Noissa superzoom-pokkareissa on tyypillisesti ihan pirun pieni kenno ja kohinaa piisaa. Eikä käsivaralta saa terävää, ellei satu olemaan klo 12 kauniina kesäpäivänä. Kännykkäkuvasta saa kroppaamalla melkein samat yksityiskohdat esiin. Mulla oli moinen ja myin tokan reissun jälkeen pois. Ekalla reissulla yritin jäähallissa kuvailla. Pelin aikana ei mitään asiaa, kun kaukalossa oli aivan liikaa liikettä kameran suorituskyvylle. Toinen oli patikkareissu eikä satunnaisista elukoista meinannut tunnistaa edes lajia, jos hiukankaan pitempää polttoväliä yritti käyttää.
Ehkä aiempi kirjoittaja mietti jotain laatu zoom pokkaria, tuossa valossa tukevalla otteella.
Noin yleisemmin aikansa pokkarizoomit oli aika mahdottomia 30x ja niitä kaivattuja yksityiskohtia ei ollut sen enempää viimevuosien siihen hommaan keskittyneillä puhelimilla.
Mutta pokkareita on ollut moneen lähtöön ja niistä jotkut ollut aika koviakin kameroita.
Sen ole kokemuksesta oppinut, minkä toki valokuvaajat tietää, että digitaalinen zoomi (eli croppaaminen) ei tee ihmeitä. Jokin pieni croppi tarpeeksi tarkasta kuvasta on ok, mutta mitään yli 2x zoomia ei digi-croppaamisella kannata edes yrittää, tai voi yrittää, mutta mikä tahansa halpa pokkari oikealla tele optiikalla hakkaa sen miten vain.
En varma mitä tarkoitat croppaaminen sanalla, mutta oletetaan että vain rajaamista, joka taasen vie mielikuvan ihan hakoteille jos puhutaan digitaalisesta zoomista, mikä taasen selittää sen että valmistajat ei välttämättä kutsu sitä digaatiliseksi zoomiksi.
Jos kameralla kuvatessa rajaat , "zoomaat", niin silloin kamera voi pyrkiä tekemään ja tallentaan sen kuvan sen mukaan. Eli sillä on merkitystä kuinka paljon "zoomailet" vs että otat "zoomaamatta" kuvaa ja rajaat myöhemmin.
Tietenkin osa kameroista voi joillain asetuksilla tallentaa laajakuvalla tiedoston jossa myös laskettu se "zoomattu" versio, tai luotu myös yksi korkeanresoluution tiedosto, yleensä resursseja ei käytetä siihen.
AI laskentaa kovasti dissattu, ja mainittu että se keksii sisältö, se ehkä avaa silmiä ajatukselle jos liikaa jumittunut kohina pikseleihin. Jos vähän hakee mielikuvia ihmisestä ja sen tavallaan surkeasta kennosta ja kyvystä luoda , ainakin omasta mielestään hyvää "kuvaa". Ei se olese juttu että lapsesta on yksi laadukas näyte, vaan se että saadaan luotua se haluttu kuva.
Ehkä joku kikka vois onnistua luureissa panoraamakuvantapaan. Panoraaman sijaan liikuttelisi kameraa hieman, että kohde näkyy eri kulmista tai että saa kameran näkemään isomman alueen(softalla laajislinssi ja optiikapaukut normi+teleen?).
Vuosiensaatossa on eri tavoitteita lähestytty monintavoin, välillä pienitä taantumaa, mutta laskennan/prosessoinnin harppominen tuonut ja jutunkin mukaan tuo asioita arkipäiväisimmiksi.
Uskon että eri lähetysmistapoja käytetään jatkossa monipuolisemmin yhdessä ja samassa laitteessa.
Yksi tosiaan se että kamera jokatapauksessa liikkuu, niin peräkkäiset "näytteet" ei ole samasta kohtaa.
AI tuo , kuten kirjoitit, mahdollisuuksia tunnistaa.
Suurtapikselimäärää on mollattu kovasti, osa on asiaa lähestynyt pienellä määrällä ja prosessoinin avulla tehty tarkempia kuvia.
Tosiaan puhun kuvan absoluuttisesta tarkkuudesta, eli pikselitasolla. Se ei tietenkään ole kuvanlaadun koko totuus, mutta merkitsee paljon kun kuvia katsellaan nykyään 4K-8K monitoreista ja printataan.
Tuota, se käyttö missä kaivataan tarkkuutta , yksityiskohtia, ei ensimmäisenä tuo mieleen 4K monitorit, ja printtaamisen, oikeasaan mitä väliä sen näytön pikselimäärällä on jos tarve on "pikselitason tarkkuuteen" tarkkoihin yksityiskohtiin. Jos digitaalinen katselulaite, niin niitä yksityikohtia "zoomataan", jolloin se juttu ei ole onko VGA, 4K näyttö, tai muokatessa, ja luodessa uusia kuvia, joissa halutaan yksityiskohtia alkuperäisestä.
Jos taasen vain halutaan suurtuloisteita, tai esityslaitteen täyttävää kuvaa, niin prosessointi, AI voi keskittyä taasen siihen.