Jos kyse olisi pelkästä moottorin hinnasta, niin yhtälö olisi tietenkin edullisempi kaksimoottorisille, mutta kyse on myös käyttökustannuksista. Muistaakseni kolmasosan lisäyksestä on yleensä puhuttu ja se tekee elinkaaren aikana aika ison summan.
Meinaatko, että kaksi moottoria yhdessä kuluttaa normaalikäytössä kerosiinia yms. kolmasosan enemmän kuin isompi yksimoottorinen. Henkilöstökuluissa ei luulis olevan kovin isoa eroa. Kapsiteettiahan (varusmiehiä) tuolla riittää.
Mutuilen tähän:
Joo ei ole tietoa, mutta kesällä huomiotani kiinnittti, että kun Kaivopuiston lentonäytöksessä käyneet Gripen C nousivat Vantaan kentältä niissä oli lisäpolttoainesäiliöt, mutta kun Gripen E nousi siinä ei ollut lisäpolttoainesäiliöitä. Aika äkäsesti nousikin, jossain n. 550m matkalla pyörät irti. Saattoi olla ns. "näytösnousu" (Hornettimme olivat siinä muutaman sadan metrin päässä). Mutta eiköhän se Ruotsiin asti lentänyt. Olisivatkohan saaneet kulutusta pienemmäksi?
Tuollaisia lukuja muistan nähneeni. Selväähän se on, että kaksi moottoria kuluttaa enemmän kuin yksi. Huoltokulut taas suoraan tuplaantuvat, samat huollot kun jokaiseen moottoriin on tehtävä. Ainakin perinteisessä tuntiperustaisessa mallissa, en tiedä onko nykyään olemassa huoltomalleja, jotka huomioivat myös kuormituksen, mikä vähän tasottaisi tilannetta. Eivätkä niissä huolloissa varusmiehet auta mitään.
Mahtuuhan siihen polttoainettakin huomattavasti enemmän.
Tuntuisi oudolta, ettei varusmiehiä koulutettaisi huoltoonkin, vaikka päävastuu olleekin kantapeikoilla. Tossa E:ssä on uudempi moottori, joten kulutus ollee muuttunut, mutta mihin suuntaan? Normaalikäytössähän noilla ei jälkipoltin päällä pitempiä aikoja ajella. Wiki kertoo, että 40% isompi tankki E:ssä ja ilmatankkauslaite menee rungon sisään.
, vaikka "Näytösnousu" saattoi ollakin, kotiinsa kuitenkin lähtivät.
Ihan vain offtopikkina mutta esim.oma mökkivene kulutti yhdellä 140hp koneella enemmän mitä nyt syö kahdella 70hp koneella, sama nopeus, samat potkurit mutta matkavauhdissa bout 15% pienempi kulutus tuplakoneilla.
Varusmiehet tekevät öljynvaihtoja ja muita normikäyttöön kuuluvia toimenpiteitä ja tarkastuksia. Oikeat huollot tekevät Patrian ammattimiehet.
Epäilen, ettei noiden moottoreiden täyshuoltojen määrä konetta kohden ole kokonaiskustannuksista kovin merkittävä summa. Ja tuntuu oudolta edelleen, etteikö varusmiehiä koulutettaisi myös niiden tekoon. Sodan aikana niitä koneita ja huolopisteitä pitää hajauttaa eli huoltajien määräkin on oltava moninkertainen. Tää ihan arvausta.
Nyt ei puhuta mistään Datsunin moottorin rassaamisesta. Realiteetit asettaa jo se, että koulutukseen käytettävä aika lasketaan kuukausissa.
Kaikki apumekaanikot ovat aliupseereita. Kymmenien miljoonien arvoisten hävittäjien ja miljoonien arvoisten moottorien huoltamisessa on kuitenkin tiettyjä eroja verrattuna mihinkään jalkaväen aseisiin. Tai ilmailualalla ylipäänsä, missä kaikki on lähtökohtaisesti säänneltyä ja sertifioitua.
Joo eikös näissä 4+ sukupolven hävittäjissä ole järjestelmät joka kertoo että vaihda osa X. Huollon näkökulmasta aika vallankumouksellista.
Aikoinaan mun aselajissa alokasajasta istuttiin "koulun penkillä" 3-päivää viikossa ( poikkeuksena "metsäleirit"). Opetellen laitteiden huoltoa.
Juu, n. 2.4 tonnia => 3.4 tonnia. (tyhjäpainosta prosentteina 35% => 42.5%).
Ei, missään ei ole sitä toiminnassa vielä. Muissa ei ole/ei ole tulossa, ja F-35ssa se on tulossa mutta se on se käytännössä viimeinen pahasti keskeneräinen osa konetta, eikä vielä toiminnassa.
Olen huolissani, jos ei kouluteta. Koneilla jotka eivät toimi ei tee mitään sodankaan aikana. Toki siinä ollee ja pitääkin olla ammattilainen ohjaamassa ja tarkistamassa asioiden menevät oikein. Voihan siinä olla, että jotkut osat katsotaan sellaisiksi, ettei niitä korjata vaan niihin on vaihdettavat varaosat. Uudet hävittäjäthän ovat tietokoneilla ohjattavia. Eikä niitä lennetä perinteisesti.
Mietin viitattiinko tässä IECMS:ään. Ja kyllähän Hornet muutenkin tekee järjestelmätarkistuksia ja tarvittaessa vikaantunut komponentti voidaan vaihtaa. Ajattelit tässä varmaan vielä pidemmälle vietyä mallia.
Aikaa on sen vuoden verran, siitä voi vähentää pakolliset oheistouhut. Eikä sinun tarvitse olla huolissasi, kyllä Ilmavoimissa on mietitty miten koneet pidetään toiminnassa. Fakta nyt vaan on, että jokainen Hornetin moottori käy elinkaarensa aikana tehtaalla vähintään kolme kertaa. Nämä huollot tekevät Patrian ammattilaiset, eikä varusmiehillä ole tässä osaa eikä arpaa eli kaksimoottorisessa koneessa nämä huoltokulut ovat kaksinkertaiset. Eli moottorien määrällä on olennainen vaikutus myös huoltokuluihin ja se on ihan fakta.
Kyllä mä sitten olen huolissani sodanaikaisesta huollosta. Ja uskon, että moottoreiden huoltokulut ollevat erilaiset.
Mihin pienempään? Esim. Gripenissä on pohjimmiltaan ihan sama moottori, joita Hornetissa on kaksi.
Niin on, mutta jos niitä osaajia ei ole riittävästi (tosin ei taida olla niitä koneitakaan).
Arvelin vaan kun Griben kulkee kovenpaa kuin hornet kahdella moottorilla, että olisivat tehoiltaan erilaiset.
Osaajien puute ei korjaannu sillä, että heitä yritetään korvata pikakoulutetuilla varusveijareilla, vaan työ jäisi yhä tekemättä ja samalla voitaisiin saada aikaan tuhoa. Osaajien puute pitää ratkaista hankkimalla ne osaajat tavoitettaviin.
Tavallaan ovatkin, mutta päättely on virheellistä.
Mutta kun ne koneet ostetaan, jotta sitä sotaa ei tulisi.
Ei se uskottava puolustus nyt kuitenkaan ihan tätä tarkoita.
Lähinnä mietin niitä moottorien huoltomiehiä, tuskin niitä lentäjiäkään on liikaa. Mutta tää on tosiaan teoriaa, ei niitä koneitakaan riittävästi kunnostettavaksi ole, kun teoreettinen sota olisi ohi.
Eikös Gripen E:ssä ole päivitetty versio moottorista mitä se sitten tarkoittaakin? Voihan olla että ollaan keksitty halvempia tapoja tehdä, kun tarjoavat Gribeneitä halvemmalla?
Niin tosta voisi päätellä, että jotain on oikeasti muutettu moottoripäivityksen myötä, liekkö kokoerojakin. Saattaa Griben E olla kevyempi sekä ilmanvastuksissa ja teho-painosuhteissa eroa.
Kaikissa Gripeneissä on "päivitetty versio moottorista" riippuen siitä, mitä tällä tarkoitetaan.
Toki yksi hintaan vaikuttava seikka on yksimoottorisuus. Yksittäisen lentokoneen myyntihintaa alentava seikka on niinikään lisätilausten saaminen, siis pidempi valmistussarja. Koneessa käytetyn moottorin valmistuskustannuksista en tiedä mitään, mutta sitä muuttujaa ei voida koneen kappalehinnasta päätellä.
Siis näissä vertailupareissa kummassakin verrataan yhtä vs. kahta ~saman työntövoiman kehittävää moottoria. Paitsi Gripen C/D vs. Hornet C/D kuivan ajon osalta. Jälkipoltolla niissäkin menee ~tasan per moottori.
Tämä pitää sinänsä paikkansa, mutta toki massa vaikuttaa vastukseen, koska massa vaatii nostetta ja nosteen tuottaminen aiheuttaa vastusta, ja tämähän on ihan törkeä yksinkertaistus. Lisäksi kun muotoilulla vähennetään vastusta yhdessä nopeudessa, vastus toisessa nopeudessa voi kasvaa. Ja kun kappale eri tilanteissa(kuten eri nopeuksissa) etenee eri asennossa, tilanne muuttuu jo senkin takia, ja myös ohjauspintojen asennon samalla muuttuessa. Vielä kun oletetaan kiinteän siiven sijasta toisenlainen muuttuva rakenne, menee monimutkaisemmaksi. Niin vaikeaksi, että tähän keskusteluun ainakin minä joudun osallistumaan hirveän pinnallisella tasolla.
Hyvä pointti, noste unohtui kun tarkoituksellisesti koitin yksinkertaistaa asioita. Joka tapauksessa lähdötiedot on niin hatarat, että yksinkertaistetut mallit riittää kun yrittää hahmottaa mitä huippunopeudet, tehopainosuhteet yms kertoo lentokoneesta.
Ja kuten seuraavaksi sanotkin, tämä ei tietenkään ole niin yksinkertaista, koska noste ei toimi näin(ei lentokoneessa, helikopterissa eikä purjeveneen luoviessa), koska nostetta tuottava pinta on(näin yksinkertaisen amiksen yksinkertaistamana) eräänlainen vipu joka tuottaa nostetta selvästi enemmän kuin vastusta. Toisin sanoen jotain voidaan vähentää kun ensin tehdään vektorikäsittely, mutta ei nyt sentään painovoimaa.
Niin, sekin vielä. Suurin työntövoimakin riippuu myös ilmanopeudesta ja korkeudesta - jo ennen kuin moottori asennetaan tiettyyn runkoon.
Joo näinhän se on, kun asiaa miettii toisellakin aivosolulla. Liian myöhään yöllä kun alkaa pähkäillä asioita, niin menee mutkat turhankin suoraksi.Ja kuten seuraavaksi sanotkin, tämä ei tietenkään ole niin yksinkertaista, koska noste ei toimi näin(ei lentokoneessa, helikopterissa eikä purjeveneen luoviessa), koska nostetta tuottava pinta on(näin yksinkertaisen amiksen yksinkertaistamana) eräänlainen vipu joka tuottaa nostetta selvästi enemmän kuin vastusta. Toisin sanoen jotain voidaan vähentää kun ensin tehdään vektorikäsittely, mutta ei nyt sentään painovoimaa.
Se on Gripen, ei Griben.
www.bbc.com
On muuten tuossa uutisjutussa koneen speksit todella pahsti pielessä.Sattuhan näitä toki muillekin hävittäjille. Nyt meni brittien F-35 mereen:
Probe after British F-35 fighter crashes in Mediterranean
The pilot ejected and has safely returned to the aircraft carrier HMS Queen Elizabeth, the MoD says.
A British F-35 fighter jet has crashed into the sea during a routine operation in the Mediterranean, the Ministry of Defence has said.The pilot ejected and has safely returned to the Royal Navy aircraft carrier HMS Queen Elizabeth and an investigation has begun, the MoD added....This is the first time a UK F-35 has crashed, but there have been several involving US jets.
Itseasiassa moottorin ydin on kasvanut enemmän kuin puhallin, koska ohivirtaussuhde on pienentynyt 0.34 => 0.25.
Nyt on enää poliittiset syyt valita mikään muu.
Olen samaa mieltä tuosta vaikuttavuudesta, mutta mainostetaanhan hävittäjiä instagrammissa ja eri medioissa jopa ihan normaalille kansalle, että eiköhän tuo Lockheed Martinin järjestämä kierros ollut samaa settiä ja toki pienen suomen ilmailulehden toimitus on täpinöissään ainutlaatuisesta mahdollisuudesta päästä näkemään ja kuuntelemaan isoja johtajia.
siivet.fi
"Artikkeli" on tässä tapauksessa muutama kappale tekstiä poimittuna videoista.Itse artikkelikin kannattaa lukea. Ko. twiitti on lähinnä otsikko vain
F-35A:n lentotuntihinta on 11 000 euroa: Norjan ilmavoimat - Siivet
Siivet-lehdellä oli vihdoin mahdollisuus vierailla Norjan kuninkaallisten ilmavoimien Norjan Brekstadissa sijaitsevassa Ørlandin lentotukikohdassa 16. marraskuuta. Esimerkiksi edes Suomen HX-hankkeen edustajilla ei ole ollut vielä...
No esim. ton Francis-Herran olisi ollut hyvä lukea ennen vaahtoamista idiooteista suomalaisista toimittajista.
Minähän en sanonut niitä idiooteiksi, vaan että tuollainen tilaisuus päästä kuuntelemaan asioita lähellä olevia voi vaikuttaa arviointikykyyn ja samalla voi unohtua lähdekriittisyys kuten tuo viittaamani twitterketju osoitti. Siivet on hieno lehti ja luen sitä aktiivisesti, mutta ei se tarkoita, että olen samaa mieltä 100% kaikesta mitä siellä kirjoitetaan.
