Viimeaikaiset syntyvyyteen liittyvät otsikot ovat minusta olleet vähän hämääviä ja enemmän kuin vähän klikkijournalistisia. Niistä ei oikein käy ilmi, että sama ilmiö on käynnissä kaikissa riittävän pitkälle kehittyneissä maissa, eikä Suomi ole siinä mielessä mikään erityistapaus. Siksi kovin innokas maakohtaisten syiden tai jopa syyllisten ruotiminen ympäri medioita ja somea tuntuu liioitellulta.
Maailman hedelmällisyysluku romahti: Vielä 1950-luvulla yksi nainen synnytti keskimäärin lähes viisi lasta, nykyisin luku on vain puolet siitä
Maailman hedelmällisyysluku romahti: Vielä 1950-luvulla yksi nainen synnytti keskimäärin lähes viisi lasta, nykyisin luku on vain puolet siitä
Puolessa maista naiset synnyttävät niin vähän lapsia, että maiden väkiluku teoriassa pienenee ennen pitkää. Muutto maasta toiseen vaikuttaa tilanteeseen.
Hedelmällisyys laskee myös Kiinassa. Kuva on synnytyssairaalasta Kiinan Hefeistä vuodelta 2011. (KUVA: JIANAN YU / REUTERS)
Jukka Perttu HS
Julkaistu: 9.11.2018 10:10
MAAILMAN kokonaishedelmällisyysluku oli vuonna 2017 vain puolet siitä mitä se oli vuonna 1950, kertovat eri tiedotusvälineet. Viime vuonna luku oli 2,4, vuonna 1950 peräti 4,7. Nykyisin yksi nainen synnyttää siis keskimäärin vain puolet siitä lapsimäärästä mitä yksi nainen synnytti lähes kuusi vuosikymmentä sitten.
Hedelmällisyysluku on arvio siitä, montako lasta naiset keskimäärin synnyttävät elinaikanaan. Hedelmällisyysluvun laskusta kertova raportti julkaistiin arvostetussa
lääketieteellisessä The Lancet -lehdessä.
Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan raportin tulokset tarkoittavat sitä, että lähes puolessa maailman maista syntyvien lasten määrä ei ole riittävä ylläpitämään nykyisen väestön kokoa. Sillä, että isovanhempia on enemmän kuin lapsenlapsia, on yhteiskuntaan syvällisiä vaikutuksia, BBC päättelee.
Maailman väkiluku on kuitenkin lähes kolminkertaistunut vuodesta 1950: 2,6 miljardista ihmisestä 7,6 miljardiin,
huomauttaa yhdysvaltalainen uutiskanava CNN.
MAAILMAN kokonaishedelmällisyysluku on pienentynyt 2,4:ään, mutta maiden väliset erot ovat valtavat. Esimerkiksi Länsi-Afrikan Nigerissä luku on 7,1, mutta Kyproksella vain yksi. Tilastokeskuksen mukaan Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli vuonna 2017 vain 1,49. Luku on kaikkien aikojen matalin.
Vielä vuoden 1950 paikkeilla luku liikkui Suomessa yli kolmessa ja vuosisadan alussa lähellä viittä.
Kun maan hedelmällisyysluku putoaa alle 2,1:n, maan väkiluku alkaa periaatteessa ennen pitkää pienenemään. Jos lapsikuolleisuus on suurta, pitäisi hedelmällisyysluvun olla paljon suurempi kuin 2,1, jottei väestömäärä vähenisi.
Nyt siis tilanne maailmassa on se, että noin puolessa maista hedelmällisyysluku on alle 2,1.
Väestömäärään vaikuttavat toki muutkin seikat kuin hedelmällisyysluku, esimerkiksi maahanmuutto tai pois muuttaminen. Myös muutokset ihmisten keskimääräisessä eliniässä vaikuttavat väestön määrään.
TALOUDELLISESTI EDISTYNEILLÄ mailla on tyypillisesti pieni hedelmällisyysluku. Niihin kuuluvat esimerkiksi Yhdysvallat, Australia, Etelä-Korea ja useimmat Euroopan maat. Myös Suomi kuuluu tähän joukkoon.
Vuosien 2010 ja 2017 välillä väestö väheni 33 maassa. Niistä suuri osa sijaitsee Euroopassa, CNN kirjoittaa.
Tutkimukseen hedelmällisyysluvun kehityksestä osallistunut professori
Christopher Murray Washingtonin yliopistosta sanoo BBC:n mukaan, että näemme pian, miten yhteiskunnat joutuvat kamppailemaan vähenevän väestön kanssa.
Puolessa maailman maissa lapsia syntyy kuitenkin yhä niin paljon, että väestö kasvaa. Kun maiden talous kehittyy, hedelmällisyysluku kuitenkin pienenee, BBC ennakoi.
YHTEISKUNNAN TASOLLA naiset synnyttävät vähemmän lapsia, kun he saavat paremmat koulutuksen, osallistuvat enemmän työelämään ja saavat parempia terveyspalveluja. Myös lapsikuolleisuuden pieneneminen, avioitumisiän myöhentyminen ja ehkäisyn saatavuuden paraneminen pienentävät hedelmällisyyslukua. Naisten avioitumisikä on nousussa.
Väestön vähenemisestä lienee kaikkien huolestunein Kiina, Murray pohtii CNN:n mukaan. Työntekijöiden määrä alkaa jo pienenemään, mikä on omiaan tyrehdyttämään talouskasvua. Murrayn mukaan myös Intian hedelmällisyysluku putoaa pian alle sen mitä väestön pysyminen ennallaan edellyttäisi.
Monin paikoin väkiluku kasvaa kuitenkin edelleen voimakkaasti, ja YK:n viimevuotisen raportin mukaan maailman väkiluku paisuu 9,8 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja 11,2 miljardiin vuoteen 2100 mennessä. Yli puolet kasvusta vuoteen 2050 mennessä tulisi Afrikasta.