Asia on ennemminkin päinvastoin: korkeakoulutetut miehet ja naiset
saavat keskimäärin enemmän lapsia kuin toisen asteen tutkinnon tai pelkän peruskoulun suorittaneet. Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla syntyvyyden väheneminen on tosin viime vuosina ollut loivempaa kuin muissa ryhmissä.
SELITYSTÄ voi etsiä esimerkiksi lapsettomiksi jäävien jakaantumisesta. Esimerkiksi taloussosiologian dosentti
Marika Jalovaara kirjoitti maanantaina
blogissaan Turun yliopiston verkkosivuilla, että lapsettomuus näyttää viime vuosina yleistyneen vain vähemmän koulutetuilla naisilla.
”Koulutuksen ja lapsettomuuden välinen yhteys on siten naisilla kääntynyt samansuuntaiseksi kuin mitä se on ollut miehillä jo pitkään”, Jalovaara kirjoitti. Hänen mukaansa lapsettomaksi jääminen liittyy sosiaaliseen eriarvoisuuteen, sillä ”ikisinkkuus” ja lyhyet avoliitot ovat yleisimpiä vähän koulutetuilla.
Myös Gissler linkittää asian huono-osaisuuteen. Hän arvioi, että selittävä tekijä on ainakin osittain naisten koulutustason nousu.
”Ne, jotka jäävät pelkän peruskoulun varaan, ovat yhä pienempi ryhmä. He saattavat joutua marginaaliin sosiaalisesti tai muutoin”, Gissler muotoilee.
Miesten osalta asiaan vaikuttaa esimerkiksi muuttoliike, sillä naiset muuttavat miehiä useammin maaseudulta kaupunkiin koulutuksen perässä.
”Koulutetut naiset palaavat harvoin maaseutukuntiin. Sitten kun siellä ei ole vaimokandidaatteja, niin miesten on todennäköisempää jäädä lapsettomiksi.”