Vailla parempaa ketjua ajatuksiani tästä juhlakiistasta (tämän viestin sopii siirtää muualle):
Tärkeintä on kohun keskellä lähteä aina siitä mistä kiikastaa, mikä on se ongelma, ketä sorsitaan? Ymmärtääkseni kyse on siitä että kaikki ihmiset eivät halua olla millään tavalla osallisina näissä melko pakollisissa tilaisuuksissa, missä kuullaan ja katsellaan asiaa, joka liittyy kristinuskoon. Kyse ei siis ole siitä, kuten maanantain A-Studiossa Jaakko Heinimäki oikein kertoi, että tällä keskustelulla suojattaisiin muslimien tai muun uskonkunnan piirissä olevia, vaan kyse on nyt pääasiassa ihmisistä jotka eivät halua kohdata minkäänlaista uskonnollista matskua. Minustakaan ei ole mukavaa jos joku vastentahtoisesti joutuu virsiä laulamaan tai istumaan kirkossa, mutta vapaus yhteiskunnassa valitettavasti johtaa aina siihen, että törmäämme aatteisiin mistä emme pidä tai mitä emme kannata. Olemme siis sen äärellä, että rajaammeko nyt uskonnon piirissä olevien oikeuksia, vai onko kuitenkin kyse vapauden lisäämisestä? Selvää on se että rajoja me olemme tässä nyt asettamassa, vaan enemmistön eduksiko?
Minä en erityisesti halua erotella ihmisiä, mutta vääjämättä tässä niin käy, ei tosin kirkon puolelta vaan jonkin uskonnottoman ryhmän puolelta, että toiset istuu uskonnollisessa tilaisuudessa (ei välttämättä kirkossa) ja toiset juhlii jotenkin muuten tai ei ollenkaan. Kannatan siis sitä että jokaisella täysi-ikäisellä on vapaus irtautua uskonnollisista tilaisuuksista ilman mitään sanktiota, vaikka se kuuluisi koulun tai työpaikan ohjelmaan, eli osaksi päivän kuviota. Alaikäisten kohdalla voi sitten tuoda kirjallisesti vanhempien pyynnön tai vanhempi voi soittaa ja sanoa että hänen lapsensa voi jättää tilaisuuden väliin. Tätä ei tosin tarvitse tehdä mitenkään juhlakohtaisesti, vaan voi olla koululle alusta asti selvillä ettei lapsi tule osallistumaan mihinkään uskonnolliseen tilaisuuten koko koulun aikana. Koulu tai muu laitos sitten itse päättää järjestääkö näille muille jotain ajan kulua vai saako lähteä kotiin. Käsittääkseni näin on voinut tehdä aikaisemminkin ja ehkä siitä tulisi tulla nyt normi ilman suurempaa ihmettelyä. Sitä en taas hyväksy, etteikö koulun tai minkä tahansa laitoksen tiloissa voisi pitää uskonnollista tilaisuutta, mieluiten toki kristillistä, sillä en piittaa kauheasti muusta (käytän tässä vääjäämättä loukkaavaa sananvapauttani). Rajata ei tule siis sitä missä uskonnollisen tilaisuuden sopii järjestää, mutta sen passaaminen sopii olla täysin mahdollista.
Tällä tavalla yksinkertaisesti voimme ratkaista tämän suuren ongelman ilman kenenkään vapauksia rikkomatta. On vielä muistutettava siitä miksi meillä on nämä kalenterijuhlat, kun niistä usea on täysin kristillisiä. Miksei siinä samalla sovi vaikka ihan vain onnellista elämää juhlistaa, muttei juhlilta voi viedä niiden perimmäistä syytä pois ja näin olkoon maailman loppuun asti. Aamen.