Helsingin moskeijahankkeen puuhamies arvostelee poliitikkoja: "Päättäjät eivät ota selvää tosiasioista"
Tiistai 21.3.2017 klo 19.11
Päivi Räsäsen mukaan Helsinkiin suunnitellussa "suurmoskeijassa" saatettaisiin opettaa fundamentalistista islamin suuntausta.
Päivi Räsänen kommentoi maanantaina Ylellä suurmoskeijahanketta sanomalla, että sen lauluja laulat, kenen leipää syöt. Ulkoasiainneuvos Ilari Rantakari kertoo, että moskeijahankkeen tiimoilta on määrä järjestää kansainvälinen arkkitehtikilpailu. (NICOLAS BOUVY, SEPPO SIRKKA / LEHTIKUVA)
LUE MYÖS
Näkökulma: Kenen agendaa suurmoskeija palvelee?
Helsingin Hanasaareen suunniteltu moskeija on noussut näkyvästi esiin kuntavaalien alla. Muun muassa pormestariehdokas
Jan Vapaavuori (kok) ilmoitti blogissaan, ettei hän usko, että "suurmoskeija olisi kenenkään etu".
Valtiovarainministeri
Petteri Orpo (kok) arvioi (IL 14.3.), että "suurmoskeija, joka herättää voimakkaita tuntemuksia, ei ole tarpeen".
Päivi Räsänen (kd) sanoi Ylellä maanantaina, että "rahoituksen toteutuessa Bahrainin tai Saudi-Arabian lähteistä moskeijan imaamikoulutukseen voisi juurtua sunnilaista salafi-jihadismia, joka on yhdistetty väkivaltaiseen radikalismiin".
Hankkeen puuhamies, eläkkeellä oleva suurlähettiläs
Ilari Rantakariarvostelee poliitikkojen suhtautumista asiaan.
- Päättäjät eivät ota selvää tosiasioista, Rantakari sanoo Iltalehdelle.
Rantakarin mukaan "mitään suurmoskeijaa ei ole tulossa".
- Grand mosque tarkoittaa keskusmoskeijaa, sellaisen aikaansaamisesta on kyse, ei isosta tai valtavasta tilasta.
Mikään pieni rakennus moskeija ei kuitenkaan olisi. Hankkeen ydinryhmässä vaikuttava Oasis-säätiön projektikoordinaattori
Pia Jardi on kertonut jo aiemmin julkisuudessa, että moskeija olisi kooltaan 3 000 neliötä.
Helsingin Uutisten mukaan moskeija olisi kaksi kertaa Helsingin Tuomiokirkon kokoinen. Tuomiokirkossa on parvet mukaan lukien hieman alle 1 500 neliötä.
Rakennus koostuisi Rantakarin mukaan pääasiassa kaikille avoimesta palvelukeskuksesta, joka "ottaisi huomioon muslimiväestön kulttuurisia toiveita". Palvelukeskus olisi suuruudeltaan 15 000 neliötä.
Bahrainin kuningas tukee
Rantakari arvioi, että Helsingin Hanasaareen suunniteltu kompleksi maksaisi enimmillään 100 miljoonaa euroa. Ensi vaiheessa Bahrainin kuningaskunta on valmis tukemaan hanketta noin 800 000 eurolla.
Rantakari sanoi HS:lle tammikuussa 2016, että heillä on "Bahrainin kuninkaan kirje, että hän tukee hanketta".
- Bahrainin kuningaskunta on luvannut koordinoida ulkomailta luvattavaa rahoitusta, he ovat keskustelleet muiden tukijaehdokkaiden kanssa ja informoineet mahdollisia rahoituslähteitä, Rantakari sanoo nyt.
Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija
Olli Ruohomäki sanoi MTV3:lle äskettäin, että rahalla on "ilman muuta tarkoitus ostaa vaikutusvaltaa ja vaikuttaa islamistiseen ajatteluun myös Suomessa".
- Saksan tiedustelupalvelu hiljattain kirjoitti raportin, jossa todettiin kytkökset ääri-islamistisen ajattelun ja Arabian niemimaalta lähtöisin olevan rahoituksen välillä, Ruohomäki totesi.
Rantakari painottaa, että kyseessä olisi täysin avoin, läpinäkyvä, selkeässä ohjauksessa oleva keskusmoskeija, ja kysyy useisiin kellarimoskeijoihin viitaten, että miksi ei olla huolissaan siitä, "mitä kaikkea pienissä kellareissa muhii".
- Hankkeen tarkoitus olisi nimenomaan ehkäistä ismejä. Aina on yksilöitä, joihin kasvatus tai muu ei vaikuta.
Lausuntoja odotellaan
Hanke on herättänyt ristiriitaisia näkemyksiä myös muslimeiden keskuudessa.
- Tällainen arabimaiden rahoittama moskeija ei edusta kaikkia muslimeja. Moskeijan edustama islam on aina rahoittajamaiden näkemyksen mukainen, Suomen kurdiliiton puheenjohtaja
Welat Nehri sanoi Helsingin Sanomille heinäkuussa 2015.
Bahrainin kuningashuone kukisti 2011 shiiaenemmistön kansannousun Saudi-Arabian avulla. Rantakari puhuu "äärishiiojen marssista".
- Tietty jännite (sunnien ja shiiojen välillä) on, sitä ei ole pystytty purkamaan, Rantakari viittaa laajemmin Persianlahden alueeseen.
Rantakari ei kiistä sitä, etteikö sunnalaistaustainen Bahrainin kuningashuone pyrkisi edistämään hankkeella sunnimuslimien asiaa.
- Miksi ei saisi? Suomessa asuvista muslimeista 85 prosenttia on sunneja.
Helsingissä moskeija on viime kädessä mitä suurimmassa määrin poliittinen kysymys, sillä asemakaavamuutos edellyttää Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksyntää.
Ensin hankkeen pitäisi edetä kiinteistö- tai kaupunginympäristölautakunnasta kaupunginhallitukseen, jossa tonttivarausasia käsiteltäisiin.
Mahdolliset rahoitussitoumukset voidaan tehdä Rantakarin mukaan vasta, jos tonttivaraus toteutuu.
Helsingin kiinteistöviraston osastopäällikkö
Sami Haapanen kertoo, että parhaillaan odotetaan lausuntoja opetus- ja kulttuuriministeriöltä, sisäministeriöltä ja ulkoministeriöltä.
- Hanketta arvioidaan lausuntojen pohjalta.
OLLI WARIS
olli.waris@iltalehti.fi
Mahtuu enemmän veijareita niihin.....
