Oikeusministeri 
Leena Meri (ps) kertoi tiistaina ministeriönsä valmistelemasta lakiuudistuksesta, jossa Suomessa otetaan käyttöön niin kutsuttu varmuusvankeus.
Uudistuksen tarkoitus on varmistaa, etteivät yhteiskunnalle ja muiden turvallisuudelle vaarallisimmat vangit vapaudu.
Vuonna 2018 voimaan tullut yhdistelmärangaistus säilyy. Varmuusvankeuteen voidaan määrä yhdistelmärangaistuksen vankeusajan jatkeena, jos on edelleen ilmeinen vaara, että henkilö syyllistyy uuteen vakavaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaan rikokseen.
Millainen ihminen kykenee äärimmäiseen väkivaltaan? Yksi seikka lapsuudessa yhdistää usein
Yhdistelmärangaistus koostuu pitkästä vankeudesta ja vuoden mittaisesta valvonta-ajasta.
Uuden varmuusvankeuden myötä hyvin vaaralliseksi todettu vanki voidaan periaatteessa pitää telkien takana jopa koko elämä, mutta ainakin niin kauan kuin hänen arvioidaan olevan vaarallinen.
Tuleeko Suomeen vihdoin oikea elinkautinen, oikeusministeri Meri?
– Kyllä, vihdoinkin. Meillä on muutamia tapauksia, tämmöisiä henkilöitä, jotka ovat joutuneet määräaikaisiin vankeusrangaistuksiin. On katsottu, että vain tappo täyttyy, Meri vastaa.
– Sitten he käyvät vähän sukkahousukuristamassa ja taas mennään. Eihän tässä ole mitään järkeä. Ja juuri tähän tämä vastaa, hän jatkaa.
Meren mukaan varmuusvankeutta voidaan käyttää myös ensikertalaisiin eli myös ensimmäistä kertaa henkirikokseen syyllistyvä voidaan todeta niin vaaralliseksi, että hänet pidetään vankilassa pidempään.
Leena Meri kommentoi ankaroituvaa rangaistusseuraamuspolitiikkaa. Joakim Kullas
– Se ei edellytä, että on paljon rikoksia eri kerroilla. Jos ajatellaan vaikka Norjan 
Anders Breivikiä, niin hänhän oli ensikertalainen, mutta kovaa jälkeä tuli. Norjassahan keskustellaan siitä, että todennäköisesti hän ei tule koskaan pääsemään vapaaksi, Meri sanoo.
Varmuusvankeus on käytössä muun muassa Norjassa, ja Ruotsissa valmistellaan asiaan liittyvää lainsäädäntöä.
– Tämähän on todella vaarallista, että meillä on porukkaa, jotka uusivat henkirikoksia, tappoja tai törkeitä pahoinpitelyitä. Kyllähän se niin on, että silloin yhteiskunnan turvallisuus tulee ennen heidän oikeuksiaan, Meri linjaa.
Vapaaksi voi hakea vuosittain
Lainsäädännön uudistuksella on mahdollisuus pidentää myös elinkautisen vankeusrangaistuksen keskimääräistä kestoa, joka on tällä hetkellä 14,8 vuotta.
Murhasta tuomittu Mika pääsi Suomen upeimpaan vankilaan – Tällaista arkea hän elää: ”Asiani eivät voisi olla paremmin”
Rikoslakiin tulee myös lisäys, jonka mukaan vankia ei voida vapauttaa, jos on olemassa ilmeinen vaara siitä, että hän vapauduttuaan syyllistyy uuteen vakavaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaan rikokseen.
Kuten aikaisemminkin, päätökset elinkautisvankien vapauttamisesta tekisi Helsingin hovioikeus. Varmuusvankeudesta vapauttaminen vastaisi elinkautisesta vapauttamista ehdonalaisineen, ja tekijä voi hakea sitä vuoden kuluttua aiemmasta päätöksestä.
Vuonna 2027 voimaan tulevaa lakia ei voida soveltaa ennen lain voimaantuloa tehtyihin tekoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nyt elinkautista istuville rikoksenuusijoille ei voisi varmuusvankeutta määrätä.
Voivatko kansalaiset nyt luottaa siihen, että vaaralliset henkilöt saadaan pidettyä poissa kaduilta?
– Kyllähän tässä tällainen lähtökohta on. Toki jää vielä väkivaltariski ja miten se voidaan arvioida, mutta toivottavasti tätä lakia lähdetään reippaasti soveltamaan, oikeusministeri Meri sanoo.
Isis-naiset vankilaan?
Tiistaina Meri esitteli myös liudan valmistelussa olevia terrorismilainsäädännön tiukennuksia.
Lue myös
Yhtä asiaa vankilassa tulee välttää – Enna, 47, ei kuitenkaan koe pelkoa: ”Olen pyörinyt konfliktialueilla”
Jatkossa rangaistavaa voi esimerkiksi olla terroristijärjestön hallitsemalla alueella oleskelu. Tällaiseen rikokseen voi syyllistyä myös henkilö, jonka perheenjäsen osallistuu terroristijärjestön toimintaan.
Terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten piiriä laajennettaisiin kattamaan myös törkeä vapaudenriisto, törkeä raiskaus, törkeä ryöstö ja törkeä lapsenraiskaus. Lisäksi luvassa on runsaasti muita tiukennuksia.
Lainsäädännöllä on tarkoitus puuttua vierastaistelijailmiöön, tukkia terroristilainsäädännössä aiemmin olleita aukkoja ja selkeyttää lakeja. Uusien lakien on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2026.