Suomen valtion default 2030-luvulla

[Diziet Sma]

Mistä tämä on peräisin?

Halosen haastattelusta Maarit Tastulan Punainen lanka -ohjelmassa 24.1.2006. Noin viisi minuuttia alusta:

Punainen lanka: Tarja Halonen

Vuoden 2006 vaalien alla toiselle kaudelle pyrkinyt presidentti Tarja Halonen puhui mm. yhteiskunnan uhista, arvoista ja Nato-jäsenyydestä. (24.1.2006)

areena.yle.fi

Sonofin sitaatti ei ole aivan sanatarkka, mutta varsin lähellä. Halonen oli - ja on edelleen - sosialisti, joka ei ymmärrä taloudesta mitään.

 

[Jeesbox]

Halosen haastattelusta Maarit Tastulan Punainen lanka -ohjelmassa 24.1.2006. Noin viisi minuuttia alusta:

Punainen lanka: Tarja Halonen

Vuoden 2006 vaalien alla toiselle kaudelle pyrkinyt presidentti Tarja Halonen puhui mm. yhteiskunnan uhista, arvoista ja Nato-jäsenyydestä. (24.1.2006)

areena.yle.fi

Sonofin sitaatti ei ole aivan sanatarkka, mutta varsin lähellä. Halonen oli - ja on edelleen - sosialisti, joka ei ymmärrä taloudesta mitään.

Kiitos tästä. Toki sivulauseessa sitten pehmitettiin vaikutusta.

 

[Julle-]

Vaikuttaa, että eduskunnassakin on jo siirrytty ongelman kieltämisestä ongelmasta vaikenemiseen:

Kommentti: Naton tuleva jättilasku panee vielä Suomenkin sekaisin

Suomen turvallisuuspolitiikassa tuskin nähdään jatkossa sellaista poliittista yksimielisyyttä kuin Natoon liittymisen aikana – ja siihen on yksi syy, nimittäin raha ja sen puute, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

www.is.fi

Vuosikymmenen loppuun mennessä tulppa irtoaa veneen pohjasta pysyvästi, kun sinällään tarpeelliset puolustusmenojen nostot lapataan tämän muun yleisen tuhlailun päälle.

 

[chrisekh]

Toivottavasti nuo puolustusmenot kohdennettaisiin niin etta se toisi suomeen toita. Eli omia jalkavakimiina ja taisteludrone tehtaita.

 

[samsungaaja]

Suomi vältti EU:n liiallisen alijäämän menettelyn - Valtioneuvosto

valtioneuvosto.fi

"Euroopan komissio suosittelee, että EU:n neuvosto aktivoi Suomelle kansallisen poikkeuslausekkeen. Perusteena ovat kasvavat puolustusmenot."

Onneksi (ainakaan) nämä kasvavat puolustusmenot eivät siis aja Suomea EU:n alijäämämenettelyyn. Siinä olisi ollut naurussa pitelemistä kun massit menee Natoon ym. ja oltaisiin EU:sta vielä tultu "saneeraamaan" loputkin mitä irti lähtee. Suomesta rahan muualle kuppaaminen ei tokikaan nyt lopu mutta uppoaminen hieman hidastuu.

 

[sonof]

Suomi vältti EU:n liiallisen alijäämän menettelyn - Valtioneuvosto

valtioneuvosto.fi

"Euroopan komissio suosittelee, että EU:n neuvosto aktivoi Suomelle kansallisen poikkeuslausekkeen. Perusteena ovat kasvavat puolustusmenot."

Onneksi (ainakaan) nämä kasvavat puolustusmenot eivät siis aja Suomea EU:n alijäämämenettelyyn. Siinä olisi ollut naurussa pitelemistä kun massit menee Natoon ym. ja oltaisiin EU:sta vielä tultu "saneeraamaan" loputkin mitä irti lähtee. Suomesta rahan muualle kuppaaminen ei tokikaan nyt lopu mutta uppoaminen hieman hidastuu.

Suomi on pidettävä EU:saa maksajana myös tulevissa tukipaketeissa, yhteisveloissa ja muissa koijailuissa.

Jos Suomi oltaisiin määrätty nyt alijäämämenettelyyn, jopa Yleä seuraava tuulipukukansa olisi alkanut miettiä, että miten voi olla mahdollista joutua aina laskun maksajaksi ja samaan aikaan tulla torutuksi huonosta taloudenpidosta.

 

[Grazer]

HS Visio | Rahalla saa ylivoimaisen yliopiston

Helsingin yliopisto putosi jo kertaalleen maailman sadan parhaan yliopiston listalta. Samalla listalla Kööpenhaminan yliopisto on vuodesta toiseen Pohjoismaiden paras. HS kysyi Kööpenhaminassa, mistä menestys johtuu.

www.hs.fi

Ei suoraan liity talouteen, mutta toki vahva koulutus ja tutkimus korrreloivat yleensä talouden hyvän tilan kanssa.

Shanghain lista siis rankkaa maailman yliopistot parhausjärjestykseen niin että sata ensimmäistä on tarkasti järjestyksessä ja sitten siitä alaspäin ne ryhmitellään 50:n tai sadan yliopiston tarkkuudella, eli sadanneksi parhaan yliopiston jälkeen seuraavat 50 yliopistoa ovat sijalla 101-150 ilman tarkkaa rankingia.

Shanghain lista julkaistiin ensimmäisen kerran 2003 ja ensimmäiset noin 10 vuotta Helsingin yliopisto oli yleensä noin sijalla 75, mutta onnistui 2016 nousemaan sijalle 56 ja pysyi siinä paikkeilla kolmisen vuotta. Sitten on lasketeltu alaspäin ja 2023 yliopisto tipahti sadan parhaan listalta pois, mutta onnistui viime vuonna pääsemään sijalle 99.

Rantasen kanssa puhuessa tulee nopeasti selväksi, että Kööpenhaminan yliopiston menestyksen taustalla vaikuttaa yksi merkittävä asia, joka on Tanskassa aivan eri tasolla kuin Suomessa: säätiöiden tuki.

”Poliitikkoja alkaa kiinnostaa tutkimuksen rahoittaminen tyypillisesti vasta siinä vaiheessa, kun he näkevät, että jokin teollisuus tekee rahaa.”

Suomessa yksi ongelma on ilmeisesti se, että täällä jostakin syystä karsastetaan yhteistyössä yritysten kanssa tehtävää ja yritysten tai säätiöiden edes osittain rahoittamaa tutkimusta.

Säätiörahoituksen ansiosta Kööpenhaminan yliopiston kokonaisrahoitus on hyvin suuri ja kasvaa edelleen, vaikka perusrahoitus eli valtiolta tuleva rahoitus on viime vuosina laskenut tai pysynyt samana.

Köpiksen ja Helsingin yliopistot ovat jokseenkin samankokoisia. Kööpenhaminan yliopiston budjetti on kuitenkin melkein kaksi kertaa suurempi kuin Helsingin yliopiston.

On mielenkiintoista, että siinä, missä Suomi ja Tanska ovat tutkimusten mukaan maailman onnellisimmat maat, koulutuksessa ja tutkimuksessa Tanska on kuitenkin paljon Suomea edellä.