Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[Johtaja_Jurmu]

Se on ihan tosi, ei se auraus jää kuprulle eikä kuopalle, se "painetaan" kauhalla tasalle.
Kuten jo aiemmin todettua, eritoten aurauksesta ei enää vuoden kuluttua huomaa jälkeä.
No ei kyllä kaivetuskakaan urasta, erityisesti jos siihen kuuluu vielä firman puolesta nurmikon uusinta. Ja nurmikko nyt uusiutuu itsestäänkin vuodessa kapealle kaistaleelle.

 

[Markkees]

Jos jotain kritiikkiä pitäisi antaa tuosta rakentamisesta niin se olisi itsellä kyllä tuosta teiden alituksista. Aivan luokatonta paikkaamista mikä johtanut siihen että jokainen pakettiauto ja suuremmat tärisyttää taloa kun ajavat ohi. Koko alue kiroaa tuota hommaa nyt. Kylmäasfalttihan tuohon on heitetty mutta se on jo painunut sen verran montulle. Viestiä kyllä pistetty Valoo:lle ja kaupungille mutta saa nähdä tulevatko korjaamaan. Ei tässä muuten mutta yöllä kun nuo kaupan rekat ajaa ohi niin täräyttää sen verran hyvin että siihen herää.

 

[JPN]

Ei noita kaivuutöitä näytetä ennallistettavan. Täällä ei laitettu kadun vieressä olleita salaojaputkia takaisin. Myös reunakiviä hukattiin, ja hävinneiden kivien tilalle pengerrettiin paikkausasvalttia.

 

[vesas]

Jos jotain kritiikkiä pitäisi antaa tuosta rakentamisesta niin se olisi itsellä kyllä tuosta teiden alituksista. Aivan luokatonta paikkaamista mikä johtanut siihen että jokainen pakettiauto ja suuremmat tärisyttää taloa kun ajavat ohi. Koko alue kiroaa tuota hommaa nyt. Kylmäasfalttihan tuohon on heitetty mutta se on jo painunut sen verran montulle. Viestiä kyllä pistetty Valoo:lle ja kaupungille mutta saa nähdä tulevatko korjaamaan. Ei tässä muuten mutta yöllä kun nuo kaupan rekat ajaa ohi niin täräyttää sen verran hyvin että siihen herää.

Täällä Lounea ainakin tekii niin että heti kaivuun jälkeen koloa paikkailtaan juurikin öljysoralla alkukesästä. Loppukesästä sitten tuli asfalttifirma joka leikkeli reikien reunat suoriksi, kaapi pohjat tasalle ja laittoi oikeain asfaltin reikään. Jos alkuperäinen kaivelu tehtiin syksyllä niin on pieni toive että tulevat paikkaamaan oikealla asfaltilla sitten tässä kesällä. Riippunee myös siitä että jaksaako paikallinen rakennusvalvonta vahtia että se korjaus myös tehdään, voi muuten unohtua..

 

[Pakana]

Jos se piha pitää olla 100% särmä, niin eihän silloin mitään valokuitua parane ottaa, kyllä sillä kuidun vetämisellä väistämättä on ainakin väliaikainen vaikutus.

Asiat tärkeysjärjestykseen.

 

[Johtaja_Jurmu]

Joo onhan tää joidenkin osalta aika huvittavaa jo, ei varmasti kestä kuitua ottaa jos sattuu joku heinänkorsi menemään lakoon tai katkeamaan.
Enemmin vaikka kituuttaa seuraavat 50-100 vuotta ailahtelevaisella netillä.

Suomi on jo "täynnä" kuidutettuja kiinteistöjä, tuskin löytyy yhdestäkään enää vuoden kuluttua maapohjan osalta jälkeä josta voisi päätellä mistä kuitu on vedetty.

 

[DonMC]

Valokuitusen kaivuri jätti tontin ja kadun välisen ojan aivan kaameaan kuntoon. Ja kaupungin lumiaura oli työntänyt tonnin hiekoitussepeliä joukkoon. Tiedän kyllä että Valokuitunen tulee jossain vaiheessa maisemoimaan nuo kaivannot, mutta tuo oli kyllä niin karsea että kävin lapiolla ja haravalla vähän siistimässä. Osa sepelistä kadulle (josta kaupunki sen käy harjaamassa pois, jahka tänne asti raaskivat tulla) ja osa sinne kaivantoon.

Vaikka tuo oja on kaupungin mailla ja oman pensasaitani ulkopuolella, niin se olen minä joka sitä on pitänyt siistinä. Leikannut ruohot ym.

Voisivat kyllä rajoittaa tuon sepelin käyttöä. Tuntuu siltä kuin että korvaavat poisjääneet lumen auraamiset vain kaatamalla lisää sepeliä lumen joukkoon.

 

[juhaa]

Tälläinen Hexatronicin jatkoskotelo, mitä ilmeisemmin nousu tulee vasemmalle alas ja taloon sisälle sitten oikealle puolelle?

Olisikos porukalla pistää vähän kuvia omista ulkokoteloistaan, saisi vähän ideaa miten suojaputken taivuttelee ja laittaa?

 

[TheoTumberson]

Ketjusta löytynee vastauksia, kunhan ehtii lukea, mutta kertokaas tiivistäen onko kuituyhteys samannopeuksiseen 5G-purkkiin nähden varmempi ja aina ilmoitetun nopeuksinen ja siten hitaammallakin nopeudella voisi pärjätä?

Tielle on rakennettu juuri Valoon kuituyhteydet niin mietin kannattaako avajaistarjoukseen tarttua pienimmällä nopeudella, jolloin investointi maksaisi itsensä takaisin <5 vuodessa vs. 5g-purkin kk-maksut? Ts. mitkä ovat kuidun edut nykyisin oikein hyvin pelittävään 5G 300M-yhteyteen nähden? Jos ottaa vain halvimman 100M kuidun onko riskinä, että yhteydet (etätyöt + 5 laitetta ja Netflix samanaikaisesti päällä) alkaa sakkaa?

Onko asennuksessa (ammattilaisten toimesta toki) jotain riskejä, että pistävät talon seinät yms. kosteusvaurioille alttiiksi porauksien kautta? Eli onko kuitu tosiaan niin paljon parempi kuln 5G-purkki, että kannattaa maksaa satasia enemmän aluksi ja porailla rakenteita?

 

[Lucas]

Ketjusta löytynee vastauksia, kunhan ehtii lukea, mutta kertokaas tiivistäen onko kuituyhteys samannopeuksiseen 5G-purkkiin nähden varmempi ja aina ilmoitetun nopeuksinen ja siten hitaammallakin nopeudella voisi pärjätä?

Tielle on rakennettu juuri Valoon kuituyhteydet niin mietin kannattaako avajaistarjoukseen tarttua pienimmällä nopeudella. Ts. mitkä ovat kuidun edut nykyisin oikein hyvin pelittävään 5G 300M-yhteyteen nähden? Jos ottaa vain halvimman 100M kuidun onko riskinä, että yhteydet (etätyöt + 5 laitetta ja Netflix samanaikaisesti päällä) alkaa sakkaa?

Se kuituliittymä toimii käytännössä aina sillä nopeudella mistä maksaakin. Usein saa vielä hieman kaupantekijäisiä nopeuden muodossa kaupan päälle.

Paljon pienemmät viiveet kuidussa, viiveet ei vaihtele (jitter) ja toimii kuin junan vessa kuun asennosta ja puiden lehdistä riippumatta.

Paljon parempi se 100 megainen kuituliittymä on kuin 300 megainen 5G mokkulanetti.

Sopivan reitittimen kun hommaat, niin siinä voi rajoittaa sitä kaistan käyttöä halutuilta laitteilta. Eli Netflix laitteella maksimissaan vaikka 35 "megaa" ja pelijonnelle 50 megaa ja niin edelleen.

Jossain kalliimmissa reitittimissä on sitten QoS systeemi, joka jakaa kaistaa tarpeen mukaan kodin vehkeille ja päästää ohituskaistalle vaikka ne työjutut aina.

Kannattaa lähteä sillä 100 megan kuituliittymällä liikkeelle. Vasta jos käytännössä osoittautuisi liian hitaaksi se, niin sitten vaihtaa nopeampaa nopeusluokkaa. Yleensä kaikilla operaattoreilla kalliimpaan suurempaan nopeuteen vaihto onnistuu helppoakin helpommin. Toiseen suuntaan voi olla sitten monimutkaisempaa se vaihto.

 

[pulatunnus]

Ketjusta löytynee vastauksia, kunhan ehtii lukea, mutta kertokaas tiivistäen onko kuituyhteys samannopeuksiseen 5G-purkkiin nähden varmempi ja aina ilmoitetun nopeuksinen ja siten hitaammallakin nopeudella voisi pärjätä?

Tielle on rakennettu juuri Valoon kuituyhteydet niin mietin kannattaako avajaistarjoukseen tarttua pienimmällä nopeudella. Ts. mitkä ovat kuidun edut nykyisin oikein hyvin pelittävään 5G 300M-yhteyteen nähden? Jos ottaa vain halvimman 100M kuidun onko riskinä, että yhteydet (etätyöt + 5 laitetta ja Netflix samanaikaisesti päällä) alkaa sakkaa?

Lievästi kärjistäen, kuidusta voi ottaa se nopeuksisen liittymän minkä tarvii, vaihteluvälit ovat kapeita ja palvelun laatu tasainen.
Kuituliittymistä entistä useampi on symmetrinen, eli paluu suunta on sama kuin alaspäin, vaikka ei ihan selaista olisi, niin epäsymmetrisessäkkin on se paluusuunta tasalaatuinen, mobiilipohjaisissa se paluusuntaa voi olla pullonkaula, vaikka alasvaluisi nätistä, laadukkaallakkin mobiililla se paluu suunta voi huidella jossain 50-100 välillä.

Ennen kiinteissä naruyhteyksissä oli vakiona saatavilla muutaman julkinen IP, se etu on vähentynyt, tänäpäivä kiinteiässäkään yhteyksiin ei välttämättä saa kuin yhden julkisen IPv4, ja senkin voi joutua pyytämään. Joka tapauksessa jos kiinteälle julkisella tarvetta niin se touhu voi olla kiinteällä helpompaa vs mobiili.

Kärjistäen, jos kiinteään kotikäyttöön ilman erityisvaatimuksia, jos 100/100 laatu kuitu tai rajoittamaton (n giganen) 5G hyvällä alueella, sama hinta, niin suositan kuitua. Sen 5G voi ottaa koskavaan, jos kuidun hinta lähtee käsistä ja mobiilisa tarjousta. Kuiden ottaminen sitten kun tekee mieli, tarkoittaa usein korkeaahintaan, ja pitkää toimitusaikaa.

 

[TheoTumberson]

Se kuituliittymä toimii käytännössä aina sillä nopeudella mistä maksaakin. Usein saa vielä hieman kaupantekijäisiä nopeuden muodossa kaupan päälle.

Paljon pienemmät viiveet kuidussa, viiveet ei vaihtele (jitter) ja toimii kuin junan vessa kuun asennosta ja puiden lehdistä riippumatta.

Paljon parempi se 100 megainen kuituliittymä on kuin 300 megainen 5G mokkulanetti.

Sopivan reitittimen kun hommaat, niin siinä voi rajoittaa sitä kaistan käyttöä halutuilta laitteilta. Eli Netflix laitteella maksimissaan vaikka 35 "megaa" ja pelijonnelle 50 megaa ja niin edelleen.

Jossain kalliimmissa reitittimissä on sitten QoS systeemi, joka jakaa kaistaa tarpeen mukaan kodin vehkeille ja päästää ohituskaistalle vaikka ne työjutut aina.

Kannattaa lähteä sillä 100 megan kuituliittymällä liikkeelle. Vasta jos käytännössä osoittautuisi liian hitaaksi se, niin sitten vaihtaa nopeampaa nopeusluokkaa. Yleensä kaikilla operaattoreilla kalliimpaan suurempaan nopeuteen vaihto onnistuu helppoakin helpommin. Toiseen suuntaan voi olla sitten monimutkaisempaa se vaihto.

Thanks - tuosta reitittimestä: oletettavasti nykyisin talossa olevat nettijärjestelyni menevät uusiksi vai pystyykö nykyistä järjestelyä, jossa yläkerran 5G-reititin ja alakerran reititin (joka on kaapelilla seinä - alakerran sähkökaappi - seinä - 5g yhdistetty) suoraan hyödyntää kunhan jommalla kummalla on fyysinen kaapeliyhteys kuituun?

Pitääkö siis ostaa uusi reititin vai voiko jompaa kumpaa hyödyntää uudessa kuitureititinroolissa?

 

[Lucas]

Thanks - tuosta reitittimestä: oletettavasti nykyisin talossa olevat nettijärjestelyni menevät uusiksi vai pystyykö nykyistä järjestelyä, jossa yläkerran 5G-reititin ja alakerran reititin (joka on kaapelilla seinä - alakerran sähkökaappi - seinä - 5g yhdistetty) suoraan hyödyntää kunhan jommalla kummalla on fyysinen kaapeliyhteys kuituun?

Pitääkö siis ostaa uusi reititin vai voiko jompaa kumpaa hyödyntää uudessa kuitureititinroolissa?

Näistä ketjuista voinet kysellä vinkkejä siihen:

Kodin yleiskaapelointi ja RJ45 läpi talon - keskustelua ja vinkkejä

Rasiat, pinta tai uppo, riippuen miten jaksaa porailla lastulevyseiniä: ABB remonttikojerasia AUS 15.2 ja Pinta-asennusrasia ABB 2551-510-212P Sisälmykset: Datarasia Jussi kat6 UTP 2xRJ45 FOT 6208 +peitelevyt ja cat6 utp:tä. Noi riittänee noihin rasioiden asennukseen? Nämä ja liittimet...

bbs.io-tech.fi

Mikä reititin minulle?

Sen verran vielä hEX vs. hAP ax2. hEX sisältää vain 16 Mt tallennustilaa, hAP:ssa 128 Mt. Ehkä ei merkitystä, mutta voiko tulevaisuudessa aiheuttaa hankaluuksia esim. päivitysten asennukseen. RAM muistia niissä on 256 Mt ja 1 Gt. Ei silläkään varmasti ole merkitystä, ellei halua jotain...

bbs.io-tech.fi

Kannattaa myös se valokuidun muunninboksin paikka miettiä huolella ja siitä mistä se valokuitu vedetään siinen. Jossain ketjussa taisi olla vasta sivukaupalla siitä asiasta pohdintaa täällä.

 

[JPN]

Valoon liittymä on varsin riskitön, koska siinä ei ole kiinteitä kuluja, vaikka sen irtisanoo. Vaikka (jostain mielenhäiriöstä) ei liittymää ottaisikaan, niin kannattaa joka tapausessa ottaa liityntäboksi seinään. Silloin liittymän aktivointi on selkeästi halvempaa.

Mikäli 1G liittymä on samanhintainen, kuin 250M, niin voi hyvin ottaa tuon 1G vuodeksi ja pudottaa sitten halvimpaan mahdolliseen. Tosin tasainen 250M (ja allekin) riittää jo todella moneen.

 

[TheoTumberson]

Näistä ketjuista voinet kysellä vinkkejä siihen:

Kodin yleiskaapelointi ja RJ45 läpi talon - keskustelua ja vinkkejä

Rasiat, pinta tai uppo, riippuen miten jaksaa porailla lastulevyseiniä: ABB remonttikojerasia AUS 15.2 ja Pinta-asennusrasia ABB 2551-510-212P Sisälmykset: Datarasia Jussi kat6 UTP 2xRJ45 FOT 6208 +peitelevyt ja cat6 utp:tä. Noi riittänee noihin rasioiden asennukseen? Nämä ja liittimet...

bbs.io-tech.fi

Mikä reititin minulle?

Sen verran vielä hEX vs. hAP ax2. hEX sisältää vain 16 Mt tallennustilaa, hAP:ssa 128 Mt. Ehkä ei merkitystä, mutta voiko tulevaisuudessa aiheuttaa hankaluuksia esim. päivitysten asennukseen. RAM muistia niissä on 256 Mt ja 1 Gt. Ei silläkään varmasti ole merkitystä, ellei halua jotain...

bbs.io-tech.fi

Kannattaa myös se valokuidun muunninboksin paikka miettiä huolella ja siitä mistä se valokuitu vedetään siinen. Jossain ketjussa taisi olla vasta sivukaupalla siitä asiasta pohdintaa täällä.

Jep näin teen - arvelinkin ettei tämä voi olla niin helppoa ja suoraviivaista että suoraan voisi hypätä kelkkaan.

 

[Osku]

Thanks - tuosta reitittimestä: oletettavasti nykyisin talossa olevat nettijärjestelyni menevät uusiksi vai pystyykö nykyistä järjestelyä, jossa yläkerran 5G-reititin ja alakerran reititin (joka on kaapelilla seinä - alakerran sähkökaappi - seinä - 5g yhdistetty) suoraan hyödyntää kunhan jommalla kummalla on fyysinen kaapeliyhteys kuituun?

Pitääkö siis ostaa uusi reititin vai voiko jompaa kumpaa hyödyntää uudessa kuitureititinroolissa?

Pitäisi toimia ihan nykyiselläkin, jos ei tykkää kahden minuutin säätämisestä: Säätäminen = otat tilatessa lisäreitittimen ja vaihdat nykyisten purkkien tilalle. Menee ehkä kaksi minuuttia. Ollaan tietty tekniikkapalstalla ja täällä tykätään räpeltää laitteiden kanssa enempi. Mistä päästäänkin siihen, että jotkut jaksaa nähdä vaivaa ja tehdä valokuitufirmojen puolesta putkituksetkin. Tässä on varmaan joku palstalainen tilannut kaksi valokuitua?

 

[pulatunnus]

Valoon liittymä on varsin riskitön, koska siinä ei ole kiinteitä kuluja, vaikka sen irtisanoo. Vaikka (jostain mielenhäiriöstä) ei liittymää ottaisikaan, niin kannattaa joka tapausessa ottaa liityntäboksi seinään. Silloin liittymän aktivointi on selkeästi halvempaa.

Valoon tarjoukset ovat olleet hyvin edullisia jos on ottanut määriksen, liki järjestäin kokonais hinta alle tonnin, sisältän kahden vuoden netin, viimeaikoina vielä edullisempia, vuoden määriksiä ja kokonais hinta tuotakin reilusti halvempia.

Määräaikaisten jälkeen jos liittymän irtisanoo, niin kiutuliittymistä ei yleensä sen jälkeen ole kuluja, mutta se kuitu jää rojouneen rasitteeksi ja jos haluaa purkaa, niin se voi kustantaa jotain. Tämä koskee lähinnä heitä joilla joku purkukohde, niin kannattaa miettiä että mihin kohtaan kiinteistö sen liittymän ottaa.

Vaikka (jostain mielenhäiriöstä) ei liittymää ottaisikaan, niin kannattaa joka tapausessa ottaa liityntäboksi seinään. Silloin liittymän aktivointi on selkeästi halvempaa.

Operaattoreilla on erilaisia valmiuksia ja erilaisia hinnoitteluita, jos ei nyt tarvitse valokuituliittymää, mutta siitä ei haittaa, niin ehdottomasti kannattaa miettiä valmiutta, ehkä jopa maksaa, mutta jos operaattori tarjoaa hankevaiheessa veloituksetta niin suositan myös ottaa, jos siitä ei ole haittaa. Jotkut tarjoaa jopa ilmaista liittymää. Jollain maksaa.

Se mitä tulevaisuudessa liittyminen maksaa on toki sen ajan hintojen mukaan, mutta jos valmius on niin jos ei muuta niin todennäköisesti nopeampi toimitu, usein myös selkeästi halvempi kuin ihan kaivuuta vaativa, joka taasen voi olla hankkeen jälkeen tuhansia eruoja kalliimpaa.

 

[pulatunnus]

Jatkoin reititin ketjuun

Thanks - tuosta reitittimestä: oletettavasti nykyisin talossa olevat nettijärjestelyni menevät uusiksi vai pystyykö nykyistä järjestelyä, jossa yläkerran 5G-reititin ja alakerran reititin (joka on kaapelilla seinä - alakerran sähkökaappi - seinä - 5g yhdistetty) suoraan hyödyntää kunhan jommalla kummalla on fyysinen kaapeliyhteys kuituun?

Pitääkö siis ostaa uusi reititin vai voiko jompaa kumpaa hyödyntää uudessa kuitureititinroolissa?

Jos sinulla on sopiva reititin, niin voi hyödyntää, samoin voi hyödyntää olemassa olevaa sisäverkkoa että olemassa olevia WiFi tukiasemia. Jos kotiverkkosi on suunniteltu hyvin, niin kotiverkossa ei muutu mikään, vain nettiputki vaihtuu.

Tosin rivien välissä pilkottaa nyky toteutus mikä ehkä vähän vaatii muutoksia. Mutta jos 5G reittimellä on rooli kotiverkossa, niin jos sillä ei halua varmistukseksi, varayhteydeksi, niin sille kannattaa keksi muuta käyttöä/kiertoon.

Operaattorin kuidun voi vetää nykyiseen tähtipisteeseen, eli ilmeisesti tuonne missä sun kotiverkon varsinainen reititin palomuuri (alakerta), mutta operaattorin kuitu yleensä kannattaa miettiä kiinteänä pysyvänä asennuksena, eli se paikkaan missä mahdollisimman vähän häiriötä, sieltä voi sitten jatkaa omalla narulla minne huvittaa, vaikka sinne tähtipisteeseen.

(Tähtipisteella tässä tarkoitan paikkaan missä se palomuurireitin ja mihin kaikki, tai tärkeimmät kodin verkkokaapelit tulee, mihin on kapeloitu wifi tukarti jna)

 

[TheoTumberson]

Pitäisi toimia ihan nykyiselläkin, jos ei tykkää kahden minuutin säätämisestä: Säätäminen = otat tilatessa lisäreitittimen ja vaihdat nykyisten purkkien tilalle. Menee ehkä kaksi minuuttia. Ollaan tietty tekniikkapalstalla ja täällä tykätään räpeltää laitteiden kanssa enempi.

Kyse on puhtaasti siitä etten
- halua turhia lisäkustannuksia, kun valokuidun investointikustannus tulisi nykyisellään katettua hieman yli kolmessa vuodessa vs. paperilla nopeampi 5g-liittymä
- halua kotiin turhia ylimääräisiä rojuja lojumaan, kun tuon 5G-purkin jälleenmyynti kestänee

Mutta joka tapauksessa täytyy kysellä Valoolta toimiiko suoraan niin antaisi lisäplussan vaihtamiselle.

 

[pulatunnus]

Kyse on puhtaasti siitä etten
- halua turhia lisäkustannuksia, kun valokuidun investointikustannus tulisi nykyisellään katettua hieman yli kolmessa vuodessa vs. paperilla nopeampi 5g-liittymä

En ihan varma laskelmastasi.
Siis jos valokuitu laskelmissa edullisempi, niin se on vahva kyllä valokuidulle kiinteään käyttöön. Mutta oletko nyt laskenut millä hinnoille. Jos halppiskuidussa niin sanotuilla sisään heittohinnoilla ja määris/hinta takuu on vain vuosi, niin et voi käyttää niitä hintoja. Jotkin operaattorit antaa pitkän hintatakuun, muistaaksenin sellainen oli Lounea. Toki myös 5G hinta voi olla hintatakuun jälkeen mitä vain, mutta myös jatkossa on tarjolla halpoja mobiilidata liittymiä, mutta onko halpaa vaatimukset täyttävää.

Valokuitu liittymän ottamisessa on vaivaa ja mahdollisia muita kuluja, esim pihan ennallistaminen, jne. ja se pieni "rasite riski".

- halua kotiin turhia ylimääräisiä rojuja lojumaan, kun tuon 5G-purkin jälleenmyynti kestänee

Valokuidun päähän tulee kuluttajaliittymissä jokin päätelaite, ja se tarvitsee sähkön ja se on siinä paikkaa sitten hamaan tappiin asti, operaattori voi välilä sen käydä vaihtamassa.
Eli yksi purkki lisää, toki se 5G purkki jää tarpeettomaksi, eli määrä pysyy samana (kerroit että sinulla erikseen sitten reititin). 5G purkki on helppo kierrättää, tai siis niillä on kysyntää, jos SER jätteeksi et tohdi pistää.

Mutta joka tapauksessa täytyy kysellä Valoolta toimiiko suoraan niin antaisi lisäplussan vaihtamiselle.

Jatkoin reititin juttua tuonne reititin ketjuun, jos haluat tuota kotipalomuurireittimen kyvykkyyttä valokuitu liittymään pohtia, niin siellä voi jatkaa. Kaiva sen reittimen tiedot, ja piirrä kuvaus verkosta. Jos se on nyt rakennettu niin että 5G reitin paketista, ja sen perässä tuo oma, niin kuullostaa ihan siltä että operaattorin kuitupurkista kaapeli palomuurireittimeen siihen porttiin mihin nyt modeemista. MUTTA emme tiedä sitä oikeaa toteutus , jopa niin että sinulla ei olekkaan reititintä, saati palomuurireititintä, tai se palomuuri ei ole 5G modeemin ja kotiverkon välillä, vaan reittimenä , palomuurina toimii se 5G modeemireititin.

 

[Algron28]

Olipahan viritys tuo videon henkilön putkiveto.
Ja se oranssi pallo ei ole mikään suoja vaan sondi jolla saadaan paikannettua maan alla olevia asennuksia.

 

[Lucas]

En ihan varma laskelmastasi.
Siis jos valokuitu laskelmissa edullisempi, niin se on vahva kyllä valokuidulle kiinteään käyttöön. Mutta oletko nyt laskenut millä hinnoille. Jos halppiskuidussa niin sanotuilla sisään heittohinnoilla ja määris/hinta takuu on vain vuosi, niin et voi käyttää niitä hintoja. Jotkin operaattorit antaa pitkän hintatakuun, muistaaksenin sellainen oli Lounea. Toki myös 5G hinta voi olla hintatakuun jälkeen mitä vain, mutta myös jatkossa on tarjolla halpoja mobiilidata liittymiä, mutta onko halpaa vaatimukset täyttävää.

Valokuitu liittymän ottamisessa on vaivaa ja mahdollisia muita kuluja, esim pihan ennallistaminen, jne. ja se pieni "rasite riski".

Sehän kuidun hinta kannattaa laskea sillä tavalla, että mitä se nykyinen 5G tai 4G mokkulanetti maksaa ja sitten mitä se valokuituliittymän (kuukausi)maksu kustantaa.

Yleensä se kuitu on luokkaa 10 euroa tms. kuussa kalliimpi eli noin 120 euroa vuodessa on se lisähinta siitä kunnollisesta valokuitunetistä verrattuna mokkulaviritelmiin.

Hinta ei ole todennäköisesti noin iso jos mukaan laskee sen 5G mokkulapurkin hankintahinnan kun se pitää uusia tyypillisesti noin 4 vuoden välein uuteen. Voihan se toimia pidempäänkin, mutta tekniikka kehittyy 5G vehkeissä ja tulee uusia taajuuksia käyttöön ja niiden yhdistelmiä ja uusia modulaatioita, SA tekniikkaa ja ties mitä Massive Mimo antennisysteemiä, niin saadakseen nopeudet pysymään edes ennallaan tarvitaan aina vain uutta rautaa kun mobiilidatasiirto kasvaa ja joutuu kisaamaan siitä rajallisesta taajuuresurssista kaikkien muiden käyttäjien kanssa, jotka ovat saman tukiaseman alueella.

4G ja 5G mobiilinetit ovat ylivertaisia tekniikoita liikkuvassa käytössä kodin ulkopuolella. Vaikea edes kuvitella, että joku autossaan vetäisi perässään vaikka jotain valokuitukelaa, että saa autossa toimimaan ajaessa valokuitunetin. Sama koskee myös kävelyä ja vaikka pyörällä ajoa.

Sitten taas kodissa ja muissa rakennuksissa se kuitunetti on aivan ylivertainen tekniikka.

 

[Richard]

Kyllä ne mobiilioperaattoreiden aspat jo kahden vuoden jälkeen syyllistää toimimatonta nettiä siihen laitteeseen että olisi jo uusimisen aika.

 

[pulatunnus]

Sehän kuidun hinta kannattaa laskea sillä tavalla, että mitä se nykyinen 5G tai 4G mokkulanetti maksaa ja sitten mitä se valokuituliittymän (kuukausi)maksu kustantaa.

Yleensä se kuitu on luokkaa 10 euroa tms. kuussa kalliimpi eli noin 120 euroa vuodessa on se lisähinta siitä kunnollisesta valokuitunetistä verrattuna mokkulaviritelmiin.
....

Kovimmat kuitutarjoukset ovat olleet sitä luokkaa että sen kuidun ja nettimääriksen voinut saada samaan rahaan kuin nykyinen kalliimpi 5G mokkula liittymä. Ehkä jollain jopa alle.

Mutta jos ei kymppejä viilata, niin suositan kuidun ottamista, vaikka siitä joutuisi maksamaan määriksen aikana jonkun satasen enemmän vs mokkula liittymä, sen ymmärrän jos tonni tuntuu isolta, osa silläkin huuta kirkuen otan, otan. Osa tartuu tonnin hankkeisiin, vaikka vetelisivät nyt jollain kympin mokkula liittymällä.

Määriksen jälkeen voi sitten miettiä, mitä arvostaa. mokkulaan pääsee aina takaisin. Sitä ei tiedetä mitä se oma operaattori siitä kuitunetistä haluaa määriksen jälkeen, 50€/kk vai enemmän. vai tuuppaako jotain tarjousta, kilpailu saneelee, ja mokkula tuo sitä kilpailua.

 

[Lucas]

Kovimmat kuitutarjoukset ovat olleet sitä luokkaa että sen kuidun ja nettimääriksen voinut saada samaan rahaan kuin nykyinen kalliimpi 5G mokkula liittymä. Ehkä jollain jopa alle.

Mutta jos ei kymppejä viilata, niin suositan kuidun ottamista, vaikka siitä joutuisi maksamaan määriksen aikana jonkun satasen enemmän vs mokkula liittymä, sen ymmärrän jos tonni tuntuu isolta, osa silläkin huuta kirkuen otan, otan. Osa tartuu tonnin hankkeisiin, vaikka vetelisivät nyt jollain kympin mokkula liittymällä.

Yleensä tahtoo olla, että ne halvimmat 5G mokkulanetit maksaa sen alkaen 30 euroa kuussa ja kuitunetillä hintaluokka on noin alkaen 40 euroa kuussa. Siis suuruusluokka tyypillisesti noin. Jossain voi olla tuosta poikkeava hinnoittelu, mutta se ei ole tyypillistä että kuitu olisi halvempi kuin hitaimmat 5G netit.

Halvimpia 4G nettejä on saanut ainakin ajoittain 5-10 euron kk-hinnalla. Taitaa olla 10 euroa kuussa halvimmat hinnat viime vuosilta jos ei ole samalta operaattorilta pohjilla muita nettiliittymiä.

Jos kuitu on saatavilla ilman liittymismaksuja esimerkiksi 1-2 vuoden määräaikaisella sopimuksella, niin se kannattaaa minusta ehdottomasti ottaa. Sen kuidun voi halutessaan sitten irtisanoa kun se määräaikaine on "lusittu" ja palata mokkulaan. Silloin se kuitu jää kuitenkin valmiiksi siihen asuntoon ja sen voi ottaa olemattomin, pienin tai kohtuullisin kustannuksin uudelleen käyttöön milloin tahansa.

Jos kuitua ei ota silloin kun niitä rakentavat alueelle ja tarjoavat ilman liittymismaksujakin, niin se kuidun tilaaminen voi olla yllättävän kallista jälkeenpäin jos vaikka 5 vuoden päästä haluaakin. Perinteisessä kuituvekossa se kuitu pitää vetää tilaajalle keskuksesta saakka ja hintaluokka sille vedolle on noin 20 euroa metriltä. Eli se kuituun liittyminen jälkeenpäin maksaa helposti useamman tuhat lappusen tai pahimmillaan pitkästi viisinumeroisen summan euroja.

 

[Johtaja_Jurmu]

Kun puhutaan valokuidusta, ei puhuta rasitteesta, vaan edusta.

 

[DonMC]

Tälläinen Hexatronicin jatkoskotelo, mitä ilmeisemmin nousu tulee vasemmalle alas ja taloon sisälle sitten oikealle puolelle?

Olisikos porukalla pistää vähän kuvia omista ulkokoteloistaan, saisi vähän ideaa miten suojaputken taivuttelee ja laittaa?

Ohessa oma kotelo. En sitä nyt tähän hätään saa avattua, eikä kuitua ole edes vielä puhallettu. Vasemmalle alas tosiaan se nousu ja taloon sisälle menivät kotelon pohjan läpi. Tuohon tiilien väliseen saumaan taisi tulla se reikä.
Tuo kannen ruuvi taitaa olla 4mm kuusiokolo ja lisäksi vielä ruuvin molemmin puolin (saranoita vastapäätä) muoviset kynnet, jotka pitävät kantta kiinni.

 

[Obi-Lan]

Olisikos porukalla pistää vähän kuvia omista ulkokoteloistaan, saisi vähän ideaa miten suojaputken taivuttelee ja laittaa?

En nyt availe operaattorin asennuksia, kuitu menee rasian pohjasta sokkelin läpi alapohjan puolelle. Ja tonttikuitu vielä puuttuu, nyt sentään oli ilmestynyt isoja kaapelikeloja ja kaivuri alueelle niin kai se sieltä kohta kaivetaan.

 

[tkhyla]

Olisikos porukalla pistää vähän kuvia omista ulkokoteloistaan, saisi vähän ideaa miten suojaputken taivuttelee ja laittaa?

Siinä sopuisasti kaksi eri kilpailijaa keskenään. Tänä kesänä pitäisi tulla kolmas. Saa nähdä millainen boxsi on Valoolla.

 

[kurkimies]

@tkhyla Kenen operaattorin kuidut sinulta löytyy?

 

[tkhyla]

@tkhyla Kenen operaattorin kuidut sinulta löytyy?

Valokuitunen ja Elisa. Alueelle tosiaan Valoo vielä tehnyt rakentamispäätöksen ja sen tilasin myös (kun ilmaiseksi saa)

 

[JPN]

Mikä on muualla käytäntö jälkien siivoamisessa?

Meidän alueella katujen reunakiveykset on poistettu kaivantojen kohdilta, eikä uusia ole laitettu takaisin. Kiveysten aukot on muotoiltu asvaltista - hieman ruhjon näköinen tilkkutäkki.

Oman liittymän kohdalla pihakiveys tulee reunakiviin saakka. Kuitukaapeli asennettiin lokakuussa kiertämään kiveys kadun kautta. Nyt sitten kävivät valmistelemassa paikan asvaltin paikkaamista varten (joka kuulemma ehkä tulee parin viikon päästä). Kyselin kaivurikuskilta kiveyksistä, muttei ottanut mitään kantaa.

 

[Joergen]

Tänne oli kanssa keltamusta kevätpörriäinen ilmestynyt eilen tonkimaan katua, kaksi vuotta tilauksesta. Noin 40 metriä eteni ja peitteli päivässä, jättäen montut tonttivetokieppien kohdalle. Kaivavat sattumoisin punaisten teleputkien päällä, ja taloihin lähtevät (nykyään) käyttämättömät teleputket siinä hehkuvat keväisesti, mutta siniset kuitupillit tietysti vedettiin erikseen taloille. Mahtavatkohan edes laittaa paria kuituputkea nyt tähän kaivantoon, vai kaivaako seuraava operaattori taas saman raidan auki, ja sitten siellä paistattelee punaiset ja siniset putket, johon laitetaan yksi sininen lisää.

 

[pulatunnus]

Mikä on muualla käytäntö jälkien siivoamisessa?

Meidän alueella katujen reunakiveykset on poistettu kaivantojen kohdilta, eikä uusia ole laitettu takaisin. Kiveysten aukot on muotoiltu asvaltista - hieman ruhjon näköinen tilkkutäkki.

Oman liittymän kohdalla pihakiveys tulee reunakiviin saakka. Kuitukaapeli asennettiin lokakuussa kiertämään kiveys kadun kautta. Nyt sitten kävivät valmistelemassa paikan asvaltin paikkaamista varten (joka kuulemma ehkä tulee parin viikon päästä). Kyselin kaivurikuskilta kiveyksistä, muttei ottanut mitään kantaa.

Talvella harvemmin viimeistellään katu osuuksia, ja kun tuossa asfalttia poisteltu, niin jäähän ne jäljet siihen asti kun tienpitäjä vetää kokonaan uuden asfaltin, eli jossain lähiössä jäljet jää toistaiseksi. ja pakkasten myötä tulee kuopia, jotka sitten tienpitäjän vaivoina korjata.
Kiinteistön osalta vaihtelee miten paljon liittymishintaa kuuluu kiinteistön osalta ennaltamistaminen, joissain tapauksissa tasoitellaan nurtsia ja heitellään siementä samaan rahaan, loput sitten kiinteistön kontolla. Lisätöitä oivat myös tehdä jotka laskutetaan tilaajaa. Tässä en uskalla ottaa kantaa missä kuvassa menee raja(*, mutta meni missä meni, niin kannattaa antaa paalutetta noiden reunakivien osalta, ja toki jos kiinteistön kivetyksen ennalleen laittaminen on sovittu kuuluvan urakkaan, niin samalla siitä viestiä.


Tie varmaan kunnan, niin sen vahtiminen sitten kunnalle kuuluu ja sieltä ei välttämättä kerkiä kyylää tarkastamaan työnjälkiä, joten jos sillä puolella ei kesän aikana näyttäisi jäävän hommat kesken, niin palautetta. Ei mitenkään harvinaista että joutuu potkimaan, ja riippuen maastosta, pohjoista, niin toinenkin talvi menee.

 

[vesas]

Olipahan viritys tuo videon henkilön putkiveto.
Ja se oranssi pallo ei ole mikään suoja vaan sondi jolla saadaan paikannettua maan alla olevia asennuksia.

Joo, melko teese-itse seppä vauhdissa. Jos haluaa itse räpeltää niin hankkii ihan aluksi oikeaa suojaputkea kaapelille/mikrokanavalle. Siis tälläistä:

Löytyy vaikka puuilosta jos ei kehtaa oikeassa rautakaupassa käydä, siellä kun voi tulla ihan myyjä kysymään että mitäs saisi olla. Tulee vielä oikeat tarvikkeet räpellys-paukkulanka-virivirin siaan. Tietysti oikeilla tarvikkeilla se työ tulee myös nopeasti valmiiksi eikä jää säätöaikaa pyörän uudelleen keksimiseen.

 

[JPN]

Talvella harvemmin viimeistellään katu osuuksia, ja kun tuossa asfalttia poisteltu, niin jäähän ne jäljet siihen asti kun tienpitäjä vetää kokonaan uuden asfaltin, eli jossain lähiössä jäljet jää toistaiseksi. ja pakkasten myötä tulee kuopia, jotka sitten tienpitäjän vaivoina korjata.
Kiinteistön osalta vaihtelee miten paljon liittymishintaa kuuluu kiinteistön osalta ennaltamistaminen, joissain tapauksissa tasoitellaan nurtsia ja heitellään siementä samaan rahaan, loput sitten kiinteistön kontolla. Lisätöitä oivat myös tehdä jotka laskutetaan tilaajaa. Tässä en uskalla ottaa kantaa missä kuvassa menee raja(*, mutta meni missä meni, niin kannattaa antaa paalutetta noiden reunakivien osalta, ja toki jos kiinteistön kivetyksen ennalleen laittaminen on sovittu kuuluvan urakkaan, niin samalla siitä viestiä.


Tie varmaan kunnan, niin sen vahtiminen sitten kunnalle kuuluu ja sieltä ei välttämättä kerkiä kyylää tarkastamaan työnjälkiä, joten jos sillä puolella ei kesän aikana näyttäisi jäävän hommat kesken, niin palautetta. Ei mitenkään harvinaista että joutuu potkimaan, ja riippuen maastosta, pohjoista, niin toinenkin talvi menee.

Tuo asvaltin paikkauksen jääminen talven yli on ihan ymmärrettävää. Talveksi kiveystä tuettiin hiekalla, joka piti sen suurinpiirtein kasassa. Mikä on omituista että, nyt yksi porukka käy viikkoja ennen poistamssa tukihiekan, täryttämässä kivet irti ja nyt kiveys rapautuu pitkin katua.

Omituista on myös että, syksyllä ylityskohdissa reunakivet hukattiin ja tehtyjen paikkausten kohdilla reunakiviä ei ole palautettu, vaan lapiolla paikkausasvaltista tehty jotain vastaavaa.

Jotenkin tuntuu että, aika paljon haaskataan resursseja, kun joka asian tekee eriporukka ja hekin käyvät koneiden kanssa useina eri päivinä. (Olkoonkin että, tuntipalkka Etelä-Helsingissä on oletetavasti halvempi).

Minähän en ole runkolinjojen osalta urakan osapuoli, minulla on sopimus vain tonttiliittymästä ja se osalta ei ole valittamista. Kiinteistön raja menee 2m reunakiveysestä, eli kuvat ovat kunnan aluetta.

Kunta vastasi:

Valoon/kaivutyön suorittajan vastuulla on ennallistaa työalueet; asfaltti, ajoratamerkintöjen, reunakivien ja kiveyksien uusiminen niiltä osin kuin ne rikotaan.

Kiveyksen ladonnan on vastattava alkuperäistä ladontamallia. Valoo ja kaivutyön suorittaja luvan (sijoituslupa ja kaivulupa) saajana vastaavat, että rakennekerrokset asfaltin alla säilyvät tiiviinä. Rakennekerrokset korjataan tarvittaessa laajemmalta alueelta vähintään nykyistä vastaavaan kuntoon. Myös kasvualustojen, nurmikoiden ja muiden istutettujen alueiden korjaaminen kuuluu luvan saajalle. Kaivutyö ei saa estää, muuttaa tai häiritä katualueella olevia rakenteita. Eli kokonaisuudessaan työalueen ennallistaminen kuuluu Valoon ja kaivuluvan saajalle töiden valmistuttua.

 

[Pakana]

Hävisikö ne reunakivet jo syksyllä? Vai talven aikana?

Jos reunakivi on yhtään huonosti se lähtee äkkiä talvella auran mukana. Ja jos alueelta on vielä viety lunta kaatopaikalle, niin kiviä ei löydy edes lähiojista.

 

[JPN]

Hävisikö ne reunakivet jo syksyllä? Vai talven aikana?

Jos reunakivi on yhtään huonosti se lähtee äkkiä talvella auran mukana. Ja jos alueelta on vielä viety lunta kaatopaikalle, niin kiviä ei löydy edes lähiojista.

Koko alueella kaivutyöt on tehty siten että, kaivuuojan kohdalla reunakivet on poistettu kaivamisen yhteydessä ja viety joutomaan mukana pois.

Esim. liittymämme kohdalla oja on kaarrettu kadulle, reunakivi poistettu, ja liittymän jälkeen kaarrettu takaisin pientareelle, ja taas ko. kohdata kivi on hävitetty. Ajatuksena kai ollut ettei pihakiviin kosketa. Homma vaan menee kaseikkoon, kun alkuperäisen kaivun yhteydessä kiveys saa osumaa. Työ jää talveksi kesken ja nyt sitten 'viimeistellään' tuho.

Siis!!! Viikko sitten tuli kaivuri ja tärylevy. Poistivat tukihiekan, leikkasivat asvaltin aivan reunakiveystä myöten ja ajeli vartin täryllä. Muutamaa päivää myöhemmin sama porukka tuli taas ajelemaan täryllä. Lopputuloksena irralliset reunakivet. Kysyin mikä meininki, kuulemma asvalttinpaikkausta vaille valmis ja lähtivät menemään.

Pari päivää nostelin kiviä takaisin paikoilleen, mutta lopulta niitä on pitänyt nostaa syrjään, ettei kolise auton pohjaan.

 

[maila]

Täälläpäin myös ei millään kelvannut määrittelemättömästä syystä 20v sitten 50cm syvyyteen kaivettu 75mm pvc-putki puhelinkaapelille. Siitä päältä sitten kaivettiin 15 metriä ja roiskastiin omat roinat päälle.
Toivottavasti aliurakoitsija sitten muistaa laskuttaa operaattoria kunnolla.

 

[Markkees]

Täällä kyllä heti kaivuun jälkeen samana päivänä pistivät nuo reunakivet nätisti takaisin paikalleen. Ihmettelen kyllä noita kasoja tuossa tienvieressä mitä toivat viikko sitten, olisikohan nuo asfalttimiehiä varten jos tulevat tuon tien tekemään oikeaoppisesti.
Jalkakäytävät kävivät jo asfalttifirma tekemässä viikon alussa.

 

[Jimla]

Kävin siskon luona, jolle on vedetty Elisan kuitu omakotitaloon, ja tuli mieleen, että miksi kerrostaloissa teletilojen on oltava lukittuja ja valvottuja, mutta omakotitaloihin kuitut vedetään ihan ulkoseinää pitkin niin, että kaapeliin pääsee kiinni hetkessä. Yritä sitten käyttää valokuitulaajakaistaa osana hälytysjärjestelmää.

 

[pulatunnus]

Kävin siskon luona, jolle on vedetty Elisan kuitu omakotitaloon, ja tuli mieleen, että miksi kerrostaloissa teletilojen on oltava lukittuja ja valvottuja, mutta omakotitaloihin kuitut vedetään ihan ulkoseinää pitkin niin, että kaapeliin pääsee kiinni hetkessä. Yritä sitten käyttää valokuitulaajakaistaa osana hälytysjärjestelmää.

Tuli hyvä punchline, mutta joo totta, pitää sitten suunnitteluvaiheessa ottaa esille, voihan siihen rakentaa mekaanista suojaa ja kysyä operaattorilta onnistuuko lukitus mihin hintaa, operaattorin siihen pitää kuitenkin päästä. Yhteisissä tiloissa ehkä enemmän kyse siitä ettei sinne pääse asiattomat, sählään tai jopa asentaa omaa rautaa. ja hyvin ne lähinnä uusissa kohteissa, ja kaippa se kaapeli katkee niissäkin jos sillä mielellä liikkeellä.

Mutta jos hälytysjärjestelmä, jolle kriittinen se yhteys, niin siihen varmaan sitten sen linjan valvonta ja tarpeen vaatiessa varayhteys, jos edukkaasti.

 

[Persojet]

Kävin siskon luona, jolle on vedetty Elisan kuitu omakotitaloon, ja tuli mieleen, että miksi kerrostaloissa teletilojen on oltava lukittuja ja valvottuja, mutta omakotitaloihin kuitut vedetään ihan ulkoseinää pitkin niin, että kaapeliin pääsee kiinni hetkessä. Yritä sitten käyttää valokuitulaajakaistaa osana hälytysjärjestelmää.

Tilojen valvonnalla estetään Maninthemiddle hyökkäys ja kaikenlainen muu härväys tiloissa, joista jaellaan useita yhteyksiä. Omakotitalossa usein on vaan se yksi yhteys mitä voi käpeloidä, joten riskit ovat monenkertaisesti pienemmät.

Hälytysjärjestelmään liittyen siinä kyllä pitäisi tosiaan olla linjavalvonta, jotta olisi minkään arvoinen systeemi. Toki miksei vaan hanki jollain parin euron puhelinliittymällä toimivaa vekotinta.

 

[Algron28]

Tuli hyvä punchline, mutta joo totta, pitää sitten suunnitteluvaiheessa ottaa esille, voihan siihen rakentaa mekaanista suojaa ja kysyä operaattorilta onnistuuko lukitus mihin hintaa, operaattorin siihen pitää kuitenkin päästä. Yhteisissä tiloissa ehkä enemmän kyse siitä ettei sinne pääse asiattomat, sählään tai jopa asentaa omaa rautaa. ja hyvin ne lähinnä uusissa kohteissa, ja kaippa se kaapeli katkee niissäkin jos sillä mielellä liikkeellä.

Mutta jos hälytysjärjestelmä, jolle kriittinen se yhteys, niin siihen varmaan sitten sen linjan valvonta ja tarpeen vaatiessa varayhteys, jos edukkaasti.

Kävin siskon luona, jolle on vedetty Elisan kuitu omakotitaloon, ja tuli mieleen, että miksi kerrostaloissa teletilojen on oltava lukittuja ja valvottuja, mutta omakotitaloihin kuitut vedetään ihan ulkoseinää pitkin niin, että kaapeliin pääsee kiinni hetkessä. Yritä sitten käyttää valokuitulaajakaistaa osana hälytysjärjestelmää.

Tuo perustuu ihan lainsäädäntöön joka vaatii teletilojen lukituksen. Syynä tähän on se että teletiloissa kulkee muiden asukkaiden kuin sen kiinteistön omistajan käytössä olevia yhteyksiä josta syystä tilaan pääsyä on rajattava. Homma perustuu ihan lankapuhelin ajalle jolloin toisten ihmisten puheluiden kuunteleminen oli tavattoman helppoa ja niin myös periaatteessa toisen laskuun soittaminen, jos kyseiseen tilaan pääsi. Samaisesta syystä myös muut teleliikenteen ristikytkentä paikat on pidettävä lukittuina, kuten esimerkiksi jakokaapit, pylväsjatkoskotelot sekä asunnoissa olevat jakoboksit joiden kautta kulkee muiden asuntojen yhteydet (näiden käyttö loppui joskus 80-luvulla)

FTTx aikana riski on pienempi, mutta periaatteessa siltikin väärikäytös voisi olla mahdollinen jos tuonne jakamoon asiattomia pääsee.

 

[vesas]

Kävin siskon luona, jolle on vedetty Elisan kuitu omakotitaloon, ja tuli mieleen, että miksi kerrostaloissa teletilojen on oltava lukittuja ja valvottuja, mutta omakotitaloihin kuitut vedetään ihan ulkoseinää pitkin niin, että kaapeliin pääsee kiinni hetkessä. Yritä sitten käyttää valokuitulaajakaistaa osana hälytysjärjestelmää.

Tuo kuitu näkyvillä seinällä on vain helppo&nopea ratkaisu. Jos sen kuidun haluaa piiloon niin senkun piikkaa teknisestä tilasta/autotallista/tms. lattian ja kivijalan läpi sen 50mm suojaputken. Ohjeet ja vaatimukset tuolle löytyy vaikka Elisan sivuilta. Suurin osa noista kuituoperaattoreista hyväksyy tuon reitin kun esittää sen asennussuunnittelun yhteydessä ja kertoo että tehty ohjeen mukaan soveltumaan valokuidulle. Yleensä putken pää pitää olla vain kaivettuna esille niin tuovat sitten kuidun siihen kaivamalla ja vetävät sitten suoraan sisälle. Oma kokemus Louneasta, asennusuunnittelun kaverille asia oli suoraan ok käyttää olemassa olevaa putkea kivijalan ali. Kaivuuporukka tyrkkäsin maakaapelin sisälle ja kuituasentajalla oli sitten valmiiksi sisäkäyttöön tarkoitettu maakaapelipääterasia mukana. Itse piti hoitaa putkenpää esille ja peittää sen monttu asennuksen jälkeen, kaivuuporukka hoiti ojan vain siihen kuoppaan asti.

Nämä nollaeuron kuitukaivelijat ei tuota edes ehdota, operaatio on työläs ja vaatii talosta kunnon piirustukset. Muuten sieltä on lattialämmitys, sähkösyöttö tai maalämpöputki poikki. Seinän läpi meno ja kaapeli suojakouruun esille on vain liian helppo.

 

[jsa]

Yritä sitten käyttää valokuitulaajakaistaa osana hälytysjärjestelmää.

Hyvin toimii. Toki yhteys pitää varmistaa toisella yhteystavalla jos esimerkiksi joku vetää kuidun kaivurilla poikki.

 

[Subv1sa]

kyllä mulla on hälytysjärjestelmässä ihan valmiina 4g varmistus.

 

[Pakana]

Hyvin toimii. Toki yhteys pitää varmistaa toisella yhteystavalla jos esimerkiksi joku vetää kuidun kaivurilla poikki.

Hälytysjärjestelmän tapauksessa se riski jolta pyritään suojautumaan on tietoliikenteen tarkoituksellinen katkaiseminen, jolla estetään hälytyksen siirto vartijalle tms. Tietysti sen tietoliikenteen voi tahallisestikin katkaista kaivurilla, mutta epätodennäköisempää kuin kerveenheilautuksella katkeava pinnassa kulkeva kaapeli.

Tosin todellisella pro-rosvolla on radiojammeri, jolla estetään myös 4g, mutta käytännössä tuon tason rosvoja kiinnostavia paikkoja todennäköisesti valvotaan aktiivisesti.

 

[pulatunnus]

Hälytysjärjestelmän tapauksessa se riski jolta pyritään suojautumaan on tietoliikenteen tarkoituksellinen katkaiseminen, jolla estetään hälytyksen siirto vartijalle tms. Tietysti sen tietoliikenteen voi tahallisestikin katkaista kaivurilla, mutta epätodennäköisempää kuin kerveenheilautuksella katkeava pinnassa kulkeva kaapeli.

Tosin todellisella pro-rosvolla on radiojammeri, jolla estetään myös 4g, mutta käytännössä tuon tason rosvoja kiinnostavia paikkoja todennäköisesti valvotaan aktiivisesti.

Ja se mainittu linjanvalvonta nykyään löytyy jo aika edukkaissakin jutuista, kun ei enään tänäpäivänä tarvi olla operaattori palvelut, vaan voi olla ihan järjestelmään toteutettu.

 

[Johtaja_Jurmu]

Tosin todellisella pro-rosvolla on radiojammeri, jolla estetään myös 4g, mutta käytännössä tuon tason rosvoja kiinnostavia paikkoja todennäköisesti valvotaan aktiivisesti.

Aiheesta oli joskus jossakin artikkeli, muistaakseni jollakin muutaman sadan (vai kympin?) rakennussarjalla saa "pimennettyä" koko tukiaseman, eli häirittyä tukiasemaa melko tehokkaasti.