Sotateknologia

F-35 ei ole näkymätön tutkalle. Vaikkakin tuollainen saattaisi mahdollisesti toimia yksittäistä it-patteria vastaan, niin useinhan on käytössä useampi patteristo ja päällekkäiset valvonta-alueet.

Ei ole täysin näkymätön mutta on tarpeeksi huonosti näkyvä ja omaa tarpeeksi hyvät tutkavaroittimet että voi helposti lentää sopivan matkan päässä, niiden vihollisen päällä olevien tutkien tehokkaan siihen kohdistuvan havaintomatkan ulkopuolella, mutta silti tarpeeksi lähellä että itse voi helposti laukoa niihin ohjuksia jotka lentävät kohteisiinsa hyvin nopeasti.
 
F-35 ei ole näkymätön tutkalle. Vaikkakin tuollainen saattaisi mahdollisesti toimia yksittäistä it-patteria vastaan, niin useinhan on käytössä useampi patteristo ja päällekkäiset valvonta-alueet.

Jenkit on harrastaneet näitä sead/dead-operaatioita kymmeniä vuosia paskemmallakin kalustolla hyvällä menestyksellä tuolla lähi-idässä ja vietnamissa.

 
Heti kun IT-patteri lukittuu syöttikoneeseen niin häivemoodissa oleva hiippaileva F-35 laukaisee siihen suuntaan harmin ja kohta ei ole enää IT-ohjusta.
Rajallinen määrä siellä on soihtuja ja silppua, millä niitä ohjuksia hämätään. Jos saa riittävän monta ohjusta F-35:n perään, niin kyllä se alas tulee. Kaiketi kuitenkin huomattavasti vaikeammin alas ammuttava kuin muut koneet.
 
Rajallinen määrä siellä on soihtuja ja silppua, millä niitä ohjuksia hämätään. Jos saa riittävän monta ohjusta F-35:n perään, niin kyllä se alas tulee. Kaiketi kuitenkin huomattavasti vaikeammin alas ammuttava kuin muut koneet.
No toki tulee alas, kun omasuoja loppuu.. ja tutkat näkee ja puikkoa paljon ilmassa, mutta jos on vaikka sattunut tehtävänsä tekeen ja vihu paukuttaa vaikka kuis monta hutia ja turhaa niin ohan sekin pois arsenaalista seuraavaa hyökkäystä odotellessa
 
Rajallinen määrä siellä on soihtuja ja silppua, millä niitä ohjuksia hämätään. Jos saa riittävän monta ohjusta F-35:n perään, niin kyllä se alas tulee. Kaiketi kuitenkin huomattavasti vaikeammin alas ammuttava kuin muut koneet.
Skannaava tutka löytyy huomattavasti aikaisemmin, kuin se saa lukituksen häivekoneeseen.
 
Rajallinen määrä siellä on soihtuja ja silppua, millä niitä ohjuksia hämätään. Jos saa riittävän monta ohjusta F-35:n perään, niin kyllä se alas tulee. Kaiketi kuitenkin huomattavasti vaikeammin alas ammuttava kuin muut koneet.

Kun puoliaktiivisen hakupään omaavan ilmatorjuntaohjuksen maalinosoitustutka tuhotaan, se ilmatorjuntaohjus ei osu tasan yhtään mihinkään muuhun kuin maanpintaan.

Ja aktiivihakupään omaavat ohjukset - niiden oma tutka on hyvin pieni ja heikko ja sen ohjuksen tarvii olla todella lähellä ennen kuin se pystyy omalla tutkallaan seuraamaan jotain F-35sta.

Ja soihduilla ei tehdä tasan yhtään mitään tutkahakuisille ohjuksille.

Ja unohdat kokonaan häirintälähettimet (ja lentokoneen oman tutkan käyttämisen häirintälähettimenä). F-35 kun kohdistaa samalla taajuudella kaiken tutkansa energian keilaan joka osoittaa kohti kohtitulevaa ohjusta, niin siinä aika helposti sen ohjuksen tutkan oma signaali peittyy häirinnän alle. Toki ohjus voi teoriassa kytkeytyä moodiin, jossa se hakeutuu häirintälähettimeen, mutta tässä moodissa jää esim. etäisyystieto ja nopeustieto käytännössä täysin saamatta ja ohjus joutuu lentämään selvästi epäoptimaalisemmalla lentoradalla, mikä syö sen kantomatkaa ja nopeutta ja tekee siitä selvästi helpomman väistää.
 
Ja unohdat kokonaan häirintälähettimet (ja lentokoneen oman tutkan käyttämisen häirintälähettimenä). F-35 kun kohdistaa samalla taajuudella kaiken tutkansa energian keilaan joka osoittaa kohti kohtitulevaa ohjusta, niin siinä aika helposti sen ohjuksen tutkan oma signaali peittyy häirinnän alle. Toki ohjus voi teoriassa kytkeytyä moodiin, jossa se hakeutuu häirintälähettimeen, mutta tässä moodissa jää esim. etäisyystieto ja nopeustieto käytännössä täysin saamatta ja ohjus joutuu lentämään selvästi epäoptimaalisemmalla lentoradalla, mikä syö sen kantomatkaa ja nopeutta ja tekee siitä selvästi helpomman väistää.
Tämä onnistuu siinä tapauksessa että F-35:n häirintälähettimestä löytyy ohjuksen käyttämän tutkan parametrit (tai pystyy analysoimaan sen reaaliaikaisesti, mikä ei ole helppo tehtävä) jotta sitä pystyy häiritsemään. Häirintälähetintä käytettäessä kone myös loistaa kuin joulukuusi.
 
Tämä onnistuu siinä tapauksessa että F-35:n häirintälähettimestä löytyy ohjuksen käyttämän tutkan parametrit (tai pystyy analysoimaan sen reaaliaikaisesti, mikä ei ole helppo tehtävä) jotta sitä pystyy häiritsemään.

Bruteforce-häirintä onnistuu kyllä ihan vaan lähettämällä kohinaa samalla taajuudella tarpeeksi suurella teholla. Mutta toki, tietämällä sen ohjuksen tutkan tarkemmat parametrit voidaan lähettää fiksua spooffaussignaalia jolloin tehoa tarvitaan häirintäsignaalilta paljon vähemmän ja lisäksi voidaan saada vihollisen tutkalle syötettyä esim tarkoituksella virheellistä keinotekoista etäisyys- ja nopeusdataa.

Häirintälähetintä käytettäessä kone myös loistaa kuin joulukuusi.

Ainoastaan siihen kohteen suuntaan, kun häirintäsignaali lähetetään hyvin kapeana keilana sähköisellä keilanmuodostuksella. Tämä onnistuu oikein kivasti, kun häirintälähettimenä käytetään koneen omaa tutkaa, jossa on ~1500 aktiivista lähetin-vastaanotin-elementtiä joilla signaalin saa suunnattua hyvin tarkasti haluttuun suuntaan.
 
Bruteforce-häirintä onnistuu kyllä ihan vaan lähettämällä kohinaa samalla taajuudella tarpeeksi suurella teholla. Mutta toki, tietämällä sen ohjuksen tutkan tarkemmat parametrit voidaan lähettää fiksua spooffaussignaalia jolloin saadaan vihollisen tutkalle syötettyä esim virheellistä etäisyys- ja nopeusdataa.
Modernit tutkat ovat aika resistiivisiä pelkälle kohinahäirinnälle. Toki tuollaisessa ohjuksessa ei nyt kovin paljon laskentatehoa saa mahtumaan.
Ainoastaan siihen kohteen suuntaan, kun häirintäsignaali lähetetään hyvin kapeana keilana sähköisellä keilanmuodostuksella. Tämä onnistuu oikein kivasti, kun häirintälähettimenä käytetään koneen omaa tutkaa, jossa on ~1500 aktiivista lähetin-vastaanotin-elementtiä joilla signaalin saa suunnattua hyvin tarkasti haluttuun suuntaan.
AESA tutka ja myös elektroniikka vuotaa tehoa joka suuntaan, keilasta ei saa mitenkään täydellistä. Se miten hyvin tutka havaitaan riippuu toki monesta tekijästä.
 
Kun puoliaktiivisen hakupään omaavan ilmatorjuntaohjuksen maalinosoitustutka tuhotaan, se ilmatorjuntaohjus ei osu tasan yhtään mihinkään muuhun kuin maanpintaan.

Ja aktiivihakupään omaavat ohjukset - niiden oma tutka on hyvin pieni ja heikko ja sen ohjuksen tarvii olla todella lähellä ennen kuin se pystyy omalla tutkallaan seuraamaan jotain F-35sta.

Ja soihduilla ei tehdä tasan yhtään mitään tutkahakuisille ohjuksille.
Onhan niitä IR-hakupäitäkin vielä. Niitä vastaanhan ne soihdut tietysti on.

Häirintäkeinotkin on rajalliset jos perässä on monta ohjusta. Beam formingilla voi toki muodostaa monta keilaa, mutta samalla teho heikkenee. Pointti olikin siinä ettei se immuuni ole ohjuksille, vaikka siihen vaikea onkin osua.
Bruteforce-häirintä onnistuu kyllä ihan vaan lähettämällä kohinaa samalla taajuudella tarpeeksi suurella teholla. Mutta toki, tietämällä sen ohjuksen tutkan tarkemmat parametrit voidaan lähettää fiksua spooffaussignaalia jolloin tehoa tarvitaan häirintäsignaalilta paljon vähemmän ja lisäksi voidaan saada vihollisen tutkalle syötettyä esim tarkoituksella virheellistä keinotekoista etäisyys- ja nopeusdataa.
Onkohan tutkaa toteutettu vielä taajuushyppivänä. Kiinteällä taajuudella skannaava tutka (kuten mikä tahansa vastaanotin) on helppo häiritä, kun voi kaiken tehon työntää sille yhdelle taajuudelle. Jos se hyppii, niin sitten meneekin jo vaikeammaksi ja pitäisi lähettää leveämmällä kaistalla.
 
Onkohan tutkaa toteutettu vielä taajuushyppivänä. Kiinteällä taajuudella skannaava tutka (kuten mikä tahansa vastaanotin) on helppo häiritä, kun voi kaiken tehon työntää sille yhdelle taajuudelle. Jos se hyppii, niin sitten meneekin jo vaikeammaksi ja pitäisi lähettää leveämmällä kaistalla.
Mahtaako yhteen taajuuteen lukittuja tutkia olla olemassakaan? En jaksa nyt googlailla, mutta jo KEVA78 osasi taajuushyppelyn.

AESA voi käyttää vaikka useampaa taajuutta samanaikaisesti.
 
Mahtaako yhteen taajuuteen lukittuja tutkia olla olemassakaan? En jaksa nyt googlailla, mutta jo KEVA78 osasi taajuushyppelyn.

AESA voi käyttää vaikka useampaa taajuutta samanaikaisesti.
Eihän tuossa tietysti äkkiä ajatellen pitäisikään mitään isoa ongelmaa olla, miksi ei voisi hyppiä.
 
Signaalin koodaus, hajaspektri, keilanmuodostus, STAP, muutamia menetelmiä mainitakseni. Jos kiinnostaa niin siitä vaan lukemaan tutkatekniikka. :kahvi:

Ainoastaan yhdellä maalla maailmassa (Japanilla) on ilmataisteluohjuksissaan aktiiviseen keilanmuodostukseen perustuvia tutkia.


Tilanne ilmatorjuntaohjusten suhteen ei liene paljoa parempi.
 
Miten se keilanmuodostus edes auttaa häiriön siedossa? Sehän on vain tapa suunnata keila ilman että tarvii käännellä antennia. Tutkan keilahan on jokatapauksessa kapea, oli se sitten perinteinen tai AESA, joten häiriön pitää tulla sieltä kohteen suunnasta, jotta se häiritsee.
 
Onhan niitä IR-hakupäitäkin vielä. Niitä vastaanhan ne soihdut tietysti on.

IR-hakupäillä (erityisesti tarpeeksi pienillä mahtumaan ohjuksiin) on melko lyhyt efektiivinen kantama, eikä niillä käytännössä sen takia ammuta korkealla lentäviä koneita. Oikein päteviä olalta ammuttaviin (vain matalalle kantaviin) lähitorjuntaohjuksiin ja vähän näitä isompiin lyhyen matkan järjestelmiin jolla ammutaan lähellä matkalalla keskikorkeudella olevia koneita, mutta jos pitää ampua oikeasti korkealle ja kauas, ei infrapuna yksin toimi kovin hyvin.

Varmaan järein infrapunahakuinen IT-ohjus on IRIS-T -ilmataisteluohjuksen sovittaminen maasta ammuttavaksi, Ukraina on käyttänyt näitä (hyvin menestyksellisesti) lähinnä matalalla lentäviä risteilyohjuksia vastaan.

Siinä tosin pidemmän matkan versioissa ohjuksessa on datalinkki jolla laukaisujärjestelmä (jolla tutka) ohjaa ohjuksen riittävän lähelle kohdeta, että sen oma infrapunahakupää löytää kohteen.

Mutta tällöinkin, jos laukaisualustan tutka tuhotaan (tai datalinkki jammataan) että ohjus ei enää saa kurssikorjauksia, ja heti tämän tutkan tuhoamisen jälkeen kone tekee käännöksen, ei ohjuksen oma infrapunahakupää osaa etsiä kohdetta oikeasta suunnasta eikä todennäköisesti löydä sitä.
 
Miten se keilanmuodostus edes auttaa häiriön siedossa? Sehän on vain tapa suunnata keila ilman että tarvii käännellä antennia. Tutkan keilahan on jokatapauksessa kapea, oli se sitten perinteinen tai AESA, joten häiriön pitää tulla sieltä kohteen suunnasta, jotta se häiritsee.
Häirinnän idea on nostaa yleistä kohinatasoa, jolloin kohteen signaali hukkuu kohinan alle. Keilanmuodostuksella voidaan keila kääntää kohteen suuntaan ja toisaalta sijoittaa nolla häiritsijän suuntaan.

Toisaalta valvontatutkan keila ei voi olla liian kapea koska skannaus kestää liian kauan. Sen sijaan maalinosoitustutkan keila on kapea, koska se seuraa tiettyä kohdetta.
 
Häirinnän idea on nostaa yleistä kohinatasoa, jolloin kohteen signaali hukkuu kohinan alle. Keilanmuodostuksella voidaan keila kääntää kohteen suuntaan ja toisaalta sijoittaa nolla häiritsijän suuntaan.

Toisaalta valvontatutkan keila ei voi olla liian kapea koska skannaus kestää liian kauan. Sen sijaan maalinosoitustutkan keila on kapea, koska se seuraa tiettyä kohdetta.
Tämä ei oikein toimi, jos häiritsijä ja kohde on sama lentokone.
 
Varmaan järein infrapunahakuinen IT-ohjus on IRIS-T -ilmataisteluohjuksen sovittaminen maasta ammuttavaksi, Ukraina on käyttänyt näitä (hyvin menestyksellisesti) lähinnä matalalla lentäviä risteilyohjuksia vastaan.
Umkhonto on jonkin verran isompi. Ei tosin vaikuta muihin toteamiisi faktoihin.
 
Tämä ei oikein toimi, jos häiritsijä ja kohde on sama lentokone.
Tällöin voi käyttää vaikka taajuushyppelevää tutkaa. Muutenkaan ole kovinkaan viisasta mainostaa kaikille ilmatorjuntatutkille olinpaikkaansa käyttämällä häirintälähetintä. Tuollaiseen kohteeseen on hyvä ampua anti-radiation ohjus, tai vaikka tavallinen ohjus toisesta it-patterista.
 
Tuollaiseen kohteeseen on hyvä ampua anti-radiation ohjus, tai vaikka tavallinen ohjus toisesta it-patterista.
Hienoja ideoita, mutta mitenköhän vain mahtaa olla käytännössä, paikassa mistä F35 kohti joku ammus saadaan matkaan, niin mahtaako sielä olla tarjolla jonkinlaista kataloogia erityyppisiä ohjuksia jne? Ja millaisella todennäköisyydellä sielä olisi joku toinen patteri valmiina ampumaan jotakin?

Toisekseen, taitaa vielä harvemmassa hävittäjässä olla kataloogissa air-to-air anti-radiation ohjuksia?

Ja eikö tuollaiset anti-radiation ohjukset ole yleensä air-to-surface ohjuksia muutenkin, harvemmin toisinpäin?
 
Hienoja ideoita, mutta mitenköhän vain mahtaa olla käytännössä, paikassa mistä F35 kohti joku ammus saadaan matkaan, niin mahtaako sielä olla tarjolla jonkinlaista kataloogia erityyppisiä ohjuksia jne? Ja millaisella todennäköisyydellä sielä olisi joku toinen patteri valmiina ampumaan jotakin?
Eihän se edes vaadi mitään erilaista ohjusta, tutka voi vain vaihdella taajuutta tai käyttää erilaista pulssikoodausta.

Mutta eihän todellisuudessa tutka ei voi mitään häiritsijää kohtaan. Miksi Ukrainassa koneet eivät lennä häiritsijä päällä koko ajan? :kahvi:
Toisekseen, taitaa vielä harvemmassa hävittäjässä olla kataloogissa air-to-air anti-radiation ohjuksia?
Noita löytyi jo Neuvostoliiton aikoina. Anti-radiation ohjus on tekniikaltaan jopa yksinkertaisempi kuin aktiivinen ohjus, koska se voi toimia passiivisesti.
Ja eikö tuollaiset anti-radiation ohjukset ole yleensä air-to-surface ohjuksia muutenkin, harvemmin toisinpäin?
Esimerkiksi AMRAAM osaa hakeutua häiritsijään, eiköhän Kiinalta ja Venäjältä löydy vastaavaa.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
271 747
Viestejä
4 691 315
Jäsenet
76 801
Uusin jäsen
Uxu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom