Sinne vaan metsään itse mittaamaan, trigonometria ei ole vaikeaa.
Päivän lehti 3.8.2017
Maapallon kokoa mitattiin Suomessakin tarkasti 200 vuotta sitten – mittausten ketju ulottui Jäämereltä Mustallemerelle
Tartossa asunut tähtitieteilijä Friedrich Struve suunnitteli pitkän kolmiomittaustornien ketjun, joka kulki Suomen kautta. Suomessa kolmiomitattiin vielä 1980-luvulle saakka.
Struven kolmiomittausketjun tarkat mittaukset lähtevät perusviivasta . Se mitattiin metallitangoilla tasaiselle maalle hyvin tarkasti. Tässä tankoja kalibroidaan. Kuvauspaikkaa ja -aikaa ei tiedetä.
Hannu Salmi
Julkaistu: 3.8. 2:00
MAAPALLO varmistui pyöreäksi jo 1500-luvulla. Tähtitieteilijöiden havainnot todistivat sen.
Toki jo osa antiikin viisaista tiesi tämän. Valistuksen ajalla aiheesta saatiin silti kiista. Onko pallo täysin pyöreä, navoiltaan litistynyt kuin greippi vai hieman venähtänyt kuten sitruuna?
Tieteellisen kinan ratkaisi ranskalaisen
Pierre Maupertuis’n Suomessa johtama retkikunta 1736–1737.
Maupertuis teki ratkaisevia mittauksia riittävän laakealla ja kuta kuinkin suoralla alustalla. Ne tehtiin pääosin Tornionjoella, sen töyräillä ja jäälläkin.
Retkikunta mittasi, kuinka pitkä on maastossa yhden asteen mittainen pituuspiirin kaari.
Koska kaari oli lähellä pohjoisnapaa pidempi kuin päiväntasaajalla, voitiin päätellä, että maapallo on navoiltaan vähän litistynyt.
YKSI kiista oli ratkaistu, mutta vanhin kysymys oli yhä ratkaisematta: maapallon koko.
Kolumbus ja muut suuret löytöretkeilijät olivat kiertäneet maapalloa. Siitä huolimatta maapallon täsmällinen koko oli edelleen arvailujen varassa.
Haasteesta otti kopin tieteen moniottelija
Friedrich George Wilhelm von Struve.
Saksalainen astronomi, maantieteilijä ja matemaatikko Struve opiskeli Tartossa, kehitti siellä mittalaitteita ja nimitettiin professoriksi vuonna 1820. Viro oli silloin osa tsaarin Venäjää.
Kuinka suuri on tämä maailma? Esittämällä kysymyksen tsaari
Aleksanteri I:lle, Struve onnistui herättämään uteliaisuuden ja saamaan kunnon rahoituksen suurhankkeelleen.
NÄIN alkoi vuonna 1816 yksi maailmanhistorian pisimmistä mittauksista. Sen avulla selvitettiin maapallon todellinen koko ja muoto.
Von Struve suunnitteli ja koordinoi valtavan kolmiomittaustornien ketjun Jäämereltä Mustallemerelle.
Kun mitataan tarkasti kolmion yhden sivun pituus, voidaan muiden sivujen pituudet laskea, kun tiedetään kolmion kulmien asteluvut.
Näin voidaan määrittää myös seuraavan kolmion pisteiden etäisyys ja sijainti maastossa. Torneja tarvittiin, että nähtiin yhdestä pisteestä toiseen ja pystyttiin tekemään kulmamittauksia.
Työssä auttoi kartoituksen ja maanmittauksen asiantuntija, virolainen
Carl Friedrich Tenner.
Hän oli jo aiemmin toteuttanut kolmiomittauksen nykyisen Liettuan alueilla.
Struve itse oli tehnyt vastaavaa Latvian ja Viron seuduilla.
TUTKIJOIDEN piti sovittaa mittavälineet yhteen, sillä Tenner oli soveltanut venäläistä ja Struve ranskalaista mittayksikköä.
Ketju toteutettiin miltei kokonaan yhden valtion eli Venäjän alueella. Pohjoisimmat tornit sijaitsivat Ruotsin silloisella alueella. Tutkimusta koordinoitiin Tarton yliopiston uudessa tähtitornissa.
Työn vaativuutta kuvastaa se, että kokeen toteutus vei nelisenkymmentä vuotta.
Kansainvälisesti jo tunnettu Struve sai tulokset valmiiksi vuonna 1855 – läpimitta selvisi. Tulokset raportoitiin poikkeuksellisen tarkasti kolme vuotta ennen Struven kuolemaa 1864.
Ketju kulkee nykyisin kymmenen maan alueella. Mittauspisteet ovat rapistuneet vuosikymmenien aikana.
Alan sitkeimmät tutkijat ja harrastajat saivat kuitenkin toteutettua kuningasajatuksensa.
Jokaisessa maassa on kunnostettu ainakin yksi mittausasema, Suomessa useitakin. Niitä on Enontekiössä, Aavasaksalla, Ala-Tornion kirkontornissa, Korpilahden Oravivuorella, Porlammin tornikalliolla ja Pyhtään Mustaviirin saarella.
Vuonna 2005 Struven ketjusta tuli ainoa Unescon maailmanperintökohde, joka sijaitsee usean valtion alueella.
KUN vierailee Oravivuoren mittauspisteellä, tajuaa yli sadan metrin korkuiselle kalliolle tarpoessaan, miten työlästä mittausketjun tekeminen oli.
Se vaati ehdotonta tarkkuutta ja järjestelyjä. Miten hoitaa talonpojilta tukkipuut ja saada paikalliset virkamiehet yhteistyöhön? Miten järjestää kuljetukset ja majoitukset ja maksaa palkkiot?
STRUVEN ketjun pisteitä on Suomessa peräti 83.
Niiden tulokset olivat mallina tuleville kolmiomittausten tekniikoille. Struven ketju antoi pohjan myöhemmille kartoituksille niin Suomessa kuin muualla.
Struven ketju yhdisti aina 1960-luvulle saakka pohjoisen ja etelän kolmiomittausketjut toisiinsa.
Maanmittauslaitoksen omat kolmioketjut eivät vielä silloinkaan kattaneet aivan koko maata. Ketjun pisteistö loi pohjan kartoituksille monessa maassa.