Suomen valtion default 2030-luvulla

[zepi]

Alun perin Sotea tosin lähdettiin markkinoimaan kulujen leikkaamisella. Mutta tuo muuttui hyvin äkkiä maakuntien (erityisesti Kepu) hillotolppien rakenteluhimmeliksi. Lienee keskeisin syy sille miksi Kepu oli viimme hallituksessa ja käytännössä nieli mitä tahansa muuta, kunhan tuo vaan saatiin läpi.

Tämähän se - mikä vaan kelpasi kunhan sote saatiin pilkottua ziljoonaan alueeseen ja loputtomaan määrään syrjäkylien hallintohommia jotka työllistävät ahkeria kepulaisia pikkuvirkamiehiä.

 

[Jan11]

Voihan sitä kaikenlaista selitellä, ja miettiä. Minulla tosin on alalla toimivaa tuttavaa runsaasti, ja kaikki kuvaavat tätä nyt jalkautettua muutosta samalla tavalla. Kallis fiasko, joka on heikentänyt niin potilasturvallisuutta kuin hoidon laatuakin.
Mitä siis saavutettiin, muuta kuin sopiville henkilöille johto, ja keskijohdon tehtäviä, ilman substanssiosaamista tosin. Hyvä esimerkki muutoksista, joilla lähinnä saadaan tämä maa rikottua.

Hallinnollinen uudistus luonnollisesti tarkoittaa sitä, että ne hyvinvointialueet sitten itse uudistaa palvelulinjansa ja henkilöstörakenteen.
Mikä tosiaan on kuulemma monella alueella lähtenyt vinksalleen.

Minusta asiassa ei ole mitään seliteltävää, käsi pystyyn vaan joka puolueessa virheen merkiksi. Kaikki eduskuntapuolueet kun on matkan varrella mokanneet tuossa (kaikki on ehtineet hallitusvastuussa olla, joskin Nytin Hjallis aikanaan vielä kokoomuslaisena). Ja kaikkien olisi syytä se myöntää.
Kahden vuosikymmenen riitelyn sijaan olisi pitänyt jo parilla ensimmäisellä hallituskaudella antaa mennä läpi vaikka ideologisesti olisikin ollut eri mieltä. Ja myöhemmin eri hallituksilla olisi jo aiemmin pitänyt olla nöyryyttä rakentaa perustuslainmukaista sotea eikä ajaa päätään seinään.

Kaksikymmenvuotinen sote on ollut kaikilta niin massiivinen epäonnistuminen, että joku taksiuudistuskin on siihen verrattuna pikkujuttu.

 

[Zacksa]

Miksei sitä sitten kukaan halua rakentaa markkinaehtoisesti? Miksi pitää valtion ottaa vielä lisää velkaa moista varten?

Ahaa, tähän laskukaavaan ei voikkaan soveltaa niitä kuuluisia "kerrannaisvaikutuksia" mitä kulttuurin ja muun sonnan rahoittamiseen?
"Me tienataan tällä" sanoi eräs pelle kerran.

 

[pomk]

Ahaa, tähän laskukaavaan ei voikkaan soveltaa niitä kuuluisia "kerrannaisvaikutuksia" mitä kulttuurin ja muun sonnan rahoittamiseen?
"Me tienataan tällä" sanoi eräs pelle kerran.

Voi soveltaa tietysti. Kerro toki että mihin lopputulokseen tulet ja miksi.

 

[Zacksa]

Voi soveltaa tietysti. Kerro toki että mihin lopputulokseen tulet ja miksi.

Otetaanko sama hattuvakio kuin kulttuurille, 10*? Ei tarvitse kuin investoida 15 miljardia niin velat on kuitattu.

 

[inexcess]

Yliopistojen osalta: Enemmän tutkintoja ja tutkimusta. Hallitus lisää aloituspaikkoja eri koulutusaloille. Koska kuitenkin lisäkoulutuspaikkojen määrä suhteessa lisärahoituksen määrään ainakin yliopistojen osalta on suurehko, ennustaisin, että kyllä, saamme enemmän ihmisiä opiskelemaan ja enemmän tutkintoja putkesta läpi, mutta aiempaa heikommalla osaamisella.

Tämä johtuu siitä, että lisä-yliopistorahoitus menee pääosin henkilöstökuluihin. Ja kun koulutusmääriä lisätään enemmän kuin rahoitusta, tarkoittaa se yleisesti ottaen suoraan sitä, että ryhmäkoot kasvaa, opetuksen ja demojen määrä vähenee ja itseopiskelun osuus kasvaa.

Mutta hyvä näinkin. Tavoitehan on purkaa hakijasumaa ja nostaa suomalaisten koulutustasoa, niin onhan tämäkin sen osalta askel oikean suuntaan.

On hyvin vaikea ymmärtää rahan kaatamista yliopistotutkimukseen, koska se ei näytä tuottavan mitään taloudellisia hyötyjä. Se olisi paikka, josta voisi helposti leikata kymmeniä miljoonia euroja, ilman että sillä on vaikutusta yhtään mihinkään.

Olen ollut kauan teollisuudessa ja eri firmoissa. Ei ole tähän päivään mennessä tullut nähtyä, eikä edes kuultua, ainoastakaan innovaatiosta joka olisi ollut Suomen yliopistosta lähtöisin. Ei yhtään ainutta. Kyllä ne innovaatiot on kehitetty yrityksissä ja yrityksissä työskentelevien aivoilla.

Yliopistot kyllä mielellään yrittää tulla yritysten kylkeen tekemään yhteistyötä. Edelleenkin sen todellisen kehitystyön tekevät yrityksissä työskentelevät ihmiset. Vuosia yliopistomaailmassa tutkijana toimineilla konkretia, käytännönläheisyys, aikaansaaminen, oikean kehitystyön tekeminen ja hienot teoriat eivät oikein tahdo kohdata. Näenkin niin, että näillä yhteistyöprojekteilla yritysten kanssa yliopistot yrittävät saada näyttöjä omalle tekemiselleen ja sitä kautta lisää rahoitusta ja uskottavuutta yliopistomaailmassa.

Suomen yliopistotutkimus on keisari ilman vaatteita, mutta kukaan ei uskalla sanoa sitä ääneen.

 

[Gespard]

Suomen yliopistotutkimus on keisari ilman vaatteita, mutta kukaan ei uskalla sanoa sitä ääneen.

Okei, mutta missäs ne ihmiset sitten harjoittelevat sitä tutkimuksen tekoa? Vai ulkoistetaanko homma ulkomaalaiselle työvoimalle?

 

[inexcess]

Okei, mutta missäs ne ihmiset sitten harjoittelevat sitä tutkimuksen tekoa? Vai ulkoistetaanko homma ulkomaalaiselle työvoimalle?

Puhuin yliopistotutkimuksesta, en koulutuksesta.

Nolla-tutkimuksen tekeminen verovaroilla Suomen yliopistoissa tulisi lopettaa. Jos yliopistotutkimus ei pysty tarjoamaan teollisuudelle oikeastaan mitään, niin en uskalla edes kuvitella millaista tutkimusta tehdään humanisten, kasvatusteiteiden ja muiden pehmeiden tieteiden puolella.

 

[Gespard]

Puhuin yliopistotutkimuksesta, en koulutuksesta.

Nolla-tutkimuksen tekeminen verovaroilla Suomen yliopistoissa tulisi lopettaa. Jos yliopistotutkimus ei pysty tarjoamaan teollisuudelle oikeastaan mitään, niin en uskalla edes kuvitella millaista tutkimusta tehdään humanisten, kasvatusteiteiden ja muiden pehmeiden tieteiden puolella.

Niin juu, kehitystyö ei siis ole yhtäkuin tutkimustyö. Sen tavallaan ymmärrän. Työpaikoilla on kuitenkin edelleen yleistäen aika kankeat käytännöt, näinköhän niiden vetämänä pelkästään pysytään edelläkävijänä. Ei sillä etteikö tuleva romahdus muutenkin sammuttaisi toivot edelläkävijyydestä useilla sektoreilla.

 

[pulatunnus]

On hyvin vaikea ymmärtää rahan kaatamista yliopistotutkimukseen, koska se ei näytä tuottavan mitään taloudellisia hyötyjä. Se olisi paikka, josta voisi helposti leikata kymmeniä miljoonia euroja, ilman että sillä on vaikutusta yhtään mihinkään.

Olen ollut kauan teollisuudessa ja eri firmoissa. Ei ole tähän päivään mennessä tullut nähtyä, eikä edes kuultua, ainoastakaan innovaatiosta joka olisi ollut Suomen yliopistosta lähtöisin. Ei yhtään ainutta. Kyllä ne innovaatiot on kehitetty yrityksissä ja yrityksissä työskentelevien aivoilla.
....

Ehkä ei ole kyse siitä onko ollut teollisuudessa töissä vai ei, ehkä työantaja , esihenkilö, ei ole tarinoinut asiasta henkilökunnalle. Ehkä joutuu jonkun verran vätteleen tietoa jos ei ola tutkaan osunut mitään uutista asiasta.
Mutta Suomessa on sekä vahvastitutkimuslähtöisiä yrityksiä, että sitä vanhojen yritysten tuotekihitystä joka hyödyntänyt ko. tutkimusta,

Sitä voi pohtia miten rahoitetaan, mutta pohtiminen menee harhateille jos ei näy lainkaan hyötyjä.

 

[Jan11]

Puhuin yliopistotutkimuksesta, en koulutuksesta.

Nolla-tutkimuksen tekeminen verovaroilla Suomen yliopistoissa tulisi lopettaa. Jos yliopistotutkimus ei pysty tarjoamaan teollisuudelle oikeastaan mitään, niin en uskalla edes kuvitella millaista tutkimusta tehdään humanisten, kasvatusteiteiden ja muiden pehmeiden tieteiden puolella.

Väittäisin, että lähes kaikki innovaatiot, kehitys ja tuotekehittely perustuu sovellettuun tutkimukseen, joka taas pohjautuu perustutkimukseen.
Perustutkimusta taas ei tee juuri muut kuin yliopistot.
Viive niihin käytännön sovelmiin voi tosin olla kymmeniäkin vuosia, eli ei siinä mielessä ole ihme jos asia matkalla hämärtyy.

 

[Gespard]

Perustutkimusta taas ei tee juuri muut kuin yliopistot.

Tätä vähän itsekin ihmettelin että mikä yritys sitä "hyväntekeväisyyttä" sitten tuottaa millä pysytään innovaatioiden maana. Ihan eri asia jos halutaan siirtyä olemaan perusmassaa. Nykyinen politiikka ei vaan ole ajanut ollenkaan siihen suuntaan että tavoite olisi olla perusduunarien maa.

 

[Cereal killah]

Väittäisin, että lähes kaikki innovaatiot, kehitys ja tuotekehittely perustuu sovellettuun tutkimukseen, joka taas pohjautuu perustutkimukseen.
Perustutkimusta taas ei tee juuri muut kuin yliopistot.
Viive niihin käytännön sovelmiin voi tosin olla kymmeniäkin vuosia, eli ei siinä mielessä ole ihme jos asia matkalla hämärtyy.

Talouselämässä oli haastattelua Silo AI- nimisen tekoälyfirman perustajan kanssa, siinä oli mielenkiintoinen pointti jossa tämä mainitsi että "puolella kaikista työntekijöistä [300] on tohtorin tutkinto, joten työvoiman löytäminen ei ole ollut helppoa. Se on ollut kansainvälinen prosessi. Suomessa ei ole riittävästi alan osaajia meidän tarpeisiimme".
Eli toisin sanoen vahva luotto siihen että nämä rekryt olisivat kartuttaneet juuri sitä haluttua osaamista yliopiston puolella. Toki monessa tapauksessa nämä varmaan on rekrytty paremmista yliopistoista kuin mitä Suomesta löytyy, mutta on siellä varmaan myös läjä jotain suomalaisia tekniikan tohtoreita.

Itsekin toki naureskelen nollatutkimuksille siinä missä muutkin (tosin nauru loppuu siinä kohtaa kun persaukinen Suomi jakaa niille puolen miljoonan apurahoja), mutta nämä on niin kovin riippuvaisia siitä alasta ja substanssista. Ja monella tutkimusalalla kaikki oleellinen mihin ihmisen aivokapasiteetti riittää on tutkittu joskus 1800-1900- luvulla eikä se tuo mitään lisäarvoa että joku suomalainen käsittelee ne samat asiat uudestaan lähdeviittausten kanssa.

 

[inexcess]

Päivän Puopolossa käsiteltiin Suomen yliopistoissa tehtävää huuhaa tutkimusta. Muutama ote keskustelusta:

• Tutkimus aiheesta "Sukupuolten ajallinen moniulotteisuus itäisen Afrikan historiassa" kustansi 400.000 euroa
• Tutkielma aiheesta "Transitiopolkuja naisten osallisuuteen Nepalin muuttuvassa musiikkikulttuurissa" kustansi 600.000 euroa

Se on Pena-putkimiehen mukava lähteä aamulla töihin tietäen, että hänen koko elämänsä aikana maksamat verot riittää yhteen tällaiseen paskatutkimukseen. Näillä tutkimuksilla ei ole Suomessa merkitystä yhtään mihinkään. Joku rinkiruikuttaja samasta hengenheimosta saattaa vilkaista tutkimuksen läpi ja sitten taputellaan toisiaan selkään, että miten hienoa ja hyvää työtä on jälleen kerran tehty.

Nämä ovat hyvänä esimerkkinä siitä, millaisia kulueriä Suomen julkisen sektorin rakenteissa on ja mistään ei muka voi leikata. Ennemmin ajetaan maa konkurssiin.

 

[Jeesbox]

Nämä ovat hyvänä esimerkkinä siitä, millaisia kulueriä Suomen julkisen sektorin rakenteissa on ja mistään ei muka voi leikata. Ennemmin ajetaan maa konkurssiin.

Ottamatta kantaa tutkimusten merkittävyyteen, voisin veikata, että noita on rahoittaneet jotkut säätiöt. Ei läheskään kaikkea tutkimusta tehdä verovaroin.

 

[Timo 2]

Ottamatta kantaa tutkimusten merkittävyyteen, voisin veikata, että noita on rahoittaneet jotkut säätiöt. Ei läheskään kaikkea tutkimusta tehdä verovaroin.

Kuka tollaista sontaa ja 0-tutkimusta haluaisi vapaaehtoisesti tukea?

 

[Tonnin Seteli]

Kuka tollaista sontaa ja 0-tutkimusta haluaisi vapaaehtoisesti tukea?

No esimerkiksi aatteelliset säätiöt ja järjestöt saattavat tukea aateveljiään suojatyön mahdollistamiseksi tai disinformaation tuottamiseksi. Joskus kyseessä voi olla suoranainen lahjonta.

 

[brainsurgery]

Ottamatta kantaa tutkimusten merkittävyyteen, voisin veikata, että noita on rahoittaneet jotkut säätiöt. Ei läheskään kaikkea tutkimusta tehdä verovaroin.

Kannattaa googlailla ennen veikkailuja.

Suomen akatemia on rahoittanut molempia.

Suomen Akatemian rahoituspäätöksistä repesi taas kohu – nyt puhuu 600 000 euroa tutkimukselleen saanut professori

Suomen Akatemia on myöntänyt rahoitusta tutkimushankkeille, joita moni pitää sosiaalisessa mediassa järjettöminä. Kritisoidun tutkimushankkeen takana oleva professori perustelee, miksi naisten osallisuutta Nepalin muuttuvassa musiikkikulttuurissa on tärkeää tutkia.

www.is.fi

Jonna Katto

researchportal.helsinki.fi

 

[JCSH]

Kuka tollaista sontaa ja 0-tutkimusta haluaisi vapaaehtoisesti tukea?

Kun otetaan huomioon, että kuinka paljon nykyään meuhkataan esimerkiksi sukupuoleen liittyvistä asioista, niin sanoisin että ainakin ekalle tutkimukselle on tilausta. Toki jos asenne on joku ideologinen kaiken muun kirjon kuin tiukan biologisien kahtiajaon kieltäminen, niin tuollaiset tutkimukset voivat tuntua turhilta. Mutta jos haluaa lähestyä kysymystä vähän tieteellisemmin, niin ainakin otsikkotasolla tuo kuulostaa ihan järkevältä aiheelta.

 

[Lamanka]

Puopolo heittää vähän lisää vettä myllyyn. Eläkejärjestelmä alkaa olla meille riippakivi joka pitäisi laittaa tänään kuntoon, 2030-luvulla se on jo myöhäistä

 

[Teme_]

Nyt hieman viherrän. Veroprosenttilaskurin mukaan edes puolen millin vuosituloilla ei maksa yli 50%. Ymmärrän että tuossa vaiheessa vituttaa maksella mutta kiitos. Hyvänä puolena noilla tuloilla säästänee parissa vuodessa sen verran että voi downshiftata Balille loppuiäksi

Muropalkoista on näköjään aika mennyt ohi

Toisaalta jo 100 ke vuosituloilla kokonaisveroaste on noin 48 %. Siksi tässä välillä itseä sieppaakin, kun demari tv:ssä selittää, kuinka ”suurituloiset” sluibaa yhteiskunnan ylläpitämisestä ja vain pienituloisilla on väliä.

 

[Lamanka]

Toisaalta jo 100 ke vuosituloilla kokonaisveroaste on noin 48 %. Siksi tässä välillä itseä sieppaakin, kun demari tv:ssä selittää, kuinka ”suurituloiset” sluibaa yhteiskunnan ylläpitämisestä ja vain pienituloisilla on väliä.

Noin 100t€ vuosituloilla työnantajalle maksat 11 300 €/kk ja työntekijälle käteen jää 5 030€/kk. Ihanan sosialistinen yhteiskunta



Lähde: Kauppakamarin verokiilalaskuri

 

[Jan11]

Toisaalta jo 100 ke vuosituloilla kokonaisveroaste on noin 48 %. Siksi tässä välillä itseä sieppaakin, kun demari tv:ssä selittää, kuinka ”suurituloiset” sluibaa yhteiskunnan ylläpitämisestä ja vain pienituloisilla on väliä.

Toisaalta jo pienitulosillakin se kokonaisveroaste tuppaa olemaan 41-44% ja kattoa ei ole, riippuen tietysti siitä, miten kulutus painottuu korkeasti verotetettuihin alkoholiin, tupakkaan ja polttoaineeseen.
Jos noita ylipäätään käyttää, niin mitä pienituloisempi niin suhteellisesti enemmänhän niihin menee, koska osuus tuloista on se juttu joka kokonaisveroastetta sitten nostaa.

 

[Teme_]

Toisaalta jo pienitulosillakin se kokonaisveroaste tuppaa olemaan 41-44% ja kattoa ei ole, riippuen tietysti siitä, miten kulutus painottuu korkeasti verotetettuihin alkoholiin, tupakkaan ja polttoaineeseen.
Jos noita ylipäätään käyttää, niin mitä pienituloisempi niin suhteellisesti enemmänhän niihin menee, koska osuus tuloista on se juttu joka kokonaisveroastetta sitten nostaa.

Varmaan arvasitkin jo, että käytin huolimattomasti väärää määritelmää.

Tarkoitin tuloveron ja veroluonteisten maksujen yhdistelmää, joiden maksamisen jälkeen nettopalkka tulee tilille.

Itse en pidä tuota määrää kohtuullisena, ja progressiota siinä kohtaa vielä vähemmän kohtuullisena. Joutui jonkun aikaa puhaltelemaan, kun tuli reilu 2000 e lisää palkkaa vastuiden kera ja nettona hyöty oli n. 600 e. En olisi ottanut hommaa vastaan, jos olisin tuon älynnyt.

Kaikki tieto oli kyllä saatavilla, mutta eipähän tullut tarkistettua etukäteen, mea culpa.

 

[inexcess]

Jatkan kirjoittamista Suomen julkisrahoitteisesta tutkimuksesta, koska se osoittaa miten pimeällä kujalla Suomen talous on.

Puopolossa keskusteltiin, miten yliopistojen tiedeyhteisöt eivät edes sisäisesti tarkasta tutkimusten tuloksia. Satoja tuhansia euroja maksanut tutkimusprojekti saatetaan sulkea, eikä kukaan tarkasta, pääsikö projekti päämäärään ja oliko siitä jotakin hyötyä yhteiskunnalle.

Haastattelussa toimintaa puolustellut yliopistolehtori myönteli, että parantamisen varaa on, mutta vaati kuitenkin että akateemisten tutkimusympyröiden pitää itse saada päättää tekemisensä. Yliopistolehtorin mielestä poliitikoilla ei voi olla mitään valtaa päättää yliopistojen tutkimuksesta. Olisi mukamas "perustuslain vastaista" suunnata julkisrahoitteista tutkimusta "kirgiisialaisesta kukkotappelusta" esimerkiksi lihasrappeuman tutkimiseen.

Eli poliitikkojen tehtävä on kaataa yhä suurempia summia veronmaksajien rajaa akateemiseen tutkimukseen, mutta samalla ei saa vaatia mitään. Ei saa myöskään olla mitään tulosvaatimuksia. Suomen akatemia voi halutessaan ohjata koko budjetin vaikka intersektionaalisen feminismin tutkintaan ja veronmaksajan tulee vain hyväksyä asia. Äänestämällä asiaan ei voi vaikuttaa.

 

[kaarlos]

Olisi mukamas "perustuslain vastaista" suunnata julkisrahoitteista tutkimusta "kirgiisialaisesta kukkotappelusta" esimerkiksi lihasrappeuman tutkimiseen.

Eli poliitikkojen tehtävä on kaataa yhä suurempia summia veronmaksajien rajaa akateemiseen tutkimukseen, mutta samalla ei saa vaatia mitään. Ei saa myöskään olla mitään tulosvaatimuksia. Suomen akatemia voi halutessaan ohjata koko budjetin vaikka intersektionaalisen feminismin tutkintaan ja veronmaksajan tulee vain hyväksyä asia. Äänestämällä asiaan ei voi vaikuttaa.

Jos suuntaus on että koetaan poliitikot parempina ymmärtämään mitä tutkimusta pitäisi tehdä kuin tieteen tekijät niin eipä tuokaan automaattisesti johda mihinkään haluttuun lopputulokseen.

Miksei tämä voisi johtaa hyvin siihen, että sopivalla hallituspohjalla ohjataan loppukin rahoitus sinne intersektionalismin tutkintaan?

 

[Jan11]

Jatkan kirjoittamista Suomen julkisrahoitteisesta tutkimuksesta, koska se osoittaa miten pimeällä kujalla Suomen talous on.

Puopolossa keskusteltiin, miten yliopistojen tiedeyhteisöt eivät edes sisäisesti tarkasta tutkimusten tuloksia. Satoja tuhansia euroja maksanut tutkimusprojekti saatetaan sulkea, eikä kukaan tarkasta, pääsikö projekti päämäärään ja oliko siitä jotakin hyötyä yhteiskunnalle.

Haastattelussa toimintaa puolustellut yliopistolehtori myönteli, että parantamisen varaa on, mutta vaati kuitenkin että akateemisten tutkimusympyröiden pitää itse saada päättää tekemisensä. Yliopistolehtorin mielestä poliitikoilla ei voi olla mitään valtaa päättää yliopistojen tutkimuksesta. Olisi mukamas "perustuslain vastaista" suunnata julkisrahoitteista tutkimusta "kirgiisialaisesta kukkotappelusta" esimerkiksi lihasrappeuman tutkimiseen.

Eli poliitikkojen tehtävä on kaataa yhä suurempia summia veronmaksajien rajaa akateemiseen tutkimukseen, mutta samalla ei saa vaatia mitään. Ei saa myöskään olla mitään tulosvaatimuksia. Suomen akatemia voi halutessaan ohjata koko budjetin vaikka intersektionaalisen feminismin tutkintaan ja veronmaksajan tulee vain hyväksyä asia. Äänestämällä asiaan ei voi vaikuttaa.

Tässä nyt ei ole aikaa mitään tunnin videoita katsoa, mutta poliitikoilla on halutessaan mahdollisuus myös päättää rahoittaa vähemmän. Vähemmän yllättäen sellaisesta on kuitenkin lähinnä huonoja ja erittäin huonoja kokemuksia.

Perustutkimusrahoitusväylien lisäksi poliitikot on silti luoneet myös joitakin hyvinkin suuntaavia rahoituselementtejä.
Esimerkiksi Suomen Akatemian Lippulaivarahoitus on esimerkki erittäin ohjaavasta merkittävästä rahoitusinstrumentista.
EU-tasolla merkittävä rahoitus tulee Horizon-ohjelmasta, joka myös on merkittävästi tutkimusalaa ohjaava rahoitusinstrumentti.

 

[Lamanka]

Jatkan kirjoittamista Suomen julkisrahoitteisesta tutkimuksesta, koska se osoittaa miten pimeällä kujalla Suomen talous on.

Puopolossa keskusteltiin, miten yliopistojen tiedeyhteisöt eivät edes sisäisesti tarkasta tutkimusten tuloksia. Satoja tuhansia euroja maksanut tutkimusprojekti saatetaan sulkea, eikä kukaan tarkasta, pääsikö projekti päämäärään ja oliko siitä jotakin hyötyä yhteiskunnalle.

Haastattelussa toimintaa puolustellut yliopistolehtori myönteli, että parantamisen varaa on, mutta vaati kuitenkin että akateemisten tutkimusympyröiden pitää itse saada päättää tekemisensä. Yliopistolehtorin mielestä poliitikoilla ei voi olla mitään valtaa päättää yliopistojen tutkimuksesta. Olisi mukamas "perustuslain vastaista" suunnata julkisrahoitteista tutkimusta "kirgiisialaisesta kukkotappelusta" esimerkiksi lihasrappeuman tutkimiseen.

Eli poliitikkojen tehtävä on kaataa yhä suurempia summia veronmaksajien rajaa akateemiseen tutkimukseen, mutta samalla ei saa vaatia mitään. Ei saa myöskään olla mitään tulosvaatimuksia. Suomen akatemia voi halutessaan ohjata koko budjetin vaikka intersektionaalisen feminismin tutkintaan ja veronmaksajan tulee vain hyväksyä asia. Äänestämällä asiaan ei voi vaikuttaa.

Vaikea uskoa että Arkadianmäen poppoo osaisi paremmin päättää yksittäisistä tutkimuskohteista. Vaatimus tutkimuksen hyödyistä ja lopputuloksen raportointi olisi kyllä suositeltavaa.

Eri yliopistojen rahoitusta voi tietenkin muokata ja esimerkiksi Suomen Akatemian hallituksen kasaa käsittääkseni valtioneuvosto. Esimerkiksi Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan rahoitusta voisi hyvinkin tarkastella

Edit. Hybridirahoitus kuten Aalto-yliopistolla olisi hyvä kehityssuunta. Tällöin reaalimaailman vaatimukset siirtyisi nopeammin tutkimukseen.

 

[inexcess]

Tässä nyt ei ole aikaa mitään tunnin videoita katsoa, mutta poliitikoilla on halutessaan mahdollisuus myös päättää rahoittaa vähemmän. Vähemmän yllättäen sellaisesta on kuitenkin lähinnä huonoja ja erittäin huonoja kokemuksia.

Perustutkimusrahoitusväylien lisäksi poliitikot on silti luoneet myös joitakin hyvinkin suuntaavia rahoituselementtejä.
Esimerkiksi Suomen Akatemian Lippulaivarahoitus on esimerkki erittäin ohjaavasta merkittävästä rahoitusinstrumentista.
EU-tasolla merkittävä rahoitus tulee Horizon-ohjelmasta, joka myös on merkittävästi tutkimusalaa ohjaava rahoitusinstrumentti.

Vaikea uskoa että Arkadianmäen poppoo osaisi paremmin päättää yksittäisistä tutkimuskohteista. Vaatimus tutkimuksen hyödyistä ja lopputuloksen raportointi olisi kyllä suositeltavaa.

Eri yliopistojen rahoitusta voi tietenkin muokata ja esimerkiksi Suomen Akatemian hallituksen kasaa käsittääkseni valtioneuvosto. Esimerkiksi Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan rahoitusta voisi hyvinkin tarkastella

Edit. Hybridirahoitus kuten Aalto-yliopistolla olisi hyvä kehityssuunta. Tällöin reaalimaailman vaatimukset siirtyisi nopeammin tutkimukseen.

Japanissa päätettiin poliittisella päätöksellä leikata rajusti humanistisia ja yhteiskuntatieteitä yliopistoissa ja panostaa niiden sijaan ja panostaa koulutukseen, josta on enemmän suoraa hyötyä teollisuudelle. Saman suuntainen päätös tulisi tehdä Suomessakin, mutta mukautettuna omaan systeemiimme. Me emme tarvitse enempää poliitikon alkuja ja huuhaatieteiden opiskelijoita. Emme myöskään "Sukupuolten ajallinen moniulotteisuus itäisen Afrikan historiassa" -kaltaisia tutkimuksia.

Suomen touhusta kertoo hyvin se, että mm. Helsingin yliopistossa humanistinen tiedekunta on opiskelijamäärältään kaikkein suurin ja laajin. Se ei kuitenkaan palvele käytännössä ollenkaan teollisuutta.

Yksityisellä sektorilla ainutkaan R&D -osasto ei saa vapaita käsiä toimia. Ei ole mahdollista toimia periaatteella "Antakaa meille rahaa, me päätämme mitä tutkimme, miten tutkimme ja koska tutkimuksemme on valmis! Me myös päätämme itse, onko meidän tutkimuksemme valideja vai ei. Kaikki toisenlainen toiminta on puuttumista tieteenharjoittamisen vapauteen ja myös vastoin perustuslakia!". Kuinka helvetti voi edes olla mahdollista, että Suomen akateeminen tutkimus on irronnut näin pahasti reaalitodellisuudesta?

Akateemiselta tutkimukselta voisi leikata alkuun 50% prosenttia pois. Sen jälkeen voisi keskustella, mikä on järkevä määrä julkisrahoitteista tutkimusta Suomessa.

 

[Jan11]

Japanissa päätettiin poliittisella päätöksellä leikata rajusti humanistisia ja yhteiskuntatieteitä yliopistoissa ja panostaa niiden sijaan ja panostaa koulutukseen, josta on enemmän suoraa hyötyä teollisuudelle. Saman suuntainen päätös tulisi tehdä Suomessakin, mutta mukautettuna omaan systeemiimme. Me emme tarvitse enempää poliitikon alkuja ja huuhaatieteiden opiskelijoita. Emme myöskään "Sukupuolten ajallinen moniulotteisuus itäisen Afrikan historiassa" -kaltaisia tutkimuksia.

Suomen touhusta kertoo hyvin se, että mm. Helsingin yliopistossa humanistinen tiedekunta on opiskelijamäärältään kaikkein suurin ja laajin. Se ei kuitenkaan palvele käytännössä ollenkaan teollisuutta.

Yksityisellä sektorilla ainutkaan R&D -osasto ei saa vapaita käsiä toimia. Ei ole mahdollista toimia periaatteella "Antakaa meille rahaa, me päätämme mitä tutkimme, miten tutkimme ja koska tutkimuksemme on valmis! Me myös päätämme itse, onko meidän tutkimuksemme valideja vai ei. Kaikki toisenlainen toiminta on puuttumista tieteenharjoittamisen vapauteen ja myös vastoin perustuslakia!". Kuinka helvetti voi edes olla mahdollista, että Suomen akateeminen tutkimus on irronnut näin pahasti reaalitodellisuudesta?

Akateemiselta tutkimukselta voisi leikata alkuun 50% prosenttia pois. Sen jälkeen voisi keskustella, mikä on järkevä määrä julkisrahoitteista tutkimusta Suomessa.

Ei tämä nyt ole mikään Suomen erityisyys. Eurooppalainen tutkimus- ja yliopistoperinne on hyvin autonominen. Ja hyvä niin.
Yliopistorahoituksessa Suomi on 29 euroopan maan vertailussa vain keskikastia. Ja siksipä esim. monesta muusta asiasta leikkaava nykyhallitus on perustellusti kasvattamassa yliopisto- ja tutkimusrahoitusta.

 

[No Future]

Japanissa päätettiin poliittisella päätöksellä leikata rajusti humanistisia ja yhteiskuntatieteitä yliopistoissa ja panostaa niiden sijaan ja panostaa koulutukseen, josta on enemmän suoraa hyötyä teollisuudelle. Saman suuntainen päätös tulisi tehdä Suomessakin, mutta mukautettuna omaan systeemiimme. Me emme tarvitse enempää poliitikon alkuja ja huuhaatieteiden opiskelijoita. Emme myöskään "Sukupuolten ajallinen moniulotteisuus itäisen Afrikan historiassa" -kaltaisia tutkimuksia.

Suomen touhusta kertoo hyvin se, että mm. Helsingin yliopistossa humanistinen tiedekunta on opiskelijamäärältään kaikkein suurin ja laajin. Se ei kuitenkaan palvele käytännössä ollenkaan teollisuutta.

Yksityisellä sektorilla ainutkaan R&D -osasto ei saa vapaita käsiä toimia. Ei ole mahdollista toimia periaatteella "Antakaa meille rahaa, me päätämme mitä tutkimme, miten tutkimme ja koska tutkimuksemme on valmis! Me myös päätämme itse, onko meidän tutkimuksemme valideja vai ei. Kaikki toisenlainen toiminta on puuttumista tieteenharjoittamisen vapauteen ja myös vastoin perustuslakia!". Kuinka helvetti voi edes olla mahdollista, että Suomen akateeminen tutkimus on irronnut näin pahasti reaalitodellisuudesta?

Akateemiselta tutkimukselta voisi leikata alkuun 50% prosenttia pois. Sen jälkeen voisi keskustella, mikä on järkevä määrä julkisrahoitteista tutkimusta Suomessa.

Humanistisesta taitaa Stadissakin valmistua ennenkaikkea aineenopettajia. Toki peruskoulutuksestahan voi aina leikata, sieltä on otettavissa vielä paljon enemmän kuin yksittäisestä tiedekunnasta…

 

[Niamu]

Kuinkahan monta kertaa maailma on resetoinut itsensä jos pinet notkahdukset tarkoittavat aina "suurta resetointia"

 

[gintonic45]

Nyt se taitaa olla virallista. Tämä maa tulee tekemään konkurssin 2030-luvulla.

Suomea johtaa tällä hetkellä oikeistolaisin hallitus, mikä irti lähtee. Miljoonia on juustohöyläilty sieltä täältä ja vasemmisto ammattiyhdistysliikkeen kera huutaa suurta vääryyttä. Kaikesta huolimatta valtionvarainministeri Purra lataa pöytään ennusteen: valtion alijäämä hallituskaudella 39,2 miljardia euroa. Ja tämä ennuste ei ota huomioon koronan ja Ukrainan sodan kaltaisia mustia joutsenia.

Julkisen sektorin velkaantuminen ei ole enää hallinnassa. Julkinen sektori on aivan liian massiivinen talouden kantokykyyn nähden, mutta sitä ei pysty karsimaan. Ei ainakaan demokraattisissa vaaleissa valitut puolueet. Tähän päälle valtion kasvavat korkomenot, hävittäjähankinnat, ilmastohumppa, Ukrainan tuki, EU-tulonsiirrot, jne jne jne.

Suomen velkaantumistahti on nopeinta koko EU:ssa. Me velkaannumme kovinta tahtia ja saavutamme EU:n kekkulimaita Kreikkaa, Italiaa, Espanjaa, Portugalia, Ranskaa ja Belgiaa. Tosin jopa edellä mainitut ovat, Belgiaa lukuunottamatta, saamassa velkaantumisen kasvua jollakin tasolla kuriin.

Keskustan Lohi: ”Purran ehdotus 40 miljardin velanotosta yllätti”

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk) ihmettelee, että hallituksen velkaantuminen on samaa suuruusluokkaa kuin edellisellä hallituksella.

www.iltalehti.fi

Miten käy velkaantuvan Suomen?

Suomi on selvästi velkaisempi kuin muut Pohjoismaat, ja jos IMF:n ennuste pitää paikkansa, enää kourallinen EU-maita on Suomea velkaisempia viiden vuoden päästä.

www.is.fi

Olet oikeassa että Suomessa on aikalailla yksi oikeistolaisimpia hallituksia koskaan jos puolueiden nimiä katsoo, mutta persuja ja ehkä kristittyjä lukuunottamatta puolueet on enemmän vasemmalla kuin koskaan. Puhutaan "sivistysporvareista" joka tarkoittaa käytännössä pikkutakissa poseeraavaa demaria ja näitä on kokoomus ja RKP täynnä.

Jo Marinin somehallitusta ennen velkaa oli liikaa ja Suomen talous oli perseellään ja nyt katastrofiviisikon jäljiltä se on käytännössä vapaassa pudotuksessa. Suurin osa suomalaisista äänestäjäriveistä on kuitenkin älyllisesti manipuloitavia zombeja joiden ei pitäisi edes osallistua demokraattiseen prosessiin. Esim. viime vuonna ja sitä ennen täysin päiväkotitasoinen salaliittoteoria siitä kuinka velkaa ei tarvitse maksaa takaisin ja kuinka korot eivät ole riski meni täysin läpi tuulipukuihin ja nyt sitten ollaan lähes pysyvästi kusessa. EU:n velkapaketti oli täyttä kusetusta ja ainoastaan persut ja jotkut kokoomuslaiset uskalsivat sitä vastustaa. Puhumattakaan sitten tästä sosialismista mitä Suomeen on mädätetty puolen vuosisadan ajan.

Vaikea nähdä mitään pelastusta kun meille tulee 4v välein kädenlämpöinen kokoomushallitus joka hiukan hidastaa katastrofia tai sitten täysin vasemmistohallitus joka täysin avoimesti kiistää tieteen, matematiikan, talousopin ja logiikan. Ainoa pelastus olisi se että saataisiin aidosti äärioikeistolainen hallitus joka ajaisi ainakin 50% julkisesta sektorista alas ja vetäisi verot ihan pohjaan. Siis aidosti äärioikeistolainen eikä "äärioikeistolainen" miten lehdistö ja vihervasemmistolaiset kyseistä termiä käyttävät.

 

[Zacksa]

Olet oikeassa että Suomessa on aikalailla yksi oikeistolaisimpia hallituksia koskaan jos puolueiden nimiä katsoo, mutta persuja ja ehkä kristittyjä lukuunottamatta puolueet on enemmän vasemmalla kuin koskaan. Puhutaan "sivistysporvareista" joka tarkoittaa käytännössä pikkutakissa poseeraavaa demaria ja näitä on kokoomus ja RKP täynnä.

Jo Marinin somehallitusta ennen velkaa oli liikaa ja Suomen talous oli perseellään ja nyt katastrofiviisikon jäljiltä se on käytännössä vapaassa pudotuksessa. Suurin osa suomalaisista äänestäjäriveistä on kuitenkin älyllisesti manipuloitavia zombeja joiden ei pitäisi edes osallistua demokraattiseen prosessiin. Esim. viime vuonna ja sitä ennen täysin päiväkotitasoinen salaliittoteoria siitä kuinka velkaa ei tarvitse maksaa takaisin ja kuinka korot eivät ole riski meni täysin läpi tuulipukuihin ja nyt sitten ollaan lähes pysyvästi kusessa. EU:n velkapaketti oli täyttä kusetusta ja ainoastaan persut ja jotkut kokoomuslaiset uskalsivat sitä vastustaa. Puhumattakaan sitten tästä sosialismista mitä Suomeen on mädätetty puolen vuosisadan ajan.

Vaikea nähdä mitään pelastusta kun meille tulee 4v välein kädenlämpöinen kokoomushallitus joka hiukan hidastaa katastrofia tai sitten täysin vasemmistohallitus joka täysin avoimesti kiistää tieteen, matematiikan, talousopin ja logiikan. Ainoa pelastus olisi se että saataisiin aidosti äärioikeistolainen hallitus joka ajaisi ainakin 50% julkisesta sektorista alas ja vetäisi verot ihan pohjaan. Siis aidosti äärioikeistolainen eikä "äärioikeistolainen" miten lehdistö ja vihervasemmistolaiset kyseistä termiä käyttävät.

Äärioikeistolla tarkoitetaan kuulemma natseja. Mutta jos edes ihan oikea talousoikeistolainen puolue saataisi suomeen hallitukseen niin sekin olisi jo hyvä alku.

 

[inexcess]

Suomen lainanhoitokulut kasvavat vauhdilla korkeiden korkojen vuoksi. Valtio joutui myöntymään viime viikolla sovitussa uudessa lainassa 3,75 prosentin korkoon.

Mitä enemmän vanhoja erääntyviä lainoja joudutaan hoitamaan uusilla lainoilla, sitä enemmän kasvavat lainahoitokustannukset. Ensi vuonna jokainen suomalainen maksaa valtiolainojen korkoja 570 euroa ja suunta on ylöspäin jos korot ei laske.

Ps. On ollut mielenkiintoista huomata Suomen julkisessa keskustelussa tapahtunut muutos liittyen Suomen velkaantumiseen. Ei ole kuin muutama vuosi, kun pinnalla olivat kuolemattomat lauseet "Rahaa on kyllä" ja "Velkoja ei tarvitse maksaa takaisin". YLE, tapojensa vastaisesti, jopa komppasi tällä viikolla pääuutislähetyksessään hallituksen kaavailuja laittaa Suomen julkista taloutta kuntoon erilaisilla säästökuureilla.

Ensi vuonna me kaikki maksamme 570 euroa valtion korkoja – lähivuosina lasku kasvaa, kun valtion hyöty nollakoroista hiipuu

Valtion maksamien lainakorkojen summa nelinkertaistuu ensi vuonna verrattuna vuoteen 2022. Poliitikkojen keskustelun sävy vaikuttaa siihen, millä hinnalla Suomelle lainataan rahaa.

yle.fi

 

[Tommy Goldfish]

Suomen lainanhoitokulut kasvavat vauhdilla korkeiden korkojen vuoksi. Valtio joutui myöntymään viime viikolla sovitussa uudessa lainassa 3,75 prosentin korkoon.

Mitä enemmän vanhoja erääntyviä lainoja joudutaan hoitamaan uusilla lainoilla, sitä enemmän kasvavat lainahoitokustannukset. Ensi vuonna jokainen suomalainen maksaa valtiolainojen korkoja 570 euroa ja suunta on ylöspäin jos korot ei laske.

Ps. On ollut mielenkiintoista huomata Suomen julkisessa keskustelussa tapahtunut muutos liittyen Suomen velkaantumiseen. Ei ole kuin muutama vuosi, kun pinnalla olivat kuolemattomat lauseet "Rahaa on kyllä" ja "Velkoja ei tarvitse maksaa takaisin". YLE, tapojensa vastaisesti, jopa komppasi tällä viikolla pääuutislähetyksessään hallituksen kaavailuja laittaa Suomen julkista taloutta kuntoon erilaisilla säästökuureilla.

Ensi vuonna me kaikki maksamme 570 euroa valtion korkoja – lähivuosina lasku kasvaa, kun valtion hyöty nollakoroista hiipuu

Valtion maksamien lainakorkojen summa nelinkertaistuu ensi vuonna verrattuna vuoteen 2022. Poliitikkojen keskustelun sävy vaikuttaa siihen, millä hinnalla Suomelle lainataan rahaa.

yle.fi

Siinå on tulossa seuraavalle vasemmistohallitukselle paljon korjattavaa taas kun nykyhallituksen kausi on ohi.

 

[Zacksa]

Siinå on tulossa seuraavalle vasemmistohallitukselle paljon korjattavaa taas kun nykyhallituksen kausi on ohi.

Valitettavasti suomen äärisosialismilla on saatu aikaan se, että valtaosa on köyhiä ja luulevat vasemmistopuolueiden olevan ratkaisu. Housuun kusemista talvella tuo velkarahalla biletys. Nyt on jo myöhäistä kääntää kelkkaa.

 

[Gespard]

Ikinä ei ole myöhäistä kääntää kelkkaa, ne lopputulokset ei vaan välttämättä ole mieleen. Nähdäkseni nämä EU velkapelastetutkin maat sätkivät edelleen, joten eikai se ihan toivotonta ole.

 

[B12]

Yliopistot kyllä mielellään yrittää tulla yritysten kylkeen tekemään yhteistyötä. Edelleenkin sen todellisen kehitystyön tekevät yrityksissä työskentelevät ihmiset. Vuosia yliopistomaailmassa tutkijana toimineilla konkretia, käytännönläheisyys, aikaansaaminen, oikean kehitystyön tekeminen ja hienot teoriat eivät oikein tahdo kohdata. Näenkin niin, että näillä yhteistyöprojekteilla yritysten kanssa yliopistot yrittävät saada näyttöjä omalle tekemiselleen ja sitä kautta lisää rahoitusta ja uskottavuutta yliopistomaailmassa.

Samansuuntaisia kokemuksia teollisuudesta. Erilaisilla oppilaitoksilla on paljon jostakin rahoitettuja hankkeita, joilla pyritään auttamaan teollisuusyrityksiä. Konkretian tasolla monet ovat liian korkealentoisia ja teoreettisia, että normaali pajajuntti (johto ja päälliköt mukaan lukien) hyötyisivät niistä täysipainoisesti. Perustason teollisuus ei ole niin rakettitiedettä, että kaikki viimeiset trendit ja teoriat uppoaisivat kovin hyvin.

Idea on hyvä ja kannatettava, mutta pitää soveltaa konkretian tasolle. Tottakai oppilaitokset hakevat näkyvyyttä, rahoitusta, ja hankkeita. Paikallisella oppilaitoksella vuosia sitten perustettiin hankekoordinaattorin virka, jossa etsittiin hankkeita ja rahoitusta niille ja joka toi taloon sadoilla tuhansilla rahaa per vuosi.

 

[BongisKhan]

Oikeasti yliopistojen tutkimusrahoituksen ohjaaminen vähintään 1000% tehokkaammin olisi suorasta triviaalia. Riittää kun seuraa tätä proseduuria:

Onko ehdotettu "tutkimus" humanistista huuhaata? -> Hylkää rahoituspyyntö suoraan, koska humanistiset "tieteet" eivät ole tiedettä, vaan tieteeltä lähinnä termejä ja muotoja lainaavaa täysin arvotonta subjektiivista hömppää.

Toki ihan aiheellisesti voidaan kysyä, onko vaikkapa joku biologian alan nelivarvaspehmokynsikkään tutkimus myöskään nyt sitä ihan oleellisinta tutkimusta rahoitettavaksi, mutta näillä sentään on yleensä kuitenkin välittömiä ja pitkän tähtäimen ihan konkreettisia sovelluksia ja hyötyjä.

 

[Timo 2]

Onko ehdotettu "tutkimus" humanistista huuhaata? -> Hylkää rahoituspyyntö suoraan, koska humanistiset "tieteet" eivät ole tiedettä, vaan tieteeltä lähinnä termejä ja muotoja lainaavaa täysin arvotonta subjektiivista hömppää

Historian tutkimus taitaa mennä humanististen tieteiden alle ja itse ainakin pidän tätä arvokkaana, joten tämä proseduuri ei ole täysin toimiva. Muitakin esimerkkejä varmaan löytyy.

 

[hyvää_päivää]

No juu, ei siinä tarvitse olla mikään yliopiston professori että tajuaa sen että jotain täysin nollatutkimuksia ei ole järkevä rahoittaa sadoilla tuhansilla euroilla suoraan verovaroista.

Kaikki Afrikkalaiset sukupuolitutkimukset tai jotkut nykytanssin tutkimukset eivät ole edes 5 euron arvoisia yhteiskunnallemme.

 

[BongisKhan]

Historian tutkimus taitaa mennä humanististen tieteiden alle ja itse ainakin pidän tätä arvokkaana, joten tämä proseduuri ei ole täysin toimiva. Muitakin esimerkkejä varmaan löytyy.

Historia on toki mielenkiintoista ja ihan hyödyllistäkin, mutta eipä sekään mitään tiedettä ole. Varsinkin kun katsoo miten järjettömän revisionista historiankirjoitusta viime vuosina on harrastettu, niin se vähäinenkin tieteellisyys katoaa kyllä aika tehokkaasti.

 

[Timo 2]

Historia on toki mielenkiintoista ja ihan hyödyllistäkin, mutta eipä sekään mitään tiedettä ole.

Kysymys kuuluu pitääkö historian tutkimusta rahoittaa? Sun proseduurilla ei, minusta kyllä.

Toinen esimerkki on psykologia. Siitäkin on paljon hyötyä, oikein toteutettuna, vaikka ei lukeudu koviin tieteisiin.

Joten mielestäni tämä asia ei ole niin musta-valkoinen, kuin mitä proseduurissasi kirjoitit.

 

[BongisKhan]

Kysymys kuuluu pitääkö historian tutkimusta rahoittaa? Sun proseduurilla ei, minusta kyllä.

Ehkä jollain pienehköllä prioriteetilla.

Toinen esimerkki on psykologia. Siitäkin on paljon hyötyä, oikein toteutettuna, vaikka ei lukeudu koviin tieteisiin.

Psykologia on nimenomaan yksi pahimpia näistä, erityisesti koska se yrittää erityisen paljon esittää olevansa oikea tiede. Suurin osa psykologian tutkimuksesta on kuitenkin tosisasiassa toistamiskelvotonta roskaa, jopa hömppätieteiden löyhillä kriteereillä. Lähes jokainen psykologian merkkipaalututkimuksistakin on sittemmin paljastanut parhaimmillaankin aineistoltaan ja johtopäätöksiltään kyseenalaisiksi, jos ei suorastaan valheellisiksi. tjeu reproducibility crisis.

Toki psykologia ei ole ainoa ala, jota tuo koskettaa. Iso osa tieteellisestä tutkimuksesta kovienkin tieteiden puolella on joko yhdentekevää roskaa tai päin persettä tehtyä ja koko "vertaisarviointiprosessi" on totaalisen rikki.

 

[pulatunnus]

Suomen lainanhoitokulut kasvavat vauhdilla korkeiden korkojen vuoksi. Valtio joutui myöntymään viime viikolla sovitussa uudessa lainassa 3,75 prosentin korkoon.

Mitä enemmän vanhoja erääntyviä lainoja joudutaan hoitamaan uusilla lainoilla, sitä enemmän kasvavat lainahoitokustannukset. Ensi vuonna jokainen suomalainen maksaa valtiolainojen korkoja 570 euroa ja suunta on ylöspäin jos korot ei laske.

Olisko kannattanut ottaa parikolmevuotta sitten ihan tolkuttomasti velkaa, jos sitä olisi saanut sillä korolla mitä silloin sai.

Ongelma olisi ollut se mihin se raha tungetaan.

Mutta nyt toki positiivista se että jos inflaatio on syönyt vanhojen lainojen arvoja nykyrahassa, niin ne tulivat edullisemmaksi mitä kuviteltu, toki mainitsemasi korko tuntuu tänäpäivänä edulliselta, eli kannattaa ottaa.

Mitä enemmän vanhoja erääntyviä lainoja joudutaan hoitamaan uusilla lainoilla, sitä enemmän kasvavat lainahoitokustannukset. Ensi vuonna jokainen suomalainen maksaa valtiolainojen korkoja 570 euroa ja suunta on ylöspäin jos korot ei laske.

Prosenttuaalisesti euromääräiset korot kasvaa kun jopa osittain negatiivista koroista siirrytään nykyisiin.

Sillä voi olla politiikkaan ihan postiivinen vaikutus, kirstuvartijan työ voi helpottua.

 

[Timo 2]

Pois. Ei enään liity mitenkään ketjun aiheeseen.

 

[baggio]

Ei tämä nyt kyllä hirveän hyvältä näytä että valtio taas ottaa 10Mrd lisää vekseliä.

* 38 Mrd tällä vaalikaudella.
46 Mrd tällä vaalikaudella.

Mitään defaulttia ei tietenkään ole tulossa, niin kauan kun on euromaita, joilla menee vielä huonommin.

Edit: Luvut päivitetty

 

[inexcess]

* 38 Mrd tällä vaalikaudella.

Mitään defaulttia ei tietenkään ole tulossa, niin kauan kun on euromaita, joilla menee vielä huonommin.

Sinun oletus EU:sta Suomen pelastajana perustuu sen varaan, että EU ja euro pysyy pystyssä. Ehkäpä eniten tätä uhkaa markkinoiden usko Italian pystyssä pysymiseen, tai paremminkin saako EU pidettyä Italian pystyssä.

Vuonna 2020 alkaneen koronan jälkeen EKP pelasti Italian printtaamalla valtavat määrät uutta rahaa, joilla EKP osti jälkimarkkinoilta siellä liikkuvat Italian bondit. EKP:n bondiosto-ohjelmat pelastivat Italian, ei niinkään elvytyspaketti. Elvytyspaketilla Italiassa mm. remontoitiin ihmisten kämpät, sekä luotiin alku tulonsiirtounionin syntymiselle.

Valitettavasti massiivisesta rahan printtaamisesta seurasi kova inflaatio, joka nyt ajaa Eurooppaa lamaan. Tämän vuoksi EKP ei voi toistaa tätä temppua ainakaan lähivuosina.

Jos tulee uusi suuri maailmantalouden shokki, ei ole enää järkeviä tapoja pitää Italiaa pystyssä. Italia joutuu jättämään velkojaan maksamatta, lähtemään eurosta ja korttitalo kaatuu.

 

[jonniv]

Kaksikymmenvuotinen sote on ollut kaikilta niin massiivinen epäonnistuminen, että joku taksiuudistuskin on siihen verrattuna pikkujuttu.

Suomi on ikääntynyt niin rajusti 2000-luvulla ja ikääntyy tästä eteenkin päin, että mikään sote -järjestelmä ei olisi pitänyt järjestelmää hyvällä tasolla ja kustannuksia kurissa.

Alla olevista kuvista ja kaavioista voi tehdä johtopäätöksiä..

Yli 70-vuotiaiden määrän kasvu: