Suomen kielen outoudet

[Vaateri]

Rallissa on erikoiskokeita (special stage). Miksi ne ovat suomessa nimenomaan "kokeita"? Eihän tuossa ole mitään yhteyttä alkuperäiseen(?) englanninkieliseen sanaan "stage".

Lähtisin siitä oletuksesta, ettei se englanninkielinen sana ole se mistä termi on suomeen käännetty. Rallia en tunne, mutta google näyttäisi että italian vastaava on "prova speciale" ja ranskan "épreuve spéciale", jolloin erikoiskoe olisi suora käännös niistä.

 

[asentaja1]

Sehän on suomen kielessä tavallista että uusi sana ei ole laina tai muuten toista kieltä vastaava, vaan muuten kuvaa asiaa suomenkieliseen tapaan. Usein kuten tässäkin luodaan uutta käsitettä kuvaamaan vanhoista sanoista yhdyssana.

Erikoiskoe on kuvaava ja etenkin ollut sitä rallin alkuaikoina. Se on koe, merkityksessä tilaisuus jossa osallistujan suoritus arvioidaan, ja erityinen osa suurempaa kokonaisuutta. Siirtymätaipaleet ovat olleet tasaista puurtamista jossa ratkaisee jo se, kestääkö auto nipussa ja jaksaako kuljettaja ajaa pitkään. Erikoiskokeessa taas suoritetaan hetken aikaa oikein kunnolla.

Juuri näin. Voisi ehkä sanoa, että suomenkielen sana on jopa paljon kuvaavampi ja parempi.

Lähtisin siitä oletuksesta, ettei se englanninkielinen sana ole se mistä termi on suomeen käännetty. Rallia en tunne, mutta google näyttäisi että italian vastaava on "prova speciale" ja ranskan "épreuve spéciale", jolloin erikoiskoe olisi suora käännös niistä.

Ja sitten kun sanotaan, että ralli on ranskalaisten keksintö, voi ehkä ajatella heidän sanaansa alkulähteeksi, jolloin suomenkielen sana tosiaan on suora käännös siitä.

 

[Vepe21]

Erikoiskoe on kuvaava ja etenkin ollut sitä rallin alkuaikoina. Se on koe, merkityksessä tilaisuus jossa osallistujan suoritus arvioidaan, ja erityinen osa suurempaa kokonaisuutta. Siirtymätaipaleet ovat olleet tasaista puurtamista jossa ratkaisee jo se, kestääkö auto nipussa ja jaksaako kuljettaja ajaa pitkään. Erikoiskokeessa taas suoritetaan hetken aikaa oikein kunnolla.

Entisaikaanhan järjestettiin ralleissa myös erilaisia jarrutus-, peruutus- ym. kokeita, joten nekin saattavat olla osasyynä sille, miksi se on nimenomaisesti erikoiskoe kun vertaa noihin muihin kokeisiin.

Lähtisin siitä oletuksesta, ettei se englanninkielinen sana ole se mistä termi on suomeen käännetty. Rallia en tunne, mutta google näyttäisi että italian vastaava on "prova speciale" ja ranskan "épreuve spéciale", jolloin erikoiskoe olisi suora käännös niistä.

Nimityksiä tuolle on eri kielissä monia, esim. espanjaksi se on "tramo cronometrado" eli suomeksi "kellotettu osuus", kun taas saksan "Wertungsprüfung" kääntyisi suoraan "arviointikoe". Tuo englannin "special stage" olisi suoraan suomennettuna "erikoisosuus".

Mutta onhan erikoiskokeelle myös toinen nimitys suomessa, pikataival. Niin, ja etappi myös, toki vähän harvemmin käytetty ja muissa kielissä taitaa vastata enemmän nykyisein yhden päivän kokonaisuutta eli englanniksi legiä.

 

[CaseAce]

Olin tänään vanha kun tajusin, että numerot kahdeksan ja yhdeksän, tulevat sanoista kaksi (kahta vajaa -> kah) ja yksi (yhtä vajaa -> yh) ja kymmenen (dekadi -> deka -> deksa). Kahdeksan. Yhdeksän. Roomalaisten numeroiden merkinnät IIX ja IX. Mind blown.

 

[asentaja1]

Olin tänään vanha kun tajusin, että numerot kahdeksan ja yhdeksän, tulevat sanoista kaksi (kah) ja yksi (yh) vajaa kymmenen (deka, deksa). Kahdeksan. Yhdeksän. Roomalaisten numeroiden merkinnät IIX ja IX. Mind blown.

Voi aluksi kuulostaa järkevältä, 1800-luvulla joku tutkijakin moista pohti. Tuo teoria kuitenkin debunkattiin nopeasti ja nykykäsityksen mukaan asia ei mene ihan noin. "Yksi" ja "kaksi" varmaankin ovat tuossa mukana, mutta "deksalla" ei ole mitään tekemistä asiassa kymmenen johdannaisena. Siinä mielessä kuitenkin totta nykyteorian mukaan, että kympistä tässä todennäköisesti ollaan vähentämässä.

Erittäin mielenkiintoinen aihe kyllä tämäkin, varsinkin kun vielä laajennetaan kaikkiin muihinkin lukusanoihin.

 

[CaseAce]

Voi aluksi kuulostaa järkevältä, 1800-luvulla joku tutkijakin moista pohti. Tuo teoria kuitenkin debunkattiin nopeasti ja nykykäsityksen mukaan asia ei mene ihan noin. "Yksi" ja "kaksi" varmaankin ovat tuossa mukana, mutta "deksalla" ei ole mitään tekemistä asiassa kymmenen johdannaisena. Siinä mielessä kuitenkin totta nykyteorian mukaan, että kympistä tässä todennäköisesti ollaan vähentämässä.

Erittäin mielenkiintoinen aihe kyllä tämäkin, varsinkin kun vielä laajennetaan kaikkiin muihinkin lukusanoihin.

Oliko mainuttua mistä tuo "deksa" sitten tulee? Sopivasti dekadi-sanasta mainitaan että Kreikan "dekas" tarkoittaa kymmentä ja helpompi se on suomalaisella ääntää kun vaihdetaan k ja s toisin päin.

 

[asentaja1]

Oliko mainuttua mistä tuo "deksa" sitten tulee?

...Koko ensimmäisen ja toisen tavun rajalla
oleva konsonantista voidaan katsoa numeraalien perustana oleviin
*iikte- ja *kakta-vartaloihin kuuluvaksi, jolloin selitettäväksi jää -eksan.
Tähän sisältyy Itkosen mukaan kieltoverbin vartalo e-, verbin useille
preesensmuodoille ominainen tunnusaines -k-, kolmannen persoonan
pääte -sa!sä sekä kaksikon tunnus -n. Viimeksi mainittu olisi alkuaan
kuulunut vain numeraaliin kahdeksan, jossa todella on kahdesta entitee-
tistä kysymys. Sanaan yhdeksän se olisi siirtynyt analogisesti sen vuoksi,
että peräkkäiset lukusanat usein pyrkivät hahmottumaan samanlaisiksi.
Tämän etymologian mukaan lukusanojen alkuperäinen merkitys olisi
ollut 'yhtä/kahta ei nyt ole', ts. yksi/kaksi puuttuu kymmenestä. (Itko-
nen 1973, 336-337.)
Itkosen selitys on nykyään yleisesti hyväksytty. Sanan yhdeksän osal-
ta se on ehditty ottaa jo Suomen kielen etymologiseen sanakirjaan
(SKES), numeraalin kahdeksan osalta selitys on korjattu saman mallin
mukaiseksi uuteen Suomen sanojen alkuperä -teokseen (SSA), jonka en-
simmäinen nide ilmestyi syksyllä 1992...

 

[Matt Damon]

Olin tänään vanha kun tajusin, että numerot kahdeksan ja yhdeksän, tulevat sanoista kaksi (kahta vajaa -> kah) ja yksi (yhtä vajaa -> yh) ja kymmenen (dekadi -> deka -> deksa). Kahdeksan. Yhdeksän. Roomalaisten numeroiden merkinnät IIX ja IX. Mind blown.

Liputan tämän puolesta.

 

[munse]

"ennen kuin on myöhäistä"

mutta:

"silloin kun on myöhäistä"

 

[vindicator rapeto]

Murrekartta. Tosin melko ylimalkainen, puuttunee monta eri murretta, esim. Itä-Suomen murre on mun mielestä ihan omansa eikä pelkästään "savon murretta".

 

[Vepasto]

Miksi peräpohjan murteet ? Ikinä kuullutkaan tuosta.

 

[napsa]

Murrealuekartta, ei murrekartta, näiden välillä on iso ero. Kuopiossa ja Mikkelissä puhutaan ihan erilaista savon murretta.

Nykyään murteet vähentyneet ja sekoittuneet, mutta edelleen on myös pieniä murteita. Mutta silti yksinkertaisempi piirtää murrealueet, kuin murreet. Itse kotoisin n.4000 asukkaan kunnasta ja sielläkin oli ennen selkeä oma murre, enää sitä ei kyllä kukaan puhu.

 

[Vaateri]

Miksi peräpohjan murteet ? Ikinä kuullutkaan tuosta.

Oletko paljonkin kielitieteitä harrastanut? Tai opiskellut suomea syvällisesti? Sieltähän tuo nimeäminen tulee:

Suomen murteet

Suomessa puhutaan monenlaisia murteita, jotka voidaan jakaa pääryhmiin, ja pääryhmiin kuuluu useita alaryhmiä. Jaon perustana on äännehistoria, ja jaottelussa hyödynnetään myös asutushistoriallista tietoa.

kotus.fi

 

[Vepasto]

Oletko paljonkin kielitieteitä harrastanut? Tai opiskellut suomea syvällisesti?

En ole. Siksi tässä ihmettelenkin. Muista olen kuullut, mutta peräpohjasta en. Ja mikä hiton peräpohja ? Lähinnä ihmettelen että mistä se peräpohja tulee, muut ovat aika loogisia nimiä.

 

[Vaateri]

En ole. Siksi tässä ihmettelenkin. Muista olen kuullut, mutta peräpohjasta en. Ja mikä hiton peräpohja ? Lähinnä ihmettelen että mistä se peräpohja tulee, muut ovat aika loogisia nimiä.

Peräpohja on se alue, jonka monet luulevat olevan Lappia, mutta historiallisesti se ei sitä ole. Siihen kuuluu mm. Kemi, Rovaniemi ja Tornio. Historialliseen Lappiin puolestaan kuuluu mm. Inari, Sodankylä ja Utsjoki.

 

[Mco]

Lähinnä ihmettelen että mistä se peräpohja tulee, muut ovat aika loogisia nimiä.

Tuossa mainitussa historiallisessa kontekstissa se on looginen, kun katsoo, miten Pohjanlahden ympärillä olevat historialliset maakunnat Suomessa ja Ruotsissa on nimetty ruotsiksi. Nimi on melko suora käännös.

 

[Antw]

En ole. Siksi tässä ihmettelenkin. Muista olen kuullut, mutta peräpohjasta en. Ja mikä hiton peräpohja ? Lähinnä ihmettelen että mistä se peräpohja tulee, muut ovat aika loogisia nimiä.

Ihan tuttu/tunnettu termi ja alue tuo on. Ja alueella puhutaan murteita, joilla on omat muista poikkeavat (tai lähinnä muita murteita sekoittavat) ominaispiirteensä.

Peräpohja (ruotsiksi Peräbotten) on historiallinen alue Pohjois-Suomessa, joka kattaa suunnilleen nykyisen Lapin maakunnan eteläosan ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisimmat osat. Alue käsittää Tornionlaakson ympäristöä ja ulottuu itään päin kohti Kainuuta.