PB: Päivä jona Twitteristä tuli mahtavampi kuin Yhdysvaltain presidentti
Facebook,
Google,
Jack Dorsey,
Mark Zuckerberg,
Parler,
sananvapaus,
sosiaalinen media,
Twitter
/
Päivän Byrokraatti
/
0
/
Politiikka,
Sananvapaus
Päivän Byrokraatti -palkinnon saa
Twitterin pääjohtaja
Jack Dorsey, jolla ilmeisesti on enemmän poliittista valtaa kuin Yhdysvaltain presidentillä. Näin ainakin siitä päätellen, että Dorsey kykenee vaientamaan presidentin, mutta presidentti ei edes itseään.
Jos nimittäin olette lukeneet uutisia tai seuranneet poliittispitoisia Twitter-feedejä, tai jos makuuhuoneenne nurkassa on internetiin kytketty muoviankka, jonka sisään rakennettu kaiutin raportoi maailman tapahtumista tasatunnein, olette jo kuulleet, että Twitter sulki pysyvästi Donald Trumpin käyttäjätilin ja poisti tämän julkaisemat twiitit myös Yhdysvaltain presidentille kuuluvalta viralliselta @POTUS-tililtä (President Of The United States).
Heti Twitterin jälkeen presidentin tilin sulkivat myös
Facebook ja
Ingstagram. Tilanteesta on vaikea saada kokonaiskuvaa, mutta samaan aikaan on raportoitu suuresta määrästä muitakin suljettuja tilejä. Joidenkin lähteiden mukaan lakkautettujen tilien yhteismäärä nousisi jopa kymmeniin tuhansiin. Mene tiedä, mutta yhteistä suljetuille tileille on ilmeisesti kuitenkin se, että ne ovat jakaneet ns.
QAnon-tyylistä aineistoa.
Ai mikä on QAnon? No, kyseessä on yhdysvaltalainen liike, joka ”seuraa nimimerkki Q:n paljastuksia”. Wikipediasta kopioiden: ”Salaliittoteorian oman narratiivin mukaan Q-nimimerkki on korkea-arvoinen Yhdysvaltain hallituksen tai tiedustelupalveluiden työntekijä. Hänellä on Q-turvaluokitus, joka Yhdysvaltain energiaministeriössä sallii pääsyn ydinaseita käsittelevään informaatioon.”
No, nyt tiedämme, että Wikipedian tiedot ovat puutteellisia: kyseessä ei ole salaliittoteoria. Päivän Byrokraatti on nimittäin saanut haltuunsa valokuvan, joka todistaa, että QAnonilla on kuin onkin edustus aivan kongressin huipulla.
Vitsit vitseinä ja hymy pois leuasta. Päivän Byrokraatin silmiin on osunut lukuisia twitter-tilejä, jotka ihmettelevät seuraajamääränsä tipahtaneen tuhansilla yhdessä yössä. Voimme raportoida, että näin ei ole tapahtunut Päivän Byrokraatille, joten virallisesti olkoot täten todistettu, että te ette ole qanonisteja tahi muitakaan epäilyttäviä tahoja edes somejättien silmissä, ystävät hyvät.
Vaikka Päivän Byrokraatin asema ei järkkynytkään, muita vähemmän merkittäviä seurauksia tapahtumaketjulla voi olla.
Ensimmäinen ajatus some-yhtiöiden päätöksestä sulkea presidentti Trumpin käyttäjätilit on nimittäin se, että se saattaa olla kuin kaataisi bensaa liekkeihin. Oli Trump kuinka sekaisin tahansa, hänen kannattajamääränsä ovat edelleen valtavat, ja yhdessä Pelosin aloittaman viraltapanoprosessin kanssa (kaksi viikkoa ennen kuin valta siirtyisi normaalisti, doh!) tämä toimi varmistaa sen, että puheet demokraattien kaappaamasta vallasta vain voimistuvat. Se tapahtumasarja, jolle Capitolin murhenäytelmä olisi voinut olla päätepiste, saattaakin olla vasta alussa.
Toinen ajatus liittyy sananvapauteen ja siihen, miten nurinkurista on, että kaksi muutama vuotta sitten autotallissa perustettua somefirmaa saa päättää nyt lähes koko maailman laajuisesti, kuka pääsee ääneen ja mitä saa sanoa.
Sosiaalisesta mediasta on hiljalleen tullut poliittisen keskustelun pääareena, mutta nyt meillä on jossakin joukko kokista litkiviä koodareita arvioimassa, mikä pitää paikkansa ja mikä on faktavirhe, jota ei ole lupa esittää, ja tekemässä päätöksiä, joiden mukaan Yhdysvaltain presidentti hiljennetään mutta Israelin tuhoa uhoava Iranin ajatollah saa jatkaa.
Lukuun ottamatta Jack Dorseyta ja
Mark Zuckerbergia, kukaan ei ole valinnut näitä nörttejä tehtäväänsä, kukaan ei valvo miten he käyttävät valtaansa, eikä kellään ole sanomista niihin linjavalintoihin, minkä mukaan he sensuurinsa asettavat. Jopa suurvallan presidentti on heidän armoillaan.
Valta on suurta, sillä somejättien algoritmit määrittelevät, kenen sanomiset saavat näkyvyyttä ja ketä painetaan alas. Vastaavasti
Googlen laskentamallit päättävät, missä järjestyksessä hakutulokset näkyvät, tai jääkö jotain jopa pois.
Olisi sinisilmäistä kuvitella, että nuo algoritmit olisivat aina tasapuolisia. Netti on pullollaan muun muassa eri sananvapausjärjestöjen tekemiä testejä, joilla hakukoneiden ja somealustojen toimintaa on arvioitu, ja salakuvattuja videoita, joilla eri tech-jättien työntekijät ovat kertoneet yhtiönsä harjoittamasta manipulaatiosta, jolla suositaan esimerkiksi tiettyä poliittista aatesuuntaa tai painetaan alas jotain tiettyä ehdokasta.
Näillä yhtiöillä on varsin vasemmistolainen maine. Tuskin kukaan kokee, että hakutulokset olisivat oikealle kallellaan, mutta toisensuuntaista epäilyä on paljon.
Sama koskee Twitterin tuoretta ilmiötä – yhtiön puuttumista käyttäjien tuottamaan sisältöön. Ennen kuin Donald Trump menetti tilinsä, hän sai tottua siihen, että yksi jos toinen hänen twiiteistään joko poistettiin, shadowbannattiin tai merkittiin Twitterin toimesta leimalla, joka ilmoitti, että twiitin faktasisältö on paikkansapitämätön. Ei siksi etteikö olisi usein ollutkin. Donald Trumpilla on näyttänyt olevan kovin haasteellinen suhde tosiseikkoihin ja vaihtoehtoisiin totuuksiin.
Kysymys kuitenkin kuuluu, sovelletaanko samoja normeja kaikkiin tasapuolisesti, ja aikooko Twitter jatkossa laajemminkin tarkastaa käyttäjien tuottaman informaation? Ainakin koronaepidemiaan liittyen näin näyttää jo käyneen, ja erinäisiä disinformaatioksi katsottuja twiittejä on leimattu. Jos käytäntö olisi tasapuolinen, vasemmistolaisten voisi jatkossa olla vaikeaa puhua talouspolitiikasta.
Twitter on perustellut Donald Trumpin tilin sulkemista sillä, että Trump rikkoi palvelun sääntöjä yllyttämällä kannattajiaan mellakoihin. Aivan tuon sisältöistä twiittiä Trumpilta ei todellisuudessa taida löytyä, mutta jos hyväksytään Twitterin omaksuma tulkinta, jonka mukaan tällainen viesti olisi luettavissa rivien välistä, herää kysymys, mitä pitäisi ajatella Twitterin ja Jack Dorseyn menettelystä väkivaltaisten ja lukuisiin kuolonuhreihin johtaneiden BLM-mellakoiden aikana.
Alla olevassa kuvaparissa on amerikkalaisen jalkapallon pelaajan,
Colin Kaepernickin 28.5.2020 lähettämä twiitti, jolla hän yllyttää ihmisiä mellakoihin. Twitter ei poistanut twiittiä, merkinnyt sitä sopimattomaksi tai potkaissut Kaepernickia palvelusta, vaan Jack Dorsey vastasi Kaepernicille muutamaa päivää myöhemmin henkilökohtaisesti ja lahjoitti 3 miljoonaa dollaria asian edistämiseen.
Li Anderssonilta taitaisi löytyä selitys tähän kaksoisstandardilta vaikuttavaan tilanteeseen. Ehkä Colin Kaepernickin lietsomat mellakat olivat erilaisia ja kohdistuivat rakenteisiin.
Tilannetta tutkimalla syntyy kuva, jonka mukaan Twitter näyttäisi puuttuneen enimmäkseen oikeistokonservatiivien tuottamaan sisältöön. Ainakaan meille ei ole tullut vastaan yhtään esimerkkiä sensuroidusta vasemmistolaisesta twiitistä, eikä yhdenkään ei-demokraattisen maan twitter-tili näytä joutuneen minkäänlaisen toimenpiteen kohteeksi. Ei vaikka niissä olisi julistettu kuolemaa juutalaisille.
Jollei usko somejättien hyvyyteen istuisi meissä niin syvässä, saattaisimme jopa tehdä erikoisia johtopäätöksiä niiden johdon edustamasta ideologiasta.
Jos sensuurin kohteeksi joutuu, tilanne voi olla hyvin kiusallinen. Eräs Päivän Byrokraatin lukijoista vitsaili rokotevastaisten parissa levinneestä hupaisasta salaliittoteoriasta, jonka mukaan rokote sisältäisi 5G-sirun. Ilmiselvästi huumoriksi tarkoitettu twiitti tuli tulkituksi väärin, ja johti hänen tilinsä sulkemiseen 30 päiväksi. Tilanteelle ei ollut tehtävissä mitään. Yhteydenotot ”asiakaspalveluun” eivät johtaneet mihinkään, eikä päätökseen voinut hakea muutosta. Hänet vain hiljennettiin.
Tuoreen tiedon mukaan tech-jätit yrittävät ulottaa valtaansa myös omien alustojensa ulkopuolelle. Google on poistanut sananvapautta korostavan, Twitterin kilpailija-alusta
Parlerin Google Play -kaupasta, ja Apple puolestaan antoi Parlerille 24 tuntia aikaa alkaa moderoida sisältöä, uhalla että Parler poistettaisiin myös AppStoresta. Käytännössä siis ihmisten saatavilta niin, että nämä eivät voisi paeta toisiin viestijärjestelmiin, mikäli ovat tyytymättömiä Twitterin tapaan asettaa rajoituksia sananvapauden käytölle. Parler ei reagoinut uhkaukseen, joten se on nyt poistettu myös AppStoresta.
Alustat alkavat nyt toden teolla määrätä, mitä mieltä ihmiset saavat olla.
Asiassa on sananvapauden lisäksi voimakas määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvä aspekti. Kilpailevista palveluista ei ole huolta, jos asiakkaat eivät niihin löydä.
Netin kulta-aikaa näyttää olleen n. 20 vuoden mittainen jakso 1990-luvun lopulta 2010-luvun puoleenväliin, jolloin rinnakkaisia, keskenään kilpailevia palveluja oli paljon, informaatio oli vapaata ja käyttäjät eivät olleet tosiasiallisessa monopoliasemassa olevien tech-jättien käyttöehtojen armoilla.
Sääli, että internetin käyttäjien oikeuksien valvontaan keskittynyt
Electronic Frontier -yhdistys on nykyään niin hiljainen. Käyttäjien oikeuksissa riittäisi tänä päivänä paljon puolustettavaa.
