Salaliittoteoriat (Litteä maa, Reptiliaanit, NWO, Illuminati, HAARP ja muut)

Kaikissa museoissa luut on muovista. Kyse ei ole edes mistään salaliitosta, koska ne sanovat sen ihan suoraan.

kaikki fossiilit on paikan päällä kaiverrettuja kivestä, jokainen video missä kaivetaan kivettynyttä fossiilia kertoo tämän

lisäksi tuossa fossiili huijjauksessa on vielä semmoinen pointti että oletetaan ja pidetään tieteellisenä faktana sitä ettei ihminen ole haudannut vainajia kovinkaan kauaa, eli kun ihminen 50000 vuotta sitten afrikassa kaivoi 3-4metriä syvän montun vainajalle niin argeologit tietävät silloin kyseessä olevan monta sataatuhatta vanha jäännös
 
Mistä tiedät mikä on oikeampi selitys? Nyt tuo on mielipiteesi, se ei kelpaa meille muille. ”Me” halutaan se vähintään yksi koe, jonka tuo malli selittää ja jota ne aikaisemmat mallit eivät selitä. (Tätä varten tuo malli pitäisi siis muotoilla matemaattiseen muotoon.)

Kaikkein parasta olisi toki, jos toinen tuollainen koe keksitään vasta sen jälkeen kun sen mallisi olet julkaissut, ja se mallisi silti selittää sen oikein. (Tämä tosiaan kävi noiden Einsteinin hypoteesien kanssa, siksi niitä pidetään tällä hetkellä tieteessä vallitsevina teorioina. Monia sellaisia mittauksia, joita mallia johdettaessa ei osattu edes kuvitellakaan, ja silti se malli antoi oikeita vastauksia niihin.)

en viitsinyt enään muokata tota toista; tuli mieleen mitä tuo malli ennustaa, muunmuassa sen että materiaa pystyy jakamaan aina plank scaleen asti(tai ainakin liki), jos on olemassa plank scale

luultavasti myös lhc synnyttää gravitaatio aaltoja, en tiedä ennustaako nykyiset mallit sitä, mutta katoava energia yhteentörmäyksessä voi ihan hyvin tehdä myös sen
 
20525536_10212345083755211_6770024156787091617_n.jpg


:o
 
Ei, koska esimerkiksi atmosfääri/ilma on edessä. Ilma ei ole tyhjyyttä, sen läpi ei voi nähdä äärettömästi, samalla tavalla miten veden läpi ei myöskään voi nähdä äärettömästi, vaikka se on läpinäkyvää. Vesi ja ilma on kuitenkin ainetta, ja aineen läpi ei voi nähdä äärettömästi.

Onko kuu kauempana Suomesta kuin Manhattan? Ihan vaan siksi kysyn kun kuu näkyy Suomeen hyvin mutta manhattan ei.
 
Nyt on vahvaa tekemisen meininkiä.

"- Kun vapaudumme harhasta, että meillä on pää, voimme alkaa elää Kristuksessa."

"- Idea siitä, että minulla ei ole päätä, alkoi tuolloin kymmenen vuotta sitten vahvistua vahvistumistaan. Siitä tuli mulle arjen todellisuutta. Nytkin kun tässä puhun sinulle, minulla ei ole päätä"

Uskoon tulleen Kari Peitsamon väite: "Ihmisellä ei ole päätä"

Onhan tuo ihan fiksunkuuloista, itsellänikin on välillä tuntunut meno ihan päättömältä. :D
 
Sinne vaan metsään itse mittaamaan, trigonometria ei ole vaikeaa.




Päivän lehti 3.8.2017
Maapallon kokoa mitattiin Suomessakin tarkasti 200 vuotta sitten – mittausten ketju ulottui Jäämereltä Mustallemerelle
Tartossa asunut tähtitieteilijä Friedrich Struve suunnitteli pitkän kolmiomittaustornien ketjun, joka kulki Suomen kautta. Suomessa kolmiomitattiin vielä 1980-luvulle saakka.
968eecb388cd4ec9a7614fafae7ddb7f.jpg

Struven kolmiomittausketjun tarkat mittaukset lähtevät perusviivasta . Se mitattiin metallitangoilla tasaiselle maalle hyvin tarkasti. Tässä tankoja kalibroidaan. Kuvauspaikkaa ja -aikaa ei tiedetä.
Hannu Salmi
Julkaistu: 3.8. 2:00

MAAPALLO varmistui pyöreäksi jo 1500-luvulla. Tähtitieteilijöiden havainnot todistivat sen.

Toki jo osa antiikin viisaista tiesi tämän. Valistuksen ajalla aiheesta saatiin silti kiista. Onko pallo täysin pyöreä, navoiltaan litistynyt kuin greippi vai hieman venähtänyt kuten sitruuna?

Tieteellisen kinan ratkaisi ranskalaisen Pierre Maupertuis’n Suomessa johtama retkikunta 1736–1737.

Maupertuis teki ratkaisevia mittauksia riittävän laakealla ja kuta kuinkin suoralla alustalla. Ne tehtiin pääosin Tornionjoella, sen töyräillä ja jäälläkin.

Retkikunta mittasi, kuinka pitkä on maastossa yhden asteen mittainen pituuspiirin kaari.

Koska kaari oli lähellä pohjoisnapaa pidempi kuin päiväntasaajalla, voitiin päätellä, että maapallo on navoiltaan vähän litistynyt.

YKSI kiista oli ratkaistu, mutta vanhin kysymys oli yhä ratkaisematta: maapallon koko.

Kolumbus ja muut suuret löytöretkeilijät olivat kiertäneet maapalloa. Siitä huolimatta maapallon täsmällinen koko oli edelleen arvailujen varassa.

Haasteesta otti kopin tieteen moniottelija Friedrich George Wilhelm von Struve.

Saksalainen astronomi, maantieteilijä ja matemaatikko Struve opiskeli Tartossa, kehitti siellä mittalaitteita ja nimitettiin professoriksi vuonna 1820. Viro oli silloin osa tsaarin Venäjää.

Kuinka suuri on tämä maailma? Esittämällä kysymyksen tsaari Aleksanteri I:lle, Struve onnistui herättämään uteliaisuuden ja saamaan kunnon rahoituksen suurhankkeelleen.

NÄIN alkoi vuonna 1816 yksi maailmanhistorian pisimmistä mittauksista. Sen avulla selvitettiin maapallon todellinen koko ja muoto.

Von Struve suunnitteli ja koordinoi valtavan kolmiomittaustornien ketjun Jäämereltä Mustallemerelle.

aa9f92fe493e46c88b56bf9a3d17f1c3.png


Kun mitataan tarkasti kolmion yhden sivun pituus, voidaan muiden sivujen pituudet laskea, kun tiedetään kolmion kulmien asteluvut.

Näin voidaan määrittää myös seuraavan kolmion pisteiden etäisyys ja sijainti maastossa. Torneja tarvittiin, että nähtiin yhdestä pisteestä toiseen ja pystyttiin tekemään kulmamittauksia.

Työssä auttoi kartoituksen ja maanmittauksen asiantuntija, virolainen Carl Friedrich Tenner.

Hän oli jo aiemmin toteuttanut kolmiomittauksen nykyisen Liettuan alueilla.

Struve itse oli tehnyt vastaavaa Latvian ja Viron seuduilla.

TUTKIJOIDEN piti sovittaa mittavälineet yhteen, sillä Tenner oli soveltanut venäläistä ja Struve ranskalaista mittayksikköä.

Ketju toteutettiin miltei kokonaan yhden valtion eli Venäjän alueella. Pohjoisimmat tornit sijaitsivat Ruotsin silloisella alueella. Tutkimusta koordinoitiin Tarton yliopiston uudessa tähtitornissa.

Työn vaativuutta kuvastaa se, että kokeen toteutus vei nelisenkymmentä vuotta.

Kansainvälisesti jo tunnettu Struve sai tulokset valmiiksi vuonna 1855 – läpimitta selvisi. Tulokset raportoitiin poikkeuksellisen tarkasti kolme vuotta ennen Struven kuolemaa 1864.

481a05e60fbe4eada17e1b2e5f0c18a5.png


Ketju kulkee nykyisin kymmenen maan alueella. Mittauspisteet ovat rapistuneet vuosikymmenien aikana.

Alan sitkeimmät tutkijat ja harrastajat saivat kuitenkin toteutettua kuningasajatuksensa.

Jokaisessa maassa on kunnostettu ainakin yksi mittausasema, Suomessa useitakin. Niitä on Enontekiössä, Aavasaksalla, Ala-Tornion kirkontornissa, Korpilahden Oravivuorella, Porlammin tornikalliolla ja Pyhtään Mustaviirin saarella.

Vuonna 2005 Struven ketjusta tuli ainoa Unescon maailmanperintökohde, joka sijaitsee usean valtion alueella.

KUN vierailee Oravivuoren mittauspisteellä, tajuaa yli sadan metrin korkuiselle kalliolle tarpoessaan, miten työlästä mittausketjun tekeminen oli.

Se vaati ehdotonta tarkkuutta ja järjestelyjä. Miten hoitaa talonpojilta tukkipuut ja saada paikalliset virkamiehet yhteistyöhön? Miten järjestää kuljetukset ja majoitukset ja maksaa palkkiot?

STRUVEN ketjun pisteitä on Suomessa peräti 83.

Niiden tulokset olivat mallina tuleville kolmiomittausten tekniikoille. Struven ketju antoi pohjan myöhemmille kartoituksille niin Suomessa kuin muualla.

Struven ketju yhdisti aina 1960-luvulle saakka pohjoisen ja etelän kolmiomittausketjut toisiinsa.

Maanmittauslaitoksen omat kolmioketjut eivät vielä silloinkaan kattaneet aivan koko maata. Ketjun pisteistö loi pohjan kartoituksille monessa maassa.
 
Sinne vaan metsään itse mittaamaan, trigonometria ei ole vaikeaa.




Päivän lehti 3.8.2017
Maapallon kokoa mitattiin Suomessakin tarkasti 200 vuotta sitten – mittausten ketju ulottui Jäämereltä Mustallemerelle
Tartossa asunut tähtitieteilijä Friedrich Struve suunnitteli pitkän kolmiomittaustornien ketjun, joka kulki Suomen kautta. Suomessa kolmiomitattiin vielä 1980-luvulle saakka.
968eecb388cd4ec9a7614fafae7ddb7f.jpg

Struven kolmiomittausketjun tarkat mittaukset lähtevät perusviivasta . Se mitattiin metallitangoilla tasaiselle maalle hyvin tarkasti. Tässä tankoja kalibroidaan. Kuvauspaikkaa ja -aikaa ei tiedetä.
Hannu Salmi
Julkaistu: 3.8. 2:00

MAAPALLO varmistui pyöreäksi jo 1500-luvulla. Tähtitieteilijöiden havainnot todistivat sen.

Toki jo osa antiikin viisaista tiesi tämän. Valistuksen ajalla aiheesta saatiin silti kiista. Onko pallo täysin pyöreä, navoiltaan litistynyt kuin greippi vai hieman venähtänyt kuten sitruuna?

Tieteellisen kinan ratkaisi ranskalaisen Pierre Maupertuis’n Suomessa johtama retkikunta 1736–1737.

Maupertuis teki ratkaisevia mittauksia riittävän laakealla ja kuta kuinkin suoralla alustalla. Ne tehtiin pääosin Tornionjoella, sen töyräillä ja jäälläkin.

Retkikunta mittasi, kuinka pitkä on maastossa yhden asteen mittainen pituuspiirin kaari.

Koska kaari oli lähellä pohjoisnapaa pidempi kuin päiväntasaajalla, voitiin päätellä, että maapallo on navoiltaan vähän litistynyt.

YKSI kiista oli ratkaistu, mutta vanhin kysymys oli yhä ratkaisematta: maapallon koko.

Kolumbus ja muut suuret löytöretkeilijät olivat kiertäneet maapalloa. Siitä huolimatta maapallon täsmällinen koko oli edelleen arvailujen varassa.

Haasteesta otti kopin tieteen moniottelija Friedrich George Wilhelm von Struve.

Saksalainen astronomi, maantieteilijä ja matemaatikko Struve opiskeli Tartossa, kehitti siellä mittalaitteita ja nimitettiin professoriksi vuonna 1820. Viro oli silloin osa tsaarin Venäjää.

Kuinka suuri on tämä maailma? Esittämällä kysymyksen tsaari Aleksanteri I:lle, Struve onnistui herättämään uteliaisuuden ja saamaan kunnon rahoituksen suurhankkeelleen.

NÄIN alkoi vuonna 1816 yksi maailmanhistorian pisimmistä mittauksista. Sen avulla selvitettiin maapallon todellinen koko ja muoto.

Von Struve suunnitteli ja koordinoi valtavan kolmiomittaustornien ketjun Jäämereltä Mustallemerelle.

aa9f92fe493e46c88b56bf9a3d17f1c3.png


Kun mitataan tarkasti kolmion yhden sivun pituus, voidaan muiden sivujen pituudet laskea, kun tiedetään kolmion kulmien asteluvut.

Näin voidaan määrittää myös seuraavan kolmion pisteiden etäisyys ja sijainti maastossa. Torneja tarvittiin, että nähtiin yhdestä pisteestä toiseen ja pystyttiin tekemään kulmamittauksia.

Työssä auttoi kartoituksen ja maanmittauksen asiantuntija, virolainen Carl Friedrich Tenner.

Hän oli jo aiemmin toteuttanut kolmiomittauksen nykyisen Liettuan alueilla.

Struve itse oli tehnyt vastaavaa Latvian ja Viron seuduilla.

TUTKIJOIDEN piti sovittaa mittavälineet yhteen, sillä Tenner oli soveltanut venäläistä ja Struve ranskalaista mittayksikköä.

Ketju toteutettiin miltei kokonaan yhden valtion eli Venäjän alueella. Pohjoisimmat tornit sijaitsivat Ruotsin silloisella alueella. Tutkimusta koordinoitiin Tarton yliopiston uudessa tähtitornissa.

Työn vaativuutta kuvastaa se, että kokeen toteutus vei nelisenkymmentä vuotta.

Kansainvälisesti jo tunnettu Struve sai tulokset valmiiksi vuonna 1855 – läpimitta selvisi. Tulokset raportoitiin poikkeuksellisen tarkasti kolme vuotta ennen Struven kuolemaa 1864.

481a05e60fbe4eada17e1b2e5f0c18a5.png


Ketju kulkee nykyisin kymmenen maan alueella. Mittauspisteet ovat rapistuneet vuosikymmenien aikana.

Alan sitkeimmät tutkijat ja harrastajat saivat kuitenkin toteutettua kuningasajatuksensa.

Jokaisessa maassa on kunnostettu ainakin yksi mittausasema, Suomessa useitakin. Niitä on Enontekiössä, Aavasaksalla, Ala-Tornion kirkontornissa, Korpilahden Oravivuorella, Porlammin tornikalliolla ja Pyhtään Mustaviirin saarella.

Vuonna 2005 Struven ketjusta tuli ainoa Unescon maailmanperintökohde, joka sijaitsee usean valtion alueella.

KUN vierailee Oravivuoren mittauspisteellä, tajuaa yli sadan metrin korkuiselle kalliolle tarpoessaan, miten työlästä mittausketjun tekeminen oli.

Se vaati ehdotonta tarkkuutta ja järjestelyjä. Miten hoitaa talonpojilta tukkipuut ja saada paikalliset virkamiehet yhteistyöhön? Miten järjestää kuljetukset ja majoitukset ja maksaa palkkiot?

STRUVEN ketjun pisteitä on Suomessa peräti 83.

Niiden tulokset olivat mallina tuleville kolmiomittausten tekniikoille. Struven ketju antoi pohjan myöhemmille kartoituksille niin Suomessa kuin muualla.

Struven ketju yhdisti aina 1960-luvulle saakka pohjoisen ja etelän kolmiomittausketjut toisiinsa.

Maanmittauslaitoksen omat kolmioketjut eivät vielä silloinkaan kattaneet aivan koko maata. Ketjun pisteistö loi pohjan kartoituksille monessa maassa.

Ei tota pysty todistamaan. Toi on tehty uskottelemaan ihmisille että maailma olis pyöreä jotta saadaan ihmisten mielet hallintaan.
 
maapallon kaarevuus ja summittainen ympärysmitta mitattiin jo antiikin aikoina egyptissä, en nyt muista kuka tieteilijä oli kyseessä mutta pystysuoran tangon varjon avulla mitattiin parista kohtaa ja päästiin aika liki todellista ympärysmittaa

luultavasti intiassa arabiassa babyloniassa eteläamerikoissa kiinassa ja muissakin korkeakulttuureissa joissa on harrastettu tähtitiedettä on kyseinen asia ollut ilmiselvää

en edes jaksa kaivaa linkkejä näihin
 
Sinne vaan metsään itse mittaamaan, trigonometria ei ole vaikeaa.




Päivän lehti 3.8.2017
Maapallon kokoa mitattiin Suomessakin tarkasti 200 vuotta sitten – mittausten ketju ulottui Jäämereltä Mustallemerelle
Tartossa asunut tähtitieteilijä Friedrich Struve suunnitteli pitkän kolmiomittaustornien ketjun, joka kulki Suomen kautta. Suomessa kolmiomitattiin vielä 1980-luvulle saakka.

Pelkkää propagandaa, NASA on ollut jo tuolloin kaiken takana. Tuo valokuvakin otettu selvästi kalansilmälinssillä.
 
Nauroin jo ~20 vuotta sitten kun Aku Ankassa oli tarina, jossa elettiin sitä aikaa kun jotkut vielä uskoivat maan olevan litteä.


Ja vielä herran vuonna 2017 joku uskoo tuohon ihan oikeasti. :facepalm:

Paitsi nykyäänhän litteään maahan uskoo paljon, paljon enemmän ihmisiä mitä 20 vuotta sitten. Miten selität sen? Ehkä ihmiset vuonna 2100 sanovat että, vieläkö on ihmisiä jotka uskovat että maa no pallo? Koska litteä maa liike kasvaa kovaa vauhtia, ja voi olla että siitä löytyy kohta tarpeeksi todisteita että siitä tulee kovempi fakta kun maapallosta.

Miksi tykkäät muuten että se on kummallista jos joku uskoo litteään maahan vuonna 2017? Oletko ikinä kyseenalaistanut maan muotoa? Onko sinulla empiirisiä todisteita maapallosta? Vai pohjautuuko uskosi maapalloon vain auktoriteettiuskoon, kuten 99% ihmisillä?
 
Onko kuu kauempana Suomesta kuin Manhattan? Ihan vaan siksi kysyn kun kuu näkyy Suomeen hyvin mutta manhattan ei.

En tiedä, mutta joidenkin litteä maa teorioiden mukaan Manhattan on noin 1000 km kauempana kun kuu, joka on noin 5000 km korkealla.

Mutta syy miksi kuu näkyy johtuu siitä että se on suoraan meidän yläpuolella ja atmosfääri on myös vähemmän tiheä mitä ylemmäksi menee. Manhattania ei voi nähdä koska se ei ole meidän yläpuolella, vaan suoraan edessäpäin, ja se on suhteellisen litteä. Korkeimmatkin pilvenpiirtäjät siellä pienenevät olemattomiin ainoastaan jo perspektiivin vuoksi, noilla etäisyyksillä.
 
Se mitä on taivaassa ei todista maan muotoa jonka päällä me kävelemme. Samalla tavalla miten pyöreät biljardipallot ei todista että biljardipöytä on pallo.
Sitä pöytää ei pidä kasassa gravitaatio vaan kasa ruuveja nauloja ja liimaa.

Et ole sono jättänyt vielä yhtään pätevää teoriaa joka tukee lituskaa maata.. Sitä odotellessa... Olen avoin järkeville ideoille, joten anna jotain konkreettista, jos minullakin olisi mahdollisuus olla flättäri!
 
Sitä pöytää ei pidä kasassa gravitaatio vaan kasa ruuveja nauloja ja liimaa.

Et ole sono jättänyt vielä yhtään pätevää teoriaa joka tukee lituskaa maata.. Sitä odotellessa... Olen avoin järkeville ideoille, joten anna jotain konkreettista, jos minullakin olisi mahdollisuus olla flättäri!

Jos tuo mahdollisuus ei onnistu, aina on mahdollista olla hollari.


Ontto Maa – Wikipedia


THE HOLLOW EARTH SOCIETY, LLC • Art, "Science," The Surreal, & EVEN MORE: Dedicated to re-sculpting history and to promoting our own elegant–impossible futures—join us!
 
En tiedä, mutta joidenkin litteä maa teorioiden mukaan Manhattan on noin 1000 km kauempana kun kuu, joka on noin 5000 km korkealla.

Mutta syy miksi kuu näkyy johtuu siitä että se on suoraan meidän yläpuolella ja atmosfääri on myös vähemmän tiheä mitä ylemmäksi menee. Manhattania ei voi nähdä koska se ei ole meidän yläpuolella, vaan suoraan edessäpäin, ja se on suhteellisen litteä. Korkeimmatkin pilvenpiirtäjät siellä pienenevät olemattomiin ainoastaan jo perspektiivin vuoksi, noilla etäisyyksillä.

Miksi ilmakehä ylhäällä on vähemmän tiheä, jos maa on kerran tasomainen?

Niin, ja miten esimerkiksi sekstantti toimii tasomaassa, jos myös nuo kuu ja tähdet ovat kerran lähellä pintaa (ja toki maa taso)?
 
Miksi ilmakehä ylhäällä on vähemmän tiheä, jos maa on kerran tasomainen?

Niin, ja miten esimerkiksi sekstantti toimii tasomaassa, jos myös nuo kuu ja tähdet ovat kerran lähellä pintaa (ja toki maa taso)?
Hyss, hyss! Älä pilaa hyvää satua faktoilla ja loogisella ajattelulla.
 
Miksi ilmakehä ylhäällä on vähemmän tiheä, jos maa on kerran tasomainen?

Se johtuu siitä että mitä vähemmän tiheä jokin aine on, sitä ylemmäksi se pyrkii, ja mitä tiheämpi aine on, sitä alemmaksi se pyrkii. Esimerkiksi puun palanen yrittää nousta ylöspäin jos se on veden alla, koska se on vähemmän tiheä kuin vesi, heliumpallot yrittävät nousta ylöspäin ja kivet tippuvat alaspäin ilmassa. Ilman yläpuolella on siksi vähemmän tiheää ilmaa.

Niin, ja miten esimerkiksi sekstantti toimii tasomaassa, jos myös nuo kuu ja tähdet ovat kerran lähellä pintaa (ja toki maa taso)?

Se toimii samalla tavalla miten pyöreässä maassa. Kuut ja tähdet on paljon lähempänä, mutta ne on myös paljon pienempiä.

Syy miksi heliosentrismissä tähdet ja taivaankappaleet on niin älyttömän suuria, on koska muuten ne ei näkyisi, ja siksi tiedemiehet "suurensisvat" taivaankappaleet sopivan kokoisiksi, että ne näkyisivät heliosentrismin mukaan.
 
Miksi ilmakehä ylhäällä on vähemmän tiheä, jos maa on kerran tasomainen?

Niin, ja miten esimerkiksi sekstantti toimii tasomaassa, jos myös nuo kuu ja tähdet ovat kerran lähellä pintaa (ja toki maa taso)?

ilmakehä on kalansilmä linssi, eihän muuta vaihtoehtoa voi ollakkaan
 
Sono sanoi aikoinaan, että tämä on vain argumentaatioharjoitusta tjsp... Hmmmh, mutta mitään ei ole oikeastaan todistanut ja argumentit on tasoa "no mutta minun mielestä" ja "katso tämä 16tunnin video".

EDIT: Argumentaatio... argumentointi... äeh, varmaan jompikumpi on oikein :D
 
Se johtuu siitä että mitä vähemmän tiheä jokin aine on, sitä ylemmäksi se pyrkii, ja mitä tiheämpi aine on, sitä alemmaksi se pyrkii. Esimerkiksi puun palanen yrittää nousta ylöspäin jos se on veden alla, koska se on vähemmän tiheä kuin vesi, heliumpallot yrittävät nousta ylöspäin ja kivet tippuvat alaspäin ilmassa. Ilman yläpuolella on siksi vähemmän tiheää ilmaa.

Hyvä vastaus, juuri se minkä oletinkin saavani. Yrittäisit edes ;-)

Onko ilma ylempänä sitten eri ainetta kuin ilma alempana?

Mikäli näin on, niin vuoristossa täytetyn ilmapallon luulisi pyrkivän nousemaan ylöspäin kun sen tuo merenpinnan tasolle. (Näin ei kuitenkaan käy, tai sitten salaliitto on huomattavasti laajempi. Sen sijaan se ilmapallo painuu kasaan kun sen tuo alas sieltä vuorilta. Sama pallo myös laajenee takaisin alkuperäiseen mittaansa kun sen palauttaa vuorille, joten pallosta ei voi karata merkittävää määrää kaasuja siirron aikana.)

Mikäli näin ei ole, niin mikä estää (1) joko ylempänä olevaa ilmaa tihentymästä yhtä tiheksi kuin alempana oleva ilma, (2) tai alempana olevaa ilmaa harventumasta ylemmän ilman tiheyteen.

Sinunkaan mukaan näin ei kuitenkaan käy. Itse olisin suosiolla kieltänyt minkään tiheyserojen olemassaolon. Tai, sitten ehkä se on sittenkin se painovoima ;-)

– –

Tuo ensimmäinen ongelma pätee myös sille litteän maan hypoteesille, missä litteän maan oletetaan kiihdyttävän jatkuvasti ylöspäin 9,81 m/s² kiihtyvyydellä. Toki, molemmille hypoteeseille vielä isompi ongelma on maan painovoiman vaihtelu eri paikkojen välillä. Sekä se systemaattinen muutos päiväntasaajalta navoille, että se pieni paikallinen vaihtelu paikallisen maankuoren tiheyden mukaan.

Tiheysmallissa näiden pitäisi määräytyä vain paikallisen pinnan korkeuden mukaan, mutta näin ei selvästikään ole. Kiihdytysmallissa tuon painovoiman pitäisi taas olla vakio kaikkialla ja kaikilla korkeuksilla. Näinkään ei taida olla?

Kiihtyvyysmallissa kun se pienikin kiihtyvyysero kun johtaisi hyvin nopeasti erittäin suuriin nopeuseroihin, ja siten valtaviin uusiin korkeuseroihin. Mittausten mukaan se litteä maa repeäisi pieniksi palasiksi, mutta tätäkään ei ole ainakaan vielä tapahtunut?

Se toimii samalla tavalla miten pyöreässä maassa. Kuut ja tähdet on paljon lähempänä, mutta ne on myös paljon pienempiä.

Syy miksi heliosentrismissä tähdet ja taivaankappaleet on niin älyttömän suuria, on koska muuten ne ei näkyisi, ja siksi tiedemiehet "suurensisvat" taivaankappaleet sopivan kokoisiksi, että ne näkyisivät heliosentrismin mukaan.

Pitää ihan varmistaa, että tiedätkö edes mikä sekstantti on, tai mitä sillä tehdään. Sekstantin toiminta ei perustu taivaankappaleiden kokojen mittaukseen, vaan niiden välisten kulmien (ja niiden ja horisontin välisen kulman mittaukseen).

Sekstanttia voidaan käyttää tähtien, auringon ja kuun avulla navigointiin koska ne ovat kaukana maapallosta (siis verrattuna maan kokoon). Litteän maan Manhattania lähempänä oleva kuu näkyisi hyvin eri suunnasta ja eri puolelta eri paikoista maalätystä. Tällöin klassinen sekstantinkäyttötapa ei antaisi oikeaa paikkaa.

ilmakehä on kalansilmä linssi, eihän muuta vaihtoehtoa voi ollakkaan

Äh. Tapoit hyvän sekstanttiargumentin. Maan ja kuun välissä on kalansilmälinssi. Samoin myös maan ja auringon ja maan ja tähtien. Ehkä se on siinä lasikannessa :-?

Äh. Eihän se linssi tietenkään toimi, jos katsojia on enemmän kuin yksi. Lisäksi sen kuu taisi olla kannen sisäpuolella :-(


Sono sanoi aikoinaan, että tämä on vain argumentaatioharjoitusta tjsp... Hmmmh, mutta mitään ei ole oikeastaan todistanut ja argumentit on tasoa "no mutta minun mielestä" ja "katso tämä 16tunnin video".

EDIT: Argumentaatio... argumentointi... äeh, varmaan jompikumpi on oikein :D

Argumentaation taso on kyllä ollut todella korkeaa. Mielestäni se kuvan väärentäminen on vielä parempi argumentti kuin ne videot.

Näkee, että lomalla (?) on liikaa aikaa, ja liian vähän tekemistä.

Onneksi tämä ketju on kyllä palstan parasta viihdettä, kunhan se vaan ei pääsisi kuolemaan. <Ripottelee lisää muruja trollinruokapussistaan.>
 
luultavasti liika tv viihteen tuijottaminen saa ihmisissä aikaan aivojen todellisuuden käsittely kyvyn muutoksen joka aikaansaa tämmöistä
vastaavaa voi kyllä tapahtua jos hyvin argumentoitua paskaa imuroi liikaa netistäkin
 
"Hassulla kissalla" on oikeus ajatukseensa. En nyt muista, kuka historiassa tunnettu nimi sai käydä pää pölkyllä tai rovion paalussa, mutta kun viimein sanoi ääneen että "maa on litteä ja kuu aurinkoineen kiertää sitä, aivan kuten jumala sen loi", henki säästyikin.
Nämä tosin lienee paljonkin romantisoituja, kuten hetimiten tuon tapauksen jälkeen itsensä kanssa käyty ähinä:"Se pyörii siltikin".

Tämä "aikuisten oikea elämä" ja "aikuisten oikea totuus" on kumminkin siinä määrin huolestuttava, kuten tuo edellämainittu, peruskoulun historian tunnilla kerrottu tarina, että vihottelemalla on liikaa asioita piilossa, jotka ovat "aikuisten oikein ja kiistaton totuus", mutteivät koske millään lailla maapallon anatomiaa, kuin ehkä korkeintaan vertauskuvalla.

Uskoipa sono tuohon omaansa tai ei, tänne maailmaan tarvitaan kyllä lisää "kylähulluja", jotta muutoin itsestämme selvänä pitävät uskomukset ratkeavat käytännökseen. Ja, tuhoavat uskomukset.

Edit: Lue "inkvisitio", jos oli yhtä vieras sana, kuin itselleni. Tulipa tutuksi. Nimi olikin Galileo Galilei ja sanat "Se liikkuu sittenkin".
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä, mutta joidenkin litteä maa teorioiden mukaan Manhattan on noin 1000 km kauempana kun kuu, joka on noin 5000 km korkealla.

Mutta syy miksi kuu näkyy johtuu siitä että se on suoraan meidän yläpuolella ja atmosfääri on myös vähemmän tiheä mitä ylemmäksi menee. Manhattania ei voi nähdä koska se ei ole meidän yläpuolella, vaan suoraan edessäpäin, ja se on suhteellisen litteä. Korkeimmatkin pilvenpiirtäjät siellä pienenevät olemattomiin ainoastaan jo perspektiivin vuoksi, noilla etäisyyksillä.


Jos kuu on suoraan meidän (Suomen) yläpuolella niin varmaankaan se sitten näy Manhattanilla, koska kuun valo ei pääse paistamaan suoraan alas? Ymmärsinkö nyt kaiken oikein?
 
Mun mielestä perin kummallista, että jos aurinko on sonon mukaan suurinpiirtein vakiokorkeudella ja kiertää spiraalia lättymaan yläpuolella, niin miten tässä mun kaverin ottamassa kuvassa auringosta näkyy vain puolikas? Taitaa olla vielä muutaman metrin vedenpinnan yläpuolella otettu kuva.

IBSZ9LC.jpg
 
Jatkan nyt WTC-keskustelua (@Lallijuoppo @Jooga), joka alkoi Donald Trump ketjussa, josta sain varoituksen ja joka silti näyttää jatkuvan siellä.

Niin ensimmäinen tuosta niittien ja tukirakenteiden kestävyydestä, ottaen huomioon tornien rakenteen, jossa käytännössä kaikki paino makaa keskusytimen ympärillä ja loppu ulkokehän ympärillä. Keskusranka on koottu hitsaamalla, vain kerroksien väliset lattiat perustuvat niitteihin, lattiat jotka eivät tue yhtään mitään. Me tiedämme sekä momenttilaila, että putoamiskiihtyvyydestä, että huippuun kohdistui vain nimellinen voima. Mihin hitsattu keskusydin katosi ja mikä sen tuhosi, jos siihen ei kerran kohdistunut voimaa romahtavasta huipusta, sen noudattaessa putoamiskiihtyvyyttä? Tuon voit itsekkin laskea, virallisen raportin mukaan romahdusajat olivat 11s ja 9s. Siitä vain 9.81 m/s^2.

Yhden kerroksen romahtaminen ei todellakaan aiheuta mitään vapaapudotusromahdusta. Se voisi korkeintaa aiheuttaa pannukakkoromahduksen, mutta sen nopeus ei voi kasvaa vapaapudotukseen nähden. Ei, yleensä normaalissta tapauksessa pannukakkuromanduskin hidastuu edetessään vaurioituneen osan alapuolelle, koska sen tukevuus on luonnollisesti yli 100%. Tämänkin siinä tapauksessa, että keskirunko jäisi pystyyn, jota se ei tehnyt.

Huomatkaa, en kelpuuta vastauksena auktoriteettiperusteita, asia on pystyttävä perustelemaan niin että se on selitettävissä, ei niin että jokin "asiantuntija" sanoi niin. Voisin itsekkin heittää tähän asiantuntijakortin räjäytystyön ammattilaisesta, mutta miksi kun voin sen perustellakkin. Räjäytystyö kun ei rakennusten osalta nyt vain mene niin yksinkertaisesti, että vain posautetaan puoliväliin reikä. Rakenteita on huolellisesti tuhottava mittavasti koko rakennuksen osalta, sekä loppu räjäyttää joko koko rakennuksen osalta. Jos se ei ole mahdollista, niin pitkältä mahtaa rakennuksen ala-osasta, että se oikeasti romahtaa. Muuten rakennus ei romahda täydellisesti.

Alla esimerkkejä purkutöistä jotka eivät menneet ihan puutkeen. Sopii huomioda, että käytännössä jokaisesssa talossa rakenteita oli heikennetty erikseen ennen romautusta ja että jokaisessa näistä räjäytetään/tuhotaan rakennuksen alin rakenne ja koko rakennuksen paino ei riitä tuhoamaan sitä silti. WTC:n tornitalot menettivät tukevuuttaa puolivälin yläpuolelta, eikä niiden rankaan ole muodostunut vaurioita kuin siellä. Puhumattakaan WTC7-rakennuksesta, jonka runkoon ei ole kohdistunut minkäänlaisia vaurioita, se vain romahti itsestään.



Minä en voi käsittää, että miten ihmeessä tätä elefanttia huoneessa ei vielä 2017 luvullakaan uskota. Tuossa videolla räjäytetään hemmettin tiillipiippuja alaosastaan ja niidenkin romahdus hidastuu/pysähtyy. On kysymys kuitenkin vähän eri lujuuluokasta kuin teräsbetonilla, jossa piipun keskellä menisi vielä erikseen tukiranka ja joka romautettaisiin pelkän huipun painolla.
 
Jatkan nyt WTC-keskustelua (@Lallijuoppo @Jooga), joka alkoi Donald Trump ketjussa, josta sain varoituksen ja joka silti näyttää jatkuvan siellä.

Niin ensimmäinen tuosta niittien ja tukirakenteiden kestävyydestä, ottaen huomioon tornien rakenteen, jossa käytännössä kaikki paino makaa keskusytimen ympärillä ja loppu ulkokehän ympärillä. Keskusranka on koottu hitsaamalla, vain kerroksien väliset lattiat perustuvat niitteihin, lattiat jotka eivät tue yhtään mitään. Me tiedämme sekä momenttilaila, että putoamiskiihtyvyydestä, että huippuun kohdistui vain nimellinen voima. Mihin hitsattu keskusydin katosi ja mikä sen tuhosi, jos siihen ei kerran kohdistunut voimaa romahtavasta huipusta, sen noudattaessa putoamiskiihtyvyyttä? Tuon voit itsekkin laskea, virallisen raportin mukaan romahdusajat olivat 11s ja 9s. Siitä vain 9.81 m/s^2.

Yhden kerroksen romahtaminen ei todellakaan aiheuta mitään vapaapudotusromahdusta. Se voisi korkeintaa aiheuttaa pannukakkoromahduksen, mutta sen nopeus ei voi kasvaa vapaapudotukseen nähden. Ei, yleensä normaalissta tapauksessa pannukakkuromanduskin hidastuu edetessään vaurioituneen osan alapuolelle, koska sen tukevuus on luonnollisesti yli 100%. Tämänkin siinä tapauksessa, että keskirunko jäisi pystyyn, jota se ei tehnyt.

Huomatkaa, en kelpuuta vastauksena auktoriteettiperusteita, asia on pystyttävä perustelemaan niin että se on selitettävissä, ei niin että jokin "asiantuntija" sanoi niin. Voisin itsekkin heittää tähän asiantuntijakortin räjäytystyön ammattilaisesta, mutta miksi kun voin sen perustellakkin. Räjäytystyö kun ei rakennusten osalta nyt vain mene niin yksinkertaisesti, että vain posautetaan puoliväliin reikä. Rakenteita on huolellisesti tuhottava mittavasti koko rakennuksen osalta, sekä loppu räjäyttää joko koko rakennuksen osalta. Jos se ei ole mahdollista, niin pitkältä mahtaa rakennuksen ala-osasta, että se oikeasti romahtaa. Muuten rakennus ei romahda täydellisesti.

Alla esimerkkejä purkutöistä jotka eivät menneet ihan puutkeen. Sopii huomioda, että käytännössä jokaisesssa talossa rakenteita oli heikennetty erikseen ennen romautusta ja että jokaisessa näistä räjäytetään/tuhotaan rakennuksen alin rakenne ja koko rakennuksen paino ei riitä tuhoamaan sitä silti. WTC:n tornitalot menettivät tukevuuttaa puolivälin yläpuolelta, eikä niiden rankaan ole muodostunut vaurioita kuin siellä. Puhumattakaan WTC7-rakennuksesta, jonka runkoon ei ole kohdistunut minkäänlaisia vaurioita, se vain romahti itsestään.



Minä en voi käsittää, että miten ihmeessä tätä elefanttia huoneessa ei vielä 2017 luvullakaan uskota. Tuossa videolla räjäytetään hemmettin tiillipiippuja alaosastaan ja niidenkin romahdus hidastuu/pysähtyy. On kysymys kuitenkin vähän eri lujuuluokasta kuin teräsbetonilla, jossa piipun keskellä menisi vielä erikseen tukiranka ja joka romautettaisiin pelkän huipun painolla.


kyse onkin nyt siitä että mitä tästä opimme?? ainakin sen että kun järjestetään laajoja sotaharjoituksia niin helposti siinä samalla tehdään historiaa median avulla

taisi muuten ensimmäisenä suunsa avanneelle hollantilaiselle(?) expertille käydä aika nopeasti huonot
 
Niin ensimmäinen tuosta niittien ja tukirakenteiden kestävyydestä, ottaen huomioon tornien rakenteen, jossa käytännössä kaikki paino makaa keskusytimen ympärillä ja loppu ulkokehän ympärillä. Keskusranka on koottu hitsaamalla, vain kerroksien väliset lattiat perustuvat niitteihin, lattiat jotka eivät tue yhtään mitään. Me tiedämme sekä momenttilaila, että putoamiskiihtyvyydestä, että huippuun kohdistui vain nimellinen voima. Mihin hitsattu keskusydin katosi ja mikä sen tuhosi, jos siihen ei kerran kohdistunut voimaa romahtavasta huipusta, sen noudattaessa putoamiskiihtyvyyttä? Tuon voit itsekkin laskea, virallisen raportin mukaan romahdusajat olivat 11s ja 9s. Siitä vain 9.81 m/s^2.

Yhden kerroksen romahtaminen ei todellakaan aiheuta mitään vapaapudotusromahdusta. Se voisi korkeintaa aiheuttaa pannukakkoromahduksen, mutta sen nopeus ei voi kasvaa vapaapudotukseen nähden. Ei, yleensä normaalissta tapauksessa pannukakkuromanduskin hidastuu edetessään vaurioituneen osan alapuolelle, koska sen tukevuus on luonnollisesti yli 100%. Tämänkin siinä tapauksessa, että keskirunko jäisi pystyyn, jota se ei tehnyt.

Ydin romahti myöhemmin. WTC:stä on paljon kuvamateriaalia jossa ydin on vielä pystyssä kun kerrokset ovat romahtaneet edeltä. Mutta koska sitä ei oltu suunniteltu pysymään yksistään pystyssä, sekin romahti lopulta.

Kerrosten romahtaminen aloittaa juurikin pudotuksen joka lähestyy vapaapudotusta. Alempi kerros ei pysty pysäyttämään yhtä putoaa kerrosta (kyseessä oli tyyliin 10 kertainen voima). Joten se vain jarruttaa sitä vähän. Romahduksen jatkuessa romahtavien kerrosten massa ja nopeus kasvavat mutta romahduksessa seuraavan kerroksen kantokyky ei kasva. Joten kerroksen hidastava vaikutus pienenee kerros kerrokselta.
 
Ydin romahti myöhemmin. WTC:stä on paljon kuvamateriaalia jossa ydin on vielä pystyssä kun kerrokset ovat romahtaneet edeltä. Mutta koska sitä ei oltu suunniteltu pysymään yksistään pystyssä, sekin romahti lopulta.

Kerrosten romahtaminen aloittaa juurikin pudotuksen joka lähestyy vapaapudotusta. Alempi kerros ei pysty pysäyttämään yhtä putoaa kerrosta (kyseessä oli tyyliin 10 kertainen voima). Joten se vain jarruttaa sitä vähän. Romahduksen jatkuessa romahtavien kerrosten massa ja nopeus kasvavat mutta romahduksessa seuraavan kerroksen kantokyky ei kasva. Joten kerroksen hidastava vaikutus pienenee kerros kerrokselta.

kuvailet kai vapaata pudotusta tuossa, kiihtyvyyshän ei kasva massan lisääntyessä vaan on vakio
 
Ydin romahti myöhemmin. WTC:stä on paljon kuvamateriaalia jossa ydin on vielä pystyssä kun kerrokset ovat romahtaneet edeltä. Mutta koska sitä ei oltu suunniteltu pysymään yksistään pystyssä, sekin romahti lopulta.

Kerrosten romahtaminen aloittaa juurikin pudotuksen joka lähestyy vapaapudotusta. Alempi kerros ei pysty pysäyttämään yhtä putoaa kerrosta (kyseessä oli tyyliin 10 kertainen voima). Joten se vain jarruttaa sitä vähän. Romahduksen jatkuessa romahtavien kerrosten massa ja nopeus kasvavat mutta romahduksessa seuraavan kerroksen kantokyky ei kasva. Joten kerroksen hidasta vaikutus pienenee kerros kerrokselta.
Parikymmentä metrinen 1x1 piippu 400m 10x10 metrin ytimestä, johon ei ole kohdistunut voimia. Näin.

Mutta kun ei pidä paikkaasa tasan millään tavalla. Pelkästään massan hitaus estää sen. Koska ylemmillä kerroksilla on enemmän nopeutta kuin alemmilla kerroksilla, energiaa tulee kulua alempien kerroksien kiihdyttämiseen, koska ne ovat alunalkuaan aina levossa. Tämä tekee vapaapudotusnopeudesta täysin mahdottomiksi siinäkin tapauksessa että mitään rakenteellista tukea ei ole, vaan kerrokset irtoava maagisesti aina juuri ennen osumaa. Näkee hyvin, paljonko taas ymmärretään fysiikasta.
 
Parikymmentä metrinen 1x1 piippu 400m 10x10 metrin ytimestä, johon ei ole kohdistunut voimia. Näin.

Häh?

Mutta kun ei pidä paikkaasa tasan millään tavalla. Pelkästään massan hitaus estää sen. Koska ylemmillä kerroksilla on enemmän nopeutta kuin alemmilla kerroksilla, energiaa tulee kulua alempien kerroksien kiihdyttämiseen, koska ne ovat alunalkuaan aina levossa. Tämä tekee vapaapudotusnopeudesta täysin mahdottomiksi siinäkin tapauksessa että mitään rakenteellista tukea ei ole, vaan kerrokset irtoava maagisesti aina juuri ennen osumaa. Näkee hyvin, paljonko taas ymmärretään fysiikasta.

Se ei ole vapaapudotus vaan lähes vapaapudotus. Se kun hela paska osuu siihen alempaan kerrokseen niin se kyllä syö energiaa mutta se syö sitä niin häviävän vähän että lopputuloksen kannalta sillä ei ole suurta merkitystä. Koska painovoima laittaa lisää vauhtia jatkuvasti.
 
Niin ensimmäinen tuosta niittien ja tukirakenteiden kestävyydestä, ottaen huomioon tornien rakenteen, jossa käytännössä kaikki paino makaa keskusytimen ympärillä ja loppu ulkokehän ympärillä. Keskusranka on koottu hitsaamalla, vain kerroksien väliset lattiat perustuvat niitteihin, lattiat jotka eivät tue yhtään mitään. Me tiedämme sekä momenttilaila, että putoamiskiihtyvyydestä, että huippuun kohdistui vain nimellinen voima. Mihin hitsattu keskusydin katosi ja mikä sen tuhosi, jos siihen ei kerran kohdistunut voimaa romahtavasta huipusta, sen noudattaessa putoamiskiihtyvyyttä? Tuon voit itsekkin laskea, virallisen raportin mukaan romahdusajat olivat 11s ja 9s. Siitä vain 9.81 m/s^2.

Yhden kerroksen romahtaminen ei todellakaan aiheuta mitään vapaapudotusromahdusta. Se voisi korkeintaa aiheuttaa pannukakkoromahduksen, mutta sen nopeus ei voi kasvaa vapaapudotukseen nähden. Ei, yleensä normaalissta tapauksessa pannukakkuromanduskin hidastuu edetessään vaurioituneen osan alapuolelle, koska sen tukevuus on luonnollisesti yli 100%. Tämänkin siinä tapauksessa, että keskirunko jäisi pystyyn, jota se ei tehnyt.

Vaikka kerros ei varsinaisesti kanna pystysuuntaisia voimia, se tukee rakennetta. Kun tuosta otetaan kerros, kaksi, tai neljä pois (mikä on todennäköistä lentokoneen iskun vaikutuksesta), voi kantavat palkkimaiset rakenteet lommahtaa. Lommahtaessaan rakenne menettää kuormansiirtokykyä suunniteltuun suuntaan. Ja kun lommahdusherkkyys on verrannollinen tuentavälin neliöön, esimerkiksi kolmen kerroksen tuohoutuminen (yhden tuentavälin pituus muuttuu neljäksi), lommahdus tapahtuu 16 kertaa suunniteltua pienemmällä kuormalla.

Toinen pointti liittyi alumiinin (lentokone) ja veden (sammutusjärjestelmä) aiheuttamaan räjähdysmäiseen palamiseen. Salaliittojen suurena pointtina on ollut pienet selittämättömät räjähdykset sortumisen alapuolella, mitä selitetään veden ja sulan alumiinin reaktiolla. Tässä nopea video ilmiöstä, ei mene kovin syvälle.


Nuo putoamiskiihtyvyydet ja niiden kautta integroidut matkat 9 ja 11s ajalla ovat mielenkiintoiset ja tuohon en voi antaa vastausta mututuntumalta. 9s:lla vapaapudotusmatkaksi tulee 397m, ja 11s:lla 593m. Tornit olivat ~400m korkeita, jolloin 9s on melko tarkalleen tornin korkeus putoamiskiihtyvyydellä.

Tuommoisen simuloiminen ei ole kovin helppo touhu. Nykyään suuriakin rakenteita voidaan simuloida, mutta monesti reaktioita yksinkertaistetaan ja etenkin kemiallisten reaktioiden (palaminen) huomioiminen on hankalaa.
Toinen video aiheesta:

Tuossa videossa tuhoutumisajat olivat 11s ja 13s. 13s putoamismatkaksi tulee jo 830m.

EDIT:
Parikymmentä metrinen 1x1 piippu 400m 10x10 metrin ytimestä, johon ei ole kohdistunut voimia. Näin.

Mutta kun ei pidä paikkaasa tasan millään tavalla. Pelkästään massan hitaus estää sen. Koska ylemmillä kerroksilla on enemmän nopeutta kuin alemmilla kerroksilla, energiaa tulee kulua alempien kerroksien kiihdyttämiseen, koska ne ovat alunalkuaan aina levossa. Tämä tekee vapaapudotusnopeudesta täysin mahdottomiksi siinäkin tapauksessa että mitään rakenteellista tukea ei ole, vaan kerrokset irtoava maagisesti aina juuri ennen osumaa. Näkee hyvin, paljonko taas ymmärretään fysiikasta.

Oletat että alempi kerros muka pysäyttäisi ylhäältä tulevan putoavan massan. Sillä putoavalla massalla, joka kasvaa sekunti sekunnilta on valtava määrä liike-energiaa, minkä hidastamiseen tarvitaan valtava määrä energiaa. Varmasti alhaalla oleva rakenne hidastaa putoamista hieman, mutta en osaa mutuna sanoa kuinka paljon. Sinulla on varmasti tietoa perusfysiikalla laskettuna.

Oletetaan yhden kerroksen putoaminen sekunnin ajan: matka x = 4,9m ja kerroksen nopeus lopussa on 9,8 m/s. Energiaa on 0.5mV^2. Oletetaan että osumishetkellä tuo massa liittyy häviöttömästi alapuolen massaan, jolloin energia pysyy samana. Tällöin massaa on 2m, ja nopeudeksi tulee 6,9 m/s. Vaikka tässä on vain yhden kerroksen massa mukana, niin vauhti hidastuu sekunnin aikana vain ~30%. Jos massaa olisi vaikka 5 kerrosta hidastuminen olisi alle 10%.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka kerros ei varsinaisesti kanna pystysuuntaisia voimia, se tukee rakennetta. Kun tuosta otetaan kerros, kaksi, tai neljä pois (mikä on todennäköistä lentokoneen iskun vaikutuksesta), voi kantavat palkkimaiset rakenteet lommahtaa. Lommahtaessaan rakenne menettää kuormansiirtokykyä suunniteltuun suuntaan. Ja kun lommahdusherkkyys on verrannollinen tuentavälin neliöön, esimerkiksi kolmen kerroksen tuohoutuminen (yhden tuentavälin pituus muuttuu neljäksi), lommahdus tapahtuu 16 kertaa suunniteltua pienemmällä kuormalla.

Toinen pointti liittyi alumiinin (lentokone) ja veden (sammutusjärjestelmä) aiheuttamaan räjähdysmäiseen palamiseen. Salaliittojen suurena pointtina on ollut pienet selittämättömät räjähdykset sortumisen alapuolella, mitä selitetään veden ja sulan alumiinin reaktiolla. Tässä nopea video ilmiöstä, ei mene kovin syvälle.


Nuo putoamiskiihtyvyydet ja niiden kautta integroidut matkat 9 ja 11s ajalla ovat mielenkiintoiset ja tuohon en voi antaa vastausta mututuntumalta. 9s:lla vapaapudotusmatkaksi tulee 397m, ja 11s:lla 593m. Tornit olivat ~400m korkeita, jolloin 9s on melko tarkalleen tornin korkeus putoamiskiihtyvyydellä.

Tuommoisen simuloiminen ei ole kovin helppo touhu. Nykyään suuriakin rakenteita voidaan simuloida, mutta monesti reaktioita yksinkertaistetaan ja etenkin kemiallisten reaktioiden (palaminen) huomioiminen on hankalaa.
Toinen video aiheesta:

Tuossa videossa tuhoutumisajat olivat 11s ja 13s. 13s putoamismatkaksi tulee jo 830m.


tuossa videossa kovasti koitetaan vahvistaa mielikuvaa lentävistä koneista :lol:
 
Jatkan nyt WTC-keskustelua (@Lallijuoppo @Jooga), joka alkoi Donald Trump ketjussa, josta sain varoituksen ja joka silti näyttää jatkuvan siellä.

Itsellenäni ei todellakaan ole asiasta mitään tietoa, mutta pitäisin aika outona, jos kaikki maailman rakennusinsinöörit ja vastaavat eivät olisi muka huomanneet jotain filunkia romahduksessa, jos se ei muka mennyt kuten piti. Ja toisekseen, miksi se olisi edes pitänyt vielä erikeen romahduttaa? Sitä tulipaloa ei olisi saatu ikinä sammutettua ja kaikki torneissa olijat olisivat kuitenkin kuolleet. Isku oli jo lentokoneiden osuttua niin paha, että sitä ei olisi tarvinnut pahentaa yhtään enempää minkään syyn takia.
 
Itsellenäni ei todellakaan ole asiasta mitään tietoa, mutta pitäisin aika outona, jos kaikki maailman rakennusinsinöörit ja vastaavat eivät olisi muka huomanneet jotain filunkia romahduksessa, jos se ei muka mennyt kuten piti. Ja toisekseen, miksi se olisi edes pitänyt vielä erikeen romahduttaa? Sitä tulipaloa ei olisi saatu ikinä sammutettua ja kaikki torneissa olijat olisivat kuitenkin kuolleet. Isku oli jo lentokoneiden osuttua niin paha, että sitä ei olisi tarvinnut pahentaa yhtään enempää minkään syyn takia.
Nämä 9/11-foliohermannit vois kans selittää, että miten ne räjähteet säilyi ehjänä siitä lentokoneesta ennenkuin aloittavat tämän perinteisen youtube-todistelun vailla mitään ymmärrystä itse asiasta.
 
Nämä 9/11-foliohermannit vois kans selittää, että miten ne räjähteet säilyi ehjänä siitä lentokoneesta ennenkuin aloittavat tämän perinteisen youtube-todistelun vailla mitään ymmärrystä itse asiasta.
Luulen että salaliittojen mukaan ne oli asennettu torneihin jo aikaisemmin tehtyjen huoltojen aikana. Ne vain räjäytettiin sopivasti lentokoneiden törmäyksen jälkeen. Sitä en tiedä miten ihmeessä valtava määrä räjähteitä saataisiin aktiivisessa käytössä olevan toimistorakennuksen rakenteisiin sijoitettua kenenkään kysymättä.
 
Luulen että salaliittojen mukaan ne oli asennettu torneihin jo aikaisemmin tehtyjen huoltojen aikana. Ne vain räjäytettiin sopivasti lentokoneiden törmäyksen jälkeen. Sitä en tiedä miten ihmeessä valtava määrä räjähteitä saataisiin aktiivisessa käytössä olevan toimistorakennuksen rakenteisiin sijoitettua kenenkään kysymättä.
Kiinteistöissä on aina huoltokäytäviä jne, joihin ei toimistolaisilla ole edes mitään avaimia tai kulkukorttia. Mahdollista siis.
 
Kiinteistöissä on aina huoltokäytäviä jne, joihin ei toimistolaisilla ole edes mitään avaimia tai kulkukorttia. Mahdollista siis.
Vaikka panostus oliskin saatu tuurilla tehtyä kenenkään huomaamatta niin miten se panostus kesti kun talon seinästä tuli sisään lentokone ja siinä riehuu usean kerroksen matkalla tulipalo tornista riippuen tunnin tai liki kaksi?
 
ei torneihin mitään koneita osunut, mistä niin päättelet?

Herää.
Syyskuun 11. päivän terroriteot – Wikipedia
"Tällöin kaapattiin neljä matkustajalentokonetta,[4] joista kaksi ohjattiin tahallisesti päin World Trade Centerin kaksoistorneja New Yorkissa. Etelätorni tuhoutui vajaan tunnin kuluttua ja Pohjoistorni vajaan kahden tunnin kuluttua. Kolmas lentokone ohjattiin päin maan pääkaupungin Washingtonin tuntumassa olevaa Pentagonin rakennusta. Neljäs lentokone putosi maahan Shanksvillessä, Pennsylvaniassa."
 

Herää.
Syyskuun 11. päivän terroriteot – Wikipedia
"Tällöin kaapattiin neljä matkustajalentokonetta,[4] joista kaksi ohjattiin tahallisesti päin World Trade Centerin kaksoistorneja New Yorkissa. Etelätorni tuhoutui vajaan tunnin kuluttua ja Pohjoistorni vajaan kahden tunnin kuluttua. Kolmas lentokone ohjattiin päin maan pääkaupungin Washingtonin tuntumassa olevaa Pentagonin rakennusta. Neljäs lentokone putosi maahan Shanksvillessä, Pennsylvaniassa."


etsippä mulle kuva missä pentagoniin on osunut lentokone

tiesitkö muuten että samaan aikaan oli käynnissä sotaharjoitus jossa harjoiteltiin juuri kyseenlaista skenaariota
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 288
Viestejä
4 502 864
Jäsenet
74 377
Uusin jäsen
hcolyle

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom