kuin korvat (tai esimerkiksi vaimo) sietää. Huoneiden termarit vaikkapa 12c:n. Niiden huoneiden väliovet kiinni, joissa et(te) oleile. Jos löytyy koneellinen IV LTO:lla, niin pyynti niin alas, kun mahdollista ilman "vedontunnetta".
 
Onko joku tehnyt laskelmia tmv. siitä, kuinka kannattavaa termostaatit olisi uusia älykkäämpiin malleihin?

Omat nykyiset, joita on n. 10 kappaletta ympäri taloa, on tuollaisia anagloisella pyöritettävällä kiekolla varustettuja. Ideaalitilanteessa haluaisin sellaiset, joita voi säätää etänä huonekohtaisesti, mutta sekin olisi jo ihan kova, että pystyisi säätämään esim. säännölliset yölämmöt ajastetusti. Maksaako itseään ikinä takaisin, vai pitääkö vaan odotella nykyisten happanemista ja uusia yksitellen?
 
Onko joku tehnyt laskelmia tmv. siitä, kuinka kannattavaa termostaatit olisi uusia älykkäämpiin malleihin?

Omat nykyiset, joita on n. 10 kappaletta ympäri taloa, on tuollaisia anagloisella pyöritettävällä kiekolla varustettuja. Ideaalitilanteessa haluaisin sellaiset, joita voi säätää etänä huonekohtaisesti, mutta sekin olisi jo ihan kova, että pystyisi säätämään esim. säännölliset yölämmöt ajastetusti. Maksaako itseään ikinä takaisin, vai pitääkö vaan odotella nykyisten happanemista ja uusia yksitellen?
Pitäisi ensin tietää mikä lämmitysmuoto? Jos lattialämmitys (sähkö tai vesikierto) niin tuollaisia yöpudotuksia ei oikein edes voi tehdä kun reagoiti on niin hidasta.

Olen itsekin tätä miettinyt (vesikiertoinen lattialämmitys) mutta todennut että hyöty vaihtaa nuo olisi aika marginaalinen. Lämpökäyrä kun on oikein säädetty, niin ei noihin termareihin pahemmin tarvitse koskea. Ja kotona/poissa -asetuksetkin menee lämpökäyrää säätämällä, ei termareita.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 146
Viestejä
4 487 996
Jäsenet
74 159
Uusin jäsen
kahvirommi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom