Eihän palkat edes ole matalia Suomessa EU-tasolla. Varsinkin, kun ottaa palkkakuitista piilotetut työnantajan sivukulut huomioon. Jos useampi tekisi töitä riippumatta työn laadusta, jakautuisi yhteiskunnan kannattelu leveämmille hartioille ja samalla paine korottaa kokonaisveroastetta (yksi Suomen kasvun esteistä), hellittäisi.
Yksi askel suomalaisten taloustiedon parantamiseen voisi olla se, että palkkakuitissa näkyisivät kaikki työnantajan maksamat veroluonteiset maksut (esim. se 17% työeläkemaksu). Ihmisillä kirkastuisi hieman se kuva, mitä työ oikeasti maksaa ja mihin heidän työnsä tuotot valuvat.
Ruotsiin verrattuna palkat on kyllä matalia, mutta ensisijaisesti on ongelma että ne on matalia suhteessa elinkustannuksiin.
Ja kuten @Moilaps sanoikin, ei 4 prosenttiyksikköä parempi työllisyysaste olisi mitenkään kauhean iso juttu. Lisäksi ei ole realistista olettaa että koko ero Ruotsiin tai Viroon johtuu kelarottailusta, ehkä puolet voisi laittaa sen piikkiin?
Oletetaan että 2% työikäisistä lopettaisi kelarottailun ja alkaisi sykkiä 1500e/kk bruttopalkalla paskaduuneissa. Tuolla palkalla veroja on 10,8% ja työmarkkinatuki o näemmä 800e/kk, niin oletetaan vaikka että keskimääräinen kelarotta saisi 1000e/kk tukia asumistukien yms. kanssa (onko tosiaan näin paljon?), niin jokainen rottailun lopettanut toisi valtion kassaan vuodessa 12 * (1000e + 0,108 * 1500e) = 13944e. Googlailun perusteella työikäisen väestön osuus on 62% ja kun kokonaisväestö on 5,6 miljoonaa, valtion kassaan kilahtaisi vuodessa 0,62 * 5,6M * 0,02 * 13944e = 968Me lisää. Tämän lisäksi toki tulisi lisää esim. alveja ja muita vastaavia valtion kassaan, mutta pitäisi silti tajuta ettei kansantaloutta tällä pelasteta.