Meillä on taloyhtiössä Telian VDSL (ei mitään taloyhtiösopparia), mutta ei tule kuitua kellariin vaan alkuperäiset aluepuhelinkaapeloinnit käytössä. Telian jakamorakennuksessa on sitten VDSL DSLAM. Aiemmin oli vain ADSL, mutta päivittivät sitten kortteja jakamossa ja VDSL tuli saataville.
Kävin tuossa talon katolla muutaman reiän paikkaamassa pelleistä ja tajusin että kuidun saatuani ei ole tullut katolla käyty herran elämään. Aiemmin 4G antennien kanssa piti pelata niin että talveksi antennit keskustaan niin sai 200mbps yhteydet ja kesäksi/ruskamatkailun ajaksi kääntää taas päinvastaiseen suuntaan että sai tasaiset 50mbps. Sesonkiaikaan kun keskustaan yhteydet menee niin huonoksi että yhteys ei pysy tasaisena.
Maksan tästä mielelläni 70e/kk
Maksan tästä mielelläni 70e/kk
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 243
Eiköhän ne siinä samalla tuo valmiuden kuiduttaa ne muutkin osakkaat. Alkavat sitten hiillostaa niitä jossain vaiheessa kovilla tarjouksilla.
Tuohan on valokuitusen ihan normaali hinta. Ehdottomasti kannattaa ja jos tuntuu että haluu heti maksaa veke ni on sekin ihan fiksu vaihtoehto.
Itsellä oli puol vuotta sitten sama tilanne valokuitusen kanssa. Kolmen asunnon yhtiö ja kysyin muilta otetaanko yhtiönä vai otanko itselleni vain. Sama hinta. Muut kuitenkin halusivat myös joten yhtiönä otettiin. Olisin ottanut yksinkin.
Tai sitten seuraava asukas saattaa haluta ja se on sitten valmiina.
- Liittynyt
- 03.05.2018
- Viestejä
- 3 315
Termit on sen verran kirjavat että tämä kannattaa lukea nyt heti alkuunsa.
Mitä valokuidun päähän? Suosituksia reitittimestä ja AP:sta
Pitäis saada kuidulle kytkintä/reitintä, mutta alkaa olemaan vuosia omista verkkoräpellyksistä ja vähän pudottu jo matkasta. Eli kuitu tulee taloon ja sähkökaapissa on boksi josta tulee rj-45 huoneeseen menevään porttiin. Siitä myös menee tv-kaapeli. Mikäs olisi hyvä about 8 porttinen...
bbs.io-tech.fi
- Liittynyt
- 25.11.2018
- Viestejä
- 21
Kysyin Elisalta paljonko maksaisi vetää kuitu taloon, jota olen ostamassa. Ensin vastasivat geneerisesti että noin 30k, että haluatko että silti lasketaan tarjous? No, halusin, niin tarjous olikin sitten 18900 e. En tuota nyt yksin ole maksamassa, mutta aika iso ero alkuperäiseen hiha-arvioon.
Jäi fiilis, että eivät oikeasti halua noita tehdä ja siksi pelotellaan liian kalliilla hinnalla suurin osa pois ja yritetään myydä jotain "Koti 4G:tä" mielummin.
Jos/kun kaupat tuosta talosta syntyvät, niin pitää kysellä naapureilta kiinnostusta myös lähteä mukaan.
Jäi fiilis, että eivät oikeasti halua noita tehdä ja siksi pelotellaan liian kalliilla hinnalla suurin osa pois ja yritetään myydä jotain "Koti 4G:tä" mielummin.
Jos/kun kaupat tuosta talosta syntyvät, niin pitää kysellä naapureilta kiinnostusta myös lähteä mukaan.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Tuskin joka kohtseen kovin suuri into.
Jos tekevät tarjouksen veloituksetta, niin se maksaa, joten oleellista karsia renkaanpotkijat tosiostajista.
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 6 499
Ne haluaa että mahdollisimman suuri osa tarjouksista johtaa kauppaan, sen takia annetaan se monesti vähän yläkanttiin tehty karkea arvio ensin jotta tiedetään kannattaako edes käyttää aikaa tarkempaan laskemiseen jos asiakkaan kipuraja menee kuitenkin kolmessa tonnissa. Sinänsä asiakkaita kyllä halutaan, etenkin kun puhutaan käytännössä luonnollisesta monopolista kuidun tapauksessa. Se kuitu pitää vaan saada myytyä sinne realistisilla kustannuksilla jotta myymisessä olis jotain järkeä.
Joskus kun itse olin vielä operaattorilla töissä ja tuli asiakkaiden kanssa keskustelua kuidun/kuparin saatavuuksista, niin pystyin katsomaan karkeaa hintatasoa teletilojen ja keskittimien/jakamoiden sijaintien ja etäisyyksien mukaan (x euroa per 100 metriä tyyppisesti) niin sillä pystyi antamaan sellaisen "noin jotain tonnepäin" arvion asiakkaalle joka sitten oli tosissaan ja halusi kunnon tarjouksen tai totes että ei mitään järkeä ja hankki "mokkulan".
Vasta ne jotka halus tarkan tarjouksen pistettiin eteenpäin verkonsuunnitteluun missä sitten laskettiin tarkka hinta liittymälle ja tarjottiin se asiakkaalle. Joskus lopullinen hinta oli kalliimpi ja joskus halvempi kuin se hihasta ravistettu arvio.
Missäs niillä on kuidun kohdalla monopoli?
Elisa on toistaseks tosi huono rakennuttamaan pientaloihin kuitua. Kerrostalot niitä kiinnostaa.
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 6 499
Siinä kohdassa mikä tulee keskukselta yksittäiseen omakotitaloon. Vaikka meillä on olemassa kuidun vuokrausvelvoite, se on kuitenkin sen verran kallista lystiä ettei operaattorit käytännössä vuokraa kuituja toisilta operaattoreilta kuin kalliimpia yrityslaajakaistoja varten. Se pelkkä kylmä kuitu kun ei vielä liittymää asiakkaalle tee niin kustannuksia on muitakin kuin pelkkä kuidun vuokra.
Tämän takia jos Elisa rakentaa sulle kuidun sun taloon = käytännössä Elisalla on monopoli sun kuituliittymässä koska kukaan muu ei tarjoa sulle liittymää siihen sellaisella hinnalla jonka kuluttaja-asiakkaana olisit siitä valmis maksamaan.
Niinhän ne kaikki "suuret operaattorit". Ja se on täysin ymmärrettävää.
Rakenna kuitu ok-taloon = yksi asiakas, rakenna kuitu isoon kerrostaloon = 50 asiakasta. Kumpi on business casena parempi?
Ainoastaan jotkut pienemmät/alueelliset toimijat kohdistaa rakentamis- ja markkinointieforttia ihan kunnolla pientaloalueille ja pyrkii saamaan niistä asiakkaita. Hyvä esimerkki täällä Lounais-Suomessa toimiva Lounea joka tätä nykyä kuiduttaa uusia asuinalueita jo rakennusaikana sekä aktiivisesti kaivaa kuitua maan alle myös vanhoilla, valmiiksi rakennetuilla alueilla.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Mutuilua.
Ilman taloyhtiösopparia niin siellä on se potenttiaalinen 50 asiakkasta joukko, joita voi sen jälkeen halvalla kytkeä, taloyhtiö maksaa lisäksi tilat ja sähköt. Jos taloyhtiö tekee sopparin, niin todennäköisesti kaikki tai melkein kaikki ottaa liittymän käyttöön ja niistä jo yksi voi tehdä lisätilauksia sen veran että synnyttää liikevaihto enemmän mitä joku pelkän netinottava OK asuja .
Taloyhtiö sopparissa vielä tehdää pidempisoppari jossa asiakas ei kato mihinkään, perusliikevaihto turvattu.
- Liittynyt
- 25.11.2018
- Viestejä
- 21
No voisi tätä ehkä aavistuksen myyntinäkökulmastakin kehittää, jos halua olisi. Ei olisi amerikantemppu koodata laskuri, josta saisi vastaavan suurpiirteisen hinnan.
Mutta ymmärrän kyllä, miksei se ei bisnesmielessä niin kiinnosta.
- Liittynyt
- 04.04.2020
- Viestejä
- 1 382
Minulla oli tuo sama, olisiko ollut 3 vuotta sitten, saattaa olla 4:kin. Adsl teki mieli muuttaa nopeammaksi. 4G:t ei silloin kiinnostaneet, eikä kiinnosta vieläkään 5G.
Oulun kaupunkialueella omakotialue. DNA:lta en saanut kuitutarjousta ollenkaan. Elisalta sensijaan sain: 19500€. Jäin miettimään...
DNA:lta tuli sitten vähän ajan päästä yhteydenotto "kampanja". Asuinalueella on kaapeli-tv ja meillä se oli pihalla kiepillä. Tarjous oli että 190€ kaapelin veto sisälle ja kytkentä. Kuukausimaksu nopeuden mukaan. Otin sen 1000/100 nopeudella ja sillä on nyt pari vuotta menty.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 4 546
Tarkan kaivuuhinnan selvittäminen maksaa usein operaattorin ulkopuolelle maksettavaa rahaa.Tuntuu, että operaattorit vetelee ihan mistä vaan hatusta noita kuitukaivuuhintoja, toivovat varmaan ettei osuis lottovoittaja kohille, ettei vaan tarviis tehdä vaikka jatkotoimenpiteitä...
Jos jokaiseen lonkalta heitettyyn tiedusteluun tehtäisiin tarkka (todelliset kustannukset selvittävä) saatavuuskysely, joutuisivat operaattorit pyytämään kyselyn tekijältä maksun.
Eivät hekään hyväntekeväisyyttä tällaisessa liiketoiminnassa harrasta, minkä vuoksi on parempi antaa suuntaa antava arvio.
Jos sitten yhteyttä lähdetän vakavissaan tilaamaan, tarkistetaan todelliset rakennuskustannukset.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Jos halua olisi, tai siis jos kysyntää olisi, niin hommaan voisi rakentaa optimi yhdistelmän robotiikkaa ja ihmistyötä.
Kysyntä puuttuu, se kysyntä on tiukassa jo ihan isommissakin hankkeissa missä hinnat on hyvin kohtuullisia.
Halvempaa kaikille että ne harvat tehdää käsin.
Mutta kannattaisin sitä että operaattorin automaattisissa saatavuus kyselyissä saisi myös tiedon jos alueella mahdollisesti jonkinalinen valmius, vaikka kolmen portain, saatavilla, saatavilla 10000€ tai alle, saatavilla 5 000 tai alle.
Ketjun aiempien , ilmeisesti ko työtätehneen, kommenttien perusteella, ensin heitetään arvio, joka kuitekin on jollain lailla valistunut, suuntaa antava. (kuluttajien kohdalla vielä omat miinansa)Tuntuu, että operaattorit vetelee ihan mistä vaan hatusta noita kuitukaivuuhintoja, toivovat varmaan ettei osuis lottovoittaja kohille, ettei vaan tarviis tehdä vaikka jatkotoimenpiteitä...
Ja jos kiinnostusta on, niin tehdään sitten oikea tarjous.
Ja kun kirjoitit miltä ne tuntuu, niin kertoo siitä että kustannusvaihtelu on suuri, ja vaatii kovaa amattitaitoa että pystyy heittaa arviota ilman tarkkaa perehtymistä kyseiseen kohteeseen, ja perehtymisenkin jälkeen on vain valistuneempi arvio, jossa riskiä kantaa joku tai jotkut.
Edit:
Lisätään vielä että siitä voi syntyä kustannuksia ulkopuilisille (jotka ei siis saa niitä kattavaa korvausta)
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 4 546
Kyllä se saatavuustieto on tiedossa useammassakin portaassa (uskoisin että kaikilla operaattoreilla).
- Jos on suora saatavuus (kuitu jo valmiina kohteessa), niin silloin kytkentämaksu on helppo ilmoittaa.
- Jos ei ole suoraa saatavuutta ja pitää vuokrata toiselta operaattorilta, sekin tieto saadaan mutta voi kestää hiukan kauemmin, kun kuitupareja ei välttämättä ole vapaana tai kuituputkessa ei välttämättä ole tilaa. Tämä tulee kalliimmaksi (vuorakustannukset, tarvitaan operaattorilta oma kytkin), toimitus kestää vähän kauemmin jne., eikä tätä vaihtoehtoa käytännössä koskaan tarjota kuluttajille (maksaisi aivan liikaa - halvempaa ja kaikilleosapuolille järkevämpää tilata siltä operaattorilta jolla on jo kuitu valmiina).
- Jos ei ole saatavuutta keneltäkään operaattorilta niin sitten kestää ja maksaa. Saatavuutta ja rakennuskustannuksia kun pitää kysyä sekä omalta operaattorilta / rakennuttaja-alihankkijoilta ja mahdollisesti toiselta operaattorilta, jotka kyselevät kaivuuaikatauluja ja -hintoja sitten omilta alihankkijoiltaan. Ajankohta vaikuttaa myös (routa-aika vs. sula maa), kiireellisyys vaikuttaa (ja maksaa), tilattavan palvelun nopeus ja hinta vaikuttaa (kytkimen hinta, tilattavan palvelun laatu (=hinta), lisäpalvelut, SLA ym. yrityspuolen viritykset vaikuttavat myyntihalukkuuteen sekä mahdolliseen rakentamiskustannusten 'subventoimiseen').
- Sitten on hyvin harvinaisia spesiaalitilanteita (kytkin valmiina toisen operaattorin laitetilassa, voidaan vuokrata vain kuitutilaajayhteys -> reguloitu edullinen hinta)
- On myös muita spesiaalitilanteita ja -ratkaisuja, joista en halua lähteä kommentoimaan (eivätkä koske kuluttajia)
-> Tämän kaiken työ- ja kustannusrakenteen vuoksi ei ole järkevää antaa jokaiseen lonkalta heitettyyn tiedustelluun tarkkaa kustannusta
-> Kuluttajapuoli jää heikoille vs. yrityspuoli, jossa tarve on usein kriittisempi ja maksuhalukkuus kalliimmasta yhteydestä ja rakentamiskustannuksista suurempi.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 31.07.2019
- Viestejä
- 1 777
Jos ei ole talon lähelle jätetty liittymistä varten kuitukieppiä, tai ylimääräistä kuitua "kylkiotolla", niin eivät monetkaan operaattorit halua kuitua kaivaa. Mobiilia myymällä parempi ja nopeampi tuotto.
Jos vaan mahdollista, niin kannattaa hankkia lähialueelta mahdollisimman paljon liittyjiä esim. hinnalla x ja kysyä sitten operaattorilta uudestaan. Tai perustaa se osuuskunta.
Jos vaan mahdollista, niin kannattaa hankkia lähialueelta mahdollisimman paljon liittyjiä esim. hinnalla x ja kysyä sitten operaattorilta uudestaan. Tai perustaa se osuuskunta.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Yleensä se rajaoittuu tähän ja ja kuitukohteessakin ehkä pitää olla liittymä siitä kuidusta, ja sen olemassaolo ei välttämättä ilmene.
Se mitä toivon oli tieto että onko se nettikuitu yhteys ehkä saatavilla ja mihin hintahaarukkaan (jos se lakiteknisesti mahdollista)
Eli mietin niitä kohteita/tilanteita joissa ei ole tällähetkellä kuituliittymää.
Asiakas tekee sivuilla saatavuushaun , lähinnä sillä operaattorin nettikotiin sivustolla.
Jos siitä tulee hylsy (jotain mobiili tai dsl juttua), ainakin vielä hiljan ei välttämättä tarjottu tietoa onko sitä kuituliittymää mahdollista saada. Oli se fyysinen kuitukellarrissa, pihalla, lähellä , tilanteissa missä se on oikeasti teknisesti järkevästi saatavilla.
Ajatus siis oli että sen ei sitovan arvaus mahdollisuuden saisi yhtä helposti kuin sen mitä liittymiä saa olemassa olevaan kupari, koaksi, kuitu, mobiili yhteyteen.
Miksi toivon.
Koska yleinen käsitys että se että ne liittymät maksaa paljon, jos ei ole joku hankemenossa., ja se selvittely on ollut työlästä ja se kertaa kaikki operaattorit.
Ne jotka on sitä omaa mökkiä asuttanut viimevuosisdalta asti ehkä muistavat tietävät onko alueella ollut hankkeita (ei aina tiedä), mutta uudemmat ja tulevat eivät sitäkään.
Teknisesti tässä oli se ajatus että operaattori voisi tiedoistaan koneellisesti luoda jonkin saatavuus rajapinnan operaattorin nettihakua palveluun. tai pitkässä juoksussa kantojaan kehittää siihen suuntaan että se olisi mahdollista.
Valokuitusella ja ilmeisesti Telialla on jotain kimppaakin ja kummatkin löytyy ainakin osassa osoitteita että valokuitusen kuitu on mahdollista saada kohtuulliseen rahaan. Sen tyyllistä tarkoitin + ne missä ei ole valmiiksi hinnoiteltu.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 4 546
Mitään kuitukarttaa tai sellasista palvelua, josta kuitukartan voisi jotenkin generoida ei saa olla julkisesti tarjolla (viranomaismääräys). Vastaukset satavuudesta tulee antaa tasolla 'etäisyys lähimpään liityntäpisteeseen xxx metriä, kaivuutöitä arviolta xxx metriä, x kpl teiden alituksia, kustannukset arviolta xxxxx euroa'.
Jos etsit oman alueesi kuituja eikä sellaista kotiisi tunnu löytyvän, katsele muutamasta naapuriosoitteesta saman tai viereisen kadun varrelta. Jos niissä on saatavilla kuituliittymä, niin siitähän voi jo arvata, ettei sen rakentaminen omaan kotiin kovin kallista tule olemaan.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
No Telia kuitenkin sen tiedon generoi sivuilleen. Samoin Valokuitunen.
Siis en tässä hakenut sitä että se kuitukartta pitäisi olla julkisesti saatavilla, vaan se että laajakaista saatavuutta katsova kansalainen saisi myös tiedon aiemmin mainitulla tavalla jos sitä olisi teknisti maksuhalukkaan kuluttajan saatavilla.
- Liittynyt
- 07.07.2019
- Viestejä
- 1 498
Varmasti VDSL tulee häviämään, kuten ADSL meni jo. Muita vaihtoehtoisia tekniikoita on esim. FSO, mikrooatolinkit tai uudemmat cat3 tekniikat kuten gigan G.fast. Vai tuleeko 5G vaan ja jyrää kaikki noi optiot suvereenisti, jännä nähdä. Tietysti noi vaihtoehtoiset tekniikat jää varmaan aika marginaaliseksi, mutta jos tilanne siltä näyttää niin joskus voi harkita.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 05.01.2021
- Viestejä
- 1 793
Kaikki lankapuhelinverkkoihin perustuva teknologia tulee häviämään. Ei ole kyse siitä etteikö ne olisi hyviä, vaan siitä että tähän maahan rakennetut puhelinkaapeloinnit alkaa olla aikansa eläneitä. Vaatisi suuria investointeja että saataisiin kaikki siihen kuntoon että uudet g.fastit yms toimisivat niissä hyvin. Ja jos nyt aletaan kaivamaan ja uusimaan niitä kaapeleita niin yhtä hyvin voidaan laittaa tilalle valokuitua tai koaksiaalikaapelia. Ei ole enää järkeä vetää uutta puhelinkaapelointia.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 821
Ei ne puhelinkaapelit itsessään juurikaan ylläpitoa tarvitse jos ovat maahan kaivettu tai suoraan kiinteistön rakenteissa. Puhelinverkko voi olla paskassa kunnossa, teknisiltä ominaisuuksiltaan, mutta se ei oikeastaan ole korjattavissa, yleensä tuo on kuitenkin taloyhtiöiden ongelma jossa sen taloyhtiön sisäisen jakeluverkon on tehnyt halvimman tarjouksen voittanut sähköfirma. Puhelinoperaattorit ovat kyllä itse tehneet kaapelinsa oikein, ja jos niihin on tullut vikoja, ne ovat pääsääntöisesti jostain ulkoisesta tekijästä johtuvia.
Käytännössä vaan sitä VDSL:ää ei juurikaan operaattoreiden omissa puihelinkaapeleissa käytetä, koska tekniikka ei kovin pitkiä matkoja toimi. G.fast, tai jokin muu moniparisysteemi olisi tietysti mahdollista ottaa laajemmin käyttöön ja puristaa siten olemassa olevasta kupariverkosta viimeisetkin mehut irti, mutta kun käytännössä 99% asiakkaista ei tajua mitä järkeä siinä olisi, kun 300M 4G yhteyden saa puolet halvemmalla, eihän tuollaisessa vanhanaikaisessa lankayhteydessä ole mitään järkeä.
Käytännössä vaan sitä VDSL:ää ei juurikaan operaattoreiden omissa puihelinkaapeleissa käytetä, koska tekniikka ei kovin pitkiä matkoja toimi. G.fast, tai jokin muu moniparisysteemi olisi tietysti mahdollista ottaa laajemmin käyttöön ja puristaa siten olemassa olevasta kupariverkosta viimeisetkin mehut irti, mutta kun käytännössä 99% asiakkaista ei tajua mitä järkeä siinä olisi, kun 300M 4G yhteyden saa puolet halvemmalla, eihän tuollaisessa vanhanaikaisessa lankayhteydessä ole mitään järkeä.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Ei kai väliä että halvin tehnyt, vaan sillä ettei tehty virheitä jonka seurauksena ongelmia.
Vanhoissa kai se ongelma on se että ne on sen aikaisia ja se että niitä on vuosikymmennet rennannut niin tele kuin tee se itse asentajat.
Tässä siis kuvittelen että se aikanaan vedetty naru ei välttämättä ole sössitty, jos miettii sen ajan asennustapoja.
Säät, aika, voihan ne vaan olla elinkaaren päässä.
Voisin kuvitella että operaattori laskee sille ylläpidolle hinnan.
Jos operaattorilla on jokin maakapelipätkä, niin sen olemassa olo on kustunnus vaikka kaikki menisi hyvin (hallinta, velvoitteet, valmius ) ja sitten on se jos joudutaan tekemään jotain, sillä korjaamisella on hintansa, jos sitä ei ole kokaan hinnoiteltu tuohon kaapelin olemassaoloon.
Onhan ne kaapelin päät sitten jossain, jyvittääkö sitä kustannusta minne, mutta kustannus kuitenkin, eli sekin kannattaa purkaa jos ei tarvi.
Jos se kaapeli hylätään, niin harvemmin sitä kai tarvii maasta kaivaa pois kustannus kai se jättäminenkin., Ilmanarut kannattaa rapsia pois useamastakin syystä.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 821
Ei noihin maakaapeleihin sää pahemmin vaikuta, ellei tosiaan ole jotain virhettä tehty jo asentaessa. Niille kaapeleillehan ei itsessään tehdä mitään käytössä, eli ei niitä kukaan sen kummemmin käy "rennaamassa", eikä ne mihinkään muutu.
Teknisestikään ne ei ole juurikaan muuttuneet vuosisadan aikana, tuolta vuoden 1900 paikkeilta olevat runkokaapelit ei teknisesti ole juuri sen kummempia kuin nykyisekään, ne olivat jo silloin parikierrettyjä. Itseasiassa teknisesti välillä käytetyt nelikierteet ovat huonompia.
Jonkinlaisia kuluja tulee varmaan keskustilojen ylläpidosta, vaikka kuvittelisi että niihin on sijoitettu nykyään jotain modernimpaa tietoliikenne tekniikka. Vaikea myös arvioida kuinka paljon enää tulee esiin vanhasta asennusvirheestä johtuvaa korjaustarvetta, kuvittelisi että ne ovat jo tulleet, mutta kai niillekin on ainakin laskennallinen kulu määritelty.
Ilmakaapelit täytyy tietysti kerätä talteen, jo ihan siksi että teleoperaattori on vastuussa niistä vaikka eivät olisikaan käytössä, eli maahan rojahtaneen kaapelin aiheuttamat ongelma on operaattorin vastuulla, kuten esim kaatuneet pylväät tms. Maahan kaivettu kaapelikin lienee operaattorin vastuulla, niin kauan kun se maassa on, mutta en oikein tiedä miten ne voisivat realisoitua. Maahan putkiin asennetut kaapelit voi tietysti vetää putkesta pois, ja myydä putki johonkin muuhun käyttöön.
Teknisestikään ne ei ole juurikaan muuttuneet vuosisadan aikana, tuolta vuoden 1900 paikkeilta olevat runkokaapelit ei teknisesti ole juuri sen kummempia kuin nykyisekään, ne olivat jo silloin parikierrettyjä. Itseasiassa teknisesti välillä käytetyt nelikierteet ovat huonompia.
Jonkinlaisia kuluja tulee varmaan keskustilojen ylläpidosta, vaikka kuvittelisi että niihin on sijoitettu nykyään jotain modernimpaa tietoliikenne tekniikka. Vaikea myös arvioida kuinka paljon enää tulee esiin vanhasta asennusvirheestä johtuvaa korjaustarvetta, kuvittelisi että ne ovat jo tulleet, mutta kai niillekin on ainakin laskennallinen kulu määritelty.
Ilmakaapelit täytyy tietysti kerätä talteen, jo ihan siksi että teleoperaattori on vastuussa niistä vaikka eivät olisikaan käytössä, eli maahan rojahtaneen kaapelin aiheuttamat ongelma on operaattorin vastuulla, kuten esim kaatuneet pylväät tms. Maahan kaivettu kaapelikin lienee operaattorin vastuulla, niin kauan kun se maassa on, mutta en oikein tiedä miten ne voisivat realisoitua. Maahan putkiin asennetut kaapelit voi tietysti vetää putkesta pois, ja myydä putki johonkin muuhun käyttöön.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Ehkä ne sitten tekevät virheitä jos joutuvat korjaileen.
En siis sano että yhtäpaljon kuin ilmanaruissa, mutta siis sitä että jos se on käytössä, niin siitä on vastuu. Parhamillaan yksittäisessä vedossa ei sen enempää vaikaa kuin ylläpito. Mutta jos on ongelmi niin sitten ne on hoidettava.
Ymmärtääkseni ja toivottavasti teleyhtiö ei voi ulkoistaa kaikkia menoja muille mitä syntyy siiten että sinne maahan on vededdy naruja.
- Liittynyt
- 05.01.2021
- Viestejä
- 1 793
No juu ei kai ne kaapelit kaapelit itsessään mutta kaikki jatkot, haarat ja katujakamot... Kummasti vain noihin maakapeleihinkin tulee vikoja. Vanhat lyijykaapelit vuotaa ja kastelee paperieristeet. Kaupunkitaajamassakin useampia kerrostaloja joiden pareja saa olla koko ajan vaihtamassa kun yksi kerrallaan alkaa hurisemaan tai virheilemään.
Nimim. Näitä työkseen korjannut joten tiedän kyllä
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 196
Paperieristeiset kaapelit on joo ongelmallisia ikääntyessä jos (kun) vaippa alkaa vuotamaan. Samoin joissain vanhoissa isoissa runkokaapeleissa on paineistus jonka ylläpito aiheuttaa kustannuksia. Yksi vuosien varrella kehittynyt asia on myös ristikytkentä sillä vanhat juotostappirimat ei ole varmasti mitenkään digitaaliselle signaalille speksattuja.
Suurin kustannus on kuitenkin silloin jos kaapeleita pitää jostain syystä alkaa siirtämään tai verkostoa kääntämään muualle. Yleensä tähänon syynä erilaiset rakentamisprojektit tai sitten keskuksen siito johtuen esim vanhan tilan vuokrasopimuksen loppumisesta yms. Yms.
Suurin kustannus on kuitenkin silloin jos kaapeleita pitää jostain syystä alkaa siirtämään tai verkostoa kääntämään muualle. Yleensä tähänon syynä erilaiset rakentamisprojektit tai sitten keskuksen siito johtuen esim vanhan tilan vuokrasopimuksen loppumisesta yms. Yms.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 821
Katujakamot on juu helppo vikakohde, niihin kun nousee talvella vielä maasta aina vähän lämpöä, niin ne saattaa olla sisältä ihan litimärkiä kun kaikki seinät kondensoi vettä.
Ja en tosiaan tullut ajatelleeksi tuota jo vioittunutta kaapelia, jota ei tietenkään samantein lähdetä vaihtamaan uuteen vaan kaivetaan sieltä niitä toimivia pareja..
Sinänsä nuo kaapeleiden siirrot tuskin menee kovin usein operaattorin piikkiin, ellei niistä ole sitten tehty jotain typeriä soppareita. Käsittääkseni ne on pääsääntöisesti rasitteena kiinteistöissä, niin että jos kiinteistössä tehdään remonttia joka edellyttää niiden siirtämistä se menee kiinteistön piikkiin.. Tai ainakin joskus 20v sitten noita tehtiin paljon kun helsingissä rakennettiin ullakkotiloihin asuntoja. En sitten teidä miten se menee jos koko kiinteistö puretaan.
Tosin en usko että noita varsinakaan noita runkolinjoja enää pahemmin siirretään, paljon järkevämmältä kuulostaisi korvata se kuidulla ja pistää toiseen päähän jokin pikkupurkki josta jatkuu jälleen kuparina
Ja en tosiaan tullut ajatelleeksi tuota jo vioittunutta kaapelia, jota ei tietenkään samantein lähdetä vaihtamaan uuteen vaan kaivetaan sieltä niitä toimivia pareja..
Sinänsä nuo kaapeleiden siirrot tuskin menee kovin usein operaattorin piikkiin, ellei niistä ole sitten tehty jotain typeriä soppareita. Käsittääkseni ne on pääsääntöisesti rasitteena kiinteistöissä, niin että jos kiinteistössä tehdään remonttia joka edellyttää niiden siirtämistä se menee kiinteistön piikkiin.. Tai ainakin joskus 20v sitten noita tehtiin paljon kun helsingissä rakennettiin ullakkotiloihin asuntoja. En sitten teidä miten se menee jos koko kiinteistö puretaan.
Tosin en usko että noita varsinakaan noita runkolinjoja enää pahemmin siirretään, paljon järkevämmältä kuulostaisi korvata se kuidulla ja pistää toiseen päähän jokin pikkupurkki josta jatkuu jälleen kuparina
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Tämä kiintoisaa infoa.
Teleyhtiö tuo väkisin narut riesaksi toisen maille ja laskuttaa vielä uhrilta niistä aiheutunutta riesaa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 196
Kyllä se kupariverkon romuttaminen on monesti se vaihtoehto. Kuluttajat mobiiliin ja yrityksille kuitu jos ei älyttömän kalliksi mene.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 821
Siis "nykyäänhän" kiinteistöistöihin vedettävät kaapelit ovat kiinteistön omaisuutta ja vastuulla, teleyhtiö ei vastaa niistä kuin tontin rajalle asti, mutta aiemmin noi operaattorin runkolinjat kulkivat talojen rakenteiden läpi talosta seuraavaan (siis ennen kuin niitä alettiin kaivamaan maan alle), nuo ovat kiinteistöissä edelleen rasitteena, ja jos siellä kiinteistössä tehdään jotain niille kaapeleille, kulut ovat kiinteistön vastuulla, joko tarkoitukselliset siirrot, tai vaikka vahingossa tapahtuva vaurio.
Kun ne aikanaan keksivät noiden ullakkoasuntojen rakentamiset vanhoihin kerrostaloihin, ne tietysti koitti pistää ne operaattorin siirrettäväksi, mutta jostain arkistosta kaivettiin tsaarin sinetöimä paperi, jonka mukaan taloyhtiön piikkiin menee, ja ne paperit ovat edelleen voimassa.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Jossain tapauksissa ymmärrän, mutta onhan se vähän sikaa jos linja on toi että teleyhtiö laskuttaa tuohun järjestäin "uhrilta".
Eli tuokin yksi panava syy tehdä kaikkensa ettei niitä omiin nurkkiin tule.
No ilmeisesti kaikki yhtiöt ei sikaile.
Koskahan kaapelinnäyttöstäkin aletaan laskuttaa.
(kiitos vastauksesta)
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 821
No eihän noita runkolinjoja noin ole vedetty kohta vuosisataan.
Enkä mä nyt oikein tiedä miten se taloyhtiö tai kiinteistön omistaja on uhri tuossa.
Siis ne on ihan kirjaimellisesti Venäjän tsaarin aikanaan leimaamia papereita joissa nuo kaapelit on määritelty kiinteistöjen rasitteeksi. Uskoisin että kun ne kaapelit on aikanaan kiinteistöjen läpi asennettu ne ovat saaneet siitä korvauksen, se että rahat on jo tuhlattu ja jäljellä on enää vastuu on tietysti ikävää, mutta noinhan se menee, ei tuo ole silloin sopimusta tehdessä ollut mikään salaisuus, ja ne kaapelit on alunperin vedetty sinne ullakon kattopalkkeihin, eli taloyhtiön kannalta täysin hukkatilaan, joka on joka tapauksessa pakko ylläpitää.
Tosin voitaisiinhan tuota systeemiä soveltaa edelleenkin, jollekin alueelle saataisiin edullisemmin toteutettua huidut kun se toteutettaisiin noin että kaikki osallistujat ottaisivat siitä sen oman kiinteistönsä pätkän kontolleen. Miten sitten käytännössä, todennäköisesti asenne olisi kuitenkin tuo mikä nyt on tullut esiin noissa vanhojen puhelinkaapeleiden rasitteista.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Tänäpäivänä joko suostut tai jos et suostu niin sitten se vedetään siitä huolimatta. Jälkimmäinen on tele yhtiölle vähän pidempi lupa prosessi.
Jos mietit mikä haitta noista on maan omistajalle/haltijalle, niin enemmin kannattaa maksaa siitä että ne kiertää muiden maiden kautta. Tai pyrkiä määräaikaiseen sopimukseen.
(en tiedä mitä tsaarin aikaan on saatu, ja miten se on suhteessa siihen kun on myyty, tosin nyt jäi olo ettei ostaja edes ole tiennyt moisen rasitteen raskaudesta)
Nyt taida miettiä jotain yksittäistä kohdetta, joku venäjän vallanaikana kohde jossa vedetty jossain rakennuksen ullakolla naruja.
Itse pohdin yleisesti ja itsenäisyyden ajan juttuja ja tätä päivää.
Maakaapelita, tolppakaapeleitakin, ja on sotien jälkeen rakennuksiinkin vedetty.
Kaikisa noista olen sitä mieltä että on sikaa jos teleyhtiö laskuttaa kiinteistön omistajaa/hatlijaa teleyhtiön kaapeiden siirrosta yms.
Korostit ettei ole vedetty vuosisataan, niin tarkoitako että tuoreemmissa teleyhtiö maksaa persutellut siirrot ja tuo oli jokin tsaari eikoisuus.
Miten tänäpäivänä, oli se kaapeli, maassa, ilmassa tai jossain rakennukssa ja siellä missä vain. ja onko se yhtenäinen käytäntö ?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 821
Ei sillä ole oikeastaan merkitystä koska asennus on tehty, jos sitä koskeva tsaarin hyväksymää lakikohtaa ei ole kumottu. Suomen itsenäistyttyä voimaan jäivät sen aikaiset Venäjän lait, joita sitten alettiin päivittämään. Ei niitä kaikkia Venäjän aikaisia lakeja ole vielä kumottu.
- Liittynyt
- 08.12.2017
- Viestejä
- 1 615
Omassa kerrostalokämpässä oli myös ihan seinässä olevat puhelinpistokkeet ja niihin tulevat johdot vähän mitä sattuu kunnoltaan. Esim. joku television koaksiaalikin joskus aiemmin ollut vaan joten kuten seinärasian muovilevyssä kiinni ja koko rasian sen koksin varassa seinässä roikkumassa kun ympärillä vaan rispaantunut reikä betonissa, mihin ei oikein saa sitä rasiaa ruuvattua kiinni. Puhelinjohto oli ihan hiuksenohutta hinnat alkaen -laatua ja puhelinpistoke korroosion raiskaama kellastunut paska. VDSL2:lla yhteydet parani pari Mbps ihan sillä että repi irti ja kiinni puhelinpistoketta pari kertaa ja spraylla ampui jotain ruosteenpoistajaa. No, onneksi kaapelimodeemi saatiin kun VDSL2:lla pääsi parhaimmillaan noin ADSL2-nopeuksiin yhdestä talon puhelinpistokkeesta ja siitä toisesta, mihin se boksi olisi ergonomian, johtotuksen (jep, vdsl-boksissa on muuntajakin) ja siivoamisen kannalta ollut parempi, ei tullut sitäkään.
- Liittynyt
- 03.05.2018
- Viestejä
- 3 315
Mökkiläiset pitävät kaupan auki sunnuntaisin, mutta testaavat netin ennen ostopäätöstä – "Yhteyksien täytyy olla nopeampia", sanoo kehitysjohtaja
Vapaa-ajanasukkaat viettävän mökeillään entistä enemmän aikaa, ja nettiyhteydet ovat heille yhä tärkeämpiä. Mökkimaakunta Etelä-Savon kausiväestön valokuituyhteydet ovat maan heikoimmat.
yle.fi
Kappas, Etelä-Savossa on herätty siihen että ripulilaatuinen nettiyhteys mökkialueilla on vetovoimaa heikentävä tekijä. Ja tämä näkyy myös siinä, että osa kaupoista ei olisi auki viikonloppuna. Ilmeisesti sunnuntaisin, jos ei mökkiasukkaita olisi.
"Yhteyksien täytyy olla nopeampia ja käytön piikit täytyy taklata siten, että myös lasten ja nuorten yhteydet toimivat, koska perheet viihtyvät täällä."
"Maakunnan kausiväestöstä vain 20% voi käyttää valokuituyhteyttä."
Että sinne vaan kiinteitä yhteyksiä vetelemään.
Älkää nyt vaan sanoko, että noille 3G, 4G tai 5G mokkulapaskoille on maksettu jotain "laajakaistatukea" Suomessa verovaroista? 
www.tivi.fi
"5g-tuki uhkaa loppua – aikaa enää vuoden loppuun
Janne Tervola 5.10.2021
5g-tuki uhkaa loppua – aikaa enää vuoden loppuun
Jos liikenne- ja viestintäministeriö ei hae muutosta, laajakaistatuki kapenee vuoden 2022 alussa koskemaan vain kiinteitä yhteyksiä.
www.tivi.fi
"5g-tuki uhkaa loppua – aikaa enää vuoden loppuun
Janne Tervola 5.10.2021
Jos liikenne- ja viestintäministeriö ei hae muutosta, laajakaistatuki kapenee vuoden 2022 alussa koskemaan vain kiinteitä yhteyksiä.
Suomessa valtio on tukenut laajakaistaverkkojen rakentamista 141 miljoonalla eurolla euroa kymmenen vuoden aikana. Kuluvalle vuodelle tukia jaetaan viisi miljoonaa.
Tilanne muuttuu ensi vuonna, mikäli uusi lakiehdotus menee läpi. Vuoden 2022 alusta tukea saisi käytännössä ainoastaan kuituyhteyksille, kun nykyinen tuki on kattanut myös mobiiliyhteydet.
"Teknologianeutraali tuki jäi vain vuoden mittaiseksi, eikä kokemuksia hyödynnetä päätöksenteossa", kertoo Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto Ficomin toimitusjohtaja Elina Ussa.
Lakimuutoksen taustalla on Euroopan komissioin tekemät muutokset yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen. Ficom on jättänyt lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle.
Alkuperäinen tavoite oli saada 130 000 liittymää ja 40 000 kilometriä valokuituverkkoa.
Vuoden 2020 loppuun mennessä on rakennettu valokuituverkkoa 27 000 kilometriä.
Hankkeessa on myyty 58 000 liittymää, joista valmiina on 52 000. Käytössä on 42 500 liittymää.
Rakentamista on tuettu 141 miljoonalla eurolla. Tuen osuus on 3 300 euroa per käytössä oleva liittymä.
Kokonaisrakentamiskustannukset ovat olleet 211,74 miljoonaa euroa.
Rakentamiskustannukset ovat olleet 4 950 euroa per liittymä.
Vuodelle 2021 on varattu viisi miljoonaa euroa, jolla on tarkoitus saada nopea yhteys 10 000 talouteen.
Notifiointia tukevat myös EU:n hallinnollisen tukivirasto BERECin ja Traficomin kannanotot, joissa kiinteät langattomat liittymät on luokiteltu kiinteiksi liittymiksi muun muassa nopeuden ilmoittamista koskevien velvoitteiden osalta.
"EU:ssa tehdään päätökset hitaimpien mukaan ja Suomi suostuu siihen. Samaan aikaan EU:ssa korostetaan voimakkaasti teknologianeutraaliutta uusien innovaatioiden ja kustannustehokkuuden argumenteilla. ..."
- Liittynyt
- 31.07.2019
- Viestejä
- 1 777
Älkää nyt vaan sanoko, että noille 3G, 4G tai 5G mokkulapaskoille on maksettu jotain "laajakaistatukea" Suomessa verovaroista?
Kyllä vain on maksettu nyt nykyisellä tukikaudella. Aika uskomaton homma miten suuret (mobiili)operaattorit saivat lobattua soopansa läpi.
Tässäpä suora lainaus yhden operaattorin julkaisusta kun asia selvisi.
EU:n ja muiden pohjoismaiden tavoitteena ovat nopeat tietoliikenneyhteydet, mutta mitä tekee Suomi? "Suomi valmistelee tälle vuodelle tukea, joka painottunee mobiiliverkkoihin".
Laajakaistatuen alkuperäinen tarkoitus on ollut nopeiden tietoliikenneyhteyksien saaminen alueille, joille verkot eivät rakennu markkinaehtoisesti.
Tällä perusteella rahoitus saatiin myös Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle Kairan Kuitu Oy:lle, koska olemassa olevat operaattorit eivät halunneet rakentaa alueelle, edes julkisen tuen avulla.
Vuodelle 2021 on Laajakaistatukirahoituksen budjetissa rahaa vaivaiset 5 miljoonaa euroa.
Nyt tuo rahamäärä ollaan rahoitusehtojen muutosten myötä jakamassa taloudellisesti hyvin menestyville mobiilioperaattoreille.
Tässä kohtaa täytyy kyllä kysyä asiaa valmistelleilta, että miten meni niin kuin omasta mielestä?
Elisan liikevoitto oli vuonna 2020 yhteensä 409M€, DNA 114,8M€ ja Telia 2019 vuonna 110M€. Ja jaossa siis 5M€..
Näin pienen verkkoyhtiön edustajana tuntuu kyllä, että suhteellisuudentaju on pahasti hukassa
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Mistä tuesta kirjoitat tuossa vertauksessa.
Jos puhutaan jostain alueellisesta tuesta, jossa rakennettu tuettuja yhteyksiä, niin positiivinen tulos muualla ei ainakaan esteen pitäisi olla, sillä terveellä yhtiöllä pienempi riski kaatua. Kriisi ja koronatuet erikseen, mutta niistä ei kai puhetta.
Joka paikkaan ei löydy kysyntää (maksuhalukkuutta) tuoteuille kuituyhteyksille, mobiililla voi silloin on huomattavasti kustannustehokkaampi vaihtoehto tuoda jotain palvelua sinnekkin missä niistä ei haluta maksaa, samallla se tavoittaa useamman halukkaan ja ehkä myös satunnaisia käyttäjiä.
Mobiilissa on jossain määrin ollut peittoaluevelvoitteita lupaehdoissa, mikä myös tuonut peittoa markkinaehtoiseten alueiden ulkopuolelle.
- Liittynyt
- 31.07.2019
- Viestejä
- 1 777
Mobiili on erittäin nopeasti vanhentuvaa tekniikkaa, jos tukea annetaan niin se tulee kohdistaa yhteyksiin jotka riittää vielä kymmenien vuosien kuluttuakin (=valokuitu).
On tämä asia tässäkin ketjussa käyty läpi, mutta kertaus on opintojen valokuitu.
On tämä asia tässäkin ketjussa käyty läpi, mutta kertaus on opintojen valokuitu.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Matikkaa se pitkälti on.
Edullisuutta ei kerro se pitääkö päivittää rauta viidenvuoden välein, vai kahdenkymmenenvuoden välein.
Vaan se kustannus.
Eli niissä kohteissa missä kuitu ei kelpaa vahvasti tuettunakin, niin se on yleensä niin kallis että mobiili voi olla huomattavasti edullisempi jopa markkinaehtoisena.
Jos kuituliittymän perustamiskustannukset on 20 000€ per liittymä, ja mobiilin tonnin , niin saa siinä sovitella lukuja että kuitu tuolla lokiikalla vetäisi, saisi vaikka se mobiili maksaisi jonkin tonnin.
Käytännössä mobiilissa liittymiä enemmän, joka entisestään liittymä kohtaista kustannus alentaa.
Lisäksi mobiili tarvitaan jokatapauksessa, sitä ei kuitu korvaa.
Tilaajan kannalta kuidussa on etunsa ja niistä kannttaa jotain maksaa, osalla se menee muutamassa tonnissa liittyminen ja muutamassa kympissä kk maksua, mutta isolle joukolle tuokin on liikaa.
Kuituasiakkaan etu että alueella on myös kilpailukykyinen mobiili.
- Liittynyt
- 31.07.2019
- Viestejä
- 1 777
Mobiilifirmojen lobbarit veivät ihan 100-0 pättäjiämme, jotka päättivät lopulta haaskata tukea mobiilifirmoille. Todella lyhytnäköistä toimintaa.
Mobiilissa on se ongelma, että se ei vaan toimi, eikä riitä, oli tuettu tai ei. Joten rahat menee kankkulan kaivoon.
Mobiilissa on se ongelma, että se ei vaan toimi, eikä riitä, oli tuettu tai ei. Joten rahat menee kankkulan kaivoon.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Tuota ei nyt tue mikään, jos ei mennä kapeampaa vaatimuslistaan.
Kuidun huonoon kysyntää suurin syy on mobiili tarjonta, ei DSL.
Iso määrä mobiilii liittymiä valittuna vaikka kuitua olisi tarjolla kohtuu kuluttajahintaan (<3000€ + <50€kk).
Monia kiinteitä yhteyksiä (kiinteä käyttäpaikka) on toteuttu mobiililla, riippumatta siitä onko kuitutarjolla.
On käyttötarkoituksia joissa mobiili liittymä ei ole käypä vaihtoehto, kuten on käyttötarkoituksia joissa kuitu ei ole vaihtoehto.
Mobiileilla tekniikoilla voidaan tarjota monentasoista palvelua, tarjottujen palveluiden vaihteluväli on tuotteina tai maantiteellisesti suuri. Viranomais määräykset on lisäksi rajoitteneet palvelulupausten antamista (toteuttamista).
(edelleen kanatan kuituliittymän ottamista jos sellaista tarjotaan ja (jos) sille jotain tarvetta on)
- Liittynyt
- 31.07.2019
- Viestejä
- 1 777
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Mobiilista voidaan palvella pienellä alueella tuhansia liittymiä (joku varmaan korjaa että kymmeniätuhansia)
Yhdestä harvemma alueen mastosta voi palvelulla yllättävän suurella maantieteellisella alueella satoja kotiliittymiä joissa peruspalvelutaso täytyy reippaasti.
Käyttäjät valitsee mobiilin vaikka olisi kiinteääkuitua tarjolla.
Käyttäjät valitsee mobiilin vaikka olisi kiintekuituliittymä käytettävissä.
Moni toki kokee mobiilin riittämättömyyttä, yleensä kyse siitä että hänen käyttöpaikallaan ei ole häntä tyydyttävää palvelutasoa.
Toinen on se mainittu asia että valtakunalliset operaattorit eivät ole saaneet tarjota enemmän maksaville parempaa palvelutasoa, joten joillain alueilla palvelun vaihteluväli on ollut ajallisesti erittäin suuri ja alarajalla kokemus huono. Markkinaehtoisesti (mm kiellon takia) voi palvelua mitoittaa kysyntäpiikkejä paremmin vastaavaksi. Tämä osittain muuttumassa, operaattoreille tulee teknisiä keinoja tarjota tasalatuisempi palvelu tuollaisissakin tilanteissa.
Jos yhteiskunta ei saa tukea langattomia palveluita syrjäseuduille, niin ne ovat markkinoiden varassa lupaehtojenmukaan. Se miten se käytännössä vaikuttaa on tapaus kohtaista. Ehkä nostaa alueen käyttäjien maksuhalukuutta.
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
-
Google julkaisi Android 16:n ensimmäisen kehittäjäversion
22.11.2024 02:39
-
NVIDIA saavutti päättyneellä neljänneksellään jälleen uuden ennätystuloksen
22.11.2024 02:17
Uutisia lyhyesti
-
Gigabyte julkaisi uudet 4K- ja 1440p-tarkkuuksien QD-OLED-näytöt- Kaotik
- Vastauksia: 0
-
Chiefteciltä kaksikammioinen Visio-kotelo kahtena eri versiona- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 2
-
