Suomen valtion default 2030-luvulla

[Diziet Sma]

Mistä tämä on peräisin?

Halosen haastattelusta Maarit Tastulan Punainen lanka -ohjelmassa 24.1.2006. Noin viisi minuuttia alusta:

Punainen lanka: Tarja Halonen

Vuoden 2006 vaalien alla toiselle kaudelle pyrkinyt presidentti Tarja Halonen puhui mm. yhteiskunnan uhista, arvoista ja Nato-jäsenyydestä. (24.1.2006)

areena.yle.fi

Sonofin sitaatti ei ole aivan sanatarkka, mutta varsin lähellä. Halonen oli - ja on edelleen - sosialisti, joka ei ymmärrä taloudesta mitään.

 

[Jeesbox]

Halosen haastattelusta Maarit Tastulan Punainen lanka -ohjelmassa 24.1.2006. Noin viisi minuuttia alusta:

Punainen lanka: Tarja Halonen

Vuoden 2006 vaalien alla toiselle kaudelle pyrkinyt presidentti Tarja Halonen puhui mm. yhteiskunnan uhista, arvoista ja Nato-jäsenyydestä. (24.1.2006)

areena.yle.fi

Sonofin sitaatti ei ole aivan sanatarkka, mutta varsin lähellä. Halonen oli - ja on edelleen - sosialisti, joka ei ymmärrä taloudesta mitään.

Kiitos tästä. Toki sivulauseessa sitten pehmitettiin vaikutusta.

 

[Julle-]

Vaikuttaa, että eduskunnassakin on jo siirrytty ongelman kieltämisestä ongelmasta vaikenemiseen:

Kommentti: Naton tuleva jättilasku panee vielä Suomenkin sekaisin

Suomen turvallisuuspolitiikassa tuskin nähdään jatkossa sellaista poliittista yksimielisyyttä kuin Natoon liittymisen aikana – ja siihen on yksi syy, nimittäin raha ja sen puute, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

www.is.fi

Vuosikymmenen loppuun mennessä tulppa irtoaa veneen pohjasta pysyvästi, kun sinällään tarpeelliset puolustusmenojen nostot lapataan tämän muun yleisen tuhlailun päälle.

 

[chrisekh]

Toivottavasti nuo puolustusmenot kohdennettaisiin niin etta se toisi suomeen toita. Eli omia jalkavakimiina ja taisteludrone tehtaita.

 

[samsungaaja]

Suomi vältti EU:n liiallisen alijäämän menettelyn - Valtioneuvosto

valtioneuvosto.fi

"Euroopan komissio suosittelee, että EU:n neuvosto aktivoi Suomelle kansallisen poikkeuslausekkeen. Perusteena ovat kasvavat puolustusmenot."

Onneksi (ainakaan) nämä kasvavat puolustusmenot eivät siis aja Suomea EU:n alijäämämenettelyyn. Siinä olisi ollut naurussa pitelemistä kun massit menee Natoon ym. ja oltaisiin EU:sta vielä tultu "saneeraamaan" loputkin mitä irti lähtee. Suomesta rahan muualle kuppaaminen ei tokikaan nyt lopu mutta uppoaminen hieman hidastuu.

 

[sonof]

Suomi vältti EU:n liiallisen alijäämän menettelyn - Valtioneuvosto

valtioneuvosto.fi

"Euroopan komissio suosittelee, että EU:n neuvosto aktivoi Suomelle kansallisen poikkeuslausekkeen. Perusteena ovat kasvavat puolustusmenot."

Onneksi (ainakaan) nämä kasvavat puolustusmenot eivät siis aja Suomea EU:n alijäämämenettelyyn. Siinä olisi ollut naurussa pitelemistä kun massit menee Natoon ym. ja oltaisiin EU:sta vielä tultu "saneeraamaan" loputkin mitä irti lähtee. Suomesta rahan muualle kuppaaminen ei tokikaan nyt lopu mutta uppoaminen hieman hidastuu.

Suomi on pidettävä EU:saa maksajana myös tulevissa tukipaketeissa, yhteisveloissa ja muissa koijailuissa.

Jos Suomi oltaisiin määrätty nyt alijäämämenettelyyn, jopa Yleä seuraava tuulipukukansa olisi alkanut miettiä, että miten voi olla mahdollista joutua aina laskun maksajaksi ja samaan aikaan tulla torutuksi huonosta taloudenpidosta.

 

[Grazer]

HS Visio | Rahalla saa ylivoimaisen yliopiston

Helsingin yliopisto putosi jo kertaalleen maailman sadan parhaan yliopiston listalta. Samalla listalla Kööpenhaminan yliopisto on vuodesta toiseen Pohjoismaiden paras. HS kysyi Kööpenhaminassa, mistä menestys johtuu.

www.hs.fi

Ei suoraan liity talouteen, mutta toki vahva koulutus ja tutkimus korrreloivat yleensä talouden hyvän tilan kanssa.

Shanghain lista siis rankkaa maailman yliopistot parhausjärjestykseen niin että sata ensimmäistä on tarkasti järjestyksessä ja sitten siitä alaspäin ne ryhmitellään 50:n tai sadan yliopiston tarkkuudella, eli sadanneksi parhaan yliopiston jälkeen seuraavat 50 yliopistoa ovat sijalla 101-150 ilman tarkkaa rankingia.

Shanghain lista julkaistiin ensimmäisen kerran 2003 ja ensimmäiset noin 10 vuotta Helsingin yliopisto oli yleensä noin sijalla 75, mutta onnistui 2016 nousemaan sijalle 56 ja pysyi siinä paikkeilla kolmisen vuotta. Sitten on lasketeltu alaspäin ja 2023 yliopisto tipahti sadan parhaan listalta pois, mutta onnistui viime vuonna pääsemään sijalle 99.

Rantasen kanssa puhuessa tulee nopeasti selväksi, että Kööpenhaminan yliopiston menestyksen taustalla vaikuttaa yksi merkittävä asia, joka on Tanskassa aivan eri tasolla kuin Suomessa: säätiöiden tuki.

”Poliitikkoja alkaa kiinnostaa tutkimuksen rahoittaminen tyypillisesti vasta siinä vaiheessa, kun he näkevät, että jokin teollisuus tekee rahaa.”

Suomessa yksi ongelma on ilmeisesti se, että täällä jostakin syystä karsastetaan yhteistyössä yritysten kanssa tehtävää ja yritysten tai säätiöiden edes osittain rahoittamaa tutkimusta.

Säätiörahoituksen ansiosta Kööpenhaminan yliopiston kokonaisrahoitus on hyvin suuri ja kasvaa edelleen, vaikka perusrahoitus eli valtiolta tuleva rahoitus on viime vuosina laskenut tai pysynyt samana.

Köpiksen ja Helsingin yliopistot ovat jokseenkin samankokoisia. Kööpenhaminan yliopiston budjetti on kuitenkin melkein kaksi kertaa suurempi kuin Helsingin yliopiston.

On mielenkiintoista, että siinä, missä Suomi ja Tanska ovat tutkimusten mukaan maailman onnellisimmat maat, koulutuksessa ja tutkimuksessa Tanska on kuitenkin paljon Suomea edellä.

 

[inexcess]

Vaikuttaa, että eduskunnassakin on jo siirrytty ongelman kieltämisestä ongelmasta vaikenemiseen:

Kommentti: Naton tuleva jättilasku panee vielä Suomenkin sekaisin

Suomen turvallisuuspolitiikassa tuskin nähdään jatkossa sellaista poliittista yksimielisyyttä kuin Natoon liittymisen aikana – ja siihen on yksi syy, nimittäin raha ja sen puute, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

www.is.fi

Vuosikymmenen loppuun mennessä tulppa irtoaa veneen pohjasta pysyvästi, kun sinällään tarpeelliset puolustusmenojen nostot lapataan tämän muun yleisen tuhlailun päälle.

Eduskuntapuolueet vaikenevat tulevasta julkistalouden konkurssista, koska kaikki ajatukset ja motivaatio on kohdistettu rahan lappamiseen omien ja kavereiden taskuihin. Niin kauan kun se vielä on mahdollista.

En pysty keksimään ainuttakaan syytä sille, miksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n toimitusjohtajaksi nousevan Annika Saarikon (Kesk) palkaksi tulee 152.000 euroa vuodessa. Kuten monien muidenkin satojen säätiöiden tapauksessa, tämänkin säätiön tulot tulevat suurimmaksi osaksi veronmaksajien kukkarosta. Pienen osan Saarikon ökypalkasta maksavat opiskelijat opintomaksuissaan.

En myöskään pysty keksimään ainuttakaan syytä sille, miksi nimenomaan Annika Saarikko (Kesk) valittiin tähän virkaan. Väkisinkin mieleeni hiipii ajatus palkkiovirasta yhdelle kaikkien aikojen epäonnistuneimmista Keskusta-poliitikoista, joka halutaan saada sävyisästi ulos päivänpolitiikasta.

Saarikon ansiotulot nousevat roimasti

Ministeriaikoinaan Saarikko tienasi suurin piirtein saman verran kuin YTHS:n toimitusjohtajana, mutta nykyiseen kansanedustajatasoon tulee ansiotuloihin roima nosto.

www.iltalehti.fi

 

[3dfx]

Tilanne on ollut pitkään sellainen, että valtiolla on paremmat palkat kuin yksityisellä sektorilla. Suomalaiset eivät tajua kansantaloudesta tai talouden kannustinten vaikutuksesta suuremmin yhteiskuntaan yhtään mitään.

Voit vain kuvitella kuinka paljon tässä harmaantuu ennenaikaisesti seuratessa tätä touhua taloustieteiden ammattilaisena.

Sitä voi kysyä, että nähdäänkö valtion hommissa nykyisin isompi riski mitä yksityisen hommissa kaikenlaisten outojen liikelaitostamisten ja vastaavien jäljiltä?

 

[3dfx]

Suomi on pidettävä EU:saa maksajana myös tulevissa tukipaketeissa, yhteisveloissa ja muissa koijailuissa.

Jos Suomi oltaisiin määrätty nyt alijäämämenettelyyn, jopa Yleä seuraava tuulipukukansa olisi alkanut miettiä, että miten voi olla mahdollista joutua aina laskun maksajaksi ja samaan aikaan tulla torutuksi huonosta taloudenpidosta.

Varmaan suomityylillä tuossakin kohtaa alijäämämenettelyä selitetään ulkoisilla syillä kun mehän olemme suomessa parhaita muunmuassa kaikessa. Eli tällänenkin hirveä koettelemus yllättäen tippui taivaalta ilman ettei sille mitään voitu.

 

[akse]

Eduskuntapuolueet vaikenevat tulevasta julkistalouden konkurssista, koska kaikki ajatukset ja motivaatio on kohdistettu rahan lappamiseen omien ja kavereiden taskuihin. Niin kauan kun se vielä on mahdollista.

En pysty keksimään ainuttakaan syytä sille, miksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n toimitusjohtajaksi nousevan Annika Saarikon (Kesk) palkaksi tulee 152.000 euroa vuodessa. Kuten monien muidenkin satojen säätiöiden tapauksessa, tämänkin säätiön tulot tulevat suurimmaksi osaksi veronmaksajien kukkarosta. Pienen osan Saarikon ökypalkasta maksavat opiskelijat opintomaksuissaan.

En myöskään pysty keksimään ainuttakaan syytä sille, miksi nimenomaan Annika Saarikko (Kesk) valittiin tähän virkaan. Väkisinkin mieleeni hiipii ajatus palkkiovirasta yhdelle kaikkien aikojen epäonnistuneimmista Keskusta-poliitikoista, joka halutaan saada sävyisästi ulos päivänpolitiikasta.

Saarikon ansiotulot nousevat roimasti

Ministeriaikoinaan Saarikko tienasi suurin piirtein saman verran kuin YTHS:n toimitusjohtajana, mutta nykyiseen kansanedustajatasoon tulee ansiotuloihin roima nosto.

www.iltalehti.fi

No on kyllä aika kova palkka. Joutuu tosin tuossa pestissä tekemään kovasti hommia että saa tuon homman kannattavaksi jne. Eiku nii rahathan toimintaan tulee veronmaksajita..

 

[renee]

Velkaongelma ja väestön ikääntymisongelma koskee suunnilleen kaikkia maailman maita. Pääsääntönä velkaongelmaa ei ole niillä, jotka eivät saa velkaa tai eivät ole vielä ehtineet velkaantua, eli esim. entisen itäblokin maat. Aina on tietysti muutamia poikkeuksia, mutta velkaongelma on hyvin globaali.

Ikääntymisongelma koskeekin sitten käytännössä kaikkia maailman maita ilman poikkeuksia.

Suomen valtion default onkin ehkä globaali default? Kultaiset vuodet saattavat olla takanapäin. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö uusi nousu olisi mahdollista tai sitä, että kaikilla menee huonosti.

 

[finWeazel]

Suomen valtion default onkin ehkä globaali default? Kultaiset vuodet saattavat olla takanapäin. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö uusi nousu olisi mahdollista tai sitä, että kaikilla menee huonosti.

Ei se nyt ihan noinkaan mene. Muutama mahdollisuus mitä suomella ei ole

• Oma valuutta niin voi tehdä operaatioita valuutalla velkojen suhteen
• Kasvava BKT hoitaa velkaa
• Hyödyllinen työperäinen maahanmuutto
• Kasvava väestö hyvällä ikärakenteella
• Omavaraisuusaste, paljonko tarvit asioita muilta mailta

Amerikka on hyötynyt työperäisestä maahanmuutosta ja kasvusta. Esim. piilaakso imenyt aivoja ympäri maailman. Toki amerikassa on myös eläkepommi menossa(boomerit). Toisaalta amerikan vahukset ovat rikkaita ja on paljon mietitty mitä tarkoittaa kun boomereille kertynyt omaisuus menee perintöinä kiertoon.

Intia maailman väkirikkain maa ja väestörakenne nuorehko

Etelä-Korea, jäätävää työntekoa, että saataisiin asioita ratkaistua: Samsung gets S Korean government’s nod for 64-hour workweek

Suomispesifisesti voisi miettiä että mitä pitäisi tehdä että talous saadaan kasvuun, verotulot nousuun ja menoja pienemmäksi. Eri maissa on tehty erilaisia operaatioita, mitä tehdään suomessa?

 

[renee]

Ei se nyt ihan noinkaan mene. Muutama mahdollisuus mitä suomella ei ole

• Oma valuutta niin voi tehdä operaatioita valuutalla velkojen suhteen
• Kasvava BKT hoitaa velkaa
• Hyödyllinen työperäinen maahanmuutto
• Kasvava väestö hyvällä ikärakenteella
• Omavaraisuusaste, paljonko tarvit asioita muilta mailta

Amerikka on hyötynyt työperäisestä maahanmuutosta ja kasvusta. Esim. piilaakso imenyt aivoja ympäri maailman. Toki amerikassa on myös eläkepommi menossa(boomerit). Toisaalta amerikan vahukset ovat rikkaita ja on paljon mietitty mitä tarkoittaa kun boomereille kertynyt omaisuus menee perintöinä kiertoon.

Intia maailman väkirikkain maa ja väestörakenne nuorehko

Etelä-Korea, jäätävää työntekoa, että saataisiin asioita ratkaistua: Samsung gets S Korean government’s nod for 64-hour workweek

Suomispesifisesti voisi miettiä että mitä pitäisi tehdä että talous saadaan kasvuun, verotulot nousuun ja menoja pienemmäksi. Eri maissa on tehty erilaisia operaatioita, mitä tehdään suomessa?

Velkaantumisessa on se ongelma, että pitkän aikavälin trendi näyttäisi siltä, että velan suhde BKT:hen kasvaa koko ajan, eli kasvun varaan ei voi luottaa, ts. kasvu ei näyttäisi olevan ratkaisu velkaantumisongelmaan. Tämä koskee "kaikkia" maita.

Ikääntymisongelma on globaali, eli esim. mainitsemassasi Intiassa väestö toki vielä kasvaa, mutta syntyvyys on sielläkin jo alle väestön uusiutumiskyvyn, eli väestö alkaa sielläkin ikääntyä ja lopulta vähentyä. Väestö elää boom-vaihetta enää lähinnä muutamissa Afrikan maissa.

 

[finWeazel]

Velkaantumisessa on se ongelma, että pitkän aikavälin trendi näyttäisi siltä, että velan suhde BKT:hen kasvaa koko ajan, eli kasvun varaan ei voi luottaa, ts. kasvu ei näyttäisi olevan ratkaisu velkaantumisongelmaan. Tämä koskee "kaikkia" maita.

BKT:n kasvulla voi kompensoida velanottoa.

Suomessa on tapana todeta, että muualla menee huonommin, suomessa oikeastaan asiat hyvin, lottovoittajan ei tarvi tehdä mitään. Tai sitten perustetaan komitea tutkimaan ja mitään ei tapahdu. imho. suomessa pitäisi uskaltaa katsoa missä ollaan, minne ollaan menossa ja tehdä kipeät päätökset asioiden korjaamiseksi. Se, että kuvitellaan muualla menevän vähintään yhtä huonosti ei todellakaan auta suomalaista.

Yhdenlaiset mittarit alla siihen miten taloudessa menee. Ensimmäisessä kuvassa jenkkien 500 isointa yritystä. Hyvää kasvua 20v, johtunee isoilta osin piilaaksosta. Woltin kotitoimituksistakin menee voitot amerikkaan(doordash omistaa), ostetaan amerikkalaista android/iphone käyttöjärjestelmää ja app-storea unohtamatta coca colaa, pepsiä ja mcdonaldsia.

Suomi alla,... velalla vielä saadaan tekohengitettyä näyttämään siltä että talouskasvulle ei ole tarvetta, hienosti pyyhkii. Todellisuus tulee iskemään vasten kasvoja. Suomessa talouskasvun kannalta menetetty viimeiset kaksi vuosikymmentä, kompenoidaan ennätyssuurella velanotolla samalla kun ei olla omavaraisia, ei ole omaa valuuttaa ja työelämässäkin puhutaan pikemmin 4pv työviikoista kuin siitä, että pitäs tehdä kovaa töitä että saadaan taloutta kasvuun.

Käppyrän jos inflaatiokorjaa niin tilanne on entistä lohduttomamman(realistisen) näköinen.

Kuka vie robotiikka ja ai-markkinat, seuraava iso murros mikä tuo lisäarvoa/kasvua. Jos ajattelee asiaa nollasummapelinä niin ai ja robotiikka syö muiden lounaat. Mun arvaus on, että kiina ja usa kärkipaikoilla. Näiden takana intia, etelä-korea ja taiwan.

 

[renee]

BKT:n kasvulla voi kompensoida velanottoa.

Velan suhde BKT:hen yrittää mitata sitä kompensaatiota. Otetaan nyt vaikka USA, niin siellä velan suhde BKT:hen on ollut kasvussa n. 1970-luvulta lähtien. Eli talouden kasvu ei ole kuitannut velanottoa.

En tässä nyt yritä sanoa, että Suomessa menee jotenkin hyvin, vaan että globaalisti ollaan osittain samassa veneessä kahden ongelman kanssa, eli velkaantuminen ja ikääntyminen. Oikeastaan velkaantuminenkaan ei ole niin iso ongelma talouden kannalta kuin tuo ikääntyminen (ts. syntyvyyden lasku). Lisäksi tietysti massia tehdään aina, jos valitsee korttinsa oikein tai voittaa arpajaisissa, mutta laajemmin ajatellen ne kultaiset vuodet voivat tosiaan olla jo takanapäin.

 

[finWeazel]

Lisäksi tietysti massia tehdään aina, jos valitsee korttinsa oikein tai voittaa arpajaisissa, mutta laajemmin ajatellen ne kultaiset vuodet voivat tosiaan olla jo takanapäin.

Suomessa tilanne on melko lohduton kun miettii mistä globaali talouskasvu tulee ja kuka syö kenen lounaat. Ainoa asia miksi näyttää vielä kivalta on ihan holtiton velanotto. Jonain päivänä kun velkaa ei saa enempää tai pitäisi maksaa takaisin niin tulee todella karu seinä vastaan. Pelkät velkojen korot karmaisevat jo tällä hetkellä. Sellaiset maat joissa on taloskasvua, oma valuutta, omavaraisuutta(esim. öljy/kaasu tai robotiikka/ai yritykset) niin pelivaraa suomea enemmän.

Tän ketjun aiheen kannalta en usko, että suomen default on vältettävissä. Velkojat saneeraa kuten kreikan ja samalla katoa loppukin illuusio eläkkeistä, sosiaaliturvasta ja julkisen palveluiden tasosta.

edit. Vertailua ruotsiin 2022 vuoteen asti. BKT kuvassa

Miltä BKT-näyttäisi jos velalla pumpattu osuus bkt:sta poistetaan? Miksi suomessa otetaan velkaa kuin viimeistä päivää mutta ruotsissa ei? 2023, 2024 ja 2025 suomessa jatkettu ennätystason velanottoa ja käppyrä lienee surullisempi jos olisi data nykypäivään asti mukana.

Talouden Suomi-Ruotsi -maaottelu - Elinkeinoelämän keskusliitto

Suomalaiset ovat usein tavanneet verrata itseään ja maansa kehitystä Ruotsiin. Ruotsi onkin meille luonteva vertailukohta, koska meitä yhdistää paitsi vuosisatainen historia, niin myös talouden melko samankaltainen rakenne. Muut Euroopan maat ovat Suomelle myös tärkeitä verrokkeja ja esimerkiksi...

ek.fi

Miksi ruotsissa menee paljon paremmin, olisiko jotain opittava naapurista mitä pitäisi soveltaa suomessa?

 

[Manual]

Miksi ruotsissa menee paljon paremmin, olisiko jotain opittava naapurista mitä pitäisi soveltaa suomessa?

En nyt sinänsä lähde puolustelemaan hallituksen touhuja - nykyisen ja edellisten, mutta Ruotsin osalta on aina muistettava vanha varallisuus. Sitä on Ruotsissa aivan helvetisti, kun taas ikuisesti köyhä talonpoikaisvaltio-Suomi ei ole niistä juurikaan osuutta saanut. Kyllä se näkyy niin huonossa kuin pahassa, koska ne kenellä menee Ruotsissa päin persettä, menee aika paljon pahemmin päin persettä kuin tasapaksussa Suomessa.

 

[finWeazel]

En nyt sinänsä lähde puolustelemaan hallituksen touhuja - nykyisen ja edellisten, mutta Ruotsin osalta on aina muistettava vanha varallisuus. Sitä on Ruotsissa aivan helvetisti, kun taas ikuisesti köyhä talonpoikaisvaltio-Suomi ei ole niistä juurikaan osuutta saanut. Kyllä se näkyy niin huonossa kuin pahassa, koska ne kenellä menee Ruotsissa päin persettä, menee aika paljon pahemmin päin persettä kuin tasapaksussa Suomessa.

Mun mielestä vaikea puolustella mitään kun katsoo graafeja. Suomi oli menossa ruotsia parempaan suuntaan nokian huippuaikoina. Viimeinen 15v taas sitten ero revennyt ihan toiseen suuntaan. Puhutaan niin pitkästä aikajanasta, että ei voi laittaa yhden tai kahden hallituksen syyksi eikä liene muutenkaan yhtä syytä taustalla ellei syyksi lasketa silmien ummistamista todellisuudelta.

Pitäisi ensin pystyä tunnustamaan todellisuus, muuten korjaaminen ei onnistu ennen kuin velkoja saneeraa.

 

[_j03_]

Etelä-Korea, jäätävää työntekoa, että saataisiin asioita ratkaistua: Samsung gets S Korean government’s nod for 64-hour workweek

Lähinnä osoittaa että et tiedä Aasian työkulttuurista mitään jos kuvittelet tuon ainakaan nostavan tuottavuutta.

Salaryman Tokyo

Welcome to Life as a Salaryman in Tokyo 🏢🇯🇵 Hi, I’m a salaryman working for a black company in Tokyo—a corporate culture many might call "modern slavery" or “Shachiku”. What is “Shachiku”? The term "shachiku" (社畜) is a combination of “sha" (company) and “chiku" (livestock).It describes...

youtube.com

 

[Moilaps]

Minusta tuo ruotsi on ylivertainen vain julkisen sektorin velkaantumisen suhteen. Bkt pet nuppi on aika sama kuin Suomessa eikä kasvun suhteen eroa suomesta.