Tampereen kaupunki yritti siirtää oikopolkua rakentamalla portaat, mutta ihmiset valitsevat edelleen oikopolun.
ALUKSI kaupunki suunnittelee ja rakentaa tien. Sitten ihmiset tallovat oikopolun sinne, mistä he tahtovat kulkea.
Tampere on täynnä tällaisia oikopolkuja, ja välillä kaupunki kunnostaa niistä virallisia teitä. Aina kunnostaminen ei onnistu ihan suunnitelman mukaan.
Yksi esimerkki tällaisesta on raitiolinja 3:n pysäkki Hallilassa. Pysäkille vievä virallinen tie kiertää pitkän matkan pysäkin pohjoispään kautta, minkä vuoksi oikopolku syntyi pysäkin eteläpäätyyn alta aikayksikön. Polku nopeuttaa ratikkaan ehtimistä huomattavasti.
”Siitä rämmittiin kesät talvet niitä portaita nurmikon kautta pysäkille”, kertoo Lukonmäessä vuoden asunut
Annukka Montonen.
Montonen itse joutuu kuitenkin kiertämään tietä pitkin lastenrattaiden kanssa. ”Se on harmillista, kun näkee, että ratikka tulee ja myöhästyy siitä, koska pitää kiertää.”
KAUPUNKI äkkäsi oikopolun nopeasti ja ryhtyi toimiin. Pysäkille rakennettiin portaat, jotka saatiin käyttöön huhtikuussa.
Montosesta tuntuu, että asiaa ei ajateltu aivan loppuun saakka.
”Ongelma on se, että portaat tuli pysäkin puoleen väliin. Polku puolestaan menee pysäkin alkuun ja ihmiset menee edelleen sitä polkua”, hän sanoo.
Portaat ovat Montosesta hyvä asia, vaikka niiden sijainti hämmentää alueen asukkaita. ”Itse tykkään käyttää portaita, jos ei ole kiire eikä ole lastenvaunuja mukana.”
MIKSI portaita ei rakennettu oikopolun kohdalle?
Tampereen raitiotie oy:n liikennepäällikkö
Antti Haukka perustelee valintaa liikenneturvallisuudella.
”Meille tuli kuljettajilta paljon palautetta, että siitä oiotaan. Läheltä piti -tilanteita on ollut.”
Portaiden paikka oli Haukan mukaan harkittu.
”Halusimme, että ihmiset kääntäisivät rintamasuuntansa tulevan ratikan suuntaan ja näin näkisivät tulevan ratikan.”
Hallilan ratikkapysäkillä ei ole liikennevaloja ohjaamassa jalankulkua. Haukan mukaan tällaisissa tilanteissa pysäkki suunnitellaan niin, että ihmisten pää saataisiin käännettyä sinne, mistä ratikka on tulossa.
Haukka tunnustaa, että portaat olisi voitu rakentaa paikalle heti. Hänelle ei tule ratikkahankkeessa mieleen muita tilanteita, joissa oikopolku olisi korvattu rakennetulla väylällä.
YLEISESTI polkuihin on vaikea varautua katusuunnittelussa, kertoo Tampereen kaupungin katuinsinööri
Mikko Vainiomäki.
Kaupunki reagoi oikopolkuihin yleensä joko kuntalaisaloitteiden kautta tai huomaamalla reitit maastosta.
”Saneeraussuunnittelussa voidaan huomioida katuun yhdistyvä olemassa oleva oikopolku. Täytyy tietysti ottaa huomioon se, että polulta liittyminen on turvallista molempia kulkeville.”
