Suunnittelun kukkaset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Muistaakseni laki vaatii että suomenkieliset käyttöohjeet pitää olla. Vaan onko käyttöohje verrattavissa tarraan? En nyt tiedä mitä sait tai millä kielillä löytyy, englannilla iso osa pärjännee, mutta mitenkäs vanhemmat ihmiset. Mutta älytöntähän tuo on että tilaappa erikseen.
Toisaalta, kun ostin erään laitteen niin myyjä oli heti printtaamassa suomalaista käyttöohjetta laitteen mukaan kun tuotteen paketissa ei sitä ollut ja näin heitä oli ohjeistettu. Onneksi kerkisin sanomaan että pärjään ihan mukana tulevalla lontoonkieliselläkin, jopa paremmin kuin suomennoksella. Taas säästettiin noin 200 sivua paperia.

Ymmärrän kyllä että "pihtiputaan mummolle" pitää olla kotimainen manuaali mutta itse en yleensä edes Suomi-manuskaa lue, vaan mieluummin englanninkielisen kun ei siitä suomennoksesta välillä ymmärrä mitään (ja hyvin harvoin ylipäätään tarvitsen manuaalia). Ja nykyään ei edes monenkaan laitteen mukana tule manuaalia vaan pelkkä lappunen jossa on linkki manuaaliin mutta kaikenmaailman "Safety and warranty" -lappusia tulee puoli kiloa mukana, niihinkin voisi sen pelkän linkin laittaa niin säästyisi paperia tuplasti enemmän.
 
Toisaalta, kun ostin erään laitteen niin myyjä oli heti printtaamassa suomalaista käyttöohjetta laitteen mukaan kun tuotteen paketissa ei sitä ollut ja näin heitä oli ohjeistettu. Onneksi kerkisin sanomaan että pärjään ihan mukana tulevalla lontoonkieliselläkin, jopa paremmin kuin suomennoksella. Taas säästettiin noin 200 sivua paperia.
Jos jonkin normi laite (ammattikamaahan vaatimus suomenkielisestä ei koske) niin todellinen suunnittelun kukkanen on jos ohjeita todellakin tarvitaan 200 A4-sivua. Saati jos kaksipuolisena.
Kiinnostaisi kyllä, mistä kyse. Voitaisiin ihmetellä yhdessä.

Ja vastaavasti suunnittelut kukkanen on mikä tahansa tulostettavaksi ajateltu, joka ei ole valmiiksi järkevästi tulostettavassa muodossa. Ei voi olla liikaa vaadittu joku järkevä sivukoko, kuten lähinnä A4 jos vain sähköisenä on ja tarpeen mukaan tulostus.

(ja hyvin harvoin ylipäätään tarvitsen manuaalia)
Hyvin harvoin tarvitsee <> lukee. Huonosti toki luen itsekin muttei tarvitse kuin katsoa kohti mikroa. Peruskäyttö onnistuu joo mutta jos noita suunnittelun kukkasia eli ties mitä ohjelmia haluasi käyttää niin eipä onnistuisi. Otat elintarvikkeen x pakastimesta ja haluat siitä syötävän niin ilman ohjetta ei mitään tietoa, mikä ties monestako ohjelmasta (vain numeroilla) tulisi valita. Painon syöttäminen ehkä onnistuukin ilman ohjetta.

Yleensä erilaiset turhakeominaisuudet voi jättää käyttämättä mutta joskus niistä eroon pääsy vaatii manuaalin. Ja toisaalta lähes jokainen kodin pienkone on suunnittelun kukkanen jos sen käyttämiseen tarvitset manuaalin. Saati, ettei jotain tarpeellista infoa ole saatu vaikka tarrana laitteeseen jos jää muuten epäselväksi.
 
Jos jonkin normi laite (ammattikamaahan vaatimus suomenkielisestä ei koske) niin todellinen suunnittelun kukkanen on jos ohjeita todellakin tarvitaan 200 A4-sivua. Saati jos kaksipuolisena.
Kiinnostaisi kyllä, mistä kyse. Voitaisiin ihmetellä yhdessä.

Ja vastaavasti suunnittelut kukkanen on mikä tahansa tulostettavaksi ajateltu, joka ei ole valmiiksi järkevästi tulostettavassa muodossa. Ei voi olla liikaa vaadittu joku järkevä sivukoko, kuten lähinnä A4 jos vain sähköisenä on ja tarpeen mukaan tulostus.


Hyvin harvoin tarvitsee <> lukee. Huonosti toki luen itsekin muttei tarvitse kuin katsoa kohti mikroa. Peruskäyttö onnistuu joo mutta jos noita suunnittelun kukkasia eli ties mitä ohjelmia haluasi käyttää niin eipä onnistuisi. Otat elintarvikkeen x pakastimesta ja haluat siitä syötävän niin ilman ohjetta ei mitään tietoa, mikä ties monestako ohjelmasta (vain numeroilla) tulisi valita. Painon syöttäminen ehkä onnistuukin ilman ohjetta.

Yleensä erilaiset turhakeominaisuudet voi jättää käyttämättä mutta joskus niistä eroon pääsy vaatii manuaalin. Ja toisaalta lähes jokainen kodin pienkone on suunnittelun kukkanen jos sen käyttämiseen tarvitset manuaalin. Saati, ettei jotain tarpeellista infoa ole saatu vaikka tarrana laitteeseen jos jää muuten epäselväksi.
Kyseessä oli siis ihan tavallinen televisio, ei edes älysellainen. Kun kaukosäätimestä löysi "Menu" -painikkeen niin käytännössä kaikki hommat onnistuivat ilman manuaalia kun kerrankin laitteessa oli selkeät valikot. No, siinä vaiheessa kun telkkarin automaatioon liitin niin katsoin pdf:stä oikeat sarjaportin asetukset ja muuten ei ole manuaalia tarvinnut.
 
Toisaalta, kun ostin erään laitteen niin myyjä oli heti printtaamassa suomalaista käyttöohjetta laitteen mukaan kun tuotteen paketissa ei sitä ollut ja näin heitä oli ohjeistettu. Onneksi kerkisin sanomaan että pärjään ihan mukana tulevalla lontoonkieliselläkin, jopa paremmin kuin suomennoksella. Taas säästettiin noin 200 sivua paperia.

Ymmärrän kyllä että "pihtiputaan mummolle" pitää olla kotimainen manuaali mutta itse en yleensä edes Suomi-manuskaa lue, vaan mieluummin englanninkielisen kun ei siitä suomennoksesta välillä ymmärrä mitään (ja hyvin harvoin ylipäätään tarvitsen manuaalia). Ja nykyään ei edes monenkaan laitteen mukana tule manuaalia vaan pelkkä lappunen jossa on linkki manuaaliin mutta kaikenmaailman "Safety and warranty" -lappusia tulee puoli kiloa mukana, niihinkin voisi sen pelkän linkin laittaa niin säästyisi paperia tuplasti enemmän.

Hyvin toimittu, ei turhaa paperia. Pihtiputaan mummolle voi printata toki, ainakin ne tärkeimmät kun eihän kukaan kaikkea lue. Lontoolla pärjään itsekin usein paremmin kun huonolla suomennoksella. Tuossa joku aika sitten ostin jotain pientä ja halpaa. Mukana tuli niin pienellä printattu moneen kertaan taiteltu lappunen mitä ei pystynyt lukemaan fontin koosta johtuen, niin netistä löytyi pdf mistä löytyi se toiminto tai ominaisuus mitä en muuten keksinyt.
 
Hyvin toimittu, ei turhaa paperia. Pihtiputaan mummolle voi printata toki, ainakin ne tärkeimmät kun eihän kukaan kaikkea lue.
Turha paperi on turhaa mutta varsin selvä asiahan tuo on. Ei ole pakko olla paperilla mutta pitää varmistaa, onko paperiselle tarvetta. Mutta myyjän tehtävä ei ole arpoa, mitä on tulostettava. Kyllä ne tulostetaan kaikki jos asiakas paperisena haluaa. Vastaavasti tuo ei pakota tulostamaan mitään jos ei tarvetta ole.

Sikäli tässäkin on suunnittelun kukkanen, ettei aihetta todellakaan tuoda missään esille. Moniko oikeasti tajuaa, että ne ohjeet saa paperillakin jos haluaa? Enkä ainakaan itse tiedä läheskään kaikista omista laitteistani, mistä edes löytyisi suomenkielinen jos sellaiselle olisi tarve. Ei kaikista selviä edes sitä, mistä enkkuversio löytyy. Osalle aika tekemätön paikka ja tuttavien puhelin soi "tuutko auttamaan?"

Turvallisuuteen liittyviäkään ei taideta vaatia paperisena mutta niitäkin voisi pitää suunnittelun kukkasena. Läheskään kaikessa ei ole edes sivun pikaohjetta mukana millään kielellä mutta loputtoman monella kielellä jotain certtiä ja turvajuttua voi kyllä olla. Moneen pakkaukseen ne pakolliset merkinnät ja muutama rivi tekstiä onnistuisi vaikka tarroittamalla kohdemaan mukaan. Sama takuuehdoissakin.

Aikanaan sai cd-aseman ajureita ja ohjeita cd:llä, ei ehkä niin järkevää. Aikaa on kulunut melkoisesti eikä vieläkään ole oikein valmista.
 
Aikanaan sai cd-aseman ajureita ja ohjeita cd:llä, ei ehkä niin järkevää. Aikaa on kulunut melkoisesti eikä vieläkään ole oikein valmista.
Valoja päälle. Kyllä ne ensiasennusajurit ainakin on levykkeellä toimitettu, myös Plug and Playn aikakaudella.
 
Veikkaisin että noissa mukana tulevissa "Safety and warranty information" -paperikasoissa on joku jenkkihöpsötys taustalla. Meilläkin duunissa erään järjestelmän jokaisen laitteen mukana tulee toista sataa sivua paperiroskaa kun joka paketissa on nuo samat safety-manuskat vaikka kuitenkin jokainen järjestelmä vaatii erään tietyn keskusyksikön jonka mukana tulee myös sama paperikasa. Ymmärtäisin jos tuo paperikasa tulisi pelkästään keskusyksikön mukana mutta kun joka ikisen pienimmänkin (tulitikkuaskin kokoisen laitteen) mukana tulee tuo sama paperikasa (joka kasvattaa tietty paketin kokoa kun pahvilaatikko pitää olla vähintään sen A5-kokoinen). Ja tosiaan niitä lisämoduleita saattaa isossa keikassa tulla satoja kappaleita ja jokaisessa paketissa tulee se useamman sadan sivun nippu mukana niin paperiroskaa (ja pahviroskaa) tulee ihan tuskastuttavan isoja määriä.

Välillä jo naureskeltiin yhden isomman keikan kohdalla että taitaa mennä aika iso metsä nurin tän keikan kanssa kun noita turhia paperilappusia tuli oikeasti parin paperinkeräysastian verran ihan turhaan.
 
Valoja päälle. Kyllä ne ensiasennusajurit ainakin on levykkeellä toimitettu, myös Plug and Playn aikakaudella.
En vastaa muiden valoista.
Mutta kyllä, se nyt vaan on tosiasia, ettei joka aseman mukana tullut levykkeellä ajureita. P&P ei ainakaan parantanut tilannetta. Mutta tämä tästä. Voi olla eri mieltä muttei se muuta omia kokemuksia.
 
Veikkaisin että noissa mukana tulevissa "Safety and warranty information" -paperikasoissa on joku jenkkihöpsötys taustalla. Meilläkin duunissa erään järjestelmän jokaisen laitteen mukana tulee toista sataa sivua paperiroskaa
Jälleen suunnittelun kukkanen. Jos säästetään, kuten Whirpoolin pesukoneen tarran osalta edellä, voisi Eu rajoittaa tuota tuota safetypuolta. Varsinkaan ammattikäyttöön tarkoitetuissa on aivan turhaa.
Toisaalta, aina ei voi olla varma, onko koko asia edes kukkanen vai jätetty kokonaan suunnittelematta.

Mutta eroavaisuuksia näissä toki on sen mukaan, mistä tulevat. Vastaavasti uskoisin mukaan pakattavan eri paperit jos täältä lähtee jenkkilään.
 
Vastaavasti uskoisin mukaan pakattavan eri paperit jos täältä lähtee jenkkilään.
Todellakin, kun jenkkilässä pitää olla take away -kahvinkin mukana varoitus, että kahvi on kuumaa. Siellä mennään ihan älyttömyyksiin näiden kanssa ja kaikki mahdolliset vaaratilanteet pitää olla katettuna tai muuten joudut joku päivä korvaamaan miljoonia jollekin idiootille tai opportunistille.
 
Ei kyse ole siitä että vesi loppuisi, vaan siitä että jätevesipuhdistamoita ja pumppaamoita rasittaa vedentuhlaus ja sitä kautta se vie turhaa energiaa.

Perustelu oli kuitenkin juomavesipula muualla maailmassa, ei energian tuhlaus.
Ei varmaan myöskään sinulle ole tullut mieleen että huuhteleminen kuluttaa juomavettä mistä on pulaa maailmassa? Mutta onhan se kiva heitellä onelinereita

Tottakai tölkit huuhdellaan, muutaman sekunnin työ ja homma toimii. Vettä menee pari litraa viikossa.
 
Suurelta kotimaiselta kodinkoneketjulta ostetussa Whirlpoolin pesukoneessa ei tule suomenkielistä paneelitarraa mukana, vaan se pitää erikseen pyytää lähettämään Whirlpool Suomelta.

Suunnittelun kukkanen tai vihreän siirtymän varjolla toteutettu ahneus, joko tai mutta vituttaa silti.
Suomennokset nykyään sitä tasoa että en vaihda mihinkään vekottimeen kieltä suomeksi. Kovasti ovat marmorilla kummissaan kun kerron englanninkieliset virheilmoitukset, mutta luulisi että suurehkon autovalmistajan ohjeistuksissa löytyisi sisäiset ohjeet kaikilla kielillä.
 
Hyvin toimittu, ei turhaa paperia. Pihtiputaan mummolle voi printata toki, ainakin ne tärkeimmät kun eihän kukaan kaikkea lue. Lontoolla pärjään itsekin usein paremmin kun huonolla suomennoksella.
Se on myyjänkin oikeusturvan kannalta tärkeää että toimittaa kuluttajalle suomenkieliset käyttöohjeet (Suomessa, suomenkieliselle).

Se kuluttaja ei ehkä "muista" kieltäytyneensä ohjeesta jos hän on se laitteen hajottanut, vaan harmissaa vetoaa takuuseen, virhevastuuseen ym. omat virheet johtu ohjeiden puutteesta.

Siinä samaa mieltä että osassa tuotteita ne suomenkieliset ohjeet on niin surkeita ettei niitä ymmärrä suomea äidinkielenä puhuca, toinen äärilaita on sitten suomalaisille tehdyt ohjeet, joskus sisältää ihan merkittävää kansallista ohjetta. (käyttötavat, liitännät, käyttöympäristö, säädökset, suositukset, yhteystiedot jne)
 
Viimeksi muokattu:
Siinä samaa mieltä että osassa tuotteita ne suomenkieliset ohjeet on niin surkeita ettei niitä ymmärrä suomea äidinkielenä puhu,toinen äärilaita on sitten suomalaisille tehdyt ohjeet, joskus ihan merkittävää kansallista ohjetta.
Tässä hyvä esimerkki huonosta käännöksestä, mulle ei ainakaan aukea tämän lauseen sisältö vaikka koitin sen kolmesti lukea. Siis ensimmäisen pilkun jälkeen oleva osuus.
 
Tässä hyvä esimerkki huonosta käännöksestä, mulle ei ainakaan aukea tämän lauseen sisältö vaikka koitin sen kolmesti lukea. Siis ensimmäisen pilkun jälkeen oleva osuus.
:-)
Hyvä äärilaite on sellaiset mitkä eivät ole pelkkiä käännöksiä , vaan niissä on huomioita kansallisia juttuja. Ohjeet tehty suomalaiselle käyttäjällä suomessa käyttämiseen.
 
Todellakin, kun jenkkilässä pitää olla take away -kahvinkin mukana varoitus, että kahvi on kuumaa. Siellä mennään ihan älyttömyyksiin näiden kanssa ja kaikki mahdolliset vaaratilanteet pitää olla katettuna tai muuten joudut joku päivä korvaamaan miljoonia jollekin idiootille tai opportunistille.
Kyllähän liki vastaava idiokratian taso on täälläkin hiljalleen saavutettu. Ihan tarpeeksi näkee näitä Warning Hot Content -pahvimukeja vaikka eivät kaikesta päätellen pakollisia olekaan. Toki punitiivista korvausta ei luojan kiitos ole matkittu mutta pitäydytäänpä tuotteiden suunnittelussa.

Muovituoppien heittely valtameriin laskeviin jokiinkin on Suomessa nähtävästi niin valtava ongelma, että niissä sentään on ilmeisen pakollinen "tehty muovista gjord av plast" ja "Ei saa laskea rutattuna nurmikolle. Vinkki lasten hauskuuttamiseksi: heitä tällä merieläintä päähän" -grafiikka. Jos tuo tieto on tärkeä, se pitäisi kirjoittaa ensisijaisesti englanniksi ja venäjäksi. Ja vielä ihan sanallisesti siitä näkökulmasta, että se materiaali on niinq mainittu siksi ettei huomautuksen kohderyhmään kuuluva pliis roskaisi kuten kotimaassa, kun ei ole täällä päin sopivaa.

Pakkausmateriaalien muovipussit ne vasta vaarallisia ovatkin. Onneksi taaperot ymmärtävät olla tukehtumatta kaupan muovikasseihin ilman suuria varoitustekstejä, ja pakkausmateriaalinkin puolesta ovat siinä määrin kielitaitoisia että "suffocation hazard" saa toisiin ajatuksiin.

Niissä sadan sivun turvaohjeissa jokaisen puukon mukana on myös kaikenlaista hauskaa. Erilaisia sähkömoottorityökaluja eivät saa päihtyneet, vammaiset tai lapset käyttää, paitsi jos heidät on siihen ohjeistettu. Sen sijaan kunnossapitotoimiin nämä eivät saa ryhtyä. Siihen kuuluu myös nukkaamattomalla liinalla pyyhkiminen, joka onkin usein ainoa kuluttajalle sallittu huolto. Tästä seuraa, että lapsi saa siis itsenäisesti rälläköidä mutta ei pyyhkiä koneesta pölyjä.

Tarpeettomat ja alentuvat varoitukset ja ohjeet jokaisesta pikkuseikasta ovat paitsi öykkäröintiä, myös huonoa turvallisuuskulttuuria ja paskaa käytettävyyttä. Ne turruttavat ihmismielen ja vaarana on, että oikeasti vaaralliset ei-itsestäänselvät riskit ja niitä koskevat varoitukset jäävät huomaamatta tai kuitataan paskapuheena. Eikä jälkimmäinen ole pelkästään asianosaisen syy, eikä varsinaisesti tule yllätyksenä.
 
Mikäköhän idea oli lopulta Suomen näkökulmasta noissa EU;n (?) määräämissä kiinteissä muovikorkeissa mitä ainakin valion kermapakkauksissa näkyy jo? Nestapakkaustölkeissä kun näitä kierrekorkkeja oli niin toki viskasin korkin muovinkeräykseen. Mitä nyt sit pitäisi tehdä kun se on kiinteä osa pakkausta, eikä kait olisi tarkoitus repiä irti? Pulpperista se ei takuulla ajaudu minnekkään muualle kuin polttoon.
Nuo koko muovikorkilliset purkit ovat melkoinen suunnittelun kukkanen itsessään. Se perinteinen kulmikas pahvitölkki on paljon helpompi ja nopeampi avata eikä maito roisku joka suuntaan siitä kaataessa. Miksi nuo muovikorkilliset edes ovat yhtäkkiä lisääntyneet, kun selvästi ovat huonompia kaikin tavoin?
 
Nuo koko muovikorkilliset purkit ovat melkoinen suunnittelun kukkanen itsessään. Se perinteinen kulmikas pahvitölkki on paljon helpompi ja nopeampi avata eikä maito roisku joka suuntaan siitä kaataessa. Miksi nuo muovikorkilliset edes ovat yhtäkkiä lisääntyneet, kun selvästi ovat huonompia kaikin tavoin?
Modernin pakkauksen etuna puolestaan se, ettei tavara roisku joka puolelle silloin kun ei olla kaatamassa mitään.
 
Nuo koko muovikorkilliset purkit ovat melkoinen suunnittelun kukkanen itsessään. Se perinteinen kulmikas pahvitölkki on paljon helpompi ja nopeampi avata eikä maito roisku joka suuntaan siitä kaataessa. Miksi nuo muovikorkilliset edes ovat yhtäkkiä lisääntyneet, kun selvästi ovat huonompia kaikin tavoin?
Käsistään heikoille tuo on parempi koska korkkiin saa ulkoisen vipuvarren kiinni mutta maitopurkin aukivääntämiseen ei.

Muistelisin että kun olin lapsi jossain oli mehukartonkeja varten porautuvia (korkillisia?) muovi tai metallityökaluja jotka käytännössä muutti peruspurkit nykyisenlaisiksi. Google ei vaan nyt osaa lukea mun ajatuksia että löytäisin kuvia.
 
Mikäköhän idea oli lopulta Suomen näkökulmasta noissa EU;n (?) määräämissä kiinteissä muovikorkeissa mitä ainakin valion kermapakkauksissa näkyy jo? Nestapakkaustölkeissä kun näitä kierrekorkkeja oli niin toki viskasin korkin muovinkeräykseen. Mitä nyt sit pitäisi tehdä kun se on kiinteä osa pakkausta, eikä kait olisi tarkoitus repiä irti?
Nyt en heti muista, minkä yhtiön ohjeistusta luin niin siellä oli maininta tyyliin "huom, jatkossa kiinteitä muovikorkkeja ei tarvitse eritellä muovinkeräykseen vaan ne voi laittaa pahviin"

Varmasti kiinteä korkki on jossakin paikallaan mutta meillä nostaa vain kuluja ja materiaalin määräkin.
Lisäksi pidän suunnittelun kukkasena joka ainoaa kierrätykseen liittyvää, asiat täysin muuttavaan. Tämä on niitä eikä varmasti paranna oikein kierrätystä.
Nuo koko muovikorkilliset purkit ovat melkoinen suunnittelun kukkanen itsessään. Se perinteinen kulmikas pahvitölkki on paljon helpompi ja nopeampi avata eikä maito roisku joka suuntaan siitä kaataessa. Miksi nuo muovikorkilliset edes ovat yhtäkkiä lisääntyneet, kun selvästi ovat huonompia kaikin tavoin?
Eivät nuo joka paikassa suunnittelun kukkanen ole. Joku mehupurkki tms on ihan näppärä saada korkilla tiiviisti kiinni, helpottaa jos on tarve kuljettaa eväänä tms. Samaten noissa suurissa 1,75 litran tölkeissä ihan paikallaan.
Normaaliin litran maitotölkkiin ja vastaavaan laitettuna taas olen aivan samaa mieltä. Täysin turhaa muovin lisäämistä.

Modernin pakkauksen etuna puolestaan se, ettei tavara roisku joka puolelle silloin kun ei olla kaatamassa mitään.
Itse sanoisin osin korjattavan jotain, joka ei ole rikki. Tosin, kuten yllä.
 
Käsistään heikoille tuo on parempi koska korkkiin saa ulkoisen vipuvarren kiinni mutta maitopurkin aukivääntämiseen ei.
Toisaalta ihan validi pointti varmasti tämäkin.

Mutta osa noista korkeista on kyllä sellaisia suunnittelun kukkasia, että jotain kättä pidempää tarvitsisi joku muukin. Ja ainakin itse pidän varsin huonona jos kokatessa kädet märkänä, saati vähänkin rasvaisena pitäisi korkki avata.

Toisaalta noissa perinteisissäkin purkeissa on välillä melkoisena kukkasena liima, joka todellakin pitää. Harvoin tulee Lidlistä maitoa ostettua joten voi olla sattumaakin mutta edelliset tölkit olivat lähes mahdottomat saada järkevästi repimättä auki. Järkevällä liimauksella varustetun kanssa taas ei ongelmia oikein voi olla. Ne siivet ovat kuitenkin niin isot, että momenttia riittää heikommallakin avaamiseen,

Oliskin edes tuo muttakun noita on 2dl kermapurkeissakin
Kahvia en itse juo niin ei ole sikäli kokemusta mutta moni vaikuttaa käyttävän korkillisia varsinkin kahvikermana. Liekö sitten parempi vai pakon sanelema.
Jossain normissa parin desin kermassa taas aivan älytöntä muovin käytön lisäämistä.
 
Modernin pakkauksen etuna puolestaan se, ettei tavara roisku joka puolelle silloin kun ei olla kaatamassa mitään.
Eihän se roisku vanhan mallisessakaan maitopurkissa.

Ja saahan sen pussinsulkijalla pysymään tiiviimmin kiinni, jos sitä pitää jossain repussa kuljettaa avattuna.
 
Nuo koko muovikorkilliset purkit ovat melkoinen suunnittelun kukkanen itsessään. Se perinteinen kulmikas pahvitölkki on paljon helpompi ja nopeampi avata eikä maito roisku joka suuntaan siitä kaataessa. Miksi nuo muovikorkilliset edes ovat yhtäkkiä lisääntyneet, kun selvästi ovat huonompia kaikin tavoin?

sen korkillisen voi avata ihan kuin korkittomankin. korkillisen etu on että lapset saa sen helpommin auki kuin perinteisen ja sen voi laittaa avaamisen jälkeen kyljelleen jääkaappiin. oveen kun ei välttämättä mahdu koska siinä on jostain syystä maitoa, mehua ja mehukeittoa kaikkia eri laatuja yhtäaikaa auki. selvästi parempia kaikin tavoin kuin perinteinen. ota kellolla aikaa kun avaat perinteisen tölkin niin yritän pistää paremmaksi avatessa korkillista tölkkiä. ja sama yhdellä kädellä.
 
Jossain normissa parin desin kermassa taas aivan älytöntä muovin käytön lisäämistä.
Minä taas tykkään siitä, että purkin saa kiinni. Osan tuotteista toki käytän kerralla tyhjäksi kuten maidot, mutta kerma saattaa olla pari päivää avattuna.

Huomautettakoon, että ainakin Valion muovikorkit ovat olleet lähes alusta saakka biotuotteita, eli varsinaisesti tämä ei ole "muovin käyttöä". Toki ne on tärkeää tehdä väkivalloin irti revittäviksi, koska ne heitellään aina veneestä vesistöön jossa kilpikonnat tukehtuvat. Eivät kuulemma tukehdu, jos käyttäjä raivostuu pakkausta avatessaan ja heittää korkin pidemmälle.
Olet ilmeisesti jotenkin kehitysvammainen tai sitten trollaat.
Olipas asiattomasti sanottu, mutta ennen kaikkea loogisesti järjetön väite. Sellaista fakiiria ei olekaan, joka avaisi taittonokan helpommin tai nopeammin kuin toimivan kierrekorkin. Lisäksi sen tosiaan pystyy läikyttämättä ja nopeasti avaamaan muuallakin kuin keittiötason ääressä. Siis esimerkiksi mehupurkin ajon aikana.

Huono korkki on tietysti huono, eikä kaikkien tuotteiden pakkaukseen sovellu tämä ratkaisu ollenkaan. Hyvät korkit toimivat puolestaan oikein hyvin, jopa osa uusista kiinni pysyvistä sivuun taitettavista.

Eihän se roisku vanhan mallisessakaan maitopurkissa.

Ja saahan sen pussinsulkijalla pysymään tiiviimmin kiinni, jos sitä pitää jossain repussa kuljettaa avattuna.
No kyllä se vaan tilanteesta riippuen roiskuu. Aivan erityisesti jos ollaan muualla kuin keittiössä tai sielläkin ellei kaikkia mahdu säilyttämään pystyssä.

Kartonkipakkauksia en viitsi vuotoriskin takia muutenkaan kuljettaa edes korkkaamattomina missään repussa, mutta vanhanaikaisen taittonokkapaketin kuljetus avattuna ja kiinni patentoituna vaikuttaa jo ihan tahalliselta sotkun hakemiselta.
 
Minä ainakin haluaisin perinteiset 60-luvun maitopussit takaisin. Nipsaistiin vain muovipussista saksilla kulma pois.Tämän jälkeen pussin voi laittaa kätevästi kannun sisälle, josta voi kätevästi kaataa ilman, että läikkyy pöydälle.
 
Nuo koko muovikorkilliset purkit ovat melkoinen suunnittelun kukkanen itsessään. Se perinteinen kulmikas pahvitölkki on paljon helpompi ja nopeampi avata eikä maito roisku joka suuntaan siitä kaataessa. Miksi nuo muovikorkilliset edes ovat yhtäkkiä lisääntyneet, kun selvästi ovat huonompia kaikin tavoin?
Pakkauksen yksi idea on se sisällön "suojaaminen", jos nyt puhutaan pakkauksista tyyliin nestekartonkin maitopurkki, kerma, kastiken, muhu purkit jne. Niin nillä saavutetaan pidempi ja tai laadukkampi säilyvyys, jos sisältöä ei käytetäkerralla.
Jonkin litran maitopakkauksen kohdella osa miettii, jos ei käytetä kerralle, niin päivässä parissa, jollain toisella päiviä tai pidempään, joissain pakkauksissa viikkoja, riittää.

Sitten se käytettävyys, siisteys, toki pakkauksesta, korkista ja tuotteesta riippuen. Joillekkin ne korkit on helpompi aukaista, joillekkin jotkin vaikeita, tarvii apuvälineitä.

Edellinen mainitsi lajittelusta, osalla valmistajia se korkki on suurinpiirtein samaa matskus kuin muu pakkaus, esim Valiolla monessa pakkauksessa se korkki kierrätetään samoin kun muu pakkaus, ja ei siis ole fosiiliöljymuovia. Sitä öljymuovia taisi olla niissä neskartonkipakkauksissa pidempään, kuin korkeissa.(ei tarkistettu)
 
Sellaista fakiiria ei olekaan, joka avaisi taittonokan helpommin tai nopeammin kuin toimivan kierrekorkin.
Mitä ihmettä? Kyllähän nyt sen kokopahvisen paketin saa avattua paljon nopeammin kuin kierrekorkin. Sen kokopahvisen avaamisessahan kestää sekunnin murto-osia. Myös sulkeminen on paljon nopeampaa kuin kierrekorkin.
 
Mitä ihmettä? Kyllähän nyt sen kokopahvisen paketin saa avattua paljon nopeammin kuin kierrekorkin. Sen kokopahvisen avaamisessahan kestää sekunnin murto-osia. Myös sulkeminen on paljon nopeampaa kuin kierrekorkin.

VID20230730001128.gif
 
Minä taas tykkään siitä, että purkin saa kiinni. Osan tuotteista toki käytän kerralla tyhjäksi kuten maidot, mutta kerma saattaa olla pari päivää avattuna.
Pidän edelleen suunnittelun kukkasena korjata olematonta ongelmaa. Tuotteet ovat sen pari päivää säilyneet ennen muovikorkkejakin ja säilyvät vastaisuudessakin. Hapen kanssa pääsevät avatessa joka tapauksessa kosketuksiin, se ei muutu ratkaisusta toiseen mihinkään.

Joissakin tuotteissa ok, kuten jo edellä totesin. Mutta koska jokainen valmistaja voi tehdä omansa, laitetaan korkkeja aivan järjettömiä määriä turhaan.

Huomautettakoon, että ainakin Valion muovikorkit ovat olleet lähes alusta saakka biotuotteita, eli varsinaisesti tämä ei ole "muovin käyttöä".
Kyllä joo mutta tässäkin on suunnittelun kukkanen. Tai ainakaan tällaiseen ei voi kierrätysmielessä vedota. Kaikki korkit on voitava kierrättää samalla tavoin ja kokonaisuus ratkaisee, mikä on paras.

Tottakai ne korkilliset on parempia kuin korkittomat.
Viestisi on oikeassa ketjussa, siinä on kukkanen. Se ei kerro mitään, on ainoastaan yhden lauseen mitään perustelematon turha heitto.
 
Kaikki korkit on voitava kierrättää samalla tavoin
Tämän estävää huonoa suunnittelua ollaan juuri implementoimassa. Valmistajia velvoitetaan tekemään osa korkeista sellaisiksi, jotka eivät irtoa repimättä ja kuluttajia neuvotaan jättämään ihan oikeaakin maaöljymuovia kartonkijakeen sekaan.

Mitä ihmettä? Kyllähän nyt sen kokopahvisen paketin saa avattua paljon nopeammin kuin kierrekorkin. Sen kokopahvisen avaamisessahan kestää sekunnin murto-osia. Myös sulkeminen on paljon nopeampaa kuin kierrekorkin.
Joo, saahan sen miekalla nopeammin auki. Sulkeminen ei varsinaisesti käytännössä lainkaan onnistu.

Pidän edelleen suunnittelun kukkasena korjata olematonta ongelmaa.
Ei ole mitenkään olematon ongelma, että mehutölkkiä ei voi laittaa jääkaappiin avattuna vaakatasoon. Kuvittele jos kahden litran limupullo olisi pakko pitää pystyssä.
 
Viimeksi muokattu:
Elämäni aikana varmasti tuhansia maito- ja kermapurkkeja aukoneena väitän kyllä edelleenkin, että se kokopahvinen purkki avautuu ja varsinkin sulkeutuu nopeammin, paitsi ehkä jos on joku sormien toimintaan vaikuttava motorinen häiriö.

Turhaa muoviroskaa noista korkeista tulee.
 
Tottakai ne korkilliset on parempia kuin korkittomat.
Onhan se nyt varsin itsestäänselvää. Tämä siis oletuksella että pakkauksessa on nestettä eikä jotain räkää. Itse en osta maalia tai hammastahnaa litran kartonkitölkissä enkä mahansisällön hajuisia juoksevia sokerijogurtteja lainkaan, joten keskityn niihin nestepakkauksiin. Sitäpaitsi ne ällötykset voisi pakata samanlaisiin muovipulloihin kuin muutkin turhakkeet.

Mistä tuleekin mieleen erityinen suunnittelun kukkanen eli juokseva margariini. Margariinihan on keksitty sitä varten, että voille on jokin halpa korvike köyhiä varten. Jossain vaiheessa tämä käytäntö jalostui siten, että se jäykkä korvike on juoksevasta kasviöljystä tehty ja sitä markkinoidaan terveysargumentein. Öljy on ilmeisesti jotain pelottavaa kuten myös voi, joten pitää voida kaataa "margariinia". :confused:
Elämäni aikana varmasti tuhansia maito- ja kermapurkkeja aukoneena väitän kyllä edelleenkin, että se kokopahvinen purkki avautuu ja varsinkin sulkeutuu nopeammin.
Ei se ole mielipideasia tai subjektiivinen kysymys. Kierrekorkki tietenkin avautuu nopeammin, roiskevaaraa ei juuri ole ja vioittuminen avattaessa on kertaluokkia epätodennäköisempää.

Taittonokka ei ole varsinaisesti lainkaan suljettavissa, joten sulkemisen vertailu ei ole kvantitatiivinen vaan kvalitatiivinen. Pakkaus on uudelleen suljettavissa versus ei uudelleen suljettavissa.
Turhaa muoviroskaa noista korkeista tulee.
Vielä kun joku kertoisi, mitä haittaa on tuosta biomuoviroskasta, jota ei siis edes haluta välttää ja joka välttämättä halutaan kartonkikuorman sekaan uuden politiikan mukaisesti.
 
Sillä ei ole merkitystä, onko se muovi tehty biomateriaaleista vai fossiilisesta öljystä. Kummassakin tapauksessa se maatuu todella hitaasti.

Ja se taittonokkainen purkki on nopeampi avata ja sulkea, ja sen voi tehdä helpommin myös yhdellä kädellä. Jotain trollaamista sen on pakko olla, jos jotain muuta väittää.
 
Ja se taittonokkainen purkki on nopeampi avata ja sulkea, ja sen voi tehdä helpommin myös yhdellä kädellä. Jotain trollaamista sen on pakko olla, jos jotain muuta väittää.
Trollausta on jos väittää etteikö niiden kohdalla ole yleistä että ne taitettavat siivekkeet vain vääntyy möhjöksi kun yrität saada tölkkiä auki ja pitää puoliväkivalloin repiä se nokka sieltä liimasta auki ja sitten se onkin ihan mutkalla josta kaataessa maito menee vähän minne sattuu. Ja millään tapaa tiiviistihän noita ei saa koskaan kiinni joten onnea vain kuljettaa sitä tölkkiä yhtään mihinkään tai laittaa kyljelleen kun se on kerran avattu.
 
Trollausta on jos väittää etteikö niiden kohdalla ole yleistä että ne taitettavat siivekkeet vain vääntyy möhjöksi kun yrität saada tölkkiä auki ja pitää puoliväkivalloin repiä se nokka sieltä liimasta auki ja sitten se onkin ihan mutkalla josta kaataessa maito menee vähän minne sattuu
En ole väittänyt sellaista, mutta kyllä siitä väkivalloin avatustakin saa kaadettua normaalisti. Valmistusvikaisia yksilöitä on noissa muovikorkillisissakin purkeissa. Muovikorkillisista myös valuu se maito helposti mihin sattuu, vaikka olisikin valmistusviaton yksilö. Jos kaadat liian hiljaa, niin maito valuu purkin kylkeä pitkin pöydälle, ja jos kallistat purkkia liikaa, niin purkki ei saa imettyä korvausilmaa sisäänsä siitä surkean kokoisesta korkin reiästä ja sitten maito tulee ulos sykäyksittäin ja roiskuu ympäriinsä.

Minusta tästä keskustelu on aivan absurdia. Ihan kuin muovikorkkien kannattajat eivät olisi ikinä nähneet taittonokkaista maitopurkkia tai oppineet käyttämään sitä kunnolla.
 
Elämäni aikana varmasti tuhansia maito- ja kermapurkkeja aukoneena väitän kyllä edelleenkin, että se kokopahvinen purkki avautuu ja varsinkin sulkeutuu nopeammin, paitsi ehkä jos on joku sormien toimintaan vaikuttava motorinen häiriö.
Tästä poistuu jatkossa suunnittelun kukkanen eli se hukkuva korkki. Mutten kyllä näe sitä, miten se jollakin tavalla kiinteäksi viritelty korkki olisi nopeampi ja helpompi vs normi tölkki.

Mutta kyllä, se perinteinen tetra on yhdellä kädellä todella nopeasti suljettu (yhdellä sormella sulkee) ja laitettu jääkaappiin. Tai kaapista ulos ja kaato ruokaa laittaessa. Korkin kanssa hitaampaa ja hankalampaa.

Ei se ole mielipideasia tai subjektiivinen kysymys. Kierrekorkki tietenkin avautuu nopeammin, roiskevaaraa ei juuri ole ja vioittuminen avattaessa on kertaluokkia epätodennäköisempää.

Taittonokka ei ole varsinaisesti lainkaan suljettavissa, joten sulkemisen vertailu ei ole kvantitatiivinen vaan kvalitatiivinen. Pakkaus on uudelleen suljettavissa versus ei uudelleen suljettavissa.
Olen kyllä Sompin kanssa samaa mieltä. Avaan ja suljen perinteisen korkkia nopeammin. Enkä tiedä, mistä tulee joku roiskevaara. Vastaavasti, vaikkakin tosiaan noissa 1,75l tölkeissä tukevuuden vuoksi korkki on paikallaan, on täydestä kaataminen kyllä varsin surkeaa verrattuna perinteiseen tapaan.

Tölkin mallistakin hieman riippuen näiden korkillisen kanssa kaatamisessakin omat juttunsa. Kaadappa niin, ettei korvausilma pääse tölkkiin ja varmasti roiskuu. Normilla tölkillä lähes mahdoton.

Suljettavuuden määritelmästä saisi kokonaan oman keskustelun. Kuten jo edellä hapen kanssa tuote pääsee joka tapauksessa kosketuksiin. Ulkoiset pitää perinteinenkin aivan riittävästi poissa, samoin estää roiskumiset jne. Korkki taas mahdollistaa avattunakin vaakatasoon laiton, jos siis luottaa siihen korkkiin. Parin suunnittelun kukkaskorkin jälkeen en itse luota.

Ja lisää suunnittelun kukkasia saa sen korkin sijoituksesta. Perinteisessä malli on varsin loppuun asti harkittu, korkki tuntuu joskus olevan "laitettiin johonkin eikä mietitty".

Trollausta on jos väittää etteikö niiden kohdalla ole yleistä että ne taitettavat siivekkeet vain vääntyy möhjöksi kun yrität saada tölkkiä auki ja pitää puoliväkivalloin repiä se nokka sieltä liimasta auki ja sitten se onkin ihan mutkalla josta kaataessa maito menee vähän minne sattuu. Ja millään tapaa tiiviistihän noita ei saa koskaan kiinni joten onnea vain kuljettaa sitä tölkkiä yhtään mihinkään tai laittaa kyljelleen kun se on kerran avattu.
Edellä jo Lidlin tölkkien liimasta mainitsin ja mietein, oliko vain sattumaa. Mutta todella vähän on muutoin ongelmia, etteikö aikeaisi siististi. Niin toteuttaminen on siis aivan mahdollista ja väärä liimaus on tämän ketjun aiheen mukainen. Tottakai tölkki on kelvoton jos se liimataan niin, ettei sitä saa ehjänä auki.
Eli edelleen voisi pohtia, onko se suunnittelun kukkanen perinteinen tölkki vai epäkelpo liimaus.

Tiiviistä olinkin jo osin samaa mieltä. Mutten silti näe mitään tarvetta saada normia maitotölkkiä kuljetettua, saati jotain edellä mainittua normia kermatölkkiä.
 
Trollausta on jos väittää etteikö niiden kohdalla ole yleistä että ne taitettavat siivekkeet vain vääntyy möhjöksi kun yrität saada tölkkiä auki ja pitää puoliväkivalloin repiä se nokka sieltä liimasta auki ja sitten se onkin ihan mutkalla josta kaataessa maito menee vähän minne sattuu. Ja millään tapaa tiiviistihän noita ei saa koskaan kiinni joten onnea vain kuljettaa sitä tölkkiä yhtään mihinkään tai laittaa kyljelleen kun se on kerran avattu.
Juuri tämä. Kyllä se kierrekorkki vaan on ihana käyttää siihen kerta-avattavaan, 70-lukuiseen pahvinokkaan nähden.
 
Sillä ei ole merkitystä, onko se muovi tehty biomateriaaleista vai fossiilisesta öljystä. Kummassakin tapauksessa se maatuu todella hitaasti.
Maatuu? Tarkoitus ei siis ole heittää niitä roskia mereen eikä sekajätettä enää ajeta haudattavaksi. Se korkki joko poltetaan energiajätteessä, mekaanisesti lajitellaan kartonkikeräyksessä tai menee muovijätteen mukaan, ellei pala heti saunan pesässä. Pakkausten maatumista kannattaa miettiä Venäjän tai Intian vientituotteissa, ei suomalaisissa kotimaan markkinoiden tuotteissa. Jos joku pönttö haluaa väkisin heittää maitopurkin riekaleita kompostiin korkkeineen, niin siinäpä kiroaa hidasta maatumista. Ei ne knöölit siellä kotipuutarhassa paljon haittaa, ja oppiipahan.
Ja se taittonokkainen purkki on nopeampi avata ja sulkea, ja sen voi tehdä helpommin myös yhdellä kädellä. Jotain trollaamista sen on pakko olla, jos jotain muuta väittää.
Tämä on niin absurdi idea, että en mitenkään voi ymmärtää eikä vika ole ymmärryksessäni. Tuo on sama kuin sanoisi, että polkupyörä on aina nopeampi kuin auto ja perinteinen vasaralla naulaaminen on aina nopeampaa kuin naulapyssy, ja "jotain trollaamista sen on pakko olla jos jotain muuta väittää". :confused:

Eli edelleen voisi pohtia, onko se suunnittelun kukkanen perinteinen tölkki vai epäkelpo liimaus.
Perinteinen tölkki ei missään nimessä ole suunnittelun kukkanen vaan mainio ratkaisu. Ihan samaan tapaan kuin musketti tai Wattin höyrykone. Ne nyt vaan eivät ole millään tasolla edes verrattavissa nykyaikaiseen normaaliin ratkaisuun.
 
Suuri osa niistä korkeista päätyy joka tapauksessa muoviroskiksi luontoon.

Ja ilmeisesti olen ihan oikeasti saapunut johonkin rinnakkaistodellisuuteen, jossa porukka ei ole koskaan nähnyt taittonokkaista maitopurkkia.
 
Onkohan tässä korkkipakotuksessa nyt kyse sellaisesta "kaikki uusi on aina parempaa"-ideologiasta?
 
Suuri osa niistä korkeista päätyy joka tapauksessa muoviroskiksi luontoon.

Ja ilmeisesti olen ihan oikeasti saapunut johonkin rinnakkaistodellisuuteen, jossa porukka ei ole koskaan nähnyt taittonokkaista maitopurkkia.
Minä taas pelkään että keskustelen samalla foorumilla rinnakkaistodellisuudessa elävien kanssa. Ajatus siitä, että suuri osa pakkausjätteestä päätyisi luontoon, ei vaikuta Suomessa - ilmaistakseni asia maltillisesti - uskottavalta. Etenkin kun nyt selvästi keskityit maitopurkkeihin. Meillä päin yleensä keittiössä pakkausjäte heitetään lajitteluasteesta riippumatta roskikseen tai roskiksiin, ei ulos ikkunasta tai autolla metsään. Ja jos tilanne olisi näin synkkä, ahdistuisin enemmän meetwurstipaketeista kuin biomuovikorkeista.

Onkohan tässä korkkipakotuksessa nyt kyse sellaisesta "kaikki uusi on aina parempaa"-ideologiasta?
Luulen että tämä on samantapaista "kaikki uusi on aina parempaa" -ideologiaa kuin hevoset 1800-luvulla. Tietenkin vanha tapa on parempi ja härkiä kannattaisi käyttää vetoeläiminä. Eivät tarvitse edes kallista kauraa.
 
Viimeksi muokattu:
Onkohan tässä korkkipakotuksessa nyt kyse sellaisesta "kaikki uusi on aina parempaa"-ideologiasta?
Ei. Muistan kyllä kun itseänikin tämä uudistus alkuun kummaksutti. Mutta käytäntö on osoittanut muuta - se tarjoaa uusia (jo aiemmin mainittuja) käyttötapoja, ja kyllä, pakkauksen voi korkista huolimatta avata myös wanhaan malliin.
 
En ole väittänyt sellaista, mutta kyllä siitä väkivalloin avatustakin saa kaadettua normaalisti. Valmistusvikaisia yksilöitä on noissa muovikorkillisissakin purkeissa. Muovikorkillisista myös valuu se maito helposti mihin sattuu, vaikka olisikin valmistusviaton yksilö. Jos kaadat liian hiljaa, niin maito valuu purkin kylkeä pitkin pöydälle, ja jos kallistat purkkia liikaa, niin purkki ei saa imettyä korvausilmaa sisäänsä siitä surkean kokoisesta korkin reiästä ja sitten maito tulee ulos sykäyksittäin ja roiskuu ympäriinsä.

Minusta tästä keskustelu on aivan absurdia. Ihan kuin muovikorkkien kannattajat eivät olisi ikinä nähneet taittonokkaista maitopurkkia tai oppineet käyttämään sitä kunnolla.

pakko olla vammainen jos ei osaa kierrekorkkitölkistä nestettä kaataa. lapsetkin sen osaa ilman että kaikki on pöydällä. ja onnistuu ihan yhdellä kädellä.

 
Ja ilmeisesti olen ihan oikeasti saapunut johonkin rinnakkaistodellisuuteen, jossa porukka ei ole koskaan nähnyt taittonokkaista maitopurkkia.

Tästä tulee mieleeni se kaveri, joka ajaessaan kuunteli radiosta, että joku hullu ajaa yksisuuntaista väärään suuntaan ja ihmetteli että yksi? noita hullujahan on kymmenittäin.

Minusta tästä keskustelu on aivan absurdia. Ihan kuin muovikorkkien kannattajat eivät olisi ikinä nähneet taittonokkaista maitopurkkia tai oppineet käyttämään sitä kunnolla.

Absurdin kuuloinen keskustelu kieltämättä.

Muovikorkillisista myös valuu se maito helposti mihin sattuu, vaikka olisikin valmistusviaton yksilö. Jos kaadat liian hiljaa, niin maito valuu purkin kylkeä pitkin pöydälle, ja jos kallistat purkkia liikaa, niin purkki ei saa imettyä korvausilmaa sisäänsä siitä surkean kokoisesta korkin reiästä ja sitten maito tulee ulos sykäyksittäin ja roiskuu ympäriinsä.

Tämä tosin kuulostaa siltä, että nimenomaan muovikorkkia ei ole nyt osattu käyttää kunnolla, vaikka ei sitä kyllä mitenkään monimutkaiseksi voi sanoa. Ei se maito valu helposti mihin sattuu, ja kaataminen on ihan yhtä helppoa kuin korkittomasta. Toki tuossa pitää huomata se, ettei korkillista kallisteta siihen suuntaan kuin korkitonta usein näkee kallistettavan, mutta varmaan yksinkertaisimpia lukuunottamatta se tulee aika luonnostaan tai sekunnin miettimisellä kaikilta heti ensimmäisellä kerralla, kun huomaa tuon sykäyksittäin-ongelman.

Itsellä ei maidon osalta noissa ole mitään preferenssiä, molemmat on helppokäyttöisiä. Ainoastaan jos tarvitsee maitoa ostaa avattuna kuljetettavaksi, niin pakkauksen suljettavuus tulee vaatimukseksi. Kahvimaitona menee se, mikä maistuu parhaalta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 586
Viestejä
4 501 249
Jäsenet
74 228
Uusin jäsen
JustinCase

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom