Suunnittelun kukkaset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Mutta bluetoothilla kun toimii, niin saa vain yhden laitteen kiinni, eli neljän hengen taloudessa vain yksi känny voi ohjata… onneksi tohon saa kaukosäätimen lisävarusteena tilattua. Tilasin ja katsotaan josko vähän helpottaisi.
Hieno lamppu, mut yli 400e ja tekniikka poropietaria ja vieläpä noin persiilleen tehtynä.
Vahva tämä. 15v sitten jokin tuollainen viritys bluetoothilla ja ilman muistia olisi voinut olla hyväksyttävissä designin takia, mutta ei enää tänä päivänä. Tuosta lampusta 40e on liikaa.
Juuri näin. Koko toteutuksen perusta on suunnittelun kukkanen. Kyllähän nyt tuollaisen valaisimen älyn ja ominaisuuksien kuuluu joko toimia osana laajempaa automaatiota älykkäästi tai sitten itsenäisenä vehkeenä siten, että täydentää sitä yhtä valaisinkytkintä kaukosäätimellä, joka on siinä vieressä seinässä ja tekee perustoiminnot kätevästi. Tai vaikka sekä että mahdollisuuksien salliessa. Se, että voi älylaitteella puolinopeasti halutessaan säätää lisää kuuluu olla vain sitä lisää. Ei kukaan halua asentaa jokaista väärin toimivaa valaisinta varten jotain erillistä pieruäppiä ja paritella plus säätää minuutin joka käyttökerralla.

Samantapainen idiotismi maalämpöpumpussa: Jos ei käytä pilvipalvelua vaan paikallista hallintaa, pitää erikseen liittyä pumpun omaan wifi access pointtiin jotta saa siihen yhteyden, ja sekin tietysti vain mobiilisovelluksella. Mikä vittu siinä on* ettei laite voi toimia samoin kuin jokainen viiden pennin tulostin viimeiset 20 vuotta eli asiakkaan omassa kotiverkossa clienttinä? Ei olisi amerikantemppu tehdä siihen ihan web UI, samaan tyyliin kuin viiden pennin modeemireititintukiasemissa saman 20 vuotta on ollut, voisi sitten kehittää sitä omaa paskaa droidisovellusta rauhassa 5 vuotta ennen kuin se toimii edes auttavasti.

*Nythän mä sen hokasin. Pilvipalvelun tilaukset. Tai ei sittenkään. Luulen että suunnittelussa on vaan oikeasti menty perse edellä puuhun.
 
Viimeksi muokattu:
Koko toteutuksen perusta on suunnittelun kukkanen. Kyllähän nyt tuollaisen valaisimen älyn ja ominaisuuksien kuuluu joko toimia osana laajempaa automaatiota älykkäästi tai sitten itsenäisenä vehkeenä siten, että täydentää sitä yhtä valaisinkytkintä kaukosäätimellä, joka on siinä vieressä seinässä ja tekee perustoiminnot kätevästi. Se, että voi älylaitteella puolinopeasti halutessaan säätää lisää kuuluu olla vain sitä lisää. Ei kukaan halua asentaa jokaista väärin toimivaa valaisinta varten jotain erillistä pieruäppiä ja paritella plus säätää minuutin joka käyttökerralla.
Lähes näin muttei ihan. Jos valaisin maksaa 400€ niin kyllä siinä on oltava kaikki nuo luetellut, ei vain yhtä niistä.

Itsenäisesti toimiminen nyt on täysin selvä. Jos siihen ei järkevästi pysty, on laite turha.
Mutta mitenkään toisiaan poissulkevina ei pitäisi pitää automaatioon liitettävyyttä, erillistä kaukosäädintä ja kännyohjaustakin. Tuolla rahalla valaisimelta voi mainiosti odottaa Wifi / zigbee + bt -liitännäisyyksiä. Ei käyttäjän pidä olla tarpeen arpoa seuraavaa 10 vuotta vaan kyllä tuollaisen voi odottaa sopivan useampaan tarpeeseen / sopeutua tarpeiden muutoksiin. Suunnittelun kukkanen todellakin hinta huomioiden kun näin ei ole.

Joka ainoaan asiaan tarvittava oma äppi nyt toki on suunnittelut kukkanen. Sen ei pitäisi olla pakollinen missään vaan vapaavalintainen.
 
Lähes näin muttei ihan. Jos valaisin maksaa 400€ niin kyllä siinä on oltava kaikki nuo luetellut, ei vain yhtä niistä.
Myönnän että olin aika huolimaton ja höveli. Tässä tapauksessa olen prikulleen samaa mieltä. Lisäksi katsoin vasta nyt tuotesivua, ja valaisin ei tosiaan ole mikään kovin kummoisen näköinen. Jos tuollainen maksaa 400 euroa, sen olisi parasta keittää aamukahvit ja ajaa parta.
 
Kaukosääin tuli ja sitä käyttäen tuntuu valaisin toimivan hienosti. Asetukset siis säilyvät muistissa. Säädin on myös tukevaa ja asiallista tekoa hyvällä painiketuntumalla. Hyvä näin.
 
Ei juuri nyt kuvaa mutta Seinäjoen Ideaparkin yhdessä inva-wc/lastenhoitohuoneessa suunnittelun kukkanen. Suurehko vessaksi, pöntöltä käsienpesualtaalle n. 2 metriä väliä. Käsisuihku pöntön vieressä, johon tietty vedentuloputki vedetty lavuaarin kylmältä puolelta perinteiseen "lavuaarin hana päälle, suihkusta tulee vettä" tyyliin. Lavuaarin hana toimii hanan juuressa olevalla liiketunnistimella.
 
Ei juuri nyt kuvaa mutta Seinäjoen Ideaparkin yhdessä inva-wc/lastenhoitohuoneessa suunnittelun kukkanen. Suurehko vessaksi, pöntöltä käsienpesualtaalle n. 2 metriä väliä. Käsisuihku pöntön vieressä, johon tietty vedentuloputki vedetty lavuaarin kylmältä puolelta perinteiseen "lavuaarin hana päälle, suihkusta tulee vettä" tyyliin. Lavuaarin hana toimii hanan juuressa olevalla liiketunnistimella.

Toi on hyvä ihan näkemättä. Kai sinne vois laittaa kahden metrin kepin pöntön viereen millä aktivoida liikkeentunnistin, ja tietty ohjeet asiasta hämmästyneille. :rofl:
 
Ei juuri nyt kuvaa mutta Seinäjoen Ideaparkin yhdessä inva-wc/lastenhoitohuoneessa suunnittelun kukkanen. Suurehko vessaksi, pöntöltä käsienpesualtaalle n. 2 metriä väliä. Käsisuihku pöntön vieressä, johon tietty vedentuloputki vedetty lavuaarin kylmältä puolelta perinteiseen "lavuaarin hana päälle, suihkusta tulee vettä" tyyliin. Lavuaarin hana toimii hanan juuressa olevalla liiketunnistimella.
Mennyt suunnittelijalla vessat ristiin, naistenvessahan tuo toimisi hyvin, ne kun käy aina vähintään kahden ryhmissä siellä...
 
Ei juuri nyt kuvaa mutta Seinäjoen Ideaparkin yhdessä inva-wc/lastenhoitohuoneessa suunnittelun kukkanen. Suurehko vessaksi, pöntöltä käsienpesualtaalle n. 2 metriä väliä. Käsisuihku pöntön vieressä, johon tietty vedentuloputki vedetty lavuaarin kylmältä puolelta perinteiseen "lavuaarin hana päälle, suihkusta tulee vettä" tyyliin. Lavuaarin hana toimii hanan juuressa olevalla liiketunnistimella.

vai onko kyseessä oraksen smart bidetta?

 
Käsisuihkun toimintaperiaate todettu kun yritin pottaa huuhdella. Ja nimenomaan "eihän se nyt näin voi olla" ajatuksella.
 
oliko oras 2816FZ?

Pesuallashana Oras 2816FZ Cubista 6V

"Bidetta-käsisuihkua käytetään siten, että kättä heilautetaan lyhyesti sensorin edessä, jolloin hana avautuu. Bidetan käytön jälkeen hana suljetaan heilauttamalla kättä uudestaan sensorin edessä tai pesemällä kädet hanan alla, jonka jälkeen hana sulkeutuu automaattisesti. "
 
Ei olisi uutta jos vaikka LVI-sunnittelija olisi speksannut tuollaisen hienon hanan ja sitten rakennuttaja on pistänyt mutkat suoriksi säästöt mielessä.
 
Ei olisi mitään uutta että LVI-suunnittelija on kopsannut vanhasta pohjasta mallin minkä valmistus on jo lopettu ajat sitten.
 
oliko oras 2816FZ?

Pesuallashana Oras 2816FZ Cubista 6V

"Bidetta-käsisuihkua käytetään siten, että kättä heilautetaan lyhyesti sensorin edessä, jolloin hana avautuu. Bidetan käytön jälkeen hana suljetaan heilauttamalla kättä uudestaan sensorin edessä tai pesemällä kädet hanan alla, jonka jälkeen hana sulkeutuu automaattisesti. "
Tämä voisi vielä toimia kotikäytössä, jossa käyttäjiä on normaalisti alle 10hlö (pystyy opastaan), mutta ei todellakaan missään kauppakeskuksen yleisessä vessassa :poop:
 
Logitechin MX Keys grafiitinharmaa on jonkinlainen suunnittelun kukkanen.

Vaikka näppäimistön ideana on toki olla taustavalaistu, ei näppäimistön koko toimivuus pitäisi perustua siihen. Näppäinten merkkien kontrasti ilman taustavaloa on niin pieni itse laitteen muuhun väriin nähden, että perusvalaistuksessakin pitää erikseen katsoa, mistä kirjoittamisen aloittaa, ettei tule virhelyöntejä. Toisin sanoen näppäimistöä ei käytännössä pysty käyttämään kunnolla, ellei tuo taustavalotoiminto ole päällä. Lisäongelma on se, että taustavaloa ei saa pysymään pysyvästi päällä, vaan on luotettava siihen, että se tunnistaa haluni kirjoittaa.

Koko elämäni aikana tämä on ensimmäinen näppis, jossa tunnistan tällaisen ongelman.

Mainostettu 10 kuukauden käyttöikä ilman latausta ei siis käytännössä voi myöskään toteutua, koska valotoiminto on oltava koko ajan päällä. Sekään ei sinänsä haittaisi, jos laite tunnistaisi käden läheisyyden riittävän ajoissa, mutta se tekee sen juuri vähän liian myöhään. Mielestäni vehjettä ei siis ole suunniteltu ihan loppuun asti. Tämä päätyykin palautukseen, ja hommaan tästä vaaeleamman version, jossa kontrasti on huomattavasti paremmin toteutettu niin, että taustavalo toimii avustimena, mutta ei ole pakollinen käytön kannalta.
MX Keys Mechanicalissa ainakin näkyy ihan hyvin näppäimet ilman taustavaloakin. Itse taustavalaistuksen automatiikka on kyllä aika heikosti toimiva, kädet pitää viedä ihan kiinni näppäimistöön, jotta taustavalaistus syttyy. Olisivat nyt edes vaikka lisänneet jonkun erillisen "always ON" napin/vivun tuohon, niin voisi helposti hämärämpään aikaan pakottaa taustavalaistuksen päälle ilman asetuksissa käyntiä. Normikäytössä ei haittaa, muttei kyllä todellakaan täyden 10 suoritus tämä Logitechiltä.
 
MX Keys Mechanicalissa ainakin näkyy ihan hyvin näppäimet ilman taustavaloakin. Itse taustavalaistuksen automatiikka on kyllä aika heikosti toimiva, kädet pitää viedä ihan kiinni näppäimistöön, jotta taustavalaistus syttyy. Olisivat nyt edes vaikka lisänneet jonkun erillisen "always ON" napin/vivun tuohon, niin voisi helposti hämärämpään aikaan pakottaa taustavalaistuksen päälle ilman asetuksissa käyntiä. Normikäytössä ei haittaa, muttei kyllä todellakaan täyden 10 suoritus tämä Logitechiltä.

Joo, niin näkyy lopulta hankkimassani vaaleassa mallissakin. Loppu hyvin kaikki hyvin. Nyt ei tarvitse edes sitä taustavaloa pitää päällä.
 
Mikäköhän idea oli lopulta Suomen näkökulmasta noissa EU;n (?) määräämissä kiinteissä muovikorkeissa mitä ainakin valion kermapakkauksissa näkyy jo? Nestapakkaustölkeissä kun näitä kierrekorkkeja oli niin toki viskasin korkin muovinkeräykseen. Mitä nyt sit pitäisi tehdä kun se on kiinteä osa pakkausta, eikä kait olisi tarkoitus repiä irti? Pulpperista se ei takuulla ajaudu minnekkään muualle kuin polttoon.
 
Mikäköhän idea oli lopulta Suomen näkökulmasta noissa EU;n (?) määräämissä kiinteissä muovikorkeissa mitä ainakin valion kermapakkauksissa näkyy jo? Nestapakkaustölkeissä kun näitä kierrekorkkeja oli niin toki viskasin korkin muovinkeräykseen. Mitä nyt sit pitäisi tehdä kun se on kiinteä osa pakkausta, eikä kait olisi tarkoitus repiä irti? Pulpperista se ei takuulla ajaudu minnekkään muualle kuin polttoon.
Ne muoviset korkit kuuluu pahvinkeräykseen kuten pakkaus. Siinä se ero.
 
Pakkausuudistuksen myötä myös maitotölkin kierrätysohje muuttuu. Korkki pitää jatkossa kierrättää kartonkikierrätyksessä kartonkipakkauksen mukana. Muovi saadaan kuitenkin eroteltua kartongista kierrätyslaitoksessa. Jätteenkäsittelyssä kartonkipakkaukset liotetaan, jolloin kastunut kartonki painuu pohjalle ja muovi nousee pintaan ja muoviosat saadaan eroteltua.

 
Mikäköhän idea oli lopulta Suomen näkökulmasta noissa EU;n (?) määräämissä kiinteissä muovikorkeissa mitä ainakin valion kermapakkauksissa näkyy jo? Nestapakkaustölkeissä kun näitä kierrekorkkeja oli niin toki viskasin korkin muovinkeräykseen. Mitä nyt sit pitäisi tehdä kun se on kiinteä osa pakkausta, eikä kait olisi tarkoitus repiä irti? Pulpperista se ei takuulla ajaudu minnekkään muualle kuin polttoon.
Ja noi on ihan perseestä! Ala si taiteilee siinä ruuanlaiton touhussa miten kaadat kerman ettei valu korkiapisin jokapuolelle.. aina repäsen korkin heti kokonaan irti
 
oneplus micro usb piuha. johdon pää on suunnilleen usb liittimen muotoinen mutta 180 astetta eri päin. kokoajan tunkemassa väärin päin laitteisiin.
IMG20230727212331~(1).jpgIMG20230727212325~(1).jpg
 
Suurelta kotimaiselta kodinkoneketjulta ostetussa Whirlpoolin pesukoneessa ei tule suomenkielistä paneelitarraa mukana, vaan se pitää erikseen pyytää lähettämään Whirlpool Suomelta.

Suunnittelun kukkanen tai vihreän siirtymän varjolla toteutettu ahneus, joko tai mutta vituttaa silti.
 
Suurelta kotimaiselta kodinkoneketjulta ostetussa Whirlpoolin pesukoneessa ei tule suomenkielistä paneelitarraa mukana, vaan se pitää erikseen pyytää lähettämään Whirlpool Suomelta.

Suunnittelun kukkanen tai vihreän siirtymän varjolla toteutettu ahneus, joko tai mutta vituttaa silti.
Vihreän siirtymän kukkanen.
 
Suurelta kotimaiselta kodinkoneketjulta ...
Veikonkone ?

Olin jo pohtimassa syytä, mutta luin kotimaiselta, ennen sitä pohdin pari ulkolaisen ketjun lokistiikkaa, ja tuote pakkausten sisältöä.

No sama selitys kai käy suomalaiseenkin ketjuun.

Gigantti, miksei Powerinkin , niin välillä tuotapakkaukseten sisältö ollut sen näköistä että tarkoitettu ihan eri markkinoille. Iso osa tavarasta ilmeisesti tulee heidän omilta varastoilta Ruotsista vai mistä.
Pienemät ketjun varmaankin käyttää tukkujen palveluita. Ehkä sitten kaikissa kanavissa ei ole suomi kamoja paketissa, halvempaa tehokkaampaa jälkitoimittaa suoraan loppu asiakkaalle, vielä enemmän säästöö, jos vain pyynnystä
 
Viimeksi muokattu:
Veikonkone ?

Olin jo pohtimassa syytä, mutta luin kotimaiselta, ennen sitä pohdin pari ulkolaisen ketjun lokistiikkaa, ja tuote pakkausten sisältöä.

No sama selitys kai käy suomalaiseenkin ketjuun.

Gigantti, miksei Powerinkin , niin välillä tuotapakkaukseten sisältö ollut sen näköistä että tarkoitettu ihan eri markkinoille. Iso osa tavarasta ilmeisesti tulee heidän omilta varastoilta Ruotsista vai mistä.
Pienemät ketjun varmaankin käyttää tukkujen palveluita. Ehkä sitten kaikissa kanavissa ei ole suomi kamoja paketissa, halvempaa tehokkaampaa jälkitoimittaa suoraan loppu asiakkaalle, vielä enemmän säästöö, jos vain pyynnystä
Jep, Veikon Kone. Liekö sitten vain tuon ketjun ominaisuus vai Whirlpoolin oma linjaus. Älytön ratkaisu joka tapauksessa.
 
Jep, Veikon Kone. Liekö sitten vain tuon ketjun ominaisuus vai Whirlpoolin oma linjaus. Älytön ratkaisu joka tapauksessa.
Kyllä tuo on ihan yleinen älyttömyys. Eikä mitään varmuudella voiteta tuolla kun tarroja lähetellään perässä.

Tuolta löytyy. Ja itse sivukin vaikuttaa suunnittelun kukkaselta. Kun menet tuohon osoitteeseen, ainakin itse päädyn ruotsinkieliselle sivulle. Valitsen suomen ja "klikkaa tästä" ja taas olen ruotsinkielisellä sivulla.

Kielivalinnoista taas voinee arvata, ettei pohjoismaissa tule missään oman kielistä tarraa mukana vaan sen joutuu tilaamaan erikseen.
 
Jep, Veikon Kone. Liekö sitten vain tuon ketjun ominaisuus vai Whirlpoolin oma linjaus. Älytön ratkaisu joka tapauksessa.

Muistaakseni laki vaatii että suomenkieliset käyttöohjeet pitää olla. Vaan onko käyttöohje verrattavissa tarraan? En nyt tiedä mitä sait tai millä kielillä löytyy, englannilla iso osa pärjännee, mutta mitenkäs vanhemmat ihmiset. Mutta älytöntähän tuo on että tilaappa erikseen.
 
Muistaakseni laki vaatii että suomenkieliset käyttöohjeet pitää olla. Vaan onko käyttöohje verrattavissa tarraan? En nyt tiedä mitä sait tai millä kielillä löytyy, englannilla iso osa pärjännee, mutta mitenkäs vanhemmat ihmiset. Mutta älytöntähän tuo on että tilaappa erikseen.
Toisaalta, kun ostin erään laitteen niin myyjä oli heti printtaamassa suomalaista käyttöohjetta laitteen mukaan kun tuotteen paketissa ei sitä ollut ja näin heitä oli ohjeistettu. Onneksi kerkisin sanomaan että pärjään ihan mukana tulevalla lontoonkieliselläkin, jopa paremmin kuin suomennoksella. Taas säästettiin noin 200 sivua paperia.

Ymmärrän kyllä että "pihtiputaan mummolle" pitää olla kotimainen manuaali mutta itse en yleensä edes Suomi-manuskaa lue, vaan mieluummin englanninkielisen kun ei siitä suomennoksesta välillä ymmärrä mitään (ja hyvin harvoin ylipäätään tarvitsen manuaalia). Ja nykyään ei edes monenkaan laitteen mukana tule manuaalia vaan pelkkä lappunen jossa on linkki manuaaliin mutta kaikenmaailman "Safety and warranty" -lappusia tulee puoli kiloa mukana, niihinkin voisi sen pelkän linkin laittaa niin säästyisi paperia tuplasti enemmän.
 
Toisaalta, kun ostin erään laitteen niin myyjä oli heti printtaamassa suomalaista käyttöohjetta laitteen mukaan kun tuotteen paketissa ei sitä ollut ja näin heitä oli ohjeistettu. Onneksi kerkisin sanomaan että pärjään ihan mukana tulevalla lontoonkieliselläkin, jopa paremmin kuin suomennoksella. Taas säästettiin noin 200 sivua paperia.
Jos jonkin normi laite (ammattikamaahan vaatimus suomenkielisestä ei koske) niin todellinen suunnittelun kukkanen on jos ohjeita todellakin tarvitaan 200 A4-sivua. Saati jos kaksipuolisena.
Kiinnostaisi kyllä, mistä kyse. Voitaisiin ihmetellä yhdessä.

Ja vastaavasti suunnittelut kukkanen on mikä tahansa tulostettavaksi ajateltu, joka ei ole valmiiksi järkevästi tulostettavassa muodossa. Ei voi olla liikaa vaadittu joku järkevä sivukoko, kuten lähinnä A4 jos vain sähköisenä on ja tarpeen mukaan tulostus.

(ja hyvin harvoin ylipäätään tarvitsen manuaalia)
Hyvin harvoin tarvitsee <> lukee. Huonosti toki luen itsekin muttei tarvitse kuin katsoa kohti mikroa. Peruskäyttö onnistuu joo mutta jos noita suunnittelun kukkasia eli ties mitä ohjelmia haluasi käyttää niin eipä onnistuisi. Otat elintarvikkeen x pakastimesta ja haluat siitä syötävän niin ilman ohjetta ei mitään tietoa, mikä ties monestako ohjelmasta (vain numeroilla) tulisi valita. Painon syöttäminen ehkä onnistuukin ilman ohjetta.

Yleensä erilaiset turhakeominaisuudet voi jättää käyttämättä mutta joskus niistä eroon pääsy vaatii manuaalin. Ja toisaalta lähes jokainen kodin pienkone on suunnittelun kukkanen jos sen käyttämiseen tarvitset manuaalin. Saati, ettei jotain tarpeellista infoa ole saatu vaikka tarrana laitteeseen jos jää muuten epäselväksi.
 
Jos jonkin normi laite (ammattikamaahan vaatimus suomenkielisestä ei koske) niin todellinen suunnittelun kukkanen on jos ohjeita todellakin tarvitaan 200 A4-sivua. Saati jos kaksipuolisena.
Kiinnostaisi kyllä, mistä kyse. Voitaisiin ihmetellä yhdessä.

Ja vastaavasti suunnittelut kukkanen on mikä tahansa tulostettavaksi ajateltu, joka ei ole valmiiksi järkevästi tulostettavassa muodossa. Ei voi olla liikaa vaadittu joku järkevä sivukoko, kuten lähinnä A4 jos vain sähköisenä on ja tarpeen mukaan tulostus.


Hyvin harvoin tarvitsee <> lukee. Huonosti toki luen itsekin muttei tarvitse kuin katsoa kohti mikroa. Peruskäyttö onnistuu joo mutta jos noita suunnittelun kukkasia eli ties mitä ohjelmia haluasi käyttää niin eipä onnistuisi. Otat elintarvikkeen x pakastimesta ja haluat siitä syötävän niin ilman ohjetta ei mitään tietoa, mikä ties monestako ohjelmasta (vain numeroilla) tulisi valita. Painon syöttäminen ehkä onnistuukin ilman ohjetta.

Yleensä erilaiset turhakeominaisuudet voi jättää käyttämättä mutta joskus niistä eroon pääsy vaatii manuaalin. Ja toisaalta lähes jokainen kodin pienkone on suunnittelun kukkanen jos sen käyttämiseen tarvitset manuaalin. Saati, ettei jotain tarpeellista infoa ole saatu vaikka tarrana laitteeseen jos jää muuten epäselväksi.
Kyseessä oli siis ihan tavallinen televisio, ei edes älysellainen. Kun kaukosäätimestä löysi "Menu" -painikkeen niin käytännössä kaikki hommat onnistuivat ilman manuaalia kun kerrankin laitteessa oli selkeät valikot. No, siinä vaiheessa kun telkkarin automaatioon liitin niin katsoin pdf:stä oikeat sarjaportin asetukset ja muuten ei ole manuaalia tarvinnut.
 
Toisaalta, kun ostin erään laitteen niin myyjä oli heti printtaamassa suomalaista käyttöohjetta laitteen mukaan kun tuotteen paketissa ei sitä ollut ja näin heitä oli ohjeistettu. Onneksi kerkisin sanomaan että pärjään ihan mukana tulevalla lontoonkieliselläkin, jopa paremmin kuin suomennoksella. Taas säästettiin noin 200 sivua paperia.

Ymmärrän kyllä että "pihtiputaan mummolle" pitää olla kotimainen manuaali mutta itse en yleensä edes Suomi-manuskaa lue, vaan mieluummin englanninkielisen kun ei siitä suomennoksesta välillä ymmärrä mitään (ja hyvin harvoin ylipäätään tarvitsen manuaalia). Ja nykyään ei edes monenkaan laitteen mukana tule manuaalia vaan pelkkä lappunen jossa on linkki manuaaliin mutta kaikenmaailman "Safety and warranty" -lappusia tulee puoli kiloa mukana, niihinkin voisi sen pelkän linkin laittaa niin säästyisi paperia tuplasti enemmän.

Hyvin toimittu, ei turhaa paperia. Pihtiputaan mummolle voi printata toki, ainakin ne tärkeimmät kun eihän kukaan kaikkea lue. Lontoolla pärjään itsekin usein paremmin kun huonolla suomennoksella. Tuossa joku aika sitten ostin jotain pientä ja halpaa. Mukana tuli niin pienellä printattu moneen kertaan taiteltu lappunen mitä ei pystynyt lukemaan fontin koosta johtuen, niin netistä löytyi pdf mistä löytyi se toiminto tai ominaisuus mitä en muuten keksinyt.
 
Hyvin toimittu, ei turhaa paperia. Pihtiputaan mummolle voi printata toki, ainakin ne tärkeimmät kun eihän kukaan kaikkea lue.
Turha paperi on turhaa mutta varsin selvä asiahan tuo on. Ei ole pakko olla paperilla mutta pitää varmistaa, onko paperiselle tarvetta. Mutta myyjän tehtävä ei ole arpoa, mitä on tulostettava. Kyllä ne tulostetaan kaikki jos asiakas paperisena haluaa. Vastaavasti tuo ei pakota tulostamaan mitään jos ei tarvetta ole.

Sikäli tässäkin on suunnittelun kukkanen, ettei aihetta todellakaan tuoda missään esille. Moniko oikeasti tajuaa, että ne ohjeet saa paperillakin jos haluaa? Enkä ainakaan itse tiedä läheskään kaikista omista laitteistani, mistä edes löytyisi suomenkielinen jos sellaiselle olisi tarve. Ei kaikista selviä edes sitä, mistä enkkuversio löytyy. Osalle aika tekemätön paikka ja tuttavien puhelin soi "tuutko auttamaan?"

Turvallisuuteen liittyviäkään ei taideta vaatia paperisena mutta niitäkin voisi pitää suunnittelun kukkasena. Läheskään kaikessa ei ole edes sivun pikaohjetta mukana millään kielellä mutta loputtoman monella kielellä jotain certtiä ja turvajuttua voi kyllä olla. Moneen pakkaukseen ne pakolliset merkinnät ja muutama rivi tekstiä onnistuisi vaikka tarroittamalla kohdemaan mukaan. Sama takuuehdoissakin.

Aikanaan sai cd-aseman ajureita ja ohjeita cd:llä, ei ehkä niin järkevää. Aikaa on kulunut melkoisesti eikä vieläkään ole oikein valmista.
 
Aikanaan sai cd-aseman ajureita ja ohjeita cd:llä, ei ehkä niin järkevää. Aikaa on kulunut melkoisesti eikä vieläkään ole oikein valmista.
Valoja päälle. Kyllä ne ensiasennusajurit ainakin on levykkeellä toimitettu, myös Plug and Playn aikakaudella.
 
Veikkaisin että noissa mukana tulevissa "Safety and warranty information" -paperikasoissa on joku jenkkihöpsötys taustalla. Meilläkin duunissa erään järjestelmän jokaisen laitteen mukana tulee toista sataa sivua paperiroskaa kun joka paketissa on nuo samat safety-manuskat vaikka kuitenkin jokainen järjestelmä vaatii erään tietyn keskusyksikön jonka mukana tulee myös sama paperikasa. Ymmärtäisin jos tuo paperikasa tulisi pelkästään keskusyksikön mukana mutta kun joka ikisen pienimmänkin (tulitikkuaskin kokoisen laitteen) mukana tulee tuo sama paperikasa (joka kasvattaa tietty paketin kokoa kun pahvilaatikko pitää olla vähintään sen A5-kokoinen). Ja tosiaan niitä lisämoduleita saattaa isossa keikassa tulla satoja kappaleita ja jokaisessa paketissa tulee se useamman sadan sivun nippu mukana niin paperiroskaa (ja pahviroskaa) tulee ihan tuskastuttavan isoja määriä.

Välillä jo naureskeltiin yhden isomman keikan kohdalla että taitaa mennä aika iso metsä nurin tän keikan kanssa kun noita turhia paperilappusia tuli oikeasti parin paperinkeräysastian verran ihan turhaan.
 
Valoja päälle. Kyllä ne ensiasennusajurit ainakin on levykkeellä toimitettu, myös Plug and Playn aikakaudella.
En vastaa muiden valoista.
Mutta kyllä, se nyt vaan on tosiasia, ettei joka aseman mukana tullut levykkeellä ajureita. P&P ei ainakaan parantanut tilannetta. Mutta tämä tästä. Voi olla eri mieltä muttei se muuta omia kokemuksia.
 
Veikkaisin että noissa mukana tulevissa "Safety and warranty information" -paperikasoissa on joku jenkkihöpsötys taustalla. Meilläkin duunissa erään järjestelmän jokaisen laitteen mukana tulee toista sataa sivua paperiroskaa
Jälleen suunnittelun kukkanen. Jos säästetään, kuten Whirpoolin pesukoneen tarran osalta edellä, voisi Eu rajoittaa tuota tuota safetypuolta. Varsinkaan ammattikäyttöön tarkoitetuissa on aivan turhaa.
Toisaalta, aina ei voi olla varma, onko koko asia edes kukkanen vai jätetty kokonaan suunnittelematta.

Mutta eroavaisuuksia näissä toki on sen mukaan, mistä tulevat. Vastaavasti uskoisin mukaan pakattavan eri paperit jos täältä lähtee jenkkilään.
 
Vastaavasti uskoisin mukaan pakattavan eri paperit jos täältä lähtee jenkkilään.
Todellakin, kun jenkkilässä pitää olla take away -kahvinkin mukana varoitus, että kahvi on kuumaa. Siellä mennään ihan älyttömyyksiin näiden kanssa ja kaikki mahdolliset vaaratilanteet pitää olla katettuna tai muuten joudut joku päivä korvaamaan miljoonia jollekin idiootille tai opportunistille.
 
Ei kyse ole siitä että vesi loppuisi, vaan siitä että jätevesipuhdistamoita ja pumppaamoita rasittaa vedentuhlaus ja sitä kautta se vie turhaa energiaa.

Perustelu oli kuitenkin juomavesipula muualla maailmassa, ei energian tuhlaus.
Ei varmaan myöskään sinulle ole tullut mieleen että huuhteleminen kuluttaa juomavettä mistä on pulaa maailmassa? Mutta onhan se kiva heitellä onelinereita

Tottakai tölkit huuhdellaan, muutaman sekunnin työ ja homma toimii. Vettä menee pari litraa viikossa.
 
Suurelta kotimaiselta kodinkoneketjulta ostetussa Whirlpoolin pesukoneessa ei tule suomenkielistä paneelitarraa mukana, vaan se pitää erikseen pyytää lähettämään Whirlpool Suomelta.

Suunnittelun kukkanen tai vihreän siirtymän varjolla toteutettu ahneus, joko tai mutta vituttaa silti.
Suomennokset nykyään sitä tasoa että en vaihda mihinkään vekottimeen kieltä suomeksi. Kovasti ovat marmorilla kummissaan kun kerron englanninkieliset virheilmoitukset, mutta luulisi että suurehkon autovalmistajan ohjeistuksissa löytyisi sisäiset ohjeet kaikilla kielillä.
 
Hyvin toimittu, ei turhaa paperia. Pihtiputaan mummolle voi printata toki, ainakin ne tärkeimmät kun eihän kukaan kaikkea lue. Lontoolla pärjään itsekin usein paremmin kun huonolla suomennoksella.
Se on myyjänkin oikeusturvan kannalta tärkeää että toimittaa kuluttajalle suomenkieliset käyttöohjeet (Suomessa, suomenkieliselle).

Se kuluttaja ei ehkä "muista" kieltäytyneensä ohjeesta jos hän on se laitteen hajottanut, vaan harmissaa vetoaa takuuseen, virhevastuuseen ym. omat virheet johtu ohjeiden puutteesta.

Siinä samaa mieltä että osassa tuotteita ne suomenkieliset ohjeet on niin surkeita ettei niitä ymmärrä suomea äidinkielenä puhuca, toinen äärilaita on sitten suomalaisille tehdyt ohjeet, joskus sisältää ihan merkittävää kansallista ohjetta. (käyttötavat, liitännät, käyttöympäristö, säädökset, suositukset, yhteystiedot jne)
 
Viimeksi muokattu:
Siinä samaa mieltä että osassa tuotteita ne suomenkieliset ohjeet on niin surkeita ettei niitä ymmärrä suomea äidinkielenä puhu,toinen äärilaita on sitten suomalaisille tehdyt ohjeet, joskus ihan merkittävää kansallista ohjetta.
Tässä hyvä esimerkki huonosta käännöksestä, mulle ei ainakaan aukea tämän lauseen sisältö vaikka koitin sen kolmesti lukea. Siis ensimmäisen pilkun jälkeen oleva osuus.
 
Tässä hyvä esimerkki huonosta käännöksestä, mulle ei ainakaan aukea tämän lauseen sisältö vaikka koitin sen kolmesti lukea. Siis ensimmäisen pilkun jälkeen oleva osuus.
:-)
Hyvä äärilaite on sellaiset mitkä eivät ole pelkkiä käännöksiä , vaan niissä on huomioita kansallisia juttuja. Ohjeet tehty suomalaiselle käyttäjällä suomessa käyttämiseen.
 
Todellakin, kun jenkkilässä pitää olla take away -kahvinkin mukana varoitus, että kahvi on kuumaa. Siellä mennään ihan älyttömyyksiin näiden kanssa ja kaikki mahdolliset vaaratilanteet pitää olla katettuna tai muuten joudut joku päivä korvaamaan miljoonia jollekin idiootille tai opportunistille.
Kyllähän liki vastaava idiokratian taso on täälläkin hiljalleen saavutettu. Ihan tarpeeksi näkee näitä Warning Hot Content -pahvimukeja vaikka eivät kaikesta päätellen pakollisia olekaan. Toki punitiivista korvausta ei luojan kiitos ole matkittu mutta pitäydytäänpä tuotteiden suunnittelussa.

Muovituoppien heittely valtameriin laskeviin jokiinkin on Suomessa nähtävästi niin valtava ongelma, että niissä sentään on ilmeisen pakollinen "tehty muovista gjord av plast" ja "Ei saa laskea rutattuna nurmikolle. Vinkki lasten hauskuuttamiseksi: heitä tällä merieläintä päähän" -grafiikka. Jos tuo tieto on tärkeä, se pitäisi kirjoittaa ensisijaisesti englanniksi ja venäjäksi. Ja vielä ihan sanallisesti siitä näkökulmasta, että se materiaali on niinq mainittu siksi ettei huomautuksen kohderyhmään kuuluva pliis roskaisi kuten kotimaassa, kun ei ole täällä päin sopivaa.

Pakkausmateriaalien muovipussit ne vasta vaarallisia ovatkin. Onneksi taaperot ymmärtävät olla tukehtumatta kaupan muovikasseihin ilman suuria varoitustekstejä, ja pakkausmateriaalinkin puolesta ovat siinä määrin kielitaitoisia että "suffocation hazard" saa toisiin ajatuksiin.

Niissä sadan sivun turvaohjeissa jokaisen puukon mukana on myös kaikenlaista hauskaa. Erilaisia sähkömoottorityökaluja eivät saa päihtyneet, vammaiset tai lapset käyttää, paitsi jos heidät on siihen ohjeistettu. Sen sijaan kunnossapitotoimiin nämä eivät saa ryhtyä. Siihen kuuluu myös nukkaamattomalla liinalla pyyhkiminen, joka onkin usein ainoa kuluttajalle sallittu huolto. Tästä seuraa, että lapsi saa siis itsenäisesti rälläköidä mutta ei pyyhkiä koneesta pölyjä.

Tarpeettomat ja alentuvat varoitukset ja ohjeet jokaisesta pikkuseikasta ovat paitsi öykkäröintiä, myös huonoa turvallisuuskulttuuria ja paskaa käytettävyyttä. Ne turruttavat ihmismielen ja vaarana on, että oikeasti vaaralliset ei-itsestäänselvät riskit ja niitä koskevat varoitukset jäävät huomaamatta tai kuitataan paskapuheena. Eikä jälkimmäinen ole pelkästään asianosaisen syy, eikä varsinaisesti tule yllätyksenä.
 
Nuo koko muovikorkilliset purkit ovat melkoinen suunnittelun kukkanen itsessään. Se perinteinen kulmikas pahvitölkki on paljon helpompi ja nopeampi avata eikä maito roisku joka suuntaan siitä kaataessa. Miksi nuo muovikorkilliset edes ovat yhtäkkiä lisääntyneet, kun selvästi ovat huonompia kaikin tavoin?
Modernin pakkauksen etuna puolestaan se, ettei tavara roisku joka puolelle silloin kun ei olla kaatamassa mitään.
 
Nuo koko muovikorkilliset purkit ovat melkoinen suunnittelun kukkanen itsessään. Se perinteinen kulmikas pahvitölkki on paljon helpompi ja nopeampi avata eikä maito roisku joka suuntaan siitä kaataessa. Miksi nuo muovikorkilliset edes ovat yhtäkkiä lisääntyneet, kun selvästi ovat huonompia kaikin tavoin?
Käsistään heikoille tuo on parempi koska korkkiin saa ulkoisen vipuvarren kiinni mutta maitopurkin aukivääntämiseen ei.

Muistelisin että kun olin lapsi jossain oli mehukartonkeja varten porautuvia (korkillisia?) muovi tai metallityökaluja jotka käytännössä muutti peruspurkit nykyisenlaisiksi. Google ei vaan nyt osaa lukea mun ajatuksia että löytäisin kuvia.
 
Mikäköhän idea oli lopulta Suomen näkökulmasta noissa EU;n (?) määräämissä kiinteissä muovikorkeissa mitä ainakin valion kermapakkauksissa näkyy jo? Nestapakkaustölkeissä kun näitä kierrekorkkeja oli niin toki viskasin korkin muovinkeräykseen. Mitä nyt sit pitäisi tehdä kun se on kiinteä osa pakkausta, eikä kait olisi tarkoitus repiä irti?
Nyt en heti muista, minkä yhtiön ohjeistusta luin niin siellä oli maininta tyyliin "huom, jatkossa kiinteitä muovikorkkeja ei tarvitse eritellä muovinkeräykseen vaan ne voi laittaa pahviin"

Varmasti kiinteä korkki on jossakin paikallaan mutta meillä nostaa vain kuluja ja materiaalin määräkin.
Lisäksi pidän suunnittelun kukkasena joka ainoaa kierrätykseen liittyvää, asiat täysin muuttavaan. Tämä on niitä eikä varmasti paranna oikein kierrätystä.
Nuo koko muovikorkilliset purkit ovat melkoinen suunnittelun kukkanen itsessään. Se perinteinen kulmikas pahvitölkki on paljon helpompi ja nopeampi avata eikä maito roisku joka suuntaan siitä kaataessa. Miksi nuo muovikorkilliset edes ovat yhtäkkiä lisääntyneet, kun selvästi ovat huonompia kaikin tavoin?
Eivät nuo joka paikassa suunnittelun kukkanen ole. Joku mehupurkki tms on ihan näppärä saada korkilla tiiviisti kiinni, helpottaa jos on tarve kuljettaa eväänä tms. Samaten noissa suurissa 1,75 litran tölkeissä ihan paikallaan.
Normaaliin litran maitotölkkiin ja vastaavaan laitettuna taas olen aivan samaa mieltä. Täysin turhaa muovin lisäämistä.

Modernin pakkauksen etuna puolestaan se, ettei tavara roisku joka puolelle silloin kun ei olla kaatamassa mitään.
Itse sanoisin osin korjattavan jotain, joka ei ole rikki. Tosin, kuten yllä.
 
Käsistään heikoille tuo on parempi koska korkkiin saa ulkoisen vipuvarren kiinni mutta maitopurkin aukivääntämiseen ei.
Toisaalta ihan validi pointti varmasti tämäkin.

Mutta osa noista korkeista on kyllä sellaisia suunnittelun kukkasia, että jotain kättä pidempää tarvitsisi joku muukin. Ja ainakin itse pidän varsin huonona jos kokatessa kädet märkänä, saati vähänkin rasvaisena pitäisi korkki avata.

Toisaalta noissa perinteisissäkin purkeissa on välillä melkoisena kukkasena liima, joka todellakin pitää. Harvoin tulee Lidlistä maitoa ostettua joten voi olla sattumaakin mutta edelliset tölkit olivat lähes mahdottomat saada järkevästi repimättä auki. Järkevällä liimauksella varustetun kanssa taas ei ongelmia oikein voi olla. Ne siivet ovat kuitenkin niin isot, että momenttia riittää heikommallakin avaamiseen,

Oliskin edes tuo muttakun noita on 2dl kermapurkeissakin
Kahvia en itse juo niin ei ole sikäli kokemusta mutta moni vaikuttaa käyttävän korkillisia varsinkin kahvikermana. Liekö sitten parempi vai pakon sanelema.
Jossain normissa parin desin kermassa taas aivan älytöntä muovin käytön lisäämistä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
275 961
Viestejä
4 752 703
Jäsenet
77 412
Uusin jäsen
miquli

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom