Sähköskootterit / sähköpotkulaudat

[Iltalehti]

Tässsä taas yhden vsett 9 renkaan vaihtaneena kyselisin mistä kannattaisi tilata siihen sellainen honeycomb rengas?

 

[Tonnin Seteli]

Tässsä taas yhden vsett 9 renkaan vaihtaneena kyselisin mistä kannattaisi tilata siihen sellainen honeycomb rengas?

Paljon helpompaa on pitää oikea rengaspaine ja rässiä vähän varovaisemmin. Kyllä sen umpikuminkin saa paskaksi jos yrittää.

 

[Iltalehti]

Rengaspaine oli kyllä suositelluissa tasoissa, tosin kylmä ilma sattoi pudottaa sitä. En tiedä mitä rässiminen tarkoitaa, mutta ajelelen tuolla ihan perus asfaltoiduilla teillä. Joskus hyvin harvoin hiekkateillä.

 

[Tonnin Seteli]

Rengaspaine oli kyllä suositelluissa tasoissa, tosin kylmä ilma sattoi pudottaa sitä. En tiedä mitä rässiminen tarkoitaa, mutta ajelelen tuolla ihan perus asfaltoiduilla teillä. Joskus hyvin harvoin hiekkateillä.

Paljonko muuten "suositeltu taso" oli? Sehän on yleisesti parempimaineisissakin tuotteissa absurdin matala ja tarkoitettu lapsille.

Jos oikeasti haluat ostaa umpikumit, en usko että täällä on sellaisia käyttävillä jyrnyillä erityistä ammattitaitoa suositella juuri sen enempää kuin mustia pyöreitä, tai jos sattuu muun värisiä saamaan, niin niitä. Koko pitäisi olla tiedossa, joten jotain halpaa alibabasta.

 

[Iltalehti]

Itseasiassa joku suositteli hyvää kauppaa tässä keskustelussa, mutta en vain sitä löydä enää vanhoista viesteistäni.
Löytyi kuitenkin eu aleelta kauppa, joka noita möi joten tilasin yhden kokeeksi.. Ei minun talous siihe kaadu vaikka se olisikin aivan paska

Edit: ja ne painesuositukset sain tästä keskustelusta. Jos nyt hajoaa jompkumpi ilmarenkaista, niin on ainakin vararengas. Jouduin viime kesänä odottelemaan 3 viikkoa uutta sisäkumia, kun suomesssa myytiin pelkkää "tuote loppunut"

 

[Iltalehti]

Scoootivihaajien ilkivaltaakaan en voi sulkea pois, kun renkaan kyljessä oli jälki, joka näytttäisi pienellä veitsellä tökätyltä. Ainakin täälläpäin nuo vuokrascootit potkitaan aina nurin, ja sitten valitaan, kun nitä ei ole pysäköitu kunnolla.

Edit. edellisillä kerroilla sisärengas oli revennyt liitoskohdista aivan totaalisesti, mutta nyt oli vain pieni pistojälki kyljessä.

 

[waagner]

Nimenomaan, tuon takiahan niitä täyskumirenkaita käytetään. Ei niitä ajomukavuuden takia käytetä.

 

[Iltalehti]

Menee vrmaankin ensi kesänä kokeiluun. Tänä syksynä en enää vaihda yhtään rengasta mihinkään ajoneuvoon

 

[Ctzn_no7]

Pitäis aloitella lumiketju - projektin jatkot, sääennuste vihjailee että kohta tulis lunta...
vielä auki millä ne kiinnittäis vanteisiin, 3D printatut osat ei varmaan kestä tärinää pakkasessa

 

[waagner]

Rekoissahan se on ratkaistu noin.

 

[RawDataSystems]

Sai etsiä kauan, mutta löytyi viimein kuva melkein samanlaisista lumiketjuista jollaisia nuorena tuli käytettyä fillarissa.

Rakenne oli aika yksinkertainen, koostuen samanlaisista lenkeistä.

Erona käyttämiini oli noiden seuraavaan palaan kiinnittyvien lenkkien pituus. Ne kiertyivät pitemmälle ja muodostivat piikit, jolloin jäälläkin pystyi ajamaan. Piikit kuluivat asvaltilla ajaessa, joten ketjut eivät olleet niissä olosuhteissa kovin pitkäikäisiä ja varmaan siksi poistuivat myynnistä. Rengas piti tyhjentää asennettaessa ja poistettaessa ja olivat mitoitettu rengaskokoon.

Myöhemmin tuli malli jossa oli "lukko" (yhden kiinnityskohdan kiinnityslenkki ilman piikkiä, ollen hieman avoin lenkki), mutta niillä oli paha tapa pudota pois päältä jos rengaspaineet pääsivät alhaiseksi tai rengas tyhjeni. Tuolloin vaarana oli ketjujen pois päältä lähtiessä niiden sotkeutuminen ja pyörän lukittuminen. Näitä ei myöskään ollut myynnissä muistaakseni kovin pitkää aikaa, mahdollisesti johtuen em. sotkeutumisen aiheuttamasta vaarasta.

Edit: Typo

 

[Tonnin Seteli]

Rekoissahan se on ratkaistu noin.

Ylipäänsä moottoriajoneuvoissa ja työkoneissa tavallisimmat ketjurakenteet ovat tuon tapaisia. Tämän miniatyrisointi skuuttiin on ongelmallista monesta syystä, mutta etenkin tarvittavien välysten takia. Myös pyörän sivulla, renkaan kyljessä on yleensä haarukka aika lähellä. Siitä kohdasta kiinni nappaava ketju aiheuttaa minipyörässä herkästi pyörän lukittumisen ja äkillisen kaatumisen. Isommassa mittakaavassa selvitään usein pienillä naarmuilla johonkin lokariin tai runkopalkkiin.

 

[Ctzn_no7]

Myöhemmin tuli malli jossa oli "lukko" (yhden kiinnityskohdan kiinnityslenkki ilman piikkiä, ollen hieman avoin lenkki), mutta niillä oli paha tapa pudota pois päältä jos rengaspaineet pääsivät alhaiseksi tai rengas tyhjeni. Tuolloin vaarana oli ketjujen pois päältä lähtiessä niiden sotkeutuminen ja pyörän lukittuminen. Näitä ei myöskään ollut myynnissä muistaakseni kovin pitkää aikaa, mahdollisesti johtuen em. sotkeutumisen aiheuttamasta vaarasta.

Näissä oli myös ongelma että metalli hankasi itselleen sopivan kolon ulkokumiin

Ylipäänsä moottoriajoneuvoissa ja työkoneissa tavallisimmat ketjurakenteet ovat tuon tapaisia. Tämän miniatyrisointi skuuttiin on ongelmallista monesta syystä, mutta etenkin tarvittavien välysten takia. Myös pyörän sivulla, renkaan kyljessä on yleensä haarukka aika lähellä. Siitä kohdasta kiinni nappaava ketju aiheuttaa minipyörässä herkästi pyörän lukittumisen ja äkillisen kaatumisen. Isommassa mittakaavassa selvitään usein pienillä naarmuilla johonkin lokariin tai runkopalkkiin.

Viime talven ketju-projektissa kävi ilmi ettei G30 renkaiden ympärille mahdu mitään yli 5mm paksumpaa.

Tämän talven ketjut alkaa näyttää tältä:

eli maastorenkaan päällyskumia ~6cm pätkissä tulee skootin kesärenkaiden päälle
nyt pitäis vaan leikata vielä 20kpl näitä(on muuten sitkeää tavaraa nää uudet renkaat, ei meinaa rautasaha purra)

 

[Iltalehti]

Noin nyt on Honeycomb mallinen vararengas tuohon Vsettiin. Onhan tuo aika painava, mutta kokeillaan sitten ensi kesänä. Kova tuo toki on, mutta eipä juuri jousta nuo ilmarenkaatkaan, kun on laitettu riittävästi painetta. Joutui ajamaan hajonnella eturenkaalla, joten voisi olettaa että tuo pelkkä varalla olleen sisäkumin vaihtaminen ei kovin pitkää ajomatkaa enää anna ennenkuin se hajoaa uudestaan.

 

[iSot]

Pitäis aloitella lumiketju - projektin jatkot, sääennuste vihjailee että kohta tulis lunta...
vielä auki millä ne kiinnittäis vanteisiin, 3D printatut osat ei varmaan kestä tärinää pakkasessa

Voi olla kyllä haastavaa saada kestämään.

Itse olen 3 vuotta ajellut kesät talvet täyskumirenkailla varustetulla pienemmällä kelkalla ja nyt tuli ajatus saada hieman turvallisempaa kyytiä talvikeleihin. Aihioksi tuli 4000km nähneet jo melko kuluneet täyskumirenkaat, joista tuli nyt sitten talvirenkaat. Renkaisiin asensin ruuvattavat nastat (80 kpl per rengas).

 

[Tonnin Seteli]

Tämän talven ketjut alkaa näyttää tältä:

eli maastorenkaan päällyskumia ~6cm pätkissä tulee skootin kesärenkaiden päälle

Eihän tuo ole ketju vaan kumia. Eikö kannattaisi vaihtaa talveksi ihan vaan karkeakuvioiset renkaat? Joo, pitää käytännön järkevyyden takia hankkia toiset vanteet eli käytännössä myös toinen moottori, mutta valitsisin sen aika nopealla harkinnalla noin ison askartelun sijaan.

En toki aja talvikelillä skuutilla koska minulla on kengät ja auto, mutta tarkoitan sellaista skenaariota jossa ajaisin.

Voi olla kyllä haastavaa saada kestämään.

Itse olen 3 vuotta ajellut kesät talvet täyskumirenkailla varustetulla pienemmällä kelkalla ja nyt tuli ajatus saada hieman turvallisempaa kyytiä talvikeleihin. Aihioksi tuli 4000km nähneet jo melko kuluneet renkaat, joista tuli nyt sitten talvirenkaat. Renkaisiin asensin ruuvattavat nastat (80 kpl per rengas).

Tietenkään ei saisi mitään olettaa kun rengaskoko ja ajoneuvoluokka on täysin aiemmista poikkeava, voihan kokeellinen tutkimus paljastaa myös aiemmasta poikkeavia tuloksia. En kuitenkaan odota kovin ihmeellisiä tuloksia nahkakaljuista kivikovista sileistä renkaista, joihin on asennettu järjetön määrä nastoja. Yllätyn mielelläni. Pahoin pelkään että nuo saattavat olla tappavan liukkaat jopa sulalla.

 

[waagner]

Renkaisiin asensin ruuvattavat nastat (80 kpl per rengas).

Toihan on oikeesti hyvä idea jos on ylimääräinen täyskumirengas vanteineen.

Itse en oo ajamassa talvella kun potkulaudassa vielä takuu jäljelllä ja en halua että akustoon tai muualle joutuu vettä.

 

[Ctzn_no7]

Eihän tuo ole ketju vaan kumia. Eikö kannattaisi vaihtaa talveksi ihan vaan karkeakuvioiset renkaat? Joo, pitää käytännön järkevyyden takia hankkia toiset vanteet eli käytännössä myös toinen moottori, mutta valitsisin sen aika nopealla harkinnalla noin ison askartelun sijaan.

"Lumiketju" - termillä nyt tarkoitetaan jotain mikä tulee renkaan päälle pidon lisäämiseksi.
(viimetalven "ketjut" oli PE-narua, joka toimi muttei kestänyt kuin ~40km ajoa)

Kyllä katsoin talvirenkaitakin, mutta valinnanvara on aika nihkeä näissä kokoluokissa. Nastarenkaita kyllä löytyy, mutta ei niissäkään tahdo olla kuvioita lumella ajamiseen

 

[chrisekh]

Kyllä katsoin talvirenkaitakin, mutta valinnanvara on aika nihkeä näissä kokoluokissa. Nastarenkaita kyllä löytyy, mutta ei niissäkään tahdo olla kuvioita lumella ajamiseen

Jos tätä oikein tosissaan haluaa harrastaa niin Ebaystä löytyy kuvio leikkureita renkaisiin ja ruuvvattavia nastoja. Vaatii kyllä sitten sen kokokumi renkaan.

 

[Ctzn_no7]

Jos tätä oikein tosissaan haluaa harrastaa niin Ebaystä löytyy kuvio leikkureita renkaisiin ja ruuvvattavia nastoja. Vaatii kyllä sitten sen kokokumi renkaan.

äkkiseltään katoin niin kunnollisen kuvioleikkurin hinnalla voi ostaa jo toisen skuutin...vaihtoterätkin maksaa enemmän kuin talvirenkaat

 

[iSot]

En toki aja talvikelillä skuutilla koska minulla on kengät ja auto, mutta tarkoitan sellaista skenaariota jossa ajaisin.

Tietenkään ei saisi mitään olettaa kun rengaskoko ja ajoneuvoluokka on täysin aiemmista poikkeava, voihan kokeellinen tutkimus paljastaa myös aiemmasta poikkeavia tuloksia. En kuitenkaan odota kovin ihmeellisiä tuloksia nahkakaljuista kivikovista sileistä renkaista, joihin on asennettu järjetön määrä nastoja. Yllätyn mielelläni. Pahoin pelkään että nuo saattavat olla tappavan liukkaat jopa sulalla.

On minullakin kengät ja auto, mutta olen valinnut liikkumisvälineeksi kaupungin keskusta-alueella kelkan sen näppäryyden ja nopeuden vuoksi (myös talvella) Autolla liikkuminen keskustassa on hidasta, sekä aikaa vievää. Toistuvat ja säännölliset pienmatkat kesällä autolla olisivat x2 ajallisesti ja talvella lähemmäs x3 (lumipeitteiden poistot, parkkeeraukset + muut askareet).

Jos olet joskus ajanut täyskumirenkailla varustetulla kelkalla, niin tiedät ettei renkaan ajo-ominaisuudet ole lähelläkään ilmakumirengasta kesällä ja eikä varsinkaan talvella. Lyhyesti sanottuna siis, täyskumirengas on mielestäni huono kaikissa tilanteissa mikä liittyy ajettavuuteen Isommassa kelkassa minulla on ilmatäytteiset PMT:n ihan aidot kumirenkaat (suosittelen näitä) ja ero on sanoinkuvaamattoman suuri näiden välillä.

Etu täyskumirenkaissa on lähinnä ”huolettomuus”, sekä erittäin hyvä kestävyys. Nämä tuovat myös ne huonot puolet esiin eli renkaassa on huono pito kaikissa tilanteissa myös kesällä, liukkaat varsinkin kostealla pinnalla, huono ajettavuus / rengasta on vaikea tulkita, hallita ja käytöstä myös vaikea ennakoida, sekä renkaat ovat täysin kivikovat, jonka vuoksi meno on tärisevää/töyssyistä jousituksesta huolimatta.

Normaalisti ja tavallisesti laitteissa missä on sisäkumittomat ilmakumirenkaat, voidaan renkaan ajotuntumaa ja pitoon vaikuttaa kesällä/talvella rengaspaineilla. Alemmat tai sopivammat rengaspaineet asettamalla saadaan rengas paremmin mukautumaan vaihtelevaan maastoon mikä tässä tapauksessa talvioloissa tarkoittaa esim. parempaa pitoa.

Nastoittamalla sisäkumittomat ilmakumirenkaat ja asettamalla sopivat ilmanpaineet saadaan pitoa aivan eri tavalla, kuin täyskumirenkailla. Täyskumirengas ei mukaudu missään tilanteessa maaston tai ajopinnan mukaan. Tästä syystä se on ”aina liukas” oli sitten millainen ajoalusta kyseessä tai kuviointi renkaassa ja etenkin talvella.

Maastokuviointi tai nappulat eivät paljoa auta täyskumirenkaassa talvella, koska rengas ei mukaudu pintaan millään lailla renkaan kovuuden ja rakenteen vuoksi. Täyskumirenkaan ja alustan välinen pintapaine, painon jakautuminen alustaansa nähden on huonoin mahdollinen ja suurin osa renkaan pinta-alasta / pidosta jää näin ollen myös hyödyntämättä.

Tästä syystä täyskumirengas nastoittamalla älyttömällä määrällä nastoja on yksi vaihtoehto talvirenkaaksi, jolla luodaan jo kuluneen renkaan liukas/paljas pintarakenne ja kuviointi ”uudelleen”. Jos nastoitusta ei oltaisi tehty täyskumirenkaan pintaan kauttaaltaan, olisi täyskumirengas arvaamattomampi ja ajettavuus ei olisi niin ennakoitavissa. Tämän lisäksi vähäisempi nastojen määrä tarkoittaisi ”pomppuisampaa” kyytiä renkaan olemattoman joustavuuden vuoksi, koska nastojen ja renkaan alkuperäisen pinnan korkeuserot tuntuisivat ajossa tällöin helpommin (tämä toki myös nopeusriippuvainen tekijä millä nopeudella ajetaan milloinkin, sekä nastojen kuviointi vaikuttaa).

Kokemukset ovat nyt minulla nastoitetuilla täyskumirenkaila ajosta täysin paljaalla ja kuivalla asfaltilla 30km verran. Selvähän se on, että nastat tuntuvat ajossa ja varsinkin kuuluvat, mutta ei niin paljon kuin olettaa saattaa. Tuntuma on kuin ajaisi ”neulojen päällä”, jos sitä nyt voi tuntumaksi sanoa, mutta normaaleilla talveen sopivalla rauhallisella ajotavalla en näe mitään suurta tai merkittävää eroa ajettavuuteen vs ilman nastoja. Huippunopeus, sekä laitteen kiihtyvyys ovat toki kärsineet suuremman kitkan vuoksi.

Edelliset 3 talvea ajoin juuri näillä samoilla (nyt nastoitetuilla) liukkailla täyskumisilla ”nahkakaljuilla” ilman kuviointia lumella ja jäällä. Renkaat ovat äärettömän liukkaat, jollei ”tiedä mitä tekee/miten ajaa” ja ennakoida tämän mukaisesti.

Katsotaan nyt kuinka kauan nämä nastat kestävät renkaissa vai jäiköhän vain hetkelliseksi nastapinnan kestävyys. Siinä tapauksessa vaihdetaan uudet renkaat ja laitetaan alle autojen nastoja vastaavat nastat.

Varsinaisia jää ja lumiolosuhteita tässä nyt odotellaan……

 

[iSot]

Toihan on oikeesti hyvä idea jos on ylimääräinen täyskumirengas vanteineen.

Itse en oo ajamassa talvella kun potkulaudassa vielä takuu jäljelllä ja en halua että akustoon tai muualle joutuu vettä.

Vanhat renkaat, jotka muuten olisi pitänyt vaihtaa, joten tein niistä talvirenkaat

Aika säälimättä olen itse ajanut omalla laitteella sateessa, lumessa ja loskassa 4000km ja mitään ongelmia ei ole tullut tai mitään osaa ei ole tarvinnut vaihtaa. Akut kestävät kyllä pakkastakin purkautumisen aikana (ladata ei saa), koska ajon aikana akku lämpenee. Eri asia on, jos jättää laitteen pakkaseen ja akku ehtii jäähtymään (jäätymään). Kelkan voi suojata läpivientien osalta esim. silikoonilla tai liimattavalla ohuella kumilla/tiivisteillä.

 

[waagner]

Tuli vielä mieleen tuosta täyskumirenkaiden nastoittamisisesta, että mitenkä jos siihen laittas pyörän (tai vastaavan) talvikumin päälle ja senhän sais pysymään siinä kun ruuvais sopivilla ruuveilla kauttaaltaan kiinni. Ja sitten kun tarvii vaihtaa uus niin saa ruuvattua myös irti.

 

[Rullakebab]

Miksi siihen tarvis pyörän kumia?
Ruuvaa ruuveja täyskumirenkaisiin ja katkoo kannat dremelillä niin saa niin pitkät piikit kuin haluaa

 

[waagner]

Miksi siihen tarvis pyörän kumia?

No justhan tuo iSot kirjotti novellin aiheesta, lue siitä miksi.

 

[Rullakebab]

Joo luin sen, mutta jos ruuveja käyttää kuitenkin sen kumin kiinnittämiseen niin miksei samalla vaan käyttäisi niitä ruuveja nastoina.

 

[Tonnin Seteli]

No justhan tuo iSot kirjotti novellin aiheesta, lue siitä miksi.

Niin no, hänellähän oli näkemys ettei ilmaton umpirengas anna ihmeempää pitoa vaikka siinä on millainen kuvio. Olen varovaisesti samaa mieltä.

 

[Rullakebab]

Oon samaa mieltä tosta, mutta mutulla uskoisin että jos umpikumiin ruuvaisi tarpeeksi ruuveja ja katkoisi niistä kannat niin voisi saada kohtuullisen pidon jäälle.
Testaisin tohon e600maxiin jos aikoisin ajaa sillä talvella.

 

[iSot]

Oon samaa mieltä tosta, mutta mutulla uskoisin että jos umpikumiin ruuvaisi tarpeeksi ruuveja ja katkoisi niistä kannat niin voisi saada kohtuullisen pidon jäälle.
Testaisin tohon e600maxiin jos aikoisin ajaa sillä talvella.

En suosittele käyttämään mitään normaaleja ruuveja, leikkailemaan niitä poikki tai esim. peltikattoruuveja nastojen sijasta. Ne eivät kestä siellä pyörässä asfalttia. Jäällä ja metsässä voi kestää jonkin aikaa, mutta hetken hurmos vs aidot nastakäyttöön tarkoitetut. Sitten kun ne ruuvit antaa periksi, niin ne hajoittaa myös renkaat usein samalla.

Oma erittäin vahva suositus on käyttää ihan oikeita ruuvattavia nastoja kelkkaan, polkupyörään, motocrossiin tai mönkkäriin, jos haluaa mokomaa kokeilla

Nastapituuttaa saa monenlaista, sekä erilaista nastakokoa. Kannattaa olla tarkkana, ettei osta liian isoa nastaa tai liian pitkää ja varsinkin, jos kyse ei ole täyskumirenkaasta.

 

[RawDataSystems]

Taas on joillekin tullut yllätyksenä että jo ennen talvea voivat märät lehdet tuoda ylimääräistä liukkautta matkan varrelle.
Viime kauppareissulla loivaa alamäkeä alas varovaisesti ajellessani näki jäljistä, että joltain oli päässyt skuutti käsistä.
Paluumatkalla samassa paikassa muutaman metrin päässä näkyi joku toinen kokeneen saman kohtalon jo tuona lyhyenä aikana.
Jäljistä päättelin molemmilla olleen ollut jarrujen käyttö liian rohkeaa tilanteeseen nähden.
Toivottavasti kuskeilla ei tullut muita menetyksiä oppitunnista kuin kolaus ylpeyteen.

 

[Above Thunder]

Jihaa. Hyvät pannut tuli vedettyä viikonloppuna Bird laudalla. Ajoin alkuillalla tunneliin ja kaaduin jonkin syyn seurauksena. Maksimi vauhti ja vissiin kylki edellä maahan sekä pää perässä. Rillit solmuun, kuulokkeet saivat muutaman naarmun, kulmakarvojen kohdalla toisella puolella pari hyvää vekkiä ja toinen puoli kropasta helvetin kipeä. En mennyt lääkäriin ja ajattelin käydä tarkastuksessa alkuviikosta. Verenvuoto kasvoissa tyrehtyi nopeasti ja mutta aikamoinen henkinen pommi. Jatkoin matkaa kävellen mutta huomionarvoinen asia, että ajovalot olivat kehnot ja luultavasti kuskin vika. Taitaa ajot jäädä vähemmälle tulevaisuudessa. Kalliiksi tuli. Onneksi materiaalivahingot pieniä ja fyysinen toimintakyky luultavasti paranee.

 

[Tonnin Seteli]

Ongelmana oli väärä tilannenopeus, joka puolestaan yleensä seuraa tilannetajun hämärtymisestä. Skuutilla ei vaan voi ajaa hämärään tunneliin täysillä, oli keli mikä hyvänsä.

 

[iSot]

Jihaa. Hyvät pannut tuli vedettyä viikonloppuna Bird laudalla. Ajoin alkuillalla tunneliin ja kaaduin jonkin syyn seurauksena. Maksimi vauhti ja vissiin kylki edellä maahan sekä pää perässä. Rillit solmuun, kuulokkeet saivat muutaman naarmun, kulmakarvojen kohdalla toisella puolella pari hyvää vekkiä ja toinen puoli kropasta helvetin kipeä. En mennyt lääkäriin ja ajattelin käydä tarkastuksessa alkuviikosta. Verenvuoto kasvoissa tyrehtyi nopeasti ja mutta aikamoinen henkinen pommi. Jatkoin matkaa kävellen mutta huomionarvoinen asia, että ajovalot olivat kehnot ja luultavasti kuskin vika. Taitaa ajot jäädä vähemmälle tulevaisuudessa. Kalliiksi tuli. Onneksi materiaalivahingot pieniä ja fyysinen toimintakyky luultavasti paranee.

Vähällä pääsit ja hyvä toki niin Jos ajelet kuvailemallasi tavalla "täysiä" päättömästi ilman näkyvyyttä ja ilman kypärää, niin ehkä on syytä jättää ajelut vähemmälle tai lopettaa kokonaan

 

[Above Thunder]

Vähällä pääsit ja hyvä toki niin Jos ajelet kuvailemallasi tavalla "täysiä" päättömästi ilman näkyvyyttä ja ilman kypärää, niin ehkä on syytä jättää ajelut vähemmälle tai lopettaa kokonaan

Ihan hyvä pointti. Kulkuneuvo tulisi myös tarkastaa ennen liikkeellelähtöä ja arpi ei ole kaunistus kasvoissa.

 

[waagner]

Mites muuten, onko joku ostanut semmosta "lisävirtapakettia" omalle potkulaudalle että vois ladata paikoissa sitä missä ei oo sähköä tarjolla? Kun en tajua noista mitään, kun tiedä ees mitä lithium teknologiaa oma lauta käyttää, ainoa mitä on tiedossa että "54,6volttia ois input ja 2A max".

 

[chrisekh]

Mites muuten, onko joku ostanut semmosta "lisävirtapakettia" omalle potkulaudalle että vois ladata paikoissa sitä missä ei oo sähköä tarjolla? Kun en tajua noista mitään, kun tiedä ees mitä lithium teknologiaa oma lauta käyttää, ainoa mitä on tiedossa että "54,6volttia ois input ja 2A max".

Ostat 230V invertterin niin voit hyödyntää 12V akkuja paikoissa joissa ei ole 230V tarjolla mutta on auton akkuja.

 

[maustevoi]

Ostat 230V invertterin niin voit hyödyntää 12V akkuja paikoissa joissa ei ole 230V tarjolla mutta on auton akkuja.

Jos ajan vaikka 200km, niin saanko autostani siis ladattua sähköpyörän akkuun virtaa ja kuinka paljon? Eli jos vaikka 2h latautuu tuossa, niin paljonko kerkeää virtaa akkuun tulla 12v socketista invertterillä?

 

[Tonnin Seteli]

Jos ajan vaikka 200km, niin saanko autostani siis ladattua sähköpyörän akkuun virtaa ja kuinka paljon? Eli jos vaikka 2h latautuu tuossa, niin paljonko kerkeää virtaa akkuun tulla 12v socketista invertterillä?

Lähtökohtaisesti saman verran kuin verkkovirralla, jos yhdistelmä on sellainen joka ylipäänsä toimii ja kestää. Invertterin pitää olla riittävä(yleensä ovat ääritapauksia lukuun ottamatta) ja auton 12v rasian pitää kestää tämä käyttö.

Tämä ei toki ole auton akusta lataamista vaan hieman eri asia. Normaalista auton starttiakusta ei kovin paljon kannata tai voi isompaa sähköpyörä/skuuttiakkua latailla. Se kevytajoneuvon ajoakkuhan on äkkiä isompi energiasisällöltään kuin auton starttiakku, ja sehän ei sovi yhteen.

 

[Jote]

Jos ajan vaikka 200km, niin saanko autostani siis ladattua sähköpyörän akkuun virtaa ja kuinka paljon? Eli jos vaikka 2h latautuu tuossa, niin paljonko kerkeää virtaa akkuun tulla 12v socketista invertterillä?

Jos kuvitellaan, että autossa on 12V 80Ah akku, eli 840Wh ja kohtalaisen yleisessä Ninebot G30:ssä 550 Wh akku, sekä invertterin ja laturin hyötysuhteen olevan kummankin 0,9, eli 0,8 yhteensä, niin silloin auton akusta menee 690Wh. Lopputulos on, että sitten auto ei todennäköisesti enää käynnisty. Jos autosta haluaa ladata, niin auton pitää olla ainakin osan aikaa käynnissä tai sitten akuston on oltava järeämpi pakettiauton tai kuorma-auton akusto.

Itse latausnopeuteen auton akku tai invertteri ei vaikuta, vaan se on täysin laudan laturista kiinni. Invertterin on oltava tarpeeksi järeä.

 

[Tonnin Seteli]

Lopputulos on, että sitten auto ei todennäköisesti enää käynnisty.

Sanoisin vieläpä, että esimerkkispekseillä lopputulos on että auton starttiakku on tällöin lataustarpeen lisäksi vaurioitunut.

Käsitin edellä tosiaan esitettävän, että autolla ajetaan 200 km ja ladataan sähköajoneuvon pientä akkua matkan ajan. Ehkä kohtasin pieniä luetun ymmärtämisen haasteita, tai sitten en. En arvellut että kukaan ajattelisi niin hölmöä temppua, että tavallisesta henkilöauton starttiakusta latailisi. Kuten sanottu, siinä on oikeasti todella pieni kapasiteetti, se ei sovellu syväpurkuun ja auton käynnistymisvarmuus on yleensä melko tärkeä juttu. Jos taas aikoo ihan suunnitellusti pyörittää autoa tyhjäkäynnillä lataillakseen jotain helvetin-hitaasti-lataavaa fillaria tai skuuttia esimerkiksi 2-6 tuntia, pitäisi hiukan läpsiä. Eikä edes eniten siksi miten äärimmäisen epäekologista se on, vaan miten hölmön epätaloudellista on kuluttaa autoa paskaksi moisella väärinkäytöllä.

Toisaalta kysymyksen yksityiskohdista voi päätellä, että ei esimerkiksi ollut selvää, että

Lähtökohtaisesti saman verran kuin verkkovirralla, jos yhdistelmä on sellainen joka ylipäänsä toimii ja kestää. Invertterin pitää olla riittävä(yleensä ovat ääritapauksia lukuun ottamatta) ja auton 12v rasian pitää kestää tämä käyttö.

eli

Itse latausnopeuteen auton akku tai invertteri ei vaikuta, vaan se on täysin laudan laturista kiinni. Invertterin on oltava tarpeeksi järeä.

.

Koko ratkaisuideahan lähti tästä järjellisestä viestistä:

Ostat 230V invertterin niin voit hyödyntää 12V akkuja paikoissa joissa ei ole 230V tarjolla mutta on auton akkuja.

Tällähän kai tarkoitettiin sitä, että jos halutaan ladata paikassa jossa ei ole verkkovirtaa, onnistuu se suht vaatimattomalla lyijyakkuvarustuksella. Jos vaikka mökillä on muutaman sadan ampeeritunnin kahdentoista voltin lyijyakut, joita ladataan ties millä aurinkopaneelilla, invertterillä voi niistä periaatteessa ladata offgrid-käyttöön sitä sähköpyörää tms.

Ja kun aiempi kysymys oli:

Mites muuten, onko joku ostanut semmosta "lisävirtapakettia" omalle potkulaudalle että vois ladata paikoissa sitä missä ei oo sähköä tarjolla? Kun en tajua noista mitään, kun tiedä ees mitä lithium teknologiaa oma lauta käyttää, ainoa mitä on tiedossa että "54,6volttia ois input ja 2A max".

Tähän voisi vastata, että eihän missään voi ladata ellei ole sähköä tarjolla. Ei se niin toimi. Tietysti sähköllä tarkoitat verkkovirtaa, ja ilman sitä onnistuu oikein hyvin myös alkuperäislaturilla, jos sitä vaihtovirtaa jotenkin muuten saa. Sitä saa yksinkertaisimmillaan

• akustosta invertterin kautta, mikä käsittää myös normaalin pienen aurinkopaneelijärjestelmän tapauksen
• generaattorilla eli esimerkiksi pikku aggregaatilla

Kumpikaan tai mikään muukaan vaihtoehto ei ota kantaa siihen, mitä akkukemiaa ajoneuvon akusto käyttää. Siispä vaihtoehdot ovat suunnilleen nämä. Latausvoimana käytettävä akusto voi toki olla lyijyn sijaan myös LFP tai muu litium. On tarjolla "akkuaggregaatteja" jotka eivät siis ole juuri sukua moottorin ja generaattorin yhdistelmille vaan invertterivarustettuja powerbankkeja jotka lyhyesti ajavat saman asian. Pieni ei riitä hyvin kuin kevyelle elektroniikalle, jonka akkukapasiteetti on yksittäisiä tai kymmeniä wattitunteja ja jota usein ladataan USB:n kautta. Kevyiden sähköajoneuvojen satojen (tai tuhansienkin) wattituntien energiantarve per lataus vaatii suht vitun kalliin laitteen. Ei riitä mikään starttiapu eikä edes Makitan työkaluakuilla toimiva invertteriboksi kuin alkuun.

Monimutkaisempi elektroniikkaharrastus on kysymyksen perusteella poissuljettu, joten lähinnä valmiita ratkaisuja haetaan. Sekä valmiit että omat ratkaisut ovat kalliita, siis siinä määrin kalliita että rahallisesti kannattaa miettiä ajoneuvon vaihtoa vaikka pariin kalliimpaan ennen kuin lähteä ostelemaan, rakentamaan ja opiskelemaan.

Onhan tähän olemassa valmis ratkaisu, siis kokonaan vaihdettava ajoakku. Sellainen kuuluu kovin harvojen vehkeiden ominaisuuksiin eikä välttämättä ole kokonaisuudessa voittava valinta muutenkaan. Usein tätä kaipaava mieluummin oikeasti haluaisi isomman akuston, josta sanotaan "ei oo" tai "osta valkovenäläinen viritys tai rakenna ite".

 

[waagner]

Pitää varmaan sitten hommata joku invertteri ensi kesää varten. Tuntuu vaan typerältä kantaa mukana virtapankkia joka painaa yli kilon (onneks omistan moisen jo entuudestaan 50Ah) + invertteri + laturi johtoineen :/

Mutta kun tulee vietettyä monesti useampi tunti kesällä paikoissa joissa ei oo sähköä ja kohteeseen ajokin voi viedä puolet akusta niin sama laittaa hyötykäyttöön se aika. Että voi käydä muuallakin vielä saman päivän aikana.

 

[Tonnin Seteli]

Pitää varmaan sitten hommata joku invertteri ensi kesää varten. Tuntuu vaan typerältä kantaa mukana virtapankkia joka painaa yli kilon (onneks omistan moisen jo entuudestaan 50Ah) + invertteri + laturi johtoineen :/

Nämä eivät siis toimi taikuudella. En ole ihan varma mitä olet etsimässä, mutta se selvisi ettet ymmärtänyt vastausta.

Millään kilon painoisella 1S-litiumakustolla @ 50 Ah todellista tai merkittyä et tee mitään. 230V invertteri ei liity siihen.

50 Ah lyijyakku painaa luokkaa vajaa 20 kg, ja sekään ei oikein riitä mihinkään. Tai tietysti jos se on syväpurettavaa mallia ja latautuu jossain aina itsekseen, niin saahan siitä yhden suht ison latauksen. Vaikea kehitellä käyttöskenaariota.

 

[waagner]

mutta se selvisi ettet ymmärtänyt vastausta.

Väität siis ettei invertterit toimi lithium virtapankkien kanssa? Vai mitä oikein horiset ettei 50Ah akku latais muka lautaa ollenkaan.

 

[Manala]

Väität siis ettei invertterit toimi lithium virtapankkien kanssa? Vai mitä oikein horiset ettei 50Ah akku latais muka lautaa ollenkaan.

50 Ah millä jännitteellä? Ois varmaan sullekin helpompaa laskeskella noita asioita Wh:na lataushäviöt mukaan otettuna?

 

[Rullakebab]

Lataa se ollenkaan mutta jos sun 1s 50Ah virtapankki antaa jotain 150Wh ja siihen invertterin ja laturin häviöt päälle, niin se lataa sun esim. 700Wh laudan akkua niin vähän ettei niitä kannata kantaa mukana.

 

[waagner]

Tuossa virtapankissa on about 5A max ulos ja 12 volttia. Ensin tässä ketjussa ehdotettiin invertteriä ja sitten sanotaan heti perään ettei se kannata. *huokaus*

 

[Rullakebab]

Tuossa virtapankissa on about 5A max ulos ja 12 volttia. Ensin tässä ketjussa ehdotettiin invertteriä ja sitten vedetään takas?

No suurinpiirtein kahdella tollasella akulla ja invertterillä saisit 700Wh akun kerran täyteen.

 

[Manala]

Tuossa virtapankissa on about 5A max ulos ja 12 volttia. Ensin tässä ketjussa ehdotettiin invertteriä ja sitten sanotaan heti perään ettei se kannata. *huokaus*

Se ei kerro mitään virtapankin sisältämästä energiamäärästä. Reilun kilon painoinen virtapankki ei varmasti anna 50Ah ulos @12V etenkään, kun siihen rykäistään invertterin kautta parisataa wattia kuormaa.

Käytännössä ainoa järkevä keino raahata lisäenergiaa mukana on vaihtoakku. Sellaiseen tarvii vietysti laudan, johon niitä saa ja niitä voi lennosta vaihtaa. Kaikenlaiset invertteri-virtapankki-johtoräpellykset tuovat mukana lähinnä painoa käyttökelpoisen energian sijaan.

Vaihtoakun jälkeen toisiksi paras vaihtoehto (pirun isolla marginaalilla) kustannustehokkuudelta, käytettävyydeltä ja energia-painosuhteelta olisi varmaankin joku Ctechin GT 200 Pro -tyylinen virtapankki, jos sattuisi tarjouksesta reilulla satasella saamaan. Sellaisellakaan ei useimman sähköskuutin akkua ladata kuin korkeintaan puoleen väliin, mutta on repussa edes jotenkin järjellinen painon ja koon sekä käytettävyyden puolesta, jos vertaa johonkin akku-latausjohdot-erillisinvertteri-AC-laturisäätämiseen, jolla lataus ei isolla todennäköisyydellä välttämättä lähde käyntiin lainkaan tai sitä pystytään ylläpitämään vain muutamia minuutteja.

 

[waagner]

En ole edes sanonut että haluan ladata täyteen sillä virtapankilla potkulautaa, jos sais edes 30-40% ladattua niin seki ois vallan mainiota. Ja kyllä tuo ihan hyvä vekotin on kun käyttänyt sitä veneen sähköperämoottorin kanssa (tupakansytytinportti) ja eteenpäin päässy
72Ah ja 266Wh näköjään löyty kilvestä.

ja potkulaudassa:734 Wh

 

[Jote]

5A ja 12V antaa antotehoksi 60W. Se ei riitä kun esimerkkinä toimivan Xiaomi 2:n peruslaturin teho on speksattu 84W. Invertterin ja laturin hyötysuhteen jälkeen akun/virtapankin/jne. pitäisi antaa vähintään 100W.

Sinällään 266Wh:lla saisi 734Wh lautaa ladattua 20-30% tehohäviöistä riippuen, mutta tuollaisenaan kyykkää jos laittaa laudan lataukseen.