Uskonnollisia ristiriitoja, hämärä rahoitus, radikalismin vaara... IL listasi suurmoskeijan ongelmakohdat
Sunnuntai 10.12.2017 klo 20.30 (päivitetty klo 20.34)
Helsingin suurmoskeijahanke tulee tiistaina ensimmäistä kertaa poliittiseen käsittelyyn. Iltalehti listasi kiistellyn moskeijahankkeet kiistakysymykset.
Tälle paikalle Helsingin suurmoskeija nousee, mikäli rahoitus- ja muut ehdot toteutuvat ja kaupunki näyttää hankkeelle vihreää valoa. (TIMO PYLVÄNÄINEN)
Virkamiesten valmistelema kaupunkiympäristölautakunnan esitysehdotus on lähtökohtaisesti myönteinen hankkeen etenemiselle. Esitysehdotuksen mukaan lautakunta esittäisi kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus varaa Oasis-säätiölle alueen ”moskeija- ja monitoimikeskus-hankkeen toteutusedellytysten jatkoselvittämistä ja arkkitehtikilpailun järjestämistä varten”.
Hankkeen esittelijän mukaan moskeija- ja monitoimikeskushanke ”edistäisi onnistuessaan merkittävällä tavalla kaupunkistrategiassa esitettyjen arvojen ja tavoitteiden” kuten yhteenkuuluvuuden tunteen, yhdenvertaisuuden, sosiaalisen koheesion, liberaalin demokratian, osallistavuuden ja monikulttuurisuuden toteutumista.
Jättimäinen rakennus
Helsingin keskus- tai suurmoskeijaa kaavaillaan Sörnäisten rantatien ja Hanasaaren voimalaitoksen väliselle alueelle.
Suurmoskeijan hinta on arvioilta noin 140 miljoonaa euroa. Hinta-arvio on samansuuruinen kuin aiemmin torjutun Guggenheim-taidemuseon.
Minareetilla varustettu suurmoskeija olisi kooltaan lähes kaksi kertaa Helsingin Tuomiokirkon kokoinen eli noin 2 700 neliömetriä.
Suurmoskeijaan oheen on tarkoitus rakentaa myös noin 15 500 neliömetrin monitoimikeskus, johon kuuluisi sosiaalinen keskus sekä liikunta-, ja koulutuskeskukset.
Yhteensä tilojen kokonaiskerrosala vastaisi suuruudeltaan lähes eduskuntatalon päärakennusta.
Tavoite ja ristiriidat
Suomen noin 70 000 muslimista pääosa on sunneja, shiioja arvioidaan olevan noin 10 000.
Helsingin kaupungin virkamiesesityksessä todetaan, että moskeijahankkeessa pitää kiinnittää erityishuomiota muslimiyhteisöjen osallistamiseen ja kohtaamiseen muiden väestönosien kanssa.
Helsinki vaatii myös, että moskeijassa ja monitoimikeskuksessa tarjottavien palveluissa pitää huomioida potentiaalisten käyttäjien erilaiset etniset taustat siten, että kynnys palveluiden käyttämiselle on mahdollisimman matala.
Moskeijahankeen vetäjien mukaan hankkeen tavoitteena on integroida muslimeja suomalaiseen yhteiskuntaan ja saada heidät tuntemaan itsensä kunnioitetuksi Suomessa.
Käytännössä tämä ei kuitenkaan tarkoittaisi kaikkia Suomen muslimeja, sillä suurmoskeija olisi järjestäjien mukaan vain sunnimoskeija, jonka imaamit edustavat sunni-islamia, ja vaikka hakkeen taustahenkilöt toivottavat kaikki shiiat moskeijaan rukoilemaan, näin tuskin kuitenkaan tapahtuisi johtuen shiiojen ja sunnien uskonnollisista näkemyseroista.
Havainnekuva Helsinkiin suunnitellusta suurmoskeijasta.
Kärjistää ristiriitoja?
Moskeijahankkeen kritisoijat pelkäävätkin sunnisuurmoskeijan kärjistävän Suomessa asuvien shiiojen ja sunnien välejä.
Esimerkiksi jihadismitutkija
Atte Kalevan mukaan suurmoskeijahanketta ajavat tahot ovat taustoiltaan fundamentalistia sunnalaissalafisteja. Kalevan mukaan sunnimoskeija muuttaisi perustavanlaatuisesti Suomen muslimiyhteisöjen välistä dynamiikkaa, tästä syystä monet suomalaiset muslimit suhtautuvat hankkeeseen hyvin kielteisesti, Kaleva kirjoitti Facebookissa (8.12.)
Kaleva kuitenkin korostaa, että muslimiyhteisöillä on luonnollisesti oikeus rakentaa itselleen moskeijoita, aivan samoin kuin muillakin uskonnollisilla yhteisöillä, mutta nyt kaavailtu suurmoskeija voi Kalevan mukaan pahimmillaan voi johtaa ääriajattelun leviämiseen.
Myös Pohjois-Afrikan geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija
Alan Salehzadeh suhtautuu epäillen suurmoskeijahankkeeseen.
Lauantaina (9.12.) Twitterissä hankkeeseen kantaa ottanut Salehzadeh totesi, että suurmoskeija on tervetullut vain tietyin ehdoin: "Jos islamista poistetaan poliittiset osat, suurmoskeija poistaa kaikki epätasa-arvoiset elementit, jos imaami hyväksyy seksuaalivähemmistöt, noudatetaan kaikessa Suomen lakeja ja hyviä tapoja, ei ylläpidetä varjolainsäädäntöä (sharia)."
Pieni ydinjoukko
Ongelmana on pidetty myös sitä, että suurmoskeija-hanketta ajaa pieni ydinjoukko.
Hanke polkaistiin varsinaisesti käyntiin tammikuussa 2015, kun ex-suurlähettiläs
Ilari Rantakari, Pia Jardi sekä hänen puolisonsa
Abdessalam Jardi jättivät Helsingin kaupungille hakemuksen tonttivarauksesta suurmoskeijaa ja kulttuurikeskusta varten.
Viime vuoden joulukuussa moskeija-hanketta alkoi ajaa Oasis-keskussäätiö, jonka taustalla on kolme yhdistystä: Suomen muslimiliitto, kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus sekä Suomen musliminaiset.
Oasis-säätiön hallituksessa on kuusi jäsentä:
Anas Hajjar, Abdessalam Jardi, Pia Jardi, Ilari Rantakari, Mottaqi Khan sekä
Mohammed Hussein Omer.
Oasis-säätiötä tukevan kahden järjestön, eli Suomen muslimiliiton ja Suomen musliminaisten puheenjohtajana toimii Pia Jardi. Fokus ry:n puheenjohtajana on puolestaan Ilari Rantakari, joka toimii myös hanketta tukevan Suomi-Bahrain ystävyysseuran puheenjohtajana.
Anas Hajjar puolestaan on Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami. (4.4.IL-blogi/Vahtera)
Tiukat ehdot
Helsingin kaupunki on asettanut moskeijan rakentamisen edellytykseksi rahoituksen läpinäkyvyyden ja avoimuuden.
Rahoitussuunnitelmasta on löydyttävä muun muassa rahoituksen lähteet nimettyinä ja varmistettuna, sekä tiedot rahoittajien rahoituksen antamiselle mahdollisesti asetetuista ehdoista.
Lisäksi on annettava selvitys toimenpiteistä, joilla hanketta varten perustettavien organisaatioiden päätöksenteon riippumattomuus rahoittajista varmistetaan, ja turvataan myös se, että rahoitus vastaa Suomen lainsäännössä sekä Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa asetettuja vaatimuksia.
Rahoitussuunnitelmassa on oltava myös ulkopuolisen asiantuntijan laatima arvio hankkeen investointi- ja käyttömenoista.
Toistaiseksi hämärää
Tähän saakka Oasis-säätiön suurmoskeijahanketta on rahoittanut Bahrainin kuningas sekä muutama muu yksityinen bahrainilainen taho yhteensä noin 400 000 eurolla.
Rahat on ohjattu ex-suurlähettiläs Rantakarin johtaman Suomi-Bahrain ystävyysseuran tilille. Tämän tarkemmin lahjoittajista ei ole kerrottu.
Perjantain (8.12) tiedotustilaisuudessa moskeijahankeen ajajat vakuuttivat, että jatkossa kaikki lahjoitukset listataan Suomen viranomaisten nähtäväksi.
Mikäli moskeijahanke etenee, sen rakentamiseksi tarvittavat noin 140 miljoonaa euroa aiotaan kerätä Bahrainin islamilaisen yhdistyksen puheenjohtaja
Abdullatif al-Mahmoodin mukaan lahjoituksina Bahrainista ja muista Persianlahden maista.
Suomen musliminaisten puheenjohtaja Jardi perustelee Bahrainin mukana oloa sillä, että Suomen muslimiyhteisöllä ei ole varaa itsenäisesti rahoittaa mitään rakennushankkeita, joten tästä syystä katseet ovat kääntyneet Bahrainiin. (IL 8.12)
Arkkitehtuurikilpailu maksettava
Helsingin esittämän suurmoskeijan tonttivarauksen ehtona on kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, jonka kustannuksista vastaa Oasis-keskussäätiö. Suunnittelutyön kustannusarvio on noin 700 000 euroa.
Perjantain tiedotustilaisuudessa Bahrainin islamilaisen yhdistyksen puheenjohtaja al-Mahmood totesi, että Bahrainista on jo saatu yksityinen noin 200 000 euron rahoituslupaus moskeijan suunnittelutyötä varten, jos tonttilupa Helsingiltä heltiää.
Perjantain tiedotustilaisuudessa ei kuitenkaan puhuttu mitään muun muassa moskeijan ja monitoimikeskuksen vuosittaisten käyttökustannusten rahoittamisesta, joiden arvioidaan olevan vuodessa noin 6-7 miljoonaa euroa.
Vaikuttaminen torjuttava
Helsinki on myös vaatinut, että rahoitusjärjestelyt eivät saa aiheuttaa riippuvuussuhdetta rahoittajiin.
Bahrainin islamilaisen yhdistyksen puheenjohtaja Abdullatif al-Mahmood lupasi perjantaina, että kaikille Bahrainista ja Persianlahden maista tuleville rahalahjoittajille tehdään selväksi, ettei heillä ole mahdollisuutta ohjailla moskeijan toimintaa tai ideologiaa.
Al-Mahmood kuului kuitenkin itse vielä lokakuussa Union of Muslim Scholars (IUMS) -järjestöön, jonka johtajaa on epäilty muun muassa terroristijärjestöjen rahoituksesta (IL 8.12.)
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija
Olli Ruohomäki on julkisuudessa arvioinut, että Helsingin suurmoskeijahankkeen rahoitukseen liittyy riskejä, koska harvoin ulkovallat, tai muut toimijat rahoittavat täysin pyyteettömästi toimintaa jossain toisessa maassa. Ruohomäen mukaan Persianlahden maista on jo aiemmin rahoitettu Eurooppaan perustettavia moskeijoita, ja niiden toimintaan on myös pyritty vaikuttamaan (IS 9.12).
Miksi Suomi?
Kysymyksiä herättää myös se, miksi juuri Bahrain haluaa rahoittaa suurmoskeijahanketta Suomessa.
Bahrainin sunnalaisuutta edustavan kuninkaan
Hamad ibn Isa Al Khalifanläheiseksi neuvonantajaksi kutsutun Al-Mahmoodin mukaan Bahrainin intresseissä on Suomen ja Bahrainin välisten suhteiden parantaminen.
Tällä hetkellä Suomessa asuu Tilastokeskuksen muukaan kuitenkin vain kuusi Bahrainin kansalaista, ja Bahrainissa vastaavasti asuu noin 200 suomalaista.
Bahrainin rooli hankkeen rahoittajana herättää kysymyksiä myös siksi, että maalla on tiiviit suhteet Saudi-Arabiaan, jonka valtionuskonto on islamin pyhää kirjaa Koraania tiukasti tulkitseva sunnalainen wahhabismi. Wahhabiitit tavoittelevat islamilaista valtiota, joka perustuu islamilaiseen lakiin.
Wahhabistit hakeutuvat myös moskeijoihin, islamilaisiin oppilaitoksiin ja hyväntekeväisyysjärjestöihin kertomaan uskovaisille ajatuksistaan perustellen niitä jihadina.
Radikalisoitumisen vaara
Ylen (8.12.) haastattelussa suurmoskeijahankkeen vetäjä Pia Jardi vakuutti, että moskeijassa ei tehtäisi käännytystyötä, vaikka islamista kerrotaankin kiinnostuneille.
Jardi kiisti, että moskeijasta voisi tulla ääriuskonnollisuuden keskus.
- Ei voi tulla. Eivät meidän nykyiset viralliset yhdyskunnatkaan ole mitään ääri-islamin keskuksia. Ei värvääminen tapahdu moskeijoissa, vaan ihan muissa paikoissa. Tällaiset agitaattorit heitetään ulos, Jardi totesi Ylelle.
Jihadistitutkija Kalevan mukaan suumoskeijan rahoitukseen, ja sen myötä vääjäämättä mukana tulevaan äärikonservatiiviseen wahhabi-ideologiaan, liittyy kuitenkin isoja ongelmia.
Kaleva kuvasi Uuden Suomen (5.4.) blogissaan, että suurmoskeijassa saarnattava fundamentalistinen oppi voi saada useamman suomalaisen muslimin viehättymään salafistisen ideologian äärimmäisestä ja väkivaltaisesta muodosta, jihadismista.
Kalevan mukaan viranomaisten on vaikea puuttua väkivaltaa ihannoiviin, radikalisoiviin saarnoihin, tai suomalaista yhteiskuntamallia vastustavaan puheeseen.
Tosin suurmoskeija voisi Kalevan mukaan jossain määrin jopa helpottaa viranomaisten valvontaa kootessaan kaikki salafistiset tahot konkreettisesti saman katon alle.
Ehdot täytettävä
Vasta kaikkien edellä mainittujen Helsingin vaatimien rahoitus- ja muiden ehtojen täyttymisen jälkeen, voi kaupunki arvioida hankkeen maankäytöllistä ja muuta toteutuskelpoisuutta sekä päättää lopulliseen toteutukseen tähtäävästä tonttivarauksesta.
Mikäli esitysehdotus hyväksytään ensi tiistaina tai myöhemmin kaupunkiympäristölautakunnassa, esittää lautakunta kaupunginhallitukselle, että hallitus varaa hankkeelle Hanasaaresta alueen hankkeen toteutusedellytysten jatkoselvittämistä sekä arkkitehtikilpailun järjestämistä varten joulukuuhun 2019 saakka.
Jos kaikki ehdot täyttyvät, päättää tonttivarauksesta lopulta Helsingin kaupunginhallitus.
Mikäli kaupunginhallitus suosittaa tontin vuokraamista, tarvitaan asian hyväksyntään vielä asemakaavan muutos, josta puolestaan päättää aikanaan Helsingin kaupunginvaltuusto.
KREETA KARVALA
kreeta.karvala@iltalehti.fi
